FI61357C - Foerfarande foer torkning av faerskt graes och liknande - Google Patents

Description

RSF^l [B] (11)KUU.LUTUSJULKA,SU .-.757 1 j ' ' υΤίλβΟΝ I NGSSKKI FT c 1 ~ D ' C u- Patentti myönnetty 12 07 1902 • au\? (45) ' ’ Fatent nsddelat 'S ^ ^ (51) Ky.lk?/hrt.CL3 F 26 B 3/06 SUOMI —FINLAND (21) PKunttHwlwmu· — Pumcameknlng 83l/?!* (22) Htkemtapilvi — AiwOlcnlngadtg 19.03.7^

^ * (23) AtkupUvl —Gliclghutedag 19.03.7U

(41) Tullut lulktMkil — Bllvtt offmtllg 2U . 09.7H

Patentti· ia rekisterihallitus .... , . .....

_ , (44) Nlhtivtiulpanon |a kuuL|ullulaun pvm. — 0-1 n-3 flo

Patent· och registerstyrelsen ' Anikin utlsgdoch uti.ikriftcn puWicarad (32)(33)(31) Pyrlatty etuoikeus — Begird priority 23-03-73

Norja-Norge(NO) 1199/73 (71)(72) Bernt Ingvaldsen, Solbakken U3, N-3000 Drammen, Norja-Norge(NO) (7U) Berggren Oy Ab (5U) Menetelmä tuoreen ruohon tai sentapaisen kuivaamiseksi - Förfarande för torkning av färskt gräs och liknande Tämän keksinnön kohteena on menetelmä suuren kosteuspitoisuuden omaavan ruohon, tuorerehun, merilevän tai sentapaisten tuotteiden kuivaamiseksi puhaltamalla ilmaa mahdollisimman tasaisesti jaettuna paikallaan olevan, suhteellisen paksun, kuivattavaa ainetta olevan maton läpi, jolloin ilma ottaa ruohosta kosteutta itseensä kuivaus-vyöhykkeessä, joka on lyhyempi kuin maton paksuus ja joka päättyy kuivausrintamaan, jossa ilma on pääasiallisesti kyllästetty kosteudella eikä kuivausta enää tapahdu, ja joka leviää maton yli, jolloin ensiksi käytetään lämmittämätöntä ilmaa ja kuivausjakson loppua kohti käytetään ilmaa joka on lämmitetty suhteellisen kosteuden vähentämiseksi noin 35 $:iin tai sen alle.

On ollut jo kauan tunnettua, että keinokuivaamalla tuoretta ruohoa voidaan valmistaa arvokasta rehua, joka voi korvata kaikenlaisen muun karjalle, erikoisesti lehmille ja lampaille syötettävän väkirehun. Ensinnäkin tuorerehu sisältää runsaasti erilaisia proteiineja helposti sulavassa muodossa, eri proteiinilajien jakautuman ollessa edullinen.

2 61357

Lisäksi on vitamiinien ja provitamiinien, erikoisesti karotiinin pitoisuus merkittävä. Kun kuivausprosessi on sellainen, että ruohon luontainen proteiini- ja karotiinisisältö säilyy, kuivatulla ruoholla ruokkiminen pitää karjan hyvässä kunnossa.

Tuoreruohorehu voi saada erikoisen suuren merkityksen Norjassa, jossa ilmasto on erittäin sopiva ruohotuotannolle sekä sademäärän, lämpötilan että valaistusolosuhteiden puolesta. Kuivaruohotuotanto voi sen vuoksi antaa suuremman tuoton maan pinta-alayksikköä kohti kuin muiden rehukasvien viljely. Tämä johtuu myös siitä, että sademäärän ollessa sopiva on mahdollista lannoittaa voimakkaammin, koska ruoho leikataan useita kertoja kasvukauden aikana.

Tuoreruohon kuivaus on edullisempaa kuin ruohon säilöminen säiliörehuna. Niinpä rehuväkevyys on suurempi ja rehun käyminen vältetään. Sitäpaitsi hapon käyttö jää pois sekä myös siilomehun aiheuttama saastuminen. Lisäksi on huomattavaa, että siilorehuruokintaa pitää välttää silloin, kun maitoa aiotaan käyttää laatujuuston valmistukseen. Kuivattua ruohoa käytettäessä on saatu maito sen sijaan erittäin sopivaa voin ja laatujuuston valmistukseen.

Huolimatta mainituista kuivatun ruohon käyttöä vahvasti puoltavista seikoista ei tuoreruohon kuivaus ole tähän mennessä yleistynyt. Syynä siihen ovat vaikeudet, jotka liittyvät ruohonkuivauksen suorittamiseen järkiperäisesti ja taloudellisesti tilanhoitoon sopivassa mittakaavassa. Tuore ruoho käsittää suhteellisen paljon lehtiä ja vähän korsia verrattuna kasvunsa lopettaneeseen ruohoon (heinään). Kuivattu ruohopatja tulee sen vuoksi verraten tiheäksi, ja siinä tapahtuu helposti käymistä ja mätänemistä varastoinnin aikana. Ollakseen säilyvää on tuoreruoho kuivattava aina kosteuspitoisuuteen 12 % saakka, kun sen sijaan heinä voi kestää jopa 20 % kosteutta, varsinkin jos se varastoidaan ilmavasti. Ottaen huomioon, että vastaleikatun tuoreen ruohon kosteuspitoisuus on hyvin suuri eli n. 80 % painosta, voidaan todeta, että vettä on poistettava verraten paljon kuivauksessa. Ruoho on lisäksi niin lyhyttä, ettei sitä voida kuivata seipäissä samalla tavalla kuin heinää. Kuivaus suoritetaan sen vuoksi yleensä lämmön avulla laitoksissa, jotka ovat varsin kalliita, monimutkaisia ja/tai työläitä käyttää, ja joita käytettäessä raakaruohon kuljetus esittää huomattavaa osaa. Tunnetaan joukko erilaisia kuivaus laitteita, kuten rumpukuivaimia, hihnakuivaimia, kauhakuivaimia jne., joissa kuivattava 3 61357 tuote on yleensä liikkeessä. Lämmönkulutus on erittäin suuri, usein 1000 kaloria ja enemmän haihdutettua vesikiloa kohti, mikä vastaa kulutusta n. 4 kWh kuivattua ruohokiloa kohti. Näin suuri energiankulutus on kuivaruohon taloudellisen valmistuksen esteenä.

Kuivailman kulkiessa kuivattavan tuotteen läpi, se jäähtyy ja ottaa kosteutta. Kuljettuaan kuivausvyöhykkeen, jonka paksuus yleensä on 20-30 cm, lävitse kuivausilma sisältää niin paljon kosteutta, että se ei enää voi ottaa kosteutta ruohosta. Pintaa, johon tämä kuivaus-vyöhyke päättyy, voidaan nimittää kuivausrintamaksi. Ruohon kosteuspitoisuuden ollessa yli n. 65 %, kuivausilma kyllästyy kosteudella ja kuivausrintama pysyy ruohopatjan sisällä. Aluksi tulee kuivatuksi vain ruohon sisin vyöhyke, jonka paksuus on 20-30 cm. Sitä mukaa kuin tämän vyöhykkeen kosteuspitoisuus vähenee, kuivausrintama siirtyy ulospäin kuivattavan tuotteen lävitse.

Kuivausmenetelmä, joka käsittää alkukuivauksen lämmittämättömällä ilmalla tai vain lievästi lämmitetyllä ilmalla, mitä seuraa loppu-kuivaus jonkin verran enemmän lämmitetyllä ilmavirralla, on taloudellisempi kuin kuivaaminen lämmitetyllä ilmalla alusta lähtien.

Tämä johtuu siitä, ettei kuivausilman suhteellisen kosteuden vähentäminen lämmittämällä ole tarpeen niin kauan kuin ulkoilman kosteus ei ole olennaisesti suurempi kuin 70 %, ja ruohon vesipitoisuus on suhteellisen suuri. On kuitenkin osoittautunut, että ruohon kosteuspitoisuuden tullessa kuivausprosessin lopussa suhteellisen pieneksi on käytettävä kuivausilmaa, jonka suhteellinen kosteus on 30-35 %> jotta ruohon vesipitoisuus voitaisiin alentaa arvoon n. 12 % kohtuullisen ajan kuluessa. Tällainen ilman suhteellisen kosteuden vähentäminen saadaan sopivasti aikaan lämmittämällä ilmaa tietyssä määrässä. Jotta tämä ei vaatisi liian suuria lämpöpattereita, voidaan ilman läpivirtausta pienentää lämmitettäessä.

Julkiseksi tulleessa norjalaisessa patenttihakemuksessa n:o 135 644 on ehdotettu laitosta tuoreruohon kuivaamiseksi useassa vaiheessa käyttämällä useita paikallaan seisovia ruohoeriä. Laitoksen muodosti tuuletettu varastointipaikka, joka käsitti yhden tai useamman katetun laatikon lämmittämättömällä ilmalla suoritettavaa alkukuivausta varten. Sen jälkeen ruohoerä siirrettiin lämminilmakierrolla varustettuun kuivaus laitteeseen kuivauksen loppuunsaattamiseksi, niin että varastointipaikka voitiin jälleen täyttää uudella erällä vastaniitet-tyä ruohoa. Tälle erälle suoritettiin alkukuivaus sinä aikana kun " 61357 ensimmäinen ruohoerä loppukuivattiin kuivauslaitteessa. Tällainen menetelmä on suhteellisen työläs, koska kaikki ruoho on siirrettävä paikasta toiseen. Laitos on verraten suuri ja kallis.

On myös ehdotettu (ks. norjalaista patenttijulkaisua n:o 108 897) tuoreruohon kuivaamista "kuivausvajassa", jossa on arinamainen kalteva lattia, jonka lävitse kuivausilmaa puhalletaan ylöspäin "vajan" takana sijaitsevan puhaltimen avulla. Tällainen kuivausvaja on suhteellisen yksinkertainen ja työtä säästävä. Se on kuitenkin edelleen kiinteä laitos.

Edellä mainitussa laitoksessa on sitäpaitsi osoittautunut vaikeaksi välttää sitä, että kuivausilma virtaa pitkin seiniä jakautumatta kuivattavan tuotteen lävitse. Lämpötalous ei lisäksi ole pysyvästi tyydyttävä.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on siis aikaansaada menetelmä, joka on olennaisesti taloudellisempi kuin aikaisemmin tunnetut menetelmät, koska energiankulutus kuivauruohokiloa kohti pidetään niin alhaisena kuin n. 2 kWh tai pienempänä, samalla kun menetelmä voidaan suorittaa käyttäen laitosta, joka on yksinkertaisempi ja halvempi kuin tunnetut laitokset. Lisäksi on tarkoituksena aikaansaada sellainen laitos, joka voidaan helposti purkaa ja siirtää toiseen paikaan tarpeen mukaan, niin että sitä voidaan käyttää maatilan eri paikoissa, mahdollisesti useammalla maatilalla peräkkäin.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että kuivaus lämmitetyllä ilmalla alkaa ennen kuin kuivausrintama on saavuttanut maton uloimman kerroksen, joten suurin osa kuivattavasta tuotteesta, uloimpaa kerrosta lukuunottamatta, on valmiiksi kuivattu haluttuun kosteussisältöön kun kuivausrintama on saavuttanut maton uloimmat pinnat, ja että kuivausprosessi keskeytetään ennen kuin uloin kerros on täysin kuivunut, jolloin se kerros joka ei vielä ole kuivunut, poistetaan sen kuivaamiseksi uudessa kuivausprosessissa.

Tällä tavalla voidaan varmistaa se, että ilman kuivauskyky tulee mahdollisimman hyvin käytetyksi hyödyksi, koska ruohopatja joka hetki käsittää suhteellisen suuren kosteuspitoisuuden omaavan uloimman kerroksen. Tämä on erikoisen tärkeää kuivauksen viimeissä vaiheessa, jolloin käytetään ilmaa, johon on viety varsin paljon energiaa lämmön muodossa ja joka sen vuoksi on kallista. Keksinnön mukaisessa mene- 5 61 357 telmässä käytetyllä kuivaus ilmalla on niin suuri kosteussisältö, ettei sitä pitäisi kierrättää uudelleen.

Keksinnön erään toisen piirteen mukaan voidaan kahta tai useampaa patjaa kuivata samanaikaisesti käyttämällä sellaista lämmitetyllä ilmalla suoritettavan kuivausjakson vaihesiirtoa, että patjojen kuivaukseen kuluva kokonaisteho pysyy likimain vakiona. Tahdistamalla tällä tavalla kaksi tai useampia laitoksia saavutetaan yhteisen läm-mityslaitteen järkiperäinen käyttö eli sähköverkon taloudellinen kuormitus ilman että on tarpeen siirtää kaikkea ruohoa.

Keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseksi suunnitellussa laitoksessa on ilmakanava, joka huomattavasti maanpinnan yläpuolella sijaitsevasta ja ritilästä poispäin käännetystä ilmanottoaukosta lähtien johtaa alas maanpintaan ja edelleen sitä pitkin vaakasuorana ilmanpoistoputkeen, sekä ruohoa kannattava ritilä, joka käsittää alas maahan saakka ulottuvia ja ilmanpoistoputkea ympäröivää ilmanjakokammiota rajoittavia kaltevia pintoja. Se kanavan osa, joka kulkee maata pitkin, voi mahdollisesti olla upotettu maahan.

Ilmakanava voi olla jaettu osiin laitoksen siirtämisen helpottamiseksi. Myös ritilä voi olla jaettu osiin, jotka voidaan liittää yhteen muodostamaan itsensäkantava kupu ilmanpoistoputken ylle. Ilman-ottoaukon sijainti huomattavasti maanpinnan yläpuolella on edullinen siinä suhteessa, ettei tällöin imetä sisään maanpinnan lähellä olevaa ilmaa, joka usein on kosteampaa kuin korkeammalla oleva ilma. Erikoisesti täten vähennetään sitä vaaraa, että käytettyä kuivaus-ilmaa joutuu uudelleen kierrätykseen, koska kuivattavan tuotteen läpi kulkeneella ilmalla, jolla on suhteellisen suuri kosteus, on alempi lämpötila kuin ympäröivällä ilmalla, joten se laskeutuu maanpintaan.

Johtuen siitä, että ritilä ulottuu maahan saakka leväten sen päällä, tulee sen päälle asetettu ruohopatja, jonka paksuus on sopivasti esim.

1-1,5 m, ulottumaan myös maanpintaan ritilän ympärillä ja aikaansaamaan riittävän tiivistyksen, niin ettei kuivausilma pääse suoraan ulos, vaan jakautuu pääasiassa kuivattavan tuotteen lävitse.

Laitos voi lisäksi käsittää häkin, joka lepää myös maanpinnalla kaltevien ritiläpintojen reunojen ulkopuolella, kuivattavan tuote- 6 61357 patjan rajoittamiseksi sekä sille sopivan muodon ja paksuuden aikaansaamisen helpottamiseksi.

Puhallin voi sopivimmin olla sijoitettu ilmakanavan poistopäähän, niin että se tulee sijaitsemaan ritilän alla ja on ruohon ympäröimänä käytön aikana. Tämä sijoitus aikaansaa osaksi laitoksesta lähtevän melun huomattavan vähenemisen ja osaksi puhaltimen moottorissa kehittyvän lämmön tehokkaan hyödyksikäytön.

Keksintöä selitetään nyt lähemmin viitaten piirustukseen.

Kuvio 1 esittää varsin kaaviomaisesti keksinnön mukaisen laitoksen pöhj apiirroksen.

Kuvio 2 on leikkaus pitkin kuvion 1 viivaa II-II.

Kuten piirustuksesta näkyy, laitos käsittää katkaistun pyramidin muotoisen ritilän 1, joka on sijoitettu alassuin kanavan 4 poistoput-keen 3 sovitetun puhaltimen 2 päälle. Puhallin voi mahdollisesti olla myös sijoitettu jonkin verran ennen poistoputkea 3· Sekä kanava *1 että ritilä 1 lepäävät alustalla 5, jona yksinkertaisesti voi olla maanpinta. Ritilä 1 on jaettu osiin, esim. neljään puolisuunnikkaanmuo-toiseen kaltevaan pintaan la - Id ja suorakulmionmuotoiseen yläpintaan le. Osat voivat olla tehty esim. rautaverkkoluukuista, niin että saadaan suuri läpivirtausaukko ilmalle. Osat voivat tukea toisiaan ja yhdessä muodostaa itsensäkantavan kuvun, joka rajoittaa ilmanpoisto-putken 3 yllä sijaitsevaa jakokammiota 6. Ilmanpoistoputkille voidaan antaa mikä muoto tahansa, kunhan muoto on sopiva varmistamaan ilman tasaisen jakautumisen jakokammiossa. Kuivattava tuote on merkitty viitteellä 7 kuviossa 2. Se asettuu tiiviisti maanpintaa 5 vastaan painonsa johdosta. Jotta ruohopatjaan ei muodostuisi halkeamia kaltevien pintojen la - Id yläpäässä, pitää näiden pintojen olla niin loivassa asennossa ja aikaansaada niin suuri kitkavastus, ettei ruoho liu'u alas pitkin kaltevia pintoja.

Sopivan jakautumisen ja paksuuden aikaansaamiseksi ruohopatjalle 7 on ilmanjakokammion 6 ympärille sijoitettu häkki 8, joka voi olla muodostettu luukkumaisista osista tai kokoonkäärittävästä verkosta.

Puhaltimen 2 tuloilmakanava 4 ulottuu pitkin maata 5 ruohopatjan 7 7 61357 ulkopuolelle, missä kanava ^ liittyy pystysuoraan ilmanottokanavaan 9, jonka ilmanottoaukko 10 on varustettu säätöläpällä 11. Kanavaan 9 on sijoitettu lämpöpatteri 12, ja säätöläppä 13 ohjaa ilmavirran joko lämpöpatterin lävitse tai sen ohitse. Ilmanottoaukko 10 on suunnattu poispäin ritilästä 1, ja se sijaitsee, kuten kuviosta 2 näkyy, huomattavan korkealla maanpinnan 5 yläpuolella. Kanavan 9 yhteyteen voi olla sovitettu seinämiä 14 ruohopatjan 7 lävitse poistuvan ilman edelleen estämiseksi pääsemästä ilmanottoaukkoon 10.

Keksinnön mukaista laitosta käytettäessä ilmakanava ja mahdollinen seinämä 14 asetetaan maanpinnalle paikkaan, jossa sähköverkkoon liittäminen voidaan suorittaa. Kanava 4 voidaan mahdollisesti sijoittaa maahan kaivettuun ojaan. Sen jälkeen ritilä 1 kootaan puhaltimen 2 ylle, kuten piirustuksessa on osoitettu. Jotta kuivausprosessiin käytettävä ympäristöilma olisi niin kuivaa kuin mahdollista, ei kuivaus laitos ta pidä sijoittaa varjoisaan paikkaan. Paikan pitäisi sijaita etäällä puista, koska ilma puiden lähellä on usein viileämpää ja kosteampaa.

Tuohetta vastaleikattua ruohoa viedään ritilälle 1 1-1,5 metrin pak suudelta. Ruoho asetetaan siten, että ilmanvirtausvastus tulee olemaan olennaisesti yhtä suuri joka suuntaan ja tiivistyspaine maanpintaa tai alustaa vastaan riittävä.

Puhallinmoottorin ollessa sijoitettuna ritilän 1 alle tulee moottorin ja puhaltimen kehittämä lämpö parhaiten käytetyksi hyödyksi, samalla kun puhaltimen aiheuttama meteli, joka voi olla varsin kiusallinen, käytännöllisesti katsoen vältetään. Ilmakanava 4 on tehty muodoltaan leveäksi ja matalaksi, jotta kanavan päälle saadaan riittävän paljon ruohoa tiivistyksen aikaansaamiseksi. Ilmakanava voi kuten edellä on mainittu, mahdollisesti olla upotettu maahan. Kanavan 4 yläsivussa voi olla poikittaisia ulokkeita tai se on muulla tavalla tehty epätasaiseksi, jotta mahdollisimman vähän ilmavuotoa tapahtuisi ilmakanavan ulkopintaa pitkin.

Kuivausprosessin aikana ruohon läpi puhallettu ilma jäähtyy, ja käytettäessä lämmittämätöntä ilmaa ruohopatjasta 7 poistuva ilma on kylmempää ja kosteampaa kuin ympäröivä ilma. Poistunut ilma pyrkii sen vuoksi laskeutumaan maata kohti. Esitetty ilmanottoaukon 10 sijoitus estää tehokkaasti tämän ilman pääsemästä takaisin prosessiin.

8 61357

Kulkiessaan ilmanjakokammiosta ruohopatjan lävitse, ilma jäähtyy ja saa lisää kosteutta. Kuljettuaan läpi kuivausvyöhykkeen, jonka paksuus on tavallisesti 20-30 cm, on ilmalla niin suuri kosteuspitoisuus , ettei se enää voi ottaa lisää kosteutta ruohosta. Jos ruohon kosteuspitoisuus on suurempi kuin noin 65 %, kuivausilma kyllästyy olennaisesti kosteudella. Aluksi kuivuu vain ruohopatjan sisin kerros 20-30 cm:n paksuudelta. Sitä mukaa kuin kosteuspitoisuus tässä kerroksessa vähenee, kuivausvyöhyke siirtyy ruohopatjan lävitse.

Lämpötilan 150C ja suhteellisen kosteuden 70 % omaava ilma voi teoreettisesti kuivata ruohon jopa noin 27 %:in vesipitoisuuteen. Jotta kuivatun ruohon vesipitoisuus saataisiin arvoon n. 12 %, olisi käytettävä ilmaa, jonka suhteellinen kosteus on alle 42 %. Käytännössä on suhteellisen kosteuden oltava välillä 35-30 %, joka voidaan saavuttaa lämmittämällä lämpötilan 15°C ja kosteuden 70 % omaava ympä-ristöilma lämpötilaan 27~30°C.

Suurin osa ruohon sisältämästä vedestä voidaan poistaa lämmittämättömän ilman avulla. Kuten on mainittu, tällainen ilma voi teoreettisesti kuivata ruohon vesipitoisuuteen n. 27 %, joka vastaa noin 7,5 kg jäljelle jäänyttä vettä alkuperäisestä vesisisällöstä n. 80 kg, ts. että on poistettu noin 72,5 kg vettä. Kosteuden ollessa 12 % on jäljellä 2,7 kg vettä alkuperäisestä vedestä, niin että teoreettisesti on tarpeen poistaa vain 4,8 kg vettä lämmitetyllä ilmalla.

Jotta kuivausaika jäisi kohtuullisen pituiseksi ja jotta kuivausrin-tama ei liian aikaisin poistuisi patjasta, pitäisi kuivauksen lämmitetyllä ilmalla alkaa ennenkuin vesipitoisuus on alennettu arvoon 27 %. Lämpötilan 15°C ja kosteuden 70 % omaavaa kylmää ilmaa voidaan esim. käyttää 36 tunnin ajan, jonka jälkeen puhalletaan 8 tuntia 3°* 11a lämmitettyä ilmaa (kosteus 58 %) ja 10 tuntia 15°:11a lämmitettyä ilmaa (kosteus 30 %). Tämä merkitsee sitä, että lämmitettyä ilmaa käytetään kolmanneksena koko käsittelyajasta. Niinpä voidaan työskennellä käyttäen kolmea keksinnön mukaista laitosta toimintavaiheiden ollessa siirrettynä toistensa suhteen siten, että vain yhtä laitosta kerrallaan käytetään lämmitetyllä ilmalla. Niin kauan kuin kui-vausrintama ei vielä ole täysin saavuttanut kuivattavan tuotteen ulkopintaa ja tämä sen vuoksi on vielä riittävän kostea, tulee lämmitetyn ilman kuivauskyky täysin käytetyksi hyväksi. Kuivaus laitos sijoitetaan sopivimmin ulos niityn läheisyyteen. Lyhytaikaisilla sade- 9 61357 kuuroilla on pieni vaikutus kuivausprosessiin, koska sadevesi ei tunkeudu erikoisen syvälle ruohopatjaan, vaan valuu pois tai jää uloimpaan kosteaan ruohokerrokseen.

Kuivausilman lievä lämmitys tekee mahdolliseksi puhaltimen sijoittamisen kuivaussyteemin sisään. Tällöin myös puhallinmoottorin kehittämä lämpö tulee käytetyksi hyödyksi kuivausilman lämmittämiseen, samalla kun puhaltimen aiheuttama melu vähenee minimiinsä.

Kun ristikoitten la - Id kaltevuus on suhteellisen pieni, voidaan saavuttaa hyvin tasainen ilmanjako kaikkiin suuntiin, samalla kun saavutetaan tehokas tiivistys, niin että kuivausilma kulkee kuivattavan tuotteen läpi ja käytetään siten tehokkaasti hyödyksi.

Edellä mainittujen etujen lisäksi aikaansaa ilmanottoaukon sijoittaminen suhteellisen korkealle maanpinnan yläpuolelle sen edun, etteivät lämpöelementit 12 joudu peitetyiksi, mikä vähentää palovaaraa.

Esim. kolmen laitoksen käyttö vaihesiirrossa toistensa suhteen aiheuttaa tasaisen kuormituksen sähköverkkoon sähkölämmitystä käytettäessä. Jos muita lämmitysmuotoja käytetään, esim. rakennuskuivuria, voidaan tätä käyttää vuoron perään kuhunkin kolmeen laitokseen. Täten taloudellisuutta parannetaan ilman että on tarpeen siirtää kuivattavaa tuotetta. Kylmäilman luontaista kuivauskykyä käytetään täysin hyväksi joka hetki.

Claims (4)

10 61 357

1. Menetelmä suuren kosteuspitoisuuden omaavan ruohon, tuorerehun, merilevän tai sentapaisten tuotteiden kuivaamiseksi puhaltamalla ilmaa mahdollisimman tasaisesti jaettuna paikallaan olevan, suhteellisen paksun, kuivattavaa ainetta olevan maton läpi, jolloin ilma ottaa ruohosta kosteutta itseensä kuivausvyöhykkeessä, joka on lyhyempi kuin maton paksuus ja joka päättyy kuivausrintamaan, jossa ilma on pääasiallisesti kyllästetty kosteudella eikä kuivausta enää tapahdu, ja joka leviää maton yli, jolloin ensiksi käytetään lämmittämätöntä ilmaa ja kuivausjakson loppua kohti käytetään ilmaa joka on lämmitetty suhteellisen kosteuden vähentämiseksi noin 35 i?:iin tai sen alle, tunnettu siitä, että kuivaus lämmitetyllä ilmalla alkaa ennen kuin kuivausrintama on saavuttanut maton uloimman kerroksen, joten suurin osa kuivattavasta tuot-i teestä, uloimpaa kerrosta lukuunottamatta, on valmiiksi kuivattu haluttuun kosteussisältöön kun kuivausrintama on saavuttanut maton uloimmat pinnat, ja että kuivausprosessi keskeytetään ennen kuin uloin kerros on täysin kuivunut, jolloin se kerros joka ei vielä ole kuivunut, poistetaan sen kuivaamiseksi uudessa kuivausproses-sissa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaksi tai useampia mattoja kuivataan samanaikaisesti niin, että lämmitetyllä ilmalla tapahtuva kuivausjakso vaihesiirretään siten, että kokonaistehonkulutus mattojen kuivaamiseksi pysyy suunnilleen vakiona.

1. Sätt att torka gräs, grönfoder, täng och liknande produkter med hög fukthalt med möjligast jämnt fördelad genombläsning av luft genom en stationär, relativt tjock matta av torkgods, var-viö luften upptar fuktighet frän gräset i en torkzon, som är kor-tare än mattans tjocklek och som slutar i en torkfront, där luften är huvudsakligen mättad med fuktighet och torkning ej längre äger rum, och som rör sig ut över mattan, varvid det först används oupp-värmd luft och mot slutet av torkperioden luft som är uppvärmd för minskning av dennas relativa fuktighet tili ca 35 % eller mindre, kännetecknat av att torkningen med uppvärmd luft bör-jar, innan torkfronten kömmit tili mattans yttersta skikt, sä att största delen av torkgodset med undantag av det yttersta skiktet