FI62367B - Saett och anordning vid malapparater foer lignocellulosahaltigt material - Google Patents

Description

[·*£*»·! rBl KUULUTUSJULKAISU /07 rrj

Mj[ [BJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 0^0 67 1¾¾ 0(4¾ Patentti .ny 1,:;" tty 10 12 19^2 'S* v ^ (S1) K».ik?/Int.a.3 D 21 D 1/20, 1/30 SUOMI —FINLAND (21) Ptwntdhtkemu· —P*t«nt*n»ei»nln| 791933 (22) HdtMiltpIM —AiMBknlnpdac 18.06.79 ' ^ (23) Alkupttvt—CIHI(h«t*d»| 18.06 79 (41) TulHR IvIkMal—NMtelMt «I- J. r.kimrlh.llltu. kmm. 7 79 rlWIlfr och regiSterttyrelMfl ' An*ö»un utlifd och u»!.*krlf»*n publlcarad ^ 08 82 (32)(33)(31) Pyrd«ty »«gird prior»»« q

Ruotsi-Sverige(SE) 7Ö07231-1 (71)(72) Rolf Bertil Reinhall,. 83^, 171 Place K.E., Bellevue, 98008 Washington, USA(US) (7*0 0y Roister Ab (5*0 Lignoselluloosapitoiselle materiaalille tarkoitettuihin jauhin- laitteisiin liittyvä menetelmä ja laite - Sätt och anordning vid malapparater för lignocellulosahaltigt material

Nyt käsiteltävä keksintö koskee menetelmää ja laitetta, jotka liittyvät jauhinlaitteisiin, joissa on toisiinsa nähden sekä pyörivät että aksiaalisesti säädettävät, mieluimmin levytyyppiset jauhinosat. Niiden ympärillä on kotelo, ja niiden väliin muodotstuu jauhinrako, jonka läpi jauhettava materiaali kulkee jauhinosien välissä esiintyvän puristuksen alaisena.

Tarkemmin määritettynä keksintö koskee menetelmää ja laitetta, jolla mitataan ja säädetään jatkuvana toimintona keskenään pyörivien jauhinosien välinen fyysinen etäisyys jauhinlaitteissa, joita käytetään kuitu- ja kasvimateriaaleja varten. Tällaisissa jauhinlaitteissa on tavallisesti vastakkain toimivat jauhinlevyt, joiden välissä ao. materiaali murskautuu ja jotka on kiinnitetty pyörivään koneen osaan ja staattoriin tai kahteen vastakkain pyörivään koneen osaan tai akseliin. Jauhinosien keskinäinen etäisyys 1. jauhinrako säädetään siirtämällä aksiaalisesti pyörivää koneen osaa tai osia tai staattoriin kiin- 2 62367 riitettyä jauhinlevyä. Tämäntyyppisiä jauhinlaitteita nimitetään myöskin defibraattoreiksi 1. kuiduttimiksi tai raffinööreiksi 1. jauhimiksi jauhettavan materiaalin murskausasteesta riippuen, ts. onko kysymys kuiduista vaiko fibrilleistä.

Käytössä onkin jo sellaisia mekaanisia tai sähköisiä laitteita, joilla mitataan jauhinraon säätävät jauhinosien aksiaaliset siirtymät.

Näiden jauhamismenetelmien yhteisenä piirteenä on, että ne mit-taavat vain jauhinosia kannattavien koneen osien keskinäisen aksiaalisen siirtymän eivätkä jauhinosien välistä todellista etäisyyttä, joka voi vaihdella tällä tavoin mitattuun etäisyyteen nähden mm. jauhinosien kulumisesta, lämpölaajenemisesta ja aksiaalisesti syntyneistä jauhin-voimista sekä koneen osissa esiintyvästä aksiaalisesta laajenemisesta tai kokoonpuristumisesta johtuen. Nämä poikkeamat siitä jauhinraosta, joka lasketaan koneen osien aksiaalisen siirtymän avulla, voivatkin vaihdella varsin paljon.

Suuremmissa levyraffinööreissä jauhinosien välillä jauhamisen aikana syntyvät aksiaaliset voimat ovat usein 50 tonnia jopa enemmänkin. Näiden voimien aiheuttama jauhinosia kantavien koneen osien laajeneminen ja kokoonpuristuminen on usein sellaista suuruusluokkaa, että se ylittää halutun jauhamistuloksen saamiseksi jauhinosien välissä tarvittavan etäisyyden, ns. jauhinraon.

Tästä on taas seurauksena, että jauhinlaitteen tyhjäkäynnin aikana säädettävä jauhinrako, joka mitataan jauhinosia kannattavien koneen osien aksiaalisista siirtymistä, on säädettävä uudestaan laitteen ollessa kuormitettuna ottaen tällöin huomioon myös jauhinosien aksiaaliset siirtymät. Tämä jälkisäätö voi suurempien aksiaalisten kuormitusten ollessa kyseessä ylittää koneen tyhjäkäynnillä alunperin säädetyn jauhinlevyjen keskinäisen etäisyyden 1. jauhinraon. Tästä on puolestaan seurauksena, että jauhettavan materiaalin syötön mahdollisesti katketessa koneen aksiaalinen kuormitus palaa kuormittamattomaan tilaan, mikä aiheuttaa taas sen, että ne aksiaaliset laajenemiset tai kokoonpuristumiset, jotka ovat aiheuttaneet em. jauhinraon jälki-säädön, eliminoituvat. Tällöin materiaalin syötössä tapahtuvan katkon vuoksi jauhinosat siirtyvät lähemmäksi toisiaan jälkisäätöä vastaavan etäisyyden verran.

3 62367

Jos tämä jauhinraon jälkisäätö tyhjäkäynnistä normaalikuormitukseen on suurempi kuin jauhinosien välinen jauhinrako, jauhinosat koskettavat silloin mekaanisesti toisiinsa ja särkyvät välittömästi. Sama koskee lämpölaajenemista tai kutistumista eri jauhinkoneiden käynnistymisen tai pysähtymisen yhteydessä, jos laajeneminen tai kutistuminen ylittää jauhinosien välisen normaalin etäisyyden.

Näiden epäkohtien eliminoimiseksi sekä lisäksi sen vuoksi, että jauhinosien kuluminen pystytään toteamaan niiden ollessa käynnissä, niihin asennetaan keksinnön mukaan mittauslaite, jonka avulla pystytään jatkuvasti toteamaan jauhinosien todellinen keskinäinen etäisyys.

Tämä on keksinnön mukaan mahdollista siten, että jauhinraon koko rekisteröidään käytön aikana lähettämällä säteilynippu, jolla on tuntuvasti suurempi läpäisykyky jauhinraossa olevaan jauhettavaan materiaaliin ja nesteeseen kuin raon ympärillä olevien jauhinosien materiaaliin nähden säteilylähteestä rakoon yhdensuuntaisena tämän pinnan kanssa, minkä jälkeen ilmaiseva vastaanotto-osa ottaa sen vastaan voimakkuuden vastatessa raon vahvuutta, ja että säteily-nipun muodon määrää kanava tai rako, joka on tehty säteilyä absorboivaan osaan, jota siirretään etukäteen määrätyllä nopeudella radalla, joka on jauhinraon tasoon nähden poikittain. Mittauslaite antaa tällä tavoin tarkat mittaustulokset riippumatta raon sijainnista laitteistossa; sijaintia muutetaan sitten esim. jauhinosien jauhinpintojen kulumisen mukaan. Keksintöön kuuluu myös menetelmän soveltamiseen käytettävä laite.

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, jotka esittävät pyörivällä ja kiinteällä jauhinosalla varustettua jauhinlaitetta 1. raffinööriä.

Kuviossa 1 nähdään pitkittäisleikkaus laitteesta, ja kuvio 2 esittää kaaviona jauhinlaitteen keksinnön mukaan tapahtuvaa suunnittelua varten yksityiskohtia tarvittavasta säteilylähteestä ja säteilyn vastaanottavasta indikaattorista tai detektorista.

Piirustuksissa nähdään ensinnäkin raffinöörin runko 10, johon akseli 12 on laakeroitu kahteen laakeriin. Näistä toinen näkyy kuvassa 1 ja on merkitty osanumerolla 14. Akselin 12 vasen pää on yhdistetty 4 62367 käyttömoottorin (ei näy kuvassa) akseliin, ja akselin 12 toisessa päässä on jauhinlevy 22. Akseli 12 ja jauhinlevy 22 voidaan säätää akselin suunnassa kiinteään jauhinlevyyn 24 nähden, joka on asennettu staattoriin 76. Jauhinlevyyn 22 liittyvässä laakerissa 14 on kartio-maiset rullat 26, jotka liittyvät toiminnallisesti akselissa olevaan renkaaseen 28 ja kiinteään renkaaseen 30. Po. laakeri pystyy ottamaan vastaan sekä aksiaali- että säteiskuormituksia. Sisärenkaan 28 ja akselissa 12 olevan olakkeen 32 välissä on välirengas 34. Laakeri 14 pidetään jatkuvan aksiaalisen paineen alaisena kartiomaisella aksiaali-laakerilla 16, jonka sisärengas 38 on roiskerenkaalla 40 ja vastemutte-rilla 42 lukittu akseliin 12. Laakerin 36 ulkorengas 44 on esijännitetyn kartiomaisen lautasjousen 46 ja hylsyn 48 avulla kiinnitetty laakerin 14 kiinteään renkaaseen 30. Po. laakeriin vaikuttava aksiaalinen alkupaine vastaa jousen 46 esijännitystä ja se voi olla pari tonnia tai ainakin yhtä suuri kuin aksiaalinen laakeriin 14 vaikuttava komposantti 1. osatekijä, joka riippuu pyörivien osien painosta, laakerin epätasapainosta jne. Jotta laakeri 14 pystyy ottamaan vastaan säteispaineen sen on samanaikaisesti oltava aksiaalipaineen alaisena. Tämä onkin mahdollista em. rakenteessa myös silloin, kun laite ei ole toiminnassa hylsyn 48 ympärillä on sisempi laakeripesä 49, jossa on laakerirengas 30 ja joka siirtyy aksiaalisesti ulommassa laakeripesässä 51 olevan akselin 12 kanssa. Laakeripesien 49 ja 51 välyksen vaikutuksen eliminoimiseksi on järjestetty liukukenkä 50, joka puristuu laa-keripesään 49 esijännitettyjen jousien 52 avulla.

Pyörivä jauhinlevy 22 on kiinnitetty rroottoriin 54 pulteilla 56. Säteittäisesti levyn 22 sisäpuolella voi olla järjestetty toinen jauhinlevy 58, joka on kiinnitetty roottoriin 54 pulteille 60. Kiinteä jauhinlevy 24 on yhdistetty jauhinlevyjä ympäröivään koteloon 64 sen (24) kehään järjestetyillä kiinnitys- ja säätölaitteilla 62. Laitteeseen 62 kuuluu kiinnityspultti, joka menee kierteiden avulla levyyn 24 ja liikkuu vapaasti hylsyyn 68 nähden. Po. hylsy, joka on kierretty koteloon 64, säätää jauhinlevyn 24 aseman koteloon nähden.

Koteloon 64 on kiinnitetty pulteilla säteittäisesti jauhinlevyn 24 sisäpuolelle toinen kiinteä jauhinlevy 74. Molempien levyjen 22 ja 24 keskenään vastapäisissä pinnoissa on tunnettuun tapaan ulokkeet (hampaat; 5 62367 jauhettavan materiaalin murskaamiseksi. Levyt 58 ja 74 voivat toimia kanavan 78 kautta koteloon 64 tulevan materiaalin syöttölaitteina ja suorittaa myös alustavan murskaustoiminnon.

Kotelo 64 on mitoitettu riittävän suureksi, niin että se pystyy minimitaipumisella kestämään siinä esiintyvän korkean höyrynpaineen sekä jauhamispaineen siirtymisen runkoon 10. Akselin 12 ja kotelon 64 välissä on tiiviste 80. Kotelo 64 on jaettu vaakasuunnassa tasoon, joka on tiivisteosan 80 ja kanavan 78 seinämän yläpuolella. Koteloon on näin saatu yläosa 82, joka on kiinnitetty pulteilla. Kun yläosa 82 irrotetaan, jauhinlevyt voidaan tarkastaa ja säätää. Kotelossa on soikea aukko, jonka kautta jauhinlevyt voidaan nostaa pois, kun ne halutaan vaihtaa uusiin. Kotelossa on sen jakotason yli ulottuva jatke 86, jonka ympärillä on yläosa 82 ja joka toimii tässä jauhinlevyn 24 vasteosana.

Jauhinlevy 22 pidetään puristettuna jauhinlevyä 24 vasten servo-moottorilla 90. Siinä on runkoon kiinteästi liittyvä «uojus 92 ja mäntä 94; molemmat ovat samankeskisesti määrätyllä etäisyydellä akselin 12 ympärillä. Männän 94 keskellä on laippa 96, joka liikkuu aksiaalisesta kammiossa 98, jonka sivuseinämä 100 rajaa männän liikkeen jau-hinlevyyn 24 päin. Kammion 98 molemmissa päissä on tulo- ja poisto-putki 102, 104 painenestettä, esim. öljyä varten. Mäntä on tiivistetty sitä ympäröivään koteloon 92 pieni välys).

Servomoottorin männän 94 laakerin 14 puoleiseen päähän voidaan esim. kiilalla 106 kiinnittää hylsy 108, jonka ulkopuolella on kierteet, nousu 5 mm. Hylsyyn 108 on kierretty rengasosa 109, jossa on akselin suuntainen ura sokkaa 110 varten, Hylsyyn 108 on kiinnitetty kierteillä myös rengas 112 ja tästä tietyn aksiaalisen etäisyyden päähän levy 114. Renkaan 112 kehälle on järjestetty pultit 116, jotka liikkuvat siinä vapaasti, mutta ovat kierteiden avulla kiinni levyssä 114 ja osassa 118, jotka muodostavat laakeripesän 49 kannen. Pultit puristavat jouset 120 renkaaseen 112. jolloin osien 94 ja 118 välinen kierrevälys eliminoituu. Osa 109 on pyöreän pinnan välityksellä kiinni kannessa 118 olevassa renkaassa 122. Jousien 120 yhteenlaskettu puristus on suurempi kuin se vastus, jonka akseliin 12 yhdistetyt osat synnyttävät tämän siirtyessä vasemmalle.

6 62367

Servomoottorin mäntä 94 pyörii voimansiirtolaitteen avulla, jota selostetaan nyt lähemmin. Koska laakeripesä 49 on paikallaan, osa 109 siirtyy aksiaalisesti männän pyöriessä ja ottaa mukaansa laakeri-pesän ja sen kanssa myös jauhinlevyn. Raffinöörin rakenne käy yksityiskohtaisesti selville ruotsalaisesta patentista 179 336.

Kun akselista 12 kohdistuu aksiaalinen kuormitus kiinteään jau-hinlevyyn 24, akseli puristuu kokoon pyörivän jauhinlevyn 22 kohdalta aksiaalisen voiman vastaanottavaan laakeriin, 14 saakka, samalla kun se osa runkoa 10 ja jauhinlrvvkoteloa 64, joka ottaa vastaan jauhinle-vyjen välisen jauhamispaine · pitenee. Tyhjäkäynnillä säädetty jau-hinrako, ts. pyörivän jauhinlevyn 22 ja kiinteän jauhinlevyn 24 välinen etäisyys, kasvaa tällöin. Tämä lisäys voidaan todeta keksinnön mukaisella mittauslaitteella, johon kuuluu lähinnä gammasäteitä antava koboltti-isotooppi 130, joka on asennettu suljettavaa!) säteilyn absorboivaan säiliöön 132. Säiliö 132 on kiinnitetty ly^yalustalle 134, jonka vahvuus vastaa lähes 100 % absorptiota isotoopin 130 antamasta säteilystä. Alusta siirtyy laakereissa edestakaisin kohtisuoraan jau-hinpintojen tasoon nähden. Po. liike on järjestetty siten, että lyijyalustaan kohtisuoraan koneen pituussuuntaan nähden tehty aukko 136, jonka leveys on 1/100 - 1/1000 mm, peittää sen osan jauhinlevykoteloa, jossa jauhinlevyjen jauhinrako on.Tämä liike saadaan aikaan synkro-nimoottorilla 138, joka käyttää vaihteen 140 avulla oikea-vasenkierteis-tä kaksoiskaraa 142, Kara 142 siirtää mutterin 144 ja konsolin 146 avulla po. liikkeen lyijyalustaan, jossa on isotooppi 130.

Jauhinraon näin peittävä isotooppi on sijoitettu suojukseen 148, joka on valmistettu säteilyn absorboivasta materiaalista ja kiinnitetty pulteilla 150 jauhinlevykotelon 64 ulkopuolelle (kuitenkin kiinni koteloon).

Jauhinlevykotelo on aukon 136 kohdalla alueella 152 tehty va-kiovahvuisena gammasäteiden peittoalueeseen nähden.

Se osa säteilyä, joka lähtee istoppista 130 ja jonka lyijyalusta 134 ja siinä oleva aukko 136 suodattavat, menee jauhinlevykotelon tasapaksun vaippaosan 152 läpi ja aksiaalisen peittoliikkeen aikana jauhinlevyjen 22 ja 24 välissä olevan jauhinraon läpi. Säteiden suunta on isotooppilaitteen 148 säädön avulla saatu yhdensuuntaiseksi jauhinlevyjen tason kanssa.

7 62367 Säteilyn rekisteröivä laite, esim. Geiger-Miiller-putki 154, on sijoitettu jauhinlevykotelon 64 vastakkaiseen päähän tai sellaiselle kulmaetäisyydelle säteilylähteestä, että aukosta 136 tulevien gamma-säteiden on mentävä jauhinlevyjen jauhinraon läpi, jotta ne pääsevät säiliöön 156 sijoitettuun rekisteröintilaitteeseen. Tämä Geiger-Muller-putken sisältävä säiliö on samoin kiinnitetty jauhinlevykotelon ulkopuolelle, jossa on tasapaksu osa 158 jauhinrakoon nähden tämän keskellä.

Säteilyn voimakkuus on säädetty siten, että se pystyy menemään jauhinlevykotelon vaippa-alueen 152 ja 158 läpi (kalibroitu vakio-vahvuus) sekä lisäksi jauhinraossa olevan materiaalin ja tai nesteen läpi ja aktivoimaan tällöin Geiger-Miiller-putken aktiivisen osan 160.

Kun gammasäteet lähtevät edestakaisin tapahtuvassa peittoliik-kessään jauhinlevyjen välissä olevalta avoimelta alueelta (jauhinraosta) ne kohtaavat jauhinlevyjen 22 ja 24 materiaalin, joka estää absorption kautta säteiden siirtymisen Geige-Miiller-putkeen 154. Tällä järjestelyllä saadaan siis po. putken avulla välitön signaali niin kauan kuin alustassa 134 oleva aukko 136 on jauhinraon alueella.

Signaali loppuu aukon siirtyessä pois jauhinraon kohdalta.

Kalibroimalla isotoopin synkronisen peittoliikkeen nopeus esim. 1/100 tai 1/1000 mm aikayksikköä kohden sekä mittaamalla se aika, jolloin Geiger-Miiller-putki aktivoidaan sädenipun jokaista siirtymistä varten aukosta 136 jauhinraon yli ja sen läpi, saadaan suora tarkka, lukema todellisesta, jauhinlevyjen 22 ja 24 välissä kulloinkin mitatusta etäisyydestä. Jos siis aukko isotoopin liikenopeuden ollessa 1/100 mm on 10 mm/sek ja Geiger-Miiller-putki antaa signaalin 0,01 sekunnin kuluttua, jauhinrako on 0,1 mm.

Näin mitattu aika Geiger-Mtiller-putken aktivointia varten, on siis mittaluku, joka ilmaisee suoraan verrannollisesti jauhinraon koon. Tätä signaalia, voidaan käyttää sekä käsin suoritettavaan että automaattiseen jauhinraon tarkkailuun ja säätöön. Koneen aksiaalisten voimien synnyttämät laajenemiset ja niiden edellyttämä jauhinraon jälkisää-tö voi tällä tavalla tapahtua jatkuvana ilmaisuna, joka koskee jauhinlevyjen välistä todellista etäisyyttä.

8 62367

Automaattisessa jauhinraon tarkkailussa siirretään aikayksikkö Geiger-Muller-putken aktivointia varten tavanomaisella säätötekniikalla mittauslaitteeseen 162, joka servomoottorin 164 ja voimansiirton avulla mäntää 94 kierteiden 108 välityksellä kääntämällä siirtää jauhinraon säädettyyn vakioarvoon.

Keksintö ei ole tietenkään rajoitettu nyt esiteltyyn rakennemuo-toon, vaan sitä voidaan muunnella hyvin laajalti keksinnön perusajatuksen puitteissa, ts. jauhinraon koko mitataan käyttämällä po. materiaalin läpäiseviä säteitä ja mittaamalla joko se aikayksikkö, joka tarvitaan sädenipun viemiseen jauhinraon yli, tai mittaamalla aivan yksinkertaisesti jauhinraon läpi projisoidun säteilykentän leveys. Isotooppipuolella olevan kapean aukon 136 asemesta po. aukko voidaan sijoittaa detektoripuolelle, jonka rekisteröivä osa, esim. Geiger-Miiller putki, järjestetään siten, että se suorittaa edestakaista liikettä aukon kohdalla.

On tärkeää, että edestakaista liikettä suorittavalla, osalla esim. isotoopilla, on vakionopeus ratansa sen osan aikana, jolloin säde-nippu rekisteröi jauhinraon koon em. kapean aukon kautta.

Claims (9)

9 62367

1. Menetelmä joka liittyy jauhinlaitteisiin, joissa on toisiinsa nähden osittain pyörivät ja osittain aksiaalisesti säädettävät, mieluimmin levytyyppiset jauhinosat (22, 24), joiden ympärillä on kotelo (64) ja joiden väliin muodostuu jauhinrako, jonka läpi jauhettava materiaali menee jauhinosien välisen keskinäisen puristuksen alaisena, tunnettu siitä, että jauhin-raon koko rekisteröidään käytön aikana lähettämällä säteilynippu, jolla on tuntuvasti suurempi läpäisykyky jauhinraossa olevaan jauhettavaan materiaaliin ja nesteeseen kuin raon ympärillä olevien jauhinosien materiaaliin nähden säteilylähteestä (130) rakoon yhdensuuntaisena tämän pinnan kanssa, minkä jälkeen ilmaiseva vastaanotto-osa (154) ottaa sen vastaan voimakkuuden vastatessa raon vahvuutta, ja että säteilynipun muodon määrää kanava tai rako (136), joka on tehty säteilyä absorboivaan osaan (134), jota siirretään etukäteen määrätyllä nopeudella radalla, joka on jauhin-raon tasoon nähden poikittain.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että säteilynippu lähetetään säteilylähteestä (130) jauhinraon läpi sen toiselle ja mieluimmin vastakkaiselle puolelle sijoitettuun detektoriin (154).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säteilylähde (130) tai detektori (154) on järjestetty seuraamaan osan (134) edestakaista liikettä.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän soveltamiseen käytettävä laite jauhinlaitteisiin, joissa on toisiinsa nähden osittain pyörivät ja osittain aksiaalisesti säädettävät, mieluimmin levytyyppiset jauhinosat (22, 24), joiden ympärillä on kotelo (64) ja joiden väliin muodostuu jauhinrako, jonka läpi jauhettava materiaali menee jauhinosien välisen puristuksen alaisena, jolloin jauhinosien keskinäisen asennon rekisteröimistä varten on sovitettu elimet (154), tunnettu siitä, että elimet käsittävät säteilylähteen (130), joka on järjestetty synnyttämään sellainen jauhinraon kanssa yhdensuuntainen säteily-nippu, joka pystyy pääasiassa läpäisemään ainoastaan jauhinraon ja siinä olevan jauhettavan materiaalin ja jonka jauhinlevymate- 10 62367 riaali näin ollen absorboi, että vastaanottodetektori (154) on sijoitettu raon läpi menevään säteilynipun radan osaan ja on muodostettu reagoimaan raon vahvuutta vastaavalla voimakkuudella, ja että kanava tai rako (136), joka rajoittaa säteilynippua on tehty säteilyä absorboivaan osaan (194), jota ennalta määrätyllä nopeudella siirretään radalla, joka on jauhinraon tasoon nähden poikittain.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että säteilylähde (130) ja detektori (154) on molemmat sijoitettu jauhinraon ulkopuolelle ja myös kotelon (64) ulkopuolelle.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että säteilylähde (130) ja detektori (154) on sijoitettu diametraalisesti vastakkaiselle puolelle levyn muotoon tehtyihin jauhinosiin (22, 24) nähden.

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 4...6 mukainen laite, tunnettu siitä, että säteilylähde (130) käsittää isotoopin, joka lähettää gammasäteitä ja jossa on nämä ympäröivä säiliö (132), joka on yhdistetty säteilyä absorboivasta materiaalista valmistettuun seinämään (134), joka on varustettu kapealla kanavalla tai raolla (136) säteilynipun päästämiseksi läpi ja ohjaamiseksi yhdensuuntaisesti jauhinraon kanssa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että säiliö (132) on käyttölaitteen (138) avulla sovitettu liikkuvaksi kotelon (64) suhteen jauhinrakoon nähden poikittais-tasossa etukäteen määrätyllä nopeudella siten, että isotoopin lähettämä sädenippu liikkuu edestakaisin jauhinraon yli ja ohi.

9. Patenttivaatimusten 4...8 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ne kotelon (64) osat (152, 158), joiden läpi säteilynippu menee, ovat vakiovahvuutta ja suuntautuvat kohtisuoraan säteilynippua ja jauhinraon tasoa vasten. 62367 n