FI61982C - Anordning foer behandling av amplitudmodulerade signaler - Google Patents

Description

...,-"-1 .. KUULUTUSJULKAISU A1Qft0

Jgari LBJ <”) utlAggnincsskrift 6 I ytii c (45) Patentti myönnetty 11 10 1982 Patent meddelat ^ v (51) Kv.lk?/lnt.CI.3 H 04 N 5/21 (21) Patenttihakemus — Patantansttkning 3712/7^ (22) Hakamlspllvl — Antttknlngsdag 20.12.7^* (FI) (23) Alkuptlvi—Glltlghatsdag 20.12.7^ (41) Tullut lulklsakal — Bllvlt offantllg 29.06.75

Patentti- ja rekisterihallitut (44) Nihaviks,panon ,« kuuL|ulkaisun pvm. -

Patent- och registerstyrelsen v ' Antökan utlagd och utl.skrlftan publlcerad 30.06.82 (32)(33)(31) Pyydatty ««lolkeu*—Begird priorltet 28.12.73 USA(US) U29673 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) John Barrett George, Indianapolis, Indiana, USA(US) (7M Oy Kolster Ab (5*0 Laite amplitudimoduloitujen signaalien käsittelemiseksi - Anordning för behandling av amplitudmodulerade signaler

Nyt kyseessä oleva keksintö kohdistuu videovahvistinpiireihin käytettäväksi synkronisten ilmaisinlaitteiden yhteydessä, joita käytetään televisiovastaanottimen videoilmaisimena ja erityisesti laitteeseen, jolla poistetaan haitalliset "valkoisia valkoisemmat" vastin-osuudet, impulssikohinasta, joka liittyy televisiomerkkeihin, mitkä vasteet muuten näkyisivät kuvan muodostavina osina ulostulomerkeissä tästä ilmaisimesta.

Synkroniset ilmaisimet, joissa käytetään joko korostettua kantoaaltoa tai tuloilmaisua, ovat sinänsä tunnettuja tarjoten parannetin ilmaisun linaarisuuden, vapauden ristimoduloinnista ja kohinaimmuniteetin verrattuna verhokäyräilmaisimiin ja on niitä tämän johdosta ehdotettu videoilmaisimiin televisiovastaanottimessa, jotka on suunniteltu käsittelemään amplitudimoduloituja kuvalähetyksiä. Ongelmat kun tuotetaan kuvaan näkyvän huojuntataajuuden komponentteja äänen ja väriarvon kantoaaltojen välillä (esim. 920 kHz taajuudella kun käytetäänNTSC standardia) ja "kalanruotokuvion" huojuntataajuuden komponentti äänen ja kuvan informaation välillä ovat pienenettävissä käyttäen synkroo-nista videoilmaisinta. Kun käytetään synkroonista ilmaisinta salli 2 61982 vähemmän tarkka välijaksoinen taajuussuotimen vaatimus, jotta silti vältettäisiin äänen ja väriarvon huojunta paremman vaiheen ilmaisu-vasteen videon 1-f vahvistimen ketjussa. Tämä taas puolestaan sallii paremman transienttien vasteen väriarvon ilmaisimessa ja vahvistin-osuudessa väritelevision vastaanottimessa.

Tietyissä systeemin tyypeissä, joissa käytetään kuvalähetyksen amplitudimodulointia on synkroonisen videoilmaisimen toiminta impuls-sikohinan vastaanoton aikana vähemmän toivottavaa kuin mitä olisi verho-käyräilmaisimella. Verhokäyrän tyyppinen videon ilmaisin tasasuuntaa impulssikohinan huiput siten, että mikäli käytetään negatiivista kuvan modulointia kehittyy mustaan suuntaan siirtyviä satunnaisia merkkejä, joita katsoja yleensä pitää vähemmän haitallisina. Synkrooninen videon ilmaisin ei tasasuuntaa impulssikohinaa. Sen sijaan impulssikohina havaitaan satunnaisena välitaajuisena komponenttina, joka keskittyy esimerkiksi 2 megaherzin kohdalle, mikä muodostaa vuorotellen mustaan suuntaan ja valkeaan suuntaan siirtyvän osan. Valkeaan suuntaan siirtyviä osia tästä satunnaisesta kohinan komponenteista on yleensä pidettävä oleellisesti paljon häiritsevimpinä katsojalle kuin mustaan suuntaan siirtyviä komponentteja. Myöskin valkoista valkoisemmat merkin huiput saattavat aiheuttaa johtuen impulssikohinan synkroonisesta ilmaisusta "pursuamista", jossa elektronisuihku defokusoituu, mikä lisää valkoista valkoisempien pisteiden kokoa kuvapinnalla ja täten tekee niistä vieläkin häiritsevämpiä.

USA-patentti 2 861 180 kuvaa periaatetta, jota käytettiin valkeaan suuntaan siirtyvän impulssikohinan eliminoimiseksi aikaisemmin synkronisissa videon ilmaisinrakenteissa. Valkeata valkeampi video-merkki, joka kehittyy synkronisen videoilmaisimen ulostuloon havaitaan ja videon merkkiä muutetaan tämän valkeata valkeamman komponentin poistamiseksi. Mainitussa patentissa videon merkkiä muutetaan katkaisemalla pois sen valkoista valkoisemmat osuudet.

Menetelmät valkoista valkoisemman kohinan havaitsemiseksi ja sen invertoimiseksi mustaksi mitä käytetään brittiläisessä televisio-käytännössä, jossa käytetään positiivista modulointia ja verhokäyrän videoilmaisimissa muodostuu valkoista valkoisempaa impulssikohinaa, on myös sovellettavissa käyttöön synkroonisissa videoilmaisimissa.

Nyt kyseessä oleva keksintö kohdistuu laitteeseen amplitudi-moduloitujen signaalien käsittelemiseksi, joka laite sisältää kanto-aaltolähteen (101), jossa lähteessä informaatio on koodattu kantoaaltojen amplitudimodulaatioon, jolloin mainittuihin kantoaaltoihin todennäköisesti liittyy ja niitä "saastuttaa" pulssikohina, amplitudi- 3 61982 modulointi-ilmaisin (109), jossa on mainittuun kantoaaltolähteeseen kytketty tulopiiri ja lähtöpiiri talteenotetun informaation aikaansaamiseksi, jolloin mainittuun lähtöpiiriin voidaan vaikuttaa mainitusta pulssikohinasta riippuvaisesti, jolloin mainittu talteenotettu informaatio, joka saadaan lähtöpiiristä, sisältää pulssikohinaa, jolla on ensimmäinen (56) ja toinen (57) napaisuus mainitun informaation suhteen, sekä talteenotetun informaation käyttöelimet (121).

Nyt kyseessä olevaa keksintöä voidaan ymmärtää paremmin viitaten oheiseen piirustukseen, jossa: kuvio 1 on piirikaavio lohkokaavion muodossa television vastaanottimesta, johon sisältyy nyt kyseessä oleva keksintö.

Kuvio 2 on kaavamainen piirikaavio yhteisestä käsittelylaitteesta nyt kyseessä olevan keksinnön mukaan.

Kuviot 3a, b ja c ovat ajoituskaavioita kuviossa 1 esitetylle televisiovastaanottimen aaltomuodoille.

Kuvio 4 on kaavamainen piirikaavio videoilmaisimen systeemistä, johon sisältyy nyt kyseessä oleva keksintö.

Viitaten nyt kuvioon 1 on television vastaanottimessa 100 antenni 101, jolla vastaanotetaan lähetetyt televisiomerkit, jotka sitten käsitellään radiotaajuisessa (r-f) vahvistimessa 103, taajuuden muuntaja 105, joka tyypillisesti muodostuu sekoittimesta ja paikallisesta oskillaattorista yhdistelmänä sekä välitaajuuden (i-f) vahvistin 107, jolla aikaansaadaan yhdistelmänä olevia videomerkin kantoaaltoja, jotka ilmaistaan synkronisella videoilmaisimella 109. Yhdistelmänä oleva videomerkki, joka havaitaan ilmaisimella 109 syötetään synkronoinnin erottimeen 111 videovahvistimen ja valkean ilmaisimen 127 kautta. Synkronoinnin erotin 111 toimii syöttäen erotellut vaakasuoran ja pystysuoran synkronisoinnin pulssit vastaavasti vaakasuoran pyyhkäisyn generaattoriin 113 ja pystypyyhkäisyn generaattoriin 115 ajoittaen näiden pyyhkäisyn aaltomuodot niin, että ne on ajoitettu oikein mitä tulee vastaanotettuihin televisiomerkkeihin. Pyyhkäisyn aaltomuodot syötetään vaakasuoran ja pystysuoran poikkeu-tuksen käämeihin 117, jotka liittyvät kuvaputkeen 119. Synkronoinnin erotin 111 syöttää myös erotellun synkronoinnin automaattiseen voimak-kuudensäädön (AGC) piiriin 120, joka säätää vahvistimien 103 ja 107 vahvistuksia ylläpitäen ilmaisimen 109 herkkyyden vastaanotettuihin televisiomerkkeihin nähden oleellisesti vakinaisena. Vertailun generaattori 129 on kytketty synkrooniseen ilmaisimeen 109 kehittäen demo-duloinnin vertailusuureen, esimerkiksi 45,75 megaherzin jatkuvan vertailuaallon 107 sisääntulevan moduloidun videon i-f merkin synkro- 4 61982 nista ilmaisua varten videon i-f vahvistimesta. Vaiheen ilmaisin 110 on kytketty vertailugeneraattorin 129 ja taajuuden muuntajan 105 väliin ylläpitämään i-f vahvistimen ulostulon päästökaista keskitettynä 45,75 megaherzin kohdalle säätämällä taajuuden muunninta 105 tunnettuun tapaan. Ulostulon piiri videon vahvistimesta 127 on kytketty sisääntulon piiriin videon käsittelypiiristä 121, mikä edeltää kuvaputkea 119. Videon käsittelypiiri 121 sisältää tyypillisessä tapauksessa valoisuuden kanavan vahvistimet ja värivastaanottimissa se sisältää myös värikkyysilmaisimen ja vahvistinpiirin. Havainnollistettu vastaanotin 100 sisältää myös äänen talteenotinpiirin 131 ja kovaäänisen 133, jolla toistetaan ohessa kulkeva äänen tieto.

Osa erityisen soveliasta rakennetta käytettäväksi videon vahvistimessa ja valkean ilmaisimessa 127 on esitetty kaavamaisena piirikaavion muodossa kuviossa 2. Viitaten kuvioon 2 on sisääntulon kytkinnapa 212 videovahvistimesta 127 kytketty sisääntulon transistoriin 201, jolla on kannan, kollektorin ja emitterin elektrodit. Sisääntulon transistorin 201 kollektori on kytketty jännitteen +V syöttö-lähteeseen vastuksen 202 avulla. Transistorin 201 kollektorin ja vastuksen 202 liitospiste on kytketty toisen transistorin 204 kannalle. Transistorin 201 emitteri on kytketty kolmannen transistorin 205 kollektorille tämän toimiessa virtalähteenä sisääntulovaiheelle 201. Transistorin 204 kollektori on kytketty käyttöjännitteen +V syöttö-lähteeseen vastuksen 203 kautta. Transistorin 204 kollektorin ja vastuksen 203 liitospiste on kytketty ulostulon kytkinnapaan 213, missä ulostulon merkki seurauksena sisääntulon merkistä on käytettävissä. Transistorin 204 emitteri on kytketty vertailujännitteen pisteeseen (maahan), niin että täydennetään toimiva transistorivahvis-timen aste 204. Vastukset 206, 207 ja 208, mitkä liittyvät transistoriin 205 aikaansaavat asiaankuuluvat etujännitteet ja tuottavat halutun virran.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyn laitteiston käytössä syötetään väli-jaksoinen kantoaallon amplitudi moduloituna halutulla videon tiedolla ja haitalliset kohinan impulssit synkrooniseen videonilmaisimeen 109.

Kuvio 3a esittää tyypillistä vaakasuoran viivan aikaväliä videon vahvistimella 107 ilmaisimeen 109 tuodusta moduloidusta videon i-f kantoaallosta. Tämän moduloidun kantoaallon verhokäyrä on osoitettuna ääriviivalla ja todelliset vaihtelut kantoaallossa on jätetty pois, koska ne esiintyvät liian suurella nopeudella, jotta niitä voitaisiin selvästi esittää havainnollistetussa aika-asteikossa. Kohinan impulssi 50 esiintyy ajanhetkien tQ ja tf välissä. Näiden aalto- 5 61 9 82 muotojen aika-asteikkoa on venytetty kohinan impulssin ajaksi, jotta kuvaus voitaisiin havainnollistaa.

Kuvio 3b esittää tyypillistä vastetta synkroonisessa ilmaisimessa 109 moduloituun videon i-f kantoaaltoon, mikä on esitettynä kuviossa 3a. Kohinan impulssi 50 kehittää ilmiön mikä on esitetty kaksikkona 55 missä on mustaan suuntaan siirtyvä osuus (mitä tullaan nimittämään suhteellisesti negatiiviseksi) ja valkeaan suuntaan siirtyvä osuus 57 (mitä tullaan nimittämään suhteellisesti positiivi*· veksi). Pitemmän kestoajan kohinapulssit aikaansaavat moninkertaista välkkymistä ilmaisimen 109 vasteessa. Valkoista valkoisempi osuus 57, joka nousee valkean tason 58 yläpuolelle aikaansaa haitallista kohinaa mikäli sitä ei poisteta, tämän esiintyessä valkeina täplinä kuvaputkelle 119 tuotetussa kuvassa.

Kuviossa 3b esitetty merkin aaltomuoto vahvistetaan ja normaa listi se invertoidaan transistorivahvistimella 201. Sitten transisto-rivahvistin 204 kehittää lisää vahvistusta ja toteuttaa sisääntulon aaltomuodon toisen inversion.

Kuvio 3c esittää ulostuloa videon vahvistimesta ja valkean ilmaisimesta 127. Mustaan suuntaan siirtyvä osuus 56 pysyy mustaan suuntaan siirtyvänä mutta valkeata valkeampi osuus 57 kuitenkin on invertoitu vain kerran kuten havaitaan osuudesta 57'. Jotta voitaisiin ymmärtää kuinka positiiviseen suuntaan siirtyvä pulssi invertoidaan vain kerran kun taas jäljellä oleva osa aaltomuodossa kuviossa 3b mukaanluettuna negatiiviseen suuntaan siirtyvä kohinapulssi 56 invertoidaan kahteen kertaan, on tarpeen tarkastella sisääntulon transistoriastetta 201 suuren negatiivisen ja positiivisen sisääntulon vaikutuksen alaisena, mikä edustaa kohinan kaksikkoa, joka on tunnistettu kohtana 56 ja 57 aaltomuodossa 3b. Kun negatiiviseen suuntaan siirtyvä aaltomuodon komponentti, kuten kohinapulssi 56 syötetään sisääntulon transistoriin 201 se vahvistetaan ja invertoidaan tämän transistoriasteen 201 vahvistuskertoimen ja rajoittavien ominaisuuksien mukaisesti. Tämä vahvistin 201 saa normaalisti etujän-nitettä oleellisesti lineaarista vahvistusta varten täydelle video-merkkien toimialueelle synkronoinnin huippujen ja valkean tason välillä. Kun positiiviseen suuntaan siirtyvä aaltomuodon komponentti kuten kohinapulssi 57 syötetään transistoriasteen 201 sisääntuloon aikaanr* saa lisääntyvä positiivinen jännite transistorin 201 kyllästymisen ja transistori 201 saa etujännitettä johtosuuntaan sen kannalta kollek-torille liitokseen. Johtosuuntaan etujännitteen muodostus kannan ja kollektorin liitoksessa transistorissa 201 kehittää ekvivalentin 6 61982

Darlington kytkennän transistoreista 201 ja 204. Se tahtoo sanoa, että kyllästetty transistori 201 päästää lävitseen voimakkaasti positiivisen osan sisääntulon merkistä ilman inversiota. Kokonaispiiristä tulee täten vain yhteen kertaan invertoiva vaihe positiivisen kohina-pulssin kestoajaksi, mikä esiintyy ulostulon aaltomuodon negatiivisena tai mustaan suuntaan siirtyvänä komponenttina 57' (vertaa kuviota 3c).

Täten kun impulssikohina liittyy kantoaaltoon, joka aikaansaadaan välijaksotaajuisella vahvistimella 107 ilmaisimeen 109 toimii ilmaistun videomerkin mukaisesti, mihin liittyy kohinan komponentteja näiden heilahtaessa valkeata valkeammaksi. Minkä tahansa korjaavan laitteiston puuttuessa valkeata valkeamman ilmaisimen ulostulon seurauksena olisi valkeita täpliä kuvaputken 119 kuvapinnalla.

Videon vahvistin ja valkean ilmaisin 127 toimivat yhteisinä merkinkäsittelijänä aikaansaaden videoilmaisimen ulostulon vahvistuksen tämän videon käsittelypiirin 121 tehokasta toimintaa varten samanaikaisesti invertoiden valkeata valkeamman kohinapulssin vasteen ilmaisimen ulostulosta mustaksi täten estäen valkeiden pisteiden muodostumista kuvaputken 119 pinnalla esitettyyn kuvaan.

Kuvio 4 esittää käytännön suoritusmuotoa nyt kyseessä olevasta keksinnöstä, mihin sisältyy synkrooninen videoilmaisin 109 kytkettynä videon vahvistimeen ja valkean ilmaisimeen 127. Kuviossa 4 viitenumeroilla 210, 211, 212 ja 213 tunnistetut kytkinnavat vastaavat vastaavalla tavalla tunnistettuja kytkinnapoja kuvioissa 1 ja 2. On mukavaa käyttää integroitua piiriä 25 halutun videovahvistimen 127 toteutukseen. Kaupallisesti saatavissa oleva integroidun piirin osa, joka soveltuu tämän keksinnön käyttöön kuten asia on esitetty kuvion 2 kaaviokuvassa on CA 3031/702 integroidun piirin vahvistin, jota valmis^ taa RCA Corporation, Somerville, New Jersey, USA. Kuviossa 4 vahvistimessa 25 esitetyt kytkinnavat vastaavat CA 3031/702 laitteen vastaavia napoja.

Jotta taattaisiin vahvistimen 25 oikea toiminta, niin että toteutetaan ainoastaan valkeaan suuntaan siirtyvien pulssien yksinkertainen invertointi täytyy olla huolellisia mitä tulee etujännit-teen muodostukseen, käyttöjännitteisiin ja ulkopuolisiin impedanssei-hin käytettäessä kaupallisesti saatavissa olevaa integroitua piiriä, kuten esimerkiksi CA 3031/702. Kuten asia on esitettynä kuviossa 4 vahvistin 25 on kytketty ja vaihekompensoitu valmistajan suositusten mukaisesti.

Vaiheen ennakon tai viiveen kompensointi kapasitanssin27 muodossa on käytössä, jotta lisättäisiin vahvistimen taajuusaluetta 5 mega-herzin yli. Jotta saavutettaisiin suhteellisen suuri suuren taajuuden ulostulon heilahduksen kyky kun läsnä on ohittava ulostulokapasitans-^ 7 61982 si 28, on vastus 29 kytketty ulostulon kytkinnavasta 7 negatiiviseen syöttöpisteeseen Oonaahan). Sisäänsyötön etujännite ja vahvistimen vertailujännitteet saadaan jännitteen jakajasta, johon sisältyy syöttö-lähde (+V) ja vastukset 31, 32 ja 33. Vahvistimen vertailu jännite (kytkin-napa 1) valitaan tyypillisessä tapauksessa 0,3 voltin verran negatiivisemmaksi kuin mitä on tasajännite kummassa tahansa kahdesta merkin sisääntulosta 2 ja 3. Sisääntulon merkki saattaa tyypillisesti olla 100 millivolttia huipusta huippuun videomerkkiä. Tyypillisessä tapauksessa saatetaan kohdata kohinapulsseja, joilla on kumpi tahansa napaisuus ja joiden amplitudi on useiden volttien suuruusluokkaa. Ulostulon impedanssi ilmaisimesta 109 saattaa tyypillisesti olla väliltä 100-200 ohmia. Tällaiset kohinapulssit kykenevät ohjaamaan vahvistimen 25 ylittämään siihen sisältyvän takaisinkytkennän (vastuksen 24) kyvyn kumota signaalivirta invertoivassa sisääntulossa 2. Negatiiviseen tai mustaan suuntaan siirtyvät pulssit aikaansaavat tällöin vastakkaisen etpjännit-teen sisääntuloon (transistoriin 201 kuviossa 2) ja aikaansaavat positiivisen pulssin, jonka amplitudia säätää pulssintaajuus ja vahvistimen siirtymänopeus. Positiiviseen tai valkeaan suuntaan siirtyvät pulssit kyllästävät tai esijännittävät johtosuuntaan sisääntulon (transistorin 201 kuviossa 2), mikä aikaansaa halutun inversiotta jättämisen sisään-tuloasteessa. Positiivisen pulssin amplituudia säätää vastaavasti pulssitaajuus ja vahvistimen siirtymänopeus.

Yhteenvetona kuvion 4 piirin toimivasta invertoidaan haluttu merkin ulostulo ilmaisimesta 109 ja vahvistetaan vahvistimella 25 (mikä-osoitetun vahvistimen tyypillä on differenttiaalinen vahvistin, johon sisältyvät transistorit 201 ja 204 kuvion 2 tapauksessa).

Negatiiviseen suuntaan siirtyvät pulssit havaituissa merkissä invertoidaan ja ne rajoitetaan vahvistimessa kun taas positiiviseen suuntaan siirtyvät pulssit eivät invertoidu, mutta ne rajoitetaan vahvistimessa.

Claims (6)

8 61982

1. Laite amplitudimoduloitujen signaalien käsittelemiseksi, joka laite sisältää kantoaaltolähteen (101), jossa lähteessä informaatio on koodattu kantoaaltojen amplitudimodulaatioon, jolloin mainittuihin kantoaaltoihin todennäköisesti liittyy ja niitä "saastuttaa" pulssikohina, amplitudimodulointi-ilmaisin (109), jossa on mainittuun kantoaaltolähteeseen kytketty tulopiiri ja lähtöpiiri talteenotetun informaation aikaansaamiseksi, jolloin mainittuun lähtöpiiriin voidaan vaikuttaa mainitusta pulssikohinasta riippuvaisesti, jolloin mainittu talteenotettu informaatio, joka saadaan lähtöpiiristä, sisältää pulssi-kohinaa, jolla on ensimmäinen (56) ja toinen (57) napaisuus mainitun informaation suhteen, sekä talteenotetun informaation käyttöelimet (121) , tunnettu siitä, että yhteiset signaalin käsittelylaitteet (127) kytkevät mainitun lähtöpiirin käyttöelimiin lisäämään talteenotettuun informaatioon ja siihen sisältyvään ensimmäisen napaisuuden omaavan impulssikohinaan parillisen lukumäärän signaali-inversioita ja toisen napaisuuden omaavaan impulssikohinaan parittomaan lukumäärän signaali-inversioita.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite kantoaaltojen käsittelemiseksi, joita on negatiivisesti amplitudimoduloitu videosignaalilla, jolla on synkronointisignaaleja, jotka ulottuvat mustan tason ohi, jolloin valkeaa tasoa edustaa oleellisesti nollakantoaalto ja sitä seuraavat kohinaimpulssit (50) ovat suunnatut mustaa kohti, tunnettu siitä, että amplitudimoduloinnin ilmaisimena (109) on synkroni-ilmaisin tiedon talteenottamiseksi kantoaaltojen syöttöläh-teestä amplitudimuutosten muodossa, joilla on määrätty napaisuus vertaustasoon nähden, jolloin mainittu ilmaisin syöttää lähdöstään impulssikohinaa, jolla on ensimmäinen ja toinen napaisuus mainittuun vertaustasoon nähden.

3. Patenttivaatimukseni tai 2 mukainen laite kantoaaltojen käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että yhteiset signaalinkäsittelylaitteet (127) sisältävät kaskadikytkettyjä vahvistinasteita, jolLoin mainittujen vahvistinasteiden ensimmäinen aste (201) toimii kyllästystilassa tulosignaalien suhteen, joilla on ensimmäinen (57) napaisuus vertaustasoon nähden, ja oleellisesti lineaarisella toimintatavalla tulosignaalien suhteen, joilla on toinen napaisuus (56).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite kantoaaltojen käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että kaskadikytkettyihin vahvis-tinasteisiin kuuluu esijännityselimiä (205), joiden vaikutuksesta 9 61982 ensimmäinen vahvistin toimii kyllästystilassa tulosignaalien suhteen, joilla on mainittu ensimmäinen napaisuus (57), ja vastaavasti oleellisesti lineaarisesti tulosignaalien suhteen, joilla on mainittu toinen napaisuus (56).

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite amplitudimoduloi-tujen signaalien käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että mainittuihin kaskadikytkettyihin vahvistinasteisiin kuuluu ensimmäinen (201) ja toinen (204) transistori, joissa kummassakin on kanta-, emitteri- ja kollektorielektrodi, jolloin toisen transistorin kanta-elektrodi on kytketty ensimmäisen transistorin kollektrodiin ja ensimmäisellä transistorilla on sen suuntainen esijännite, että ensimmäisen transistorin kannalla ensimmäisen napaisuuden omaavat signaalit saattavat ensimmäisen transistorin kyllästystilaan, kun taas toisen napaisuuden omaavia signaaleja käsitellään oleellisesti lineaarisesti, minkä lisäksi mainittu toinen transistori on kytketty kääntimeksi.

6. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 5 mukainen laite amplitudimodu-loitujen signaalien käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että yhteisiin signaalinkäsittelylaitteisiin kuuluu differentiaalivahvistin (201), joka on kytketty signaalinkääntöasteeseen (204). 10 61982