FI61254B - Kopplingsanordning foer start av en kopplingsnaetdel med stroembegraensning och spaenningsstabilisering - Google Patents

Description

61254

Kytkentälaite virranrajoituksella sekä jännitteen-vakautuksella varustetun kytkentäverkko-osan käynnistystä varten

Jakamalla erotettu hakemuksesta n:o 75 1068

Esillä oleva keksintö kohdistuu kytkentälaitteeseen kytkentäverkko-osan käynnistystä varten, joka kytkentäverkko-osa on varustettu virranrajoituksella sekä jännitteenvakautuksella ja jossa on sisäänmeno tasa-suunnattua verkkovaihtojännitettä varten sekä itsevä-rähtelevä esto-oskillaattori, joka käsittää kytkentä-transistorin, muuntajan, säätöpiirin sekä estopiirin, ja joka tasasuunnatusta verkkovaihtojännitteestä muodostaa vaihtojännitteen, jolloin muuntajan yksi käämitys on työkäämityksenä sarjassa kytkentätransistorin kuormituspiirin sisäänmenon kanssa ja muuntajan toinen käämitys sijaitsee kytkentätransistorin ohjaus-piirissä takaisinkytkentäkäämityksenä, jolloin säätöpiiri käsittää tyristorin, jonka työpiiri on rinnan kytkentätransistorin ohjauspiirin kytkentätransistorin kuormitusvirran läpivirtaaman ohmisen vastuksen sekä estopiiriin kuuluvan kondensaattorin muodostaman sar-jakytkennän kanssa, ja sisältää tyristorin sytytys-elektrodiin yhdistetyn vertailukytkennän, jolloin laite on sellainen, että kun muuntajasta otettu ja tasa-suunnattu jännite ylittää vertailujännitteen muodostaman ohjearvon, kytkentätransitori tulee estetyksi tyristorin syttyessä, jolloin edelleen estopiiri Sisältää diodin, jonka yli kondensaattori on kytketty muuntajan käämitykseen ja on varattavissa sellaisella polariteetilla, että sen jännite tyristorin ollessa sytytettynä estää kytkentätransistorin.

Tällainen kytkentälaite tunnetaan ennestään ja eräs 2 61254 sellainen on esimerkiksi selostettu saksalaisessa hakemus julkaisussa 2 160 659. Eräs toinen selostus löytyy aikakausjulkaisussa "Funktechnik" 1971, n:o 20, sivut 782 ja 784. Siinä on kytkennän kuvattu omaavan "itse-värähtelevän esto-oskillaattorin, jossa on triggaava poiskytkentä". Tämä triggaava poiskytkentä sallii kyt-kentätransistorille edulliset kytkentäolosuhteet. Ilman sellaista poiskytkentää, tulisi kytkentätransis-tori, joka olisi ohjattu yksinomaan takaisinkytkennän kautta, vain pieneksi jäävän kantavirran johdosta "kuristetuksi". Poiskytkeminen tyristorin avulla oiko-sulkemalla takaisinkytkentäkäämi ei vain anna täsmällistä ja selvää poiskytkentätapahtumaa kytkentätransis-torille, vaan myöskin hyvän säätömahdollisuuden.

Tyristorin sytytysajankohdan kautta voidaan hyvin säätää estovärähtelijän ulostulojännitettä säätöpiirin avulla. Vertaamalla jännitettä, joka kuvaa estovärähtelijän ulostulojännitettä, vakavoituun vertailujän-nitteeseen, mikä tapahtuu samanaikaisesti säätövah-vistimena toimivan vertailutransistorin avulla, voidaan vaikuttaa tyristorin sytytyshetkeen. Tunnetussa kytkentälaitteessa viedään vertailujännite jännitteen-jakajan kautta vertailutransistorin kantaan sekä toisen jänitteenjakajan yli, jossa on zenerdiodi, transistorin emitteriin. Kollektori on yhdistetty tyristorin sytytyselektrodiin. Lisäksi transistorilla on ohminen kollektorivastus, johon kollektorivirta synnyttää jännitteen. Mikäi tämä jännite ylittää kynnysarvon, sytytetään tyristori. Siten sytytyspiste riippuu estovärähtelijän ulostulojännitteen korkeudesta. Sen kautta, että tyristorin syttyessä kytkentätransistori tulee salvatuksi eikä sen ulostulovirta enää voi nousta, on estovärähtelijän ulostulojännite vakavoitu.

3 61254

Edellisen lisäksi riippuu sytytyksen aikahetki vielä jännitteestä, jonka kytkentätransistorin kuormitusvirta synnyttää sen läpivirtaamassa ohmisessa vastuksessa.

Jos tämä kuormitusvirta ylittää edeltä käsin määrätyn arvon, tulee tyristori myöskin sytytetyksi. Sytytys-hetken määräävät siten sekä kytkentätransistorin kuor-mitusvirran suuruus että estovärähtelijän ulostulojännite. Ulostulojännitteen säätöperiaate riippuu kytkentätransistorin ennenaikaisesta poiskytkemisestä ja sillä aikaansaadaan säädön lisäksi kytkentätransistorin suojaus ylikorkeata ulostulovirtaa vastaan.

Säätöpiirin tarkempi toiminta selviää seuraavasta.

Tunnetun kytkentälaitteen mukaisessa tyris torissa on kysymys tyristorielektrodista, jossa on kaksi ohjauselektrodia, yksi anodinpuoleinen ja yksi katodinpuoleinen. Ohjaus tapahtuu anodin puoleisen hilan ja anodin välisellä jännitteellä. Tähän jännitteeseen voidaan vaikuttaa syttymishetken ohjaamiseksi, kun jännite saavuttaa syttymisjännitteen, kahdella tavalla: toisaalta voidaan muuttaa anodihilan potentiaalia - estovärähtelijän ulostulojännitteen ollessa liian suuri tämä lasketaan - ja toisaalta voidaan muuttaa anodin potentiaalia - kytkentätransistorin virran ollessa liian suuri anodipotentiaali kasvaa. Molempien sytytystä aiheuttavien kriteerien - liian suuri kytkentätransistorin virta, liian korkea ulostulojännite - yhteisvaikutus syntyy siis molempien potentiaalien ohjauksesta keskenään, näiden potentiaalien erotuksen aiheuttaen sytytyksen. Molemmissa tapauksissa ero kasvaa, ja syttymishetki siirtyy aikaisemmaksi.

Kytkentätransistorin estäminen tapahtuu tunnetussa kytkennässä transistorin ohjauspiirissä olevan konden- 61 254 4 saattorin avulla, joka varataan ylimääräisen muuntajan käämityksestä diodin kautta. Heti kun tyristori syttyy, on kondensaattori rinnan kytkentätransistorin ohjauspiirin kanssa, estäen transistoria. Käynnistys-kytkennäksi ehdotetaan tunnetussa järjestelyssä tasa-suunnatun verkkovaihtojännitteen johtamista ohmisen vastuksen kautta kytkentätransistorin kannalle. Tällöin virtaa kytkentätransistorissa kantavirta ja siten myös kollektorivirta, ja kytkentä aktivoituu takaisinkytkennän avulla.

Tässä tunnetussa kytkennässä on haittana se, että käynnistysvirta määräytyy käynnistysvastuksen perusteella, kun taas kytkentätransistorin virtavahvistus vaihtelee komponentista toiseen. Tällöin voi tapahtua, että verkkojännitteen vaihtelut vaikuttavat kytkennän aktivoitumiseen vast, salpautumiseen.

Olennaista en kytkentäverkko-osan käyttäytyminen pysyvän oikosulun esiintyessä sen ulostulossa. Tässä tapauksessa täytyy kaikki virrat saada säädetyksi niin alas, ettei mikään rakenneosa vioitu. Tunnetussa järjestelyssä tulee kytkentätransistori käynnistysvirran vaikutuksesta ohjatuksi jatkuvasti päälle niin, että piirissä voi esiintyä kriittisiä kytkentätuloja.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on parantaa esitetty tunnettu kytkentä niin, että sen herkkyys verkkojännitteen vaihteluille pienenee, että sen rakenne-elementtien parametrien vaihtelujen vaikutus pienenee ja että sen virranrajoitus oikosulun esiintyessä paranee.

Tämän saavuttamiseksi on keksinnön mukaiselle kytken- 61254 5 tälaitteelle tunnusomaista se, että erillinen tasasuuntaaja on yhdistetty verkkovaihtojännitteeseen, jonka tasasuuntaajan kautta RC-piirin avulla saadaan verkko-vaihtojännitteestä pulsseja, ja että nämä pulssit viedään kytkentätransistorin ohjauspiiriin käynnistys-pulsseiksi. Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan erillisen tasasuuntaajan muodostaa yksitietasa-suuntaaja.

Keksinnön mukaisesti ei käytetä jatkuvaa käynnistys-virtaa niin kuin tunnetussa kytkennässä, vaan käynnis-tyspulsseja. Käynnistyspulssit muodostava RC-piiri on oman tasasuuntaajan kautta yhdistetty verkkovaihtojännitteeseen, niin että käynnistystapahtuma tulee toistetuksi verkkotaajuudella. Tällöin voidaan yksittäiset käynnistyspulssit valita voimakkaammiksi kuin tasavirralla, niin että myös pienemmän virtavahvis-tuksen omaavat transistorit tulevat päällekytketyksi. Käynnistyspulssien välillä kytkentä pysyy kulloisessakin käyttötilassaan. Erikoisesti toisiopuoleisen oikosulun esiintyessä kytkentätransistori ei tule jatkuvasti päällekytketyksi, minkä ansiosta keksinnön mukaisen kytkentälaitteen oikosulunkestävyys paranee. Sen jälkeen kun eston aiheuttaja, esimerkiksi oikosulku, on poistettu, toimii kytkentä taas normaalisti seuraa-van käynnistyspulssin saapuessa. Näin saavutetaan siis se, että oikosulun ja ylikuorman esiintyessä poiskyt-kentä tapahtuu luotettavasti, syyn poistuttua värähtelee estovärähtelijä taas välittömästi uudelleen.

Oheisessa piirustuksessa esitettyyn keksinnön mukaisen kytkentälaitteen suoritusmuotoon viitaten selostetaan keksintöä seuraavassa lähemmin.

61254 e npn-tyyppinen kytkentätransistori 1 on kollektoriltaan yhdistetty muuntajan 3 työkäämityksen 2 liitäntään.

Tämän työkäämityksen 2 toinen liitäntä on yhdistetty sisäänmenopinteeseen 4. Kytkentätransistorin 1 emitte-ri on yhdistetty muuntajan 3 käämityksen 5 liitäntään ja on potentiaalista, jota seuraavassa sanotaan refe-renssipotentiaaliksi. Käämityksen 5 toinen liitäntä johtaa diodin 6 kautta kondensaattoriin 7, jonka toinen liitäntä on referenssipotentiaalissa. Muuntajassa 3 on edelleen käämitys 8 takaisinkytkentäkäämityksenä, jonka enimmäinen pää on yhdistetty kytkentätransistorin 1 kantaan. Toinen pää johtaa kondensaattorin 9 ja kahden vastarinnan kytketyn diodin 10 ja 11 muodostaman rinnankytkennän sekä sen kanssa sarjaan kytketyn ohmisen vastuksen 12 kautta referenssipotentiaaliin. Tämän lisäksi johtaa takaisinkytkentäkäämityksen 8 toinen liitäntä diodin 13 kautta tyristorin 14 anodiin ja tästä diodista 13 ja kondensaattorista 15 muodostuvan sarjakytkennän kautta kytkentätransistorin 1 kannalle. Tyristorin 14 katodi on yhdistetty sisäänmenopinteeseen 16 ja ohmisen vastuksen 17 kautta referenssipotentiaaliin. Tyristorin 14 sytytselektrodi on yhdistetty kahden ohmisen vastuksen 18 ja 19 muodostaman jännit-teenjakajan ulostuloon, joka referenssipotenttialista lähtien diodin 20 kautta johtaa takaisinkytkentäkäämityksen 8 ensimmäiseen liitäntään. Tämän lisäksi on rinnankytkettynä jännitteenjakajan 18, 19 kanssa kondensaattori 21.

Ohmisen jännitteenjakajan 18, 19 jakopisteeseen on edelleen ohmisen vastuksen 22 kautta yhdistetty pnp-tyyppi-sen vertailutransistorin 23 kollektori. Transistorin kanta on ohmisen jännitteenjakajan ulosotossa, joka jännitteenjakaja on rinnankytkettynä kondensaattorin 7 kanssa ja muodostuu kolmesta peräkkäin kytketystä 7 612S4 ohmisesta vastuksesta 24, 25 ja 26, jolloin keskimmäinen ohminen vastus 25 on toteutettu säädettävänä ohmisena jännitteenjakajana. Rinnan kondensaattorin 7 kanssa on lisäksi zenerdiodin 27 ja ohmisen vastuksen 28 muodostama sarjakytkentä, jolloin ohminen vastus 28 on vertailutransistorin 23 emitterin ja referenssi-potentiaalin välissä. Vertailutransistorin 23 kannan ja emitterin väliin on kytketty kondensaattori 29.

Toinen sisäänmenopinne 30 on diodin 31 yhdessä konden-densaattorin 32 ja ohmisen vastuksen 33 kanssa muodostelman sarjakytkennän kautta yhdistetty kytkentätran-sistorin 1 kantaan. Diodin 31 ja kondensaattorin 32 yhdyspisteen sekä sisäänmenopinteen 16 välissä on lisäksi ohminen vastus 34.

Edelleen on rinnan ohmisen vastuksen 17 kanssa kytketty kondensaattori 35. Kytkentätransistorin 1 kollek-torin sekä referenssijännitteen välissä on kolmen kondensaattorin 36, 37 ja 38 yhdessä ohmisen vastuksen 39 kanssa muodostama sarjakytkentä.

Muuntajassa 3 on lisäksi ulostulokäämitys 40, jonka toinen puoli on yhdistetty runkoon ja jossa on neljä ulosottoa. Nämä ulosotot johtavat kulloinkin oman diodinsa 41-44 kautta yhteen neljästä ulostulo-pinteestä 45-48, jolloin ulostulopinteet 45-48 on kulloinkin yhdellä neljästä kondensaattorista 49-52 yhdistetty runkoon. Rinnan kondensaattorin 49 kanssa on edelleen kytketty ohminen vastus 64.

Tähän saakka selostettu kytkentäjärjestely on ympäröity katkoviivalla ja sen muodostaa moduulina toteutettavan verkko-osan, jossa on sisäänmenopinteet 4, 6 ja 30 sekä ulostulopinteet 45-48.

8 61254

Sisäänmenopinteisiin 4 ja 16 on yhdistetty neljästä diodista muodostuvan tasasuuntaajasillan 65 ulostulo sekä sen kanssa rinnan oleva tasauskondensaattori 66, ohminen vastus 53 sekä edelleen kondensaattori 54. Tasasuuntaajasillan 65 sisäänmenoliitännät ovat kulloinkin kuristimen 55 kautta yhdistetyt verkkovaihto-jännitteen 57 molempiin napoihin. Verkkovaihtojännitelähteen 57 toisen navan sekä kuristimen 55 välissä on sulake 58. Tämän lisäksi on molempien kuristimien 55 ja 56 verkkopuoleiset liitännät yhdistetty toisiinsa kondensaattorin 59 kautta ja niiden molemmat muut liitännät on yhdistetty toisiinsa kondensaattorin 60 kautta. Rinnan kondensaattorin 60 kanssa on kahden kondensaattorin 61 ja 62 muodostama sarjakytkentä, jolloin näiden yhdyspiste on yhdistetty runkopoten-tiaaliin. Tasasuuntaajasillan 65 toinen vaihtojännite-liitäntänapa on yhdistetty sisäänmenopinteeseen 30.

Toisen vaihtojännitenavan sekä kuristimen 56 välissä on ohminen vastus 63.

Kytkentätransistorin 1 kuonftituspiiri muodostuu nyt sarjakytkennästä, johon kuuluu työkäämitys 2, kollek-toriemitteripiiri, ohminen vastus 17 sekä tasavirta-sisäänmeno molempine sisäänmenopinteineen 4 ja 16. Varsinainen ohjauspiiri muodostuu sarjakytkennästä, johon kuuluu kytkentätransistorin 1 kantaemitteripii-ri, ohminen vastus 12, diodin 10 ja kondensaattorin 9 käsittävä rinnankytkentä sekä takaisinkytkentäkäämi-tys 8.

Vertailutransistorin 23 sisältävä säätökytkentä vastaanottaa käämityksestä 5 jännitteen, joka tasasuun-nattuna diodin 6 kautta esiintyy kondensaattorin 7 yli. Tämä jännite johdetaan jännitteenjakajan 24, 25 ja 26 kautta vertailutransistorin 23 kannalle ja sitä 9 61254 verrataan zenerdiodin 27 muodostamaan vertailujännitteeseen. Tästä vertailusta syntyvä vertailutransisto-rin 23 kollektorivirta kulkee ohmisen vastuksen 18 läpi.

Tässä ohmisessa vastuksessa 18 esiintyy tämän lisäksi jännitteenjakajan 18, 19 jakosuhdetta vastaten osa kondensaattorin 21 jännitteestä. Tämä kohdensaattori 21 saa jännitteensä diodin 20 sekä takaisinkytkentä-käämityksen 8 kautta.

Estokytkentä muodostuu takaisinkytkentäkäämityksestä 8, diodista 13 ja kondensaattorista 15. Tämä kondensaattori 15 muodostaa käyttöjännitelähteen tyristorille 14 ja tyristorin 14 ollessa johtava se salpaa kannan ja emitterin välisen ohjauspiirin kytkentätran-sistorissa 1.

Kondensaattoria 21 varataan sellaisella polariteetilla, että vastaava ohmisen vastuksen 18 yli esiintyvä jännite salpaa tyristorin 14 sytyttyspiirin. Tällöin tämä estojännite esiintyy sarjakytkennän yli, joka muodostuu sytytys piiristä sekä ohmisesta vastuksesta 17, jonka läpi kytkentätransistorin 1 kuormitusvirta kulkee. Vastuksen 18 läpi kulkeva vertailutransistorin 23 kollektorivirta synnyttää jännitteen, joka on vastakkaissuuntainen kondensaattorista 21 tulevaan jännitteeseen nähden. Vastakkain suunnattuna on myöskin jännite, jonka kuormitusvirta synnyttää vastuksessa 17. Vastuksen 18 yli esiintyvä tyristorin 14 sytytyksen salpaava esi-jännite voidaan siten kompensoida sekä vastaavan suuruisella vertailutransistorin 23 kollektorivirralla - jonka aikaansaa muuntajan 3 liian suuri ulostulojännite - että myöskin liian suurella kuormitusvirralla ohmisen vastuksen 17 läpi siinä määrin, että tyristo- 10 61254 ri 14 tulee sytytetyksi. Tämä tapahtuu siis jos joko kytkentätransistorin 1 kuormitusvirta tai muuntajan 3 ulostulojännite tulee liian suureksi.

Käynnistyskytkentä muodostuu sisäänmenopinteestä 30, diodista 31, kondensaattorista 32 sekä molemmista ohmisista vastuksista 33 ja 34. Sisäänmenopinne 30 on tällöin yhdistetty verkkovaihtojännitteeseen sekä syöttää diodin 31 ja RC-piirin 32, 33 yli, verkkotaajuudel-la pulsseja kytkentätransistorin 1 kannalle.

Sisäänmenopinteistä 45-48 otetaan erikorkuisia tasa-jännitteitä. Edellä selostetun ja piirustuksessa esitetyn suoritusesimerkin mukaan on muuntajan 3 ulos-tulopuoli täysin erotettu verkosta. Tämä verkosta erottaminen voidaan luonnollisesti myöskin jättää pois, mikäli sitä ei vaadita.

Normaalikäytössä varautuu kondensaattori 15 käämityksen 8 kautta ja diodin 13 yli diodin päästöjännitteellä pienennettyyn jännitteeseen. Kytkentätransistorin 1 salpautumisen jälkeen indusoituu käämitykseen 8 vastakkaissuuntainen jännite, joka kondensaattorin 15 yli, jossa on pienempi vastakkaissuuntainen jännite, vaikuttaa tyristorin 14 työpiiriin vapauttaen tämän.

Oikosulun tapahtuessa jossakin ulostuloista 45-48 siirtyy verkko-osa normaalikäytöstä ajoittaiseen käyttöön. Tässä käyttötapauksessa tulee jatkuvan kuormitus-pulssien jonon tilalle lyhyitä pulsseja verkkovaihto-jännitteen taajuudella. Samanaikaisesti kytkentätransistorin 1 kollektorijännite pienenee voimakkaasti, niin että varmistetaan ettei myöskään oikosulkutapauksessa kytkentätransistori 1 vaurioidu. Ulostulojen oikosulku-virrat eivät myöskään saa olla korkeampia kuin yksit- 61254 11 täisten diodien sallimat virrat, jotta vältettäisiin diodien vahingoittuminen. Nämä oikosulkuvirrat määräytyvät tässä käyttötilassa muuntajaan 3 varastoidusta energiasta.

Oikosulun esiintyessä ulostulossa nousee kytkentätran-sistorin 1 huippuvirta voimakkaasti. Tämä aiheuttaa tyristorin 14 syttymisen sekä kytkentätransistorin 1 poiskytkemisen. Kytkentätransistori 1 voi tulla johtavaksi uudestaan vasta silloin, kun ensiksi tyristori 14 taas vapautetaan kondensaattorin 15 purkautumisen kautta ja toisaalta annetaan käynnistyspulssi kytkentätransistorin 1 kannalle. Tällä tavalla vähenee muuntajaan 3 varattujen kollektorivirtapulssien lukumäärä aikayksikköä kohti voimakkaasti, niin ettei energia voi saavuttaa sitä arvoa, joka voi muodostua vaaraksi ulostulodiodeille 41-44. Diodin 31, molempien ohmisten vastuksien 33 ja 34 sekä kondensaattorin 32 avulla muodostetaan verkkovaihtojännitteestä noin 5 ms pitkiä pulsseja. Kytkentätransistorin 1 kollek-torivirtapulssit ovat siis mahdollisia ainoastaan tämän noin 5 ms aikavälin sisällä. Nämä toimenpiteet pienentävät oikosulkuvirtaa huomattavasti. Tyristorin 14 pitovirran vaikutus on tällöin vain pieni. Siten syntyy pulssiryhmiä yksittäisistä kollektorivirta-pulsseista, jotka seuraavat toisiaan noin 20 ms välein.

Eräs erikoisuus on edelleen kytkentätransistorin 1 kollektorihuippuvirran rajoitus ylikuormituksen sattuessa jossakin ulostulossa 45-48. Sytytyksen estävä esijännite tyristorin 14 sytytyselektrodilla saadaan diodin 20 avulla estomuuttajän estovaiheessa, ts. tämä jännite on verrannollinen ulostuloon. Suurella ylikuormituksella laskevat ulostulojännitteet, jolloin 12 61254 myöskin tyristorin 14 sytytyspiirin estojännite pienenee. Tällöin tapahtuu tyristorin 14 syttyminen jo pienemmillä kollektorihuippuvirroilla ja siten ulostulo-virran pienentyminen ylikuormituksella.

Tyjäkäyntitapauksessa kuormituksen poistuessa ulostuloista nousee verkko-osan toimintataajuus voimakkaasti. Jos alitetaan pienimmäiskuormitus, tulee kytkentä-taajuuden jakson kesto pienemmäksi kuin tyristorin 14 vapautusaika. Tällöin tyristori 14 pysyy syttyneenä useamman jakson ajan, niin että estomuuttajan värähtely lakkaa. Uusi värähteleminen voi alkaa vasta seuraa-valla käynnistyspulssilla. Siten syntyy myöskin tyhjä-käynnillä pulssiryhmiä 20 ms välein. Ohminen vastus 64 muodostaa esikuorman tyhjäkäyntikäytössä sekä estää liian voimakkaan ulostulojännitteiden nousun verkko-osan vapautuessa kuormituksesta.

Claims (3)

13 61254 Kytkentälaite kytkentäverkko-osan käynnistystä varten, joka kytkentäverkko-osa on varustettu virranrajoituk-sella sekä jännitteenvakautuksella ja jossa on sisäänmeno (4, 16) tasasuunnattua verkkovaihtojännitettä varten sekä itsevärähtelevä esto-oskillaattori, joka käsittää kytkentätransistorin (1), muuntajan (3), säätöpiirin sekä estopiirin (8, 13, 15), ja joka tasa-suunnatusta verkkovaihtojännitteestä muodostaa vaihtojännitteen, jolloin muuntajan (3) yksi käämitys (2) on työkäämityksenä sarjassa kytkentätransistorin (1) kuormituspiirin sisäänmenon kanssa ja muuntajan (3) toinen käämitys (8) sijaitsee kytkentätransistorin (1) ohjauspiirissä takaisinkytkentäkäämityksenä, jolloin säätöpiiri käsittää tyristorin (14), jonka työpiiri on rinnan kytkentätransistorin (1) ohjauspiirin kytkentätransistorin kuormitusvirran läpivirtaaman ohmisen vastuksen (17) sekä estopiifciin kuuluvan kondensaattorin (15) muodostaman sarjakytkennän kanssa, ja sisältää tyristorin sytytyselektrodiin yhdistetyn ver-tailukytkennän (23), jolloin laite on sellainen, että kun muuntajasta (3) otettu ja tasasuunnattu jännite ylittää vertailujännitteen muodostaman ohjearvon, kytkentätransistori (1) tulee estetyksi tyristorin (14) syttyessä, jolloin edelleen estopiiri (8, 13, 15) sisältää diodin (13), jonka yli kondensaattori (15) on kytketty muuntajan käämitykseen (8) ja on varattavissa sellaisella polariteetilla, että sen jännite tyristorin (14) ollessa sytytettynä estää kytkentätransistorin (1), tunnettu siitä, että erillinen tasasuuntaaja (31) on yhdistetty verkkovaihto-jännitteeseen, jonka tasasuuntaajan kautta RC-piirin (32, 33) avulla saadaan verkkovaihtojännitteestä pulsseja, ja että nämä pulssit viedään kytkentätransistorin (1) ohjauspiiriin käynnistyspulsseiksi. 612 5 4 14

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että erillisen tasasuuntaajan (31) muodostaa yksitietasasuuntaaja.

1. Koppiingsanordning för start av en kopplingsnät-del med strömbegränsning ooh spänningsstabilisering, vid vilken är anordnad en ingäng (4, 16) för en lik-riktad nätväxelspänning och en självsvängande blocke-ringsoscillator, vilken omfattar en kopplingstransis-tor (1), en transformator (13) , en regleringsanordning och en spärranordning (8, 13, 15), samt av den likrik-tade nätväxelspänningen alstrar en växelspänning, var-vid en lindning pä trans formatorn (3) som arbets-lindning är kopplad i serie med ingängen i kopplings-transistorns (1) belastningskrets och en annan lindning (8) pä transformatorn (3) som äterkopplings-lindning är inkopplad i styrkretsen för kopplings-transistorn (1), varvid regleringsanordningen innehäl-ler en tyristor (14), vars arbetssträcka är kopplad parallellt med en seriekrets bestäende av kopplings-transistorns (1) styrsträcka, ett av kopplingstransis-torns belastningsström genomflutet resistivt motständ (12) och en tili spärranordningen hörande kondensator (15), samt en tili tyristorns (14) tändelektrod an-sluten jämförelsekoppling (23), varvid anordningen är sädan att da en frän transformatorn (3) uttagen och likriktad spänning överskrider det av en referens-spänning bildade börvärdet, kopplingstransistorn spär-ras genom att tyristorn tändes, varvid spärranordningen dessutom innehäller en diod (13), över vilken kon-densatorn (15) är ansluten tili en transformator-lindning (8) och är uppladdningsbar med sädan polari-tet att dess spänning vid tänd tyristor (14) spärrar