FI129151B - Säätömekanismi akselilla olevien elementtien säätämiseksi ja akselikokoonpano - Google Patents

Abstract

Keksintö kohdistuu säätömekanismiin akselilla (201) olevien elementtien (202) säätämiseksi aksiaalisuunnassa ja akselikokoonpanoon, joka sisältää säätömekanismin. Säätömekanismi akselilla (201) olevien elementtien (202) säätämiseksi sisältää akselin (201), joka on pyörivästi kiinnitetty laakeriin (203). Akselille (201) on järjestetty elementtejä (202) ja säätöholkki (204), joka etenee laakerin (203) läpi. Säätömekanismi sisältää säätöelimen (206), jonka avulla säätöholkki (204) on liikutettavissa akselin (201) suhteen siten, että säätöelimen (206) säätöholkkiin (204) kohdistama voima välittyy elementeille (202).

Description

Säätömekanismi — akselilla — olevien — elementtien — säätämiseksi ja akselikokoonpano Keksinnön kohde Keksintö — kohdistuu —säätömekanismiin = akselilla olevien elementtien säätämiseksi aksiaalisuunnassa ja akselikokoonpanoon, joka sisältää säätömekanismin. — Keksinnön taustaa Pyörivällä akselilla olevia elementtejä on esimerkiksi materiaalia erottelevassa seulassa, sen seulapöydällä eli seulontatasolla. Seulapöytä sisältää peräkkäisiä akseleita, joilla akseleilla on seulontaelementtejä, kuten kiekkoja tai tähtiä. Seulapöydällä peräkkäin olevien akselien seulontaelementit on asetettu limittäin, jolloin niiden väliin jää seulonta-aukkoja. Seulonta-aukkoja suuremman palakoon palat pysyvät seulapöydän päällä ja pyörivät seulontaelementit kuljettavat palat, esimerkiksi seulapöydän jälkeiselle kuljettimelle. Seulonta-aukkoja pienemmän palakoon palat putoavat — seulapöydän seulonta-aukoista seulapöydän alle, esimerkiksi suppiloon tai kuljettimelle. Akselit on kiinnitetty pyörivästi runkoon molemmista päistään. Akselilla on elementtejä tietyin välein toistensa suhteen. Vastaavia akselijärjestelyjä on —myös muissa laitteissa kuin mainitussa seulassa.

N N EP1093861 esittää akselin, jossa on elementtejä ja elementtien välissä S holkkiosia sekä säätömekanismin elementtien paikan säätämiseksi akselilla. S Säätömekanismissa on säätävänä elimenä ruuvi, vasten painelevyä ja x 30 puristinrengas akselin elementtejä painavan paineholkin vieressä. $ US1621695 esittää ratkaisun, jossa akselilla on elementtejä, joita painetaan 3 yhteen toiselta puolelta jousen avulla ja vastakkaiselta puolelta N säätövälineiden avulla. Säätövälineenä on kierteet ja mutteri, joiden avulla — elementtien välystä säädetään.

Keksinnön lyhyt yhteenveto Tavoitteena on toteuttaa säätömekanismi, joka mahdollistaa pyöritettävällä akselilla olevien elementtien säätämisen toistensa suhteen ilman, että elementtejä puretaan akselilta. Keksinnön erään näkökohdan mukainen säätömekanismi akselilla olevien elementtien — säätämiseksi sisältää akselin, joka on pyörivästi kiinnitetty laakeriin. Akselille on järjestetty elementtejä ja holkki, joka etenee laakerin läpi, — yli akselin pään. Säätömekanismi sisältää säätöelimen, jonka avulla holkki on liikutettavissa akselin suhteen siten, että säätöelimen holkkiin kohdistama voima välittyy elementeille. Keksinnön erään toisen näkökohdan mukainen akselikokoonpano sisältää — ainakin akselikokoonpanon toiseen päähän järjestetyn säätömekanismin akselilla olevien elementtien säätämiseksi. Piirustusten kuvaus — Seuraavassa keksintöä on kuvattu oheisten kuvien avulla, joissa kuva 1 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista akselia ja akselilla olevia elementtejä. Kuva?2 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista säätömekanismia.

N N Kuva 3 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista säätömekanismia.

S S Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus I 30 a n Kuva 1 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista akselia ja akselilla > olevia elementtejä. Kuvassa 1 akselilla 101 on elementtejä 102, joita

LO O pyöritetään akselin 101 avulla. Kuvan 1 elementit 102 ovat kiekkomaisia ja ne N sisältävät yhtenäisen kiekko-osan ja holkkiosan. Elementit 102 on asetettu — akselille vierekkäin niin, että ulkonevan kiekko-osan vieressä oleva akselinsuuntainen holkkiosa, on vasten vieressä olevan elementin vastaavaa akselinsuuntaista holkkiosaa. Vastaavasti elementin kiekko-osa on vasten viereisen elementin vastaavaa kiekko-osaa. Vierekkäisten elementtien 102 saumakohta muodostuu keskelle holkkiosaa ja keskelle kiekko-osaa. Kuvan 1 akselikokoonpanossa on yhdenlaisia elementtejä 102. Vaihtoehtoisesti akselilla 101 voi olla useita erilaisia elementtejä, esimerkiksi materiaalia seulovan seulapöydän akselilla voi olla seulovia elementtejä ja niiden välissä erillisiä holkkeja, jotka määrittävät seulovien elementtien välisen etäisyyden. Erillisten seulovien elementtien ja holkkien avulla voidaan aikaansaada kuvan 1 rakennetta vastaava rakenne. Tällöin osien saumakohta tai liittymäpinta on — erillisten seulovien elementtien ja holkkien välissä. Akseli on molemmista päistään kiinnitettävissä runkoon pyöritettävästi. Runko voi olla laitteen tai osan runko, joka muodostaa staattisen rakenneosan. Runko ei tarkoituksellisesti liiku. Runkoon voidaan kiinnittää muita osia, esimerkiksi — akseli. Akseli välittää pyörivää liikettä ja mahdollisesti vääntö- ja/tai taivutusmomenttia. Akseliin voi kohdistua muodonmuutosta ja/tai kuormitusta. Lisäksi akseli voi olla herkkä värähtelyille. Värähtelyherkkyyttä ilmenee erityisesti = suurilla akselipituuksilla. Akselin kuormitus, vääntö- ja/tai taivutusmomentti voivat vaihdella käytön aikana. Akseliin liitetyt elementit — aiheuttavat kuormitusvoimaa akselille, mm. voiman ja painon kautta. Elementit voivat aiheuttaa akseliin radiaalivoimaa, aksiaalivoimaa, vääntömomenttia ja/tai taivutusmomenttia. Käytön aikana akselin kuormituskohta tai rasituskohta voi vaihdella. Esimerkiksi seulassa käsiteltävä ja kulkeva materiaali voi kuormittaa seulapöytää ja sen osia vaihtelevasti. Akselilla — olevien erillisten elementtien mitoitus, paikka akselilla, keskinäinen välys ja/tai N paikallaan pysyminen vaikuttavat suorituskykyyn. Käytön aikana elementtien N välys voi muuttua. Tämä voi johtua mekaanisesta rasituksesta, liikkeestä, S käytön aikana aiheutuvista voimista, osien, kuten elementtien, akselin tai 2 rungon, —resonoinnista, materiaaleista, dimensioista, muoto- ja/tai x 30 — mittapoikkeamista.

O > Akseli välittää momentin akselilla oleville elementeille. Elementit voivat olla 3 esimerkiksi — seulapöydän kulmikkaita kiekkoja tai tähtiä. Pyöriviä N akselielementtejä voidaan hyödynnetään monissa eri laitteissa ja koneissa. — Elementit voivat olla pyöreitä, kulmikkaita, sakaraisia, symmetrisiä, epäsymmetrisiä tai muun muotoisia elementtejä. Elementit voivat olla kiinteitä,

muotonsa säilyttäviä, muotoutuvia tai joustavia. Elementit voivat sisältää useampaa materiaalia, esimerkiksi niiden uloin osa tai ulkopinta voi sisältää osia tai koostua materiaalista, joka eroaa elementin akselia ympäröivästä materiaalista. Elementti voi sisältää harjaksia. Akselilla voi olla erilaisia elementtejä tai elementtien sarjoja. Elementit ja niiden asettelu voidaan valita käyttötarkoituksen mukaan. Mekaaninen pyörittäminen voi aiheuttaa elementtien resonointia tai liikkumista toistensa suhteen. Tällöin elementtien välys voi muuttua. Tämä voi vaikuttaa akselin pyörimiseen. Esimerkiksi seulapöydällä elementtien välyksen muuttuminen voi muuttaa seulonta- — aukkoa ja/tai vaikuttaa akselin pyörimiseen sen viereisen akselin suhteen. Akselilla olevien elementtien välys on säädettävissä. Elementit pyritään pitämään mahdollisimman alkuperäisillä paikoillaan, esimerkiksi välyksettömästi toistensa suhteen. Elementit voivat olla akselilla kiinni — toisissaan tai niiden välissä voi olla yksi tai useampi välikappale, kuten holkki, jota vasten elementit on kiinnitetty paikalleen akselilla. Tunnettu tapa säätää elementtien välystä edellyttää akselikokoonpanon ja/tai akselin kiinnityksen irrottamista. Akseli voi kiinnittyä esimerkiksi runkoon laakerilla, jolloin laakeri on irrotettava välyksen säätöä varten ja säädön jälkeen akseli on kiinnitettävä runkoon uudelleen. Yleensä tähän tarvitaan myös lisäosia, kuten säätölevyjä tai -elementtejä. Keksinnön suoritusmuotojen mukainen säätömekanismi mahdollistaa = akselilla olevien elementtien säätämisen, esimerkiksi välyksettömiksi, irrottamatta akselia, sen kiinnitystä tai elementtejä akselilta.

Kuva2 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista säätömekanismia. N Akselilla 201 on elementtejä 202. Elementit voivat olla kaikki samanlaisia tai N samankaltaisia, tai akselilla voi olla kaksi tai useampia erilaisia elementtejä. S Elementtien välissä voi olla välikappale, jota vasten ne asettuvat, tai elementit 2 voivat olla vierekkäin, vasten toisiaan. Elementit 202 on asetettu akselille 201 x 30 — välyksettömästi. Kuvassa 2 akseli on kiinnitetty runkoon 200 laakerilla 203. $ Kuvassa 2 akselin 201 ja laakerin 203 väliin on asennettu säätöholkki 204. 3 Akselin elementtien välissä olevat holkit määrittävät elementtien etäisyyden N akselilta. Säätömekanismin osana oleva säätöholkki 204 etenee laakerin läpi. — Säätöholkki 204 on sylinterimäinen osa akselin 201 ympärillä. Säätöholkin 204 sisäpinta voi olla vasten akselin 201 pintaa. Akselilla 201 voi olla osia elementtien 202 ja holkkien lisäksi tai välissä, kuten kuvassa 2 esitetty levy

207. Kuvassa 2 säätöholkki 204 on asetettu vasten akselilla 201 olevaa levyä

207. Akselin 201 päässä olevaa ruuvia 206 kiristettäessä akselilla 201 oleva säätöholkki 204 liukuu akselin 201 suuntaisesti, akselin 201 pintaa vasten. 5 Säätöholkki 204 painaa levyä 207 vasten ja levy 207 välittää kiristysvoiman aksiaalisesti edelleen sen viereisille osille akselilla 201. Säätöholkin 204 aksiaalisuuntainen voima aiheuttaa levyyn 207 vastaavan voiman. Levy 207 on asetettu akselille 201 vasten akselin reunimmaista elementtiä 202. Kuvassa 2 reunimmainen elementti 202 käsittää yhtenäisen holkkiosan.

— Vaihtoehtoisesti akselin 201 reunimmainen elementti voi olla erillinen holkkiosa. Näin levyyn 207 kohdistuva voima välittyy reunimmaisen elementin 202 kautta akselilla 201 toisiaan vasten oleviin elementteihin akselin suuntaisesti.

Levy 207 tai vastaava voi olla erillinen akselille 201 asetettava osa, ja sen koko ja muoto voivat vaihdella. Levyn 207 toinen pinta on, joko suoraan tai jonkin osan välityksellä, vasten akselilla 201 olevaa reunimmaista elementtiä 202, ja levyn 207 vastakkainen pinta on, joko suoraan tai jonkin osan välityksellä, vasten säätöholkkia 204. Levy 207 välittää kiristysvoiman aksiaalisesti — säätöholkin 204 ja elementin 202 välillä.

Kuvassa 2 esitetty levy 207 ei ole välttämätön. Levyä 207 voidaan käyttää tasaamaan seulapöydän laitarakennetta peräkkäisten akseleiden 201 limittäisten elementtien 202 tapauksessa. Levy 207 tai vastaava osa voi — tiivistää seulapöydän laidan ja estää materiaalivirran vuotoja seulapöydältä.

N Jos vaihtoehtoinen levy 207 jätetään pois, säätöholkki 204 on asetettu vasten N akselin 201 reunimmaista elementtiä 202.

S 3 Säätöholkki 204 etenee akselin 201 reunimmaisen elementin 202, kuten holkin I 30 tai holkkiosan, uloimmalta päätyreunalta akselin 201 pään yli tai akselin 201 N päätytason yli. Säätöholkin 204 ulointa päätyreunaa vasten voi olla laatta 205. > Laatta 205 voi olla tasomainen osa, jolla on uloin pinta ja sitä vastakkainen, 3 ns. vastinpinta. Laatan 205 vastinpinta, on asetettu vasten saatéholkkia 204. Kuvassa 2 laatan 205 vastinpinta on järjestetty vasten säätöholkin 204 ulointa — päätyreunaa. Laatan 205 pinnan halkaisija voi olla suurempi tai yhtä suuri kuin säätöholkin 204 ulkopinnan halkaisija. Vaihtoehtoisesti laatan 205 vastinpinta voi sisältää esimerkiksi sisennetyn osan, joka on asetettu säätöholkin 204 sisään. Laatan 205 keskellä voi olla aukko. Kuvassa 2 laatan 205 aukko on asetettu vasten akselin 201 pyörimisakselilla olevaa aukkoa. Akselin 201 päässä, keskellä akselin päätypintaa, on akselin pyörimisakselin suuntaan etenevä aukko. Laatan 205 aukon ja akselin 201 aukon läpäisee ruuvi 206, jota voidaan sanoa säätöruuviksi. Ruuvin 206 kanta on vasten laatan 205 ulointa pintaa. Akselin 201 aukossa voi olla kierteet, jotka ovat ruuvin 206 tanko-osan kierteitä vasten.

Kuvan 2 akseli 201, säätöholkki 204, laatta 205 ja ruuvi 206 mahdollistavat akselilla olevien elementtien 202 paikan säätämisen aksiaalisuuntaisen liikkeen avulla. Akselin 201 päässä olevaa ruuvia 206 kiristettäessä akselilla 201 oleva säätöholkki 204 liukuu akselin 201 suuntaisesti, akselin 201 pintaa vasten, akselin 201 pituussuunnassa. Säätöholkki 204 puristaa akselilla olevia — elementtejä 202 yhteen, toisiaan vasten. Kiristämällä ruuvia 206 vaikutetaan voimaan, jolla säätöholkki 204 puristaa elementtejä 202 toisiaan vasten. Ja päinvastoin, ruuvia 206 löysäämällä akselilla 201 olevien osien, kuten elementtien 202 ja holkkien, välys kasvaa. Tämä mahdollistaa akselilla olevien elementtien välyksen säätämisen akselia irrottamatta.

Säätömekanismin avulla akselin elementit saadaan puristettua nippuun, lähemmäs toisiaan ja/tai säädettyä elementtien välistä välystä pienemmäksi, tai välyksettömäksi. Säätötarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi valmistustoleranssit. Esimerkiksi konerungon valmistustarkkuus ja siihen asennettavien tai asetettavien osien, kuten moduulien tai N akselikokoonpanojen, valmistustarkkuus voivat aiheuttaa N yhteensopivuusongelmia. Säätömekanismin avulla voidaan säätää osat S yhteensopiviksi. Lisäksi elementtien välys on säädettävissä S käyttötarkoitukseen sopivaksi. Kuten mainittu, välys saattaa muuttua käytön E 30 — aikana. Säätömekanismin avulla käytönaikainen säätäminen on nopeaa ja N helppoa. Näin huoltoajat lyhenevät ja vastaavasti käyttöaika tehostuu.

2 O Kuvassa 2 akseli 201 kiinnittyy runkoon 200 laakerin 203 välityksellä. Akseli N 201 voi kiinnittyä esimerkiksi pukkilaakeriin tai laippalaakeriin. Laakeri 203 voi — kiinnittyä runkoon 200 tai seulan laitaan, reunaan, päätyyn, palkkiin, levyyn tai vastaavaan osaan. Akselilla 201 olevien elementtien 202 välystä voidaan säätää säätöelimen 206 avulla. Säätöelimen 206 kiristys tai säätäminen aiheuttaa säätöholkkiin 204 aksiaalisuuntaisen voiman. Säätöelin voi olla ruuvi, kuten kuvassa 2. Akselin aukossa, johon säätöelin on asetettu, voi olla kierteet ruuvikierteitä vasten. Vaihtoehtoisesti säätöelin voi olla pultti, jota säädetään mutterin avulla. Säätöelin voi olla kiinteä osa akselia tai se voi olla kiinteästi asennettu akseliin. Säätöelin voi olla akselin päästä ulkoneva tappimainen osa. Kiristäminen tai säätäminen voidaan tehdä kiinteän osan päässä olevan osan, kuten mutterin, avulla.

Säätövälys tai säätövara voi olla riippuvainen osien mitoituksista. Säätövaraan voi vaikuttaa akselin päässä olevan reiän/aukon syvyys, aukon syvyyden suhde siihen asettuvan säätöelimen pituuteen ja/tai niissä olevien vastakkaisten kierteiden pituus. Säätövara voi loppua, kun kiristysvara loppuu. — Säätövaraan vaikuttavat osien koko suhteessa toisiinsa, mm. kierteen pituus. Säätövaraan voi vaikuttaa säätöholkin ja akselin mitoitus ja asettelu, esimerkiksi kuinka paljon holkki etenee akselin päädystä. Säätövara voi loppua, kun säätöholkki tulee kiristettäessä vasten akselin päätä ja/tai kun laatan (205) vastinpinta osuu vasten akselin päätä.

Säätömekanismin säätöholkki on järjestetty liukumaan akselin pintaa vasten. Säätöholkin sisähalkaisija voi olla suurempi kuin akselin ulkohalkaisija. Halkaisijoiden ero voi olla esimerkiksi 5-30 mm, tai 10-20 mm. Akselin ja säätöholkin toisiaan vasten olevien pintojen koko ja muoto voivat vastata — toisiaan. Akseli ja säätöholkki on muotoiltu siten, säätöholkin liikkuminen N akselin pintaa vasten, ja siten säätäminen suoritusmuotojen säätömekanismin N avulla; on mahdollista. Akselin ja säätöholkin muotoilu ja/tai mitoitus S aksiaalisuunnassa voi(vat) vaikuttaa säätövaraan. 3 z 30 — Säätöholkki voi olla sylinterimäinen osa, joka on avoin molemmista päistään. N Tällöin säätöholkin ja säätöelimen välissä voi olla laatta, jonka avulla S säätöelimen säätö välittyy säätöholkkiin. Säätöholkin uloin pääty voi olla 3 suljettu pinta, jossa on aukko säätöelintä varten. Laatta voi olla kiinteä osa N säätöholkkia. Tällöin erillistä laattaa ei välttämättä tarvita. Laatta voi olla osa — säätöelintä, jolloin se voi olla irrallinen tai kiinteä säätöelimen osa, esimerkiksi sokkamainen osa.

Kuva 3 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista säätömekanismia. Kuvassa 3 akselilla 301 on elementtejä Kuvan 3 elementit ovat seulontaelementtejä, kiekkoja 302. Seulapöydällä on peräkkäin kuvan 3 mukaisia akseleita 301 siten, että seulapöydän pituussunnassa peräkkäisten akseleiden kiekot 302 asettuvat limittäin. Kiekkojen 302 välinen rako vaikuttaa seulonta-aukon kokoon ja siten seulottavan materiaalin palakoon. Seulonta- aukon kokoon tai seulottavaan palakokoon voivat vaikuttaa seulapöydän peräkkäisten akseleiden 301 akseliväli elementtien 302 mitoitus sekä — mahdolliset lisäelementit, kuten holkit, joita voi olla elementtien 302 väleissä. Seulaan ja sen osiin kohdistuvat voimat vaihtelevat käytön aikana ja käsiteltävän materiaalin mukaan. Rungon, elementtien, akselikokoonpanon ja/tai seulamoduulien — valmistustarkkuus — voivat aiheuttaa ongelmia kokoonpano- tai käyttöönottovaiheissa. Esimerkiksi seulontaelementtien — valmistustarkkuus ja niiden mitoitus voi aiheuttaa käyttö- ja/tai kokoonpano- ongelmia. Näin ollen säätötarvetta on seulan tapauksessa useassa vaiheessa. Kuvassa 3 on esitetty molemmista päistään laakeroitu akseli 301. Akselin 301 toinen pää voi olla niin sanottu käyttöpää, josta akseleita käytetään. Akseleita — voidaan pyörittää moottorien avulla käyttöpäästä. Akseleita voidaan käyttää esimerkiksi sähkö- tai hydraulimoottoreiden avulla. Moottoreiden teho voidaan välittää yhdelle tai useammalle akselille suoraan tai esimerkiksi ketju-, hihna-, tai hammasvälityksen avulla. Akselin 301 vastakkainen pää voi olla niin sanottu huoltopää. Huoltopäässä voi olla suoritusmuotojen mukainen — säätömekanismi 330.

N N Suoritusmuotojen mukainen säätömekanismi voi olla ainakin yhdessä päässä S akselia. Suoritusmuotojen mukainen säätömekanismi voi olla järjestetty S akselin molempiin päihin. I 30 N Akselin suunnalla ja aksiaalisuunnalla viitataan akselin pituussuuntaan. 2 O Keksinnön — suoritusmuotojen mukainen —säätömekanismi mahdollistaa N akselikohtaisen elementtien välyksen säätämisen. Esimerkiksi seulassa useita — vierekkäisiä akseleita on kiinnitetty runkoon. Runko voi olla pitkä, esimerkiksi 5 metriä tai yli. Pitkä runko ei välttämättä ole täysin saman levyinen koko pituudeltaan. Lisäksi käyttö voi vaikuttaa vaihtelevasti eri kohtiin seulaa, eri akseleihin. Näin akselien elementtien säätötarve vaihtelee. Koko akselin ja/tai sen kiinnityksen irrottaminen on työlästä ja aikaavievää. Tämä aiheuttaa huoltotaukoja laitteelle. Keksinnön suoritusmuotojen mukaisen —säätömekanismin avulla elementtien välyksen säätäminen voidaan toteuttaa helposti, nopeasti ja turvallisesti. Edellä on kuvattu keksinnön suoritusmuotoja. Suoritusmuotoja ei ole tarkoitettu rajoittaviksi, vaan niissä on esitetty keksinnön mahdollisia — toteutuksia ja esimerkkejä. Suoritusmuotoja ja kuvattuja osia tai piirteitä voidaan vaihtaa keskenään, korvata toisilla, jättää pois, käyttää erikseen tai yhdistäen eri toteutuksissa.

N O N

K <Q o

O

I a a

O <

O

LO o

O N

Claims (15)

Patenttivaatimukset:

1. Säätömekanismi akselilla (201) olevien elementtien (202) säätämiseksi, missä - akseli (201) on pyörivästi kiinnitetty laakeriin (203), - akselille (201) on järjestetty elementtejä (202), - akselille (201) on järjestetty säätöholkki (204), - säätöelin (206), jonka avulla säätöholkki (204) on liikutettavissa akselin (201) suhteen siten, että säätöelimen (206) säätöholkkiin (204) kohdistama voima — välittyy elementeille (202), on järjestetty akselin (201) päähän tunnettu siitä, että säätöholkki (204) etenee laakerin (203) läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätömekanismi, jossa ainakin osa — säätöholkin (204) ulkopinnasta on järjestetty vasten ainakin osaa laakerin (203) sisäpinnasta.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätömekanismi, jossa akselille (201) on järjestetty yhdenlaisia tai erilaisia elementtejä (202).

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätömekanismi, jossa akselille (201) on järjestetty elementtejä (202) välyksettömästi.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätömekanismi, jossa elementit (202) sisältävät ainakin yhden seuraavista: seulontaelementti, N holkki, välielementti, kiekkoelementti ja harjaelementti.

N S

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätömekanismi, jossa S säätöholkin (204) sisäpinnan muoto ja/tai koko vastaa olennaisesti akselin x 30 (201) ulkopinnan muotoa ja/tai kokoa. $

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätömekanismi, jossa 3 säätöholkki (204) on järjestetty liukumaan aksiaalisuunnassa akselin (201) N suhteen, valinnaisesti akselin (201) ulkopintaa vasten.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätömekanismi, jossa säätöholkki (204) on järjestetty vasten akselin (201) reunimmaista elementtiä (202) tai säätöholkki (204) on järjestetty vasten osaa (207), joka on vasten akselin (201) reunimmaista elementtiä.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätömekanismi, jossa säätöholkin (204) ja säätöelimen (206) välissä on laatta (205) joka on valinnaisesti erillinen laatta (205) kiinteä säätöholkin (204) osa, tai säätöelimen (206) irrallinen tai kiinteä osa.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätömekanismi, jossa akselin (201) pyörimisakselille on järjestetty akselin (201) päästä aksiaalisuuntaisesti etenevät kierteet säätöelimen (206) vastaanottamiseksi.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätömekanismi, jossa säätöelin (206) on säätyvästi kiinnitetty akselin (201) pyörimisakselilla oleviin kierteisiin siten, että säätöelin (206) läpäisee säätöholkin (204) ja säätöelimen (206) välissä olevan laatan (205).

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätömekanismi, jossa säätöelin (206) sisältää kierteet säätöelimen (206) säätämiseksi.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätömekanismi, jossa säätöelin (206) sisältää ruuvin tai mutterin.

N 14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätömekanismi, jossa N säätövara on järjestetty ainakin jollain seuraavista: S - akselin (201) pään ja sen yli etenevän säätöholkin (204) ulkoreunan välisellä 3 etäisyydellä, I 30 —- akselin (201) pyörimisakselilla olevien kierteiden mitoituksella, N - akselin (201) pyörimisakselilla olevien kierteiden aksiaalisuuntaisen > syvyyden mitoituksella, 3 - säätöelimen (206) tappiosan mitoituksella, N - säätöelimen (206) kierteiden mitoituksella, ja — - säätöholkin (204) liikkumavaralla akselin (201) suhteen.

15. Akselikokoonpano, jonka ainakin toiseen päähän on järjestetty jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen säätömekanismi (330).

N

O

N

K <Q o

O

I =

O +

O

LO o

O

N