FI61144B - Anordning foer alstring av inre spaor i plastroer och plastroersdelar - Google Patents

Description

FSS^l [B] (11)*UULUTUSjULKAISU fLA A A a jSoA LJ ' ' UTLÄGGNINGSSKIUFT O I I 44 C Patentti myönnetty 10 06 1932 (^) Patent tneddelat (51) Kv.ik.3/mt.ci.3 B 29 C 17/02, B 29 D 23/00 SUOM I—FI N LAN D (21) 781735 (22) Htkeml*pllvl — Ansöfcnlngadag 31.05.78 (23) Alkupiivi — Giltlghaudtg 2]_ 05 78 (41) Tullut jutkisaksi — Bllvlt offantllg γ ^

Patentti- ja rckiiterihallitus Niht»vik..p«on |. kuuL|ulk.taun pvm. -

Patent- och regicterttyrelaen 7 Aniekan utltgd och Utl.ikrlfun publlcarsd 26.02 82 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prioritet (71) Asko-Upo Oy, PL 99, 15100 Lahti 10, Suomi-Finland(Fl) (72) Veijo Antero Suorajärvi, Nastola, Suomi-Finland(FI) (7^) Oy Kolster Ab (5*0 Laite sisäpuolisten urien aikaansaamiseksi muoviputkiin ja -putkenosiin - Anordning för alstring av inre spär i plaströr och plaströrsdelar Tämän keksinnön kohteena on laite laajennusten ja varsinkin sisäpuolisten syvien urien, kuten tiivisteurien, aikaansaamiseksi muoviputkiin ja -putkenosiin, joka laite käsittää - runko-osan, - laajennuksen sisäpuolisen profiilin muotoilemiseen tarkoitetun muotorenkaan, joka runko-osan yhteyteen sovitettuna on jaettu kahdeksi ryhmäksi segmenttejä, jotka ovat säteit-täisesti siirrettävissä sisäänpäin muotorenkaan purkamiseksi ja irrottamiseksi putkesta laajennuksen muotoilemisen jälkeen, jolloin eri ryhmiin kuuluvien segmenttien säteit-täisliike on sovitettu aksiaalisesti eri kohdilla tapahtuvaksi, ja - kaksi ryhmää kaltevan pinnan omaavia ohjauselimiä, jolloin kukin samaan ryhmään kuuluva ohjauselin on parittain yhteistoiminnassa vastaavasti samaan segmenttiryhmään kuuluvan segmentin kanssa siten, että ohjauselinten ja segmenttien keskinäisen aksiaalisen liikkeen tapahtuessa viimeksi- 2 61144 mainitut ovat sovitetut suorittamaan säteittäisliikkeen pakko-ohjatusti, - ensimmäiset siirtoelimet ensimmäisten ohjauselinten ja ensimmäiseen ryhmään kuuluvien segmenttien aksiaaliseksi siirtämiseksi runko-osan suhteen, - toiset siirtoelimet toisten ohjauselinten aksiaaliseksi siirtämiseksi runko-osan suhteen, - lukituselimet toisten siirtoelinten kytkemiseksi ensimmäisiin siirtoelimiin ja vastaavasti irrottamiseksi näistä viimeksimainittujen saavutettua tietyn aksiaalisen pisteen runko-osan suhteen, ja - vaste-elimet toiseen segmenttiryhmään kuuluvien segmenttien pakko-ohjäämiseksi säteittäissuunnassa, jolloin runko-osa käsittää sisäpuolisen tuurnan, jonka pintaa myöten ensimmäiset ja toiset ohjauselimet on sovitettu aksiaalisesti siirrettäviksi.

Valmistettaessa muoviputkia ja -putkenosia, joissa on sisäpuolinen eli negatiivinen ura, kuten tiivisteura, on tunnettua käyttää muotorengasta, joka on kehältään jaettu segmentteihin eli paloihin, jotka erilaisten mekaanisten laitteiden avulla ovat siirrettävissä sä-teittäisesti sisäänpäin. Tällöin muotorenkaan suurin ulottuvuus pienenee ja rengas voidaan vetää putken päästä ulos. Tähänastisilla laitteilla on kuitenkin ollut rajoituksena se, ettei muotorenkaan suurin ulottuvuus puretussakaan tilassa ole kovin paljon pienempi kuin käyttöasen-nossa, koska eri segmentit ovat toistensa tiellä varsin ahtaassa käytettävissä olevassa tilassa. Tämä on mm. estänyt sellaisten suurta mittatarkkuutta vaativien sisäisten urien valmistamisen, joiden syvyys on huomattava putken halkaisijaan verrattuna.

Suomalaisesta patenttijulkaisusta 45 629 tunnetaan rakenne, jossa muotorenkaan yhteen segmenttiryhmään kuuluvat segmentit ensin siirretään säteittäisesti sisäänpäin toisen ryhmän segmenteistä irti, samalla kun näitä niiden säteittäistä asemaa muuttamatta siirretään aksiaalisesti niin pitkälle, että ne jäävät ensin mainittujen segmenttien aksiaalisen ulottuvuuden ulkopuolelle. Vasta tämän jälkeen siirretään vuorostaan toisen ryhmän segmentit säteittäisesti sisäänpäin.

Suomalaisesta patenttijulkaisusta 51 064 tunnetaan puolestaan rakenne, jossa siirrettävissä olevan tuurnan pinnassa on kaksi aksiaalisesti välimatkan päässä toisistaan olevaa ryhmää kaltevia pintoja, joiden avulla muotorenkaan segmentit saadaan tekemään vaiheittainen aksiaalinen ja säteittäinen kokoontumis- ja vastaavasti purkaantumis- liike.

3 61144 Tätä rakennetta on parannettu DE-hakemusjulkaisun 2 147 922 mukaisella rakenteella varustamalla se - ensimmäisillä siirtoelimillä ensimmäisten ohjauselinten ja ensimmäiseen ryhmään kuuluvien segmenttien aksiaaliseksi siirtämiseksi runko-osan suhteen, - toisilla siirtoelimillä toisten ohjauselinten aksiaaliseksi siirtämiseksi runko-osan suhteen, - lukituselimillä toisten siirtoelinten kytkemiseksi ensimmäisiin siirtoelimiin ja vastaavasti irrottamiseksi näistä viimeksimainittujen saavutettua tietyn aksiaalisen pisteen runko-osan suhteen, ja - vaste-elimillä toiseen segmenttiryhmään kuuluvien segmenttien pakko-ohjaamiseksi säteittäissuunnassa.

Tämän keksinnön päämääränä on toteuttaa siirtoelimet ja lukitus-elin siten, että saadaan aikaan - jäähdytyksen hyvä järjestelymahdollisuus, - valmistuksen helppous (normaalit konepajan työstökoneet riittävät) , - pieni koko (keernan ulkohalkaisija on lähes sama kuin uran ulkomitta) , - välyksellisien osien puuttuminen toiminta-asennossa ja ohjelmallisen valvonnan helppous (kaksi rajakatkaisijaa ja yksi käyt-tösylinteri).

Uuden rakenteen ansiosta on lisäksi saatu aikaan laitteen erittäin luotettava toiminta ja segmenttien saattaminen puretussa tilassa entistä pienempään tilaan, mikä mahdollistaa syvienkin sisäpuolisten urien aikaansaamisen.

Keksinnölle on tunnusomaista, että - ensimmäiset siirtoelimet käsittävät ensimmäisiin ohjauseli- miin kiinnitetyt aksiaaliset kararakenteet sekä näihin aksi-» aalisesti vaikuttavan voimansiirtolaitteen, - toiset siirtoelimet käsittävät toisiin ohjauselimiin kiinnitetyt aksiaaliset karat,' - lukituselimet käsittävät kararakenteisiin yhdistetyn ja tuurnan ympäri ulottuvan rengaselimen, jossa on aksiaaliset aukot, joiden läpi karat pääsevät liikkumaan, ja kuulat, jotka rengaselimen työntäminä ovat sovitetut tuurnan pintaa myöten 4 61144 siirrettäviksi niin, että ne tietyssä aksiaalisessa kohdassa lukitsevat karat rengaselimeen.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan liitteinä olevien piirustusten mukaisen suoritusesimerkin avulla.

Kuvio 1 esittää halkileikkauksena (kuvio 2, leikkaus A-A) keksinnön mukaisen laitteen yhtä suoritusmuotoa muotorenkaan ollessa toiminta-asennossa .

Kuvio 2 esittää kuvion 1 poikkileikkausta B-B.

Kuvio 3 esittää kuvion 1 mukaista laitetta tilanteessa, jossa ensimmäisen ryhmän segmentit ovat siirtyneet säteittäisesti sisäasen-toonsa mutta toisen ryhmän segmentit ovat vielä ulkoasennossa (kuvio 4, leikkaus C-C).

Kuvio 4 esittää kuvion 3 poikkileikkausta D-D.

Kuvio 5 esittää puolestaan tilannetta, jossa myös toisen ryhmän segmentit ovat saavuttaneet sisäasentonsa ja muotoiltava putki on irrotettavissa (kuvio 6, leikkaus C-C).

Kuvio 6 esittää kuvion 5 poikkileikkausta D-D.

Kuvion 1 mukaisessa lähtöasennossa muotorengas 7, 18 on toiminta-asennossa yhtenäisenä tuurnan 4 ympärillä. Muotorengas on kehältään jaettu kahdeksi ryhmäksi segmenttejä 7, 18. Ensimmäisen segmenttiryh-män segmentit 7 on sinänsä tunnetulla tavalla muotoiltu laidoistaan siten, että ne toisen ryhmän segmenttien 18 estämättä voidaan siirtää renkaan kehältä sisäänpäin (kuvio 2).

Esimerkkitapauksessa muotorengas koostuu kahdesta symmetrisesti sovitetusta segmenttiryhmästä 7, 18, joihin kumpaankin kuuluu 6 segmenttiä .

Tuurna 4 muodostaa keernarungon 1-6 sisäosan. Kaltevan pinnan omaavat ensimmäiset ohjauselimet 8 ja toiset ohjauselimet 19 on sovitettu aksiaalisesti siirrettäviksi tuurnan 4 pintaa myöten. Ohjaus-elinten 8 ja 19 kaltevat pinnat ovat parittain yhteistoiminnassa kulloinkin samaan segmenttiryhmään kuuluvien segmenttien 7 ja vastaavasti 18 kanssa. Tämä on saatu aikaan segmenteissä 7 ja 18 olevan vastaavan kaltevan pinnan ja siitä ulkonevan T-profiilin sekä vastaavasti ohjauselinten 8 ja 19 kaltevissa pinnoissa olevien T-urien avulla. Oh-jauselinten 8 ja 19 siirtyessä aksiaalisesti kuvioiden 1 ja 3 esittämässä tapauksessa oikealta vasemmalle, segmentit 7 ja vastaavasti 18 suorittavat pakko-ohjatun säteittäisliikkeen.

Käyttö- eli alkuasennossa ensimmäiset segmentit 7 pysyvät paikoillaan ohjauselimen 8 puristaessa niitä ulospäin. Ohjauselin 8 pysyy paikallaan aksiaaliseen 5 61144 kararakenteeseen 9, 11 liittyvään rengaselimeen säteittäisesti työnnetyn lukituskii-lan 17 avulla (kuvio 1). Ensirrmäiset siirtoelimet 9-14 käsittävät lisäksi kara-rakenteeseen 9, 11 aksiaalisesti vaikuttavan voirransiirtolaitteen, joka on sopivimman aksiaalisesti molempiin suuntiin toimiva hydraulisylinteri 14. Toisia ohjauseli-miä 19 siirtää aksiaalisesti runko-osan 1 -6 suhteen kara 21.

Kuvion 3 esittämässä toisessa vaiheessa lukituskiila 17 on vedetty ulos. Lukituskuulat 16 pitävät ohjausputken 15 välityksellä keernarungon 1-6 paikallaan. Hydraulisylinteri 14 vetää kappaleen 12 välityksellä kararakennetta 9, 11 ja ohjaus-elintä 8 oikealta vasemmalle. Ensimmäisten ohjauselinten 8 kiilapinnoissa olevien T-urien välityksellä veto kohdistuu aluksi vain ensimmäisiin segmentteihin 7. Rungon 1-6 putkimaisessa osassa olevaa vastepintaa 24 vasten liukuen ensimmäiset segrnen-tit 7 siirtyvät säteittäisesti sisäänpäin. Vastepinnat 24 ohitettuaan segmentit 7 alkavat liukua myös aksiaalisesti putken 3 ja tuurnan 4 väliseen tilaan ollen kuvion 3 osoittamassa asennossa.

Tuurnan 4 ympäri ulottuva rengaselin 10 on jäykästi yhdistetty keernaraken-teisiin 9, 11 liikkuen näiden mukana. Sen sijaan toisten ohjauselinten 19 siirto-eliminä toimivat aksiaaliset karat 21 voivat liikkua aksiaalisesti tässä renkaassa olevissa aukoissa. Ensimmäisten segmenttien 7 supistus- ja ulosvetoliikkeen aikana rengaselimen 10 yhteydessä olevat kuulat 20 äirtyvät tuurnan 4 ohennettua aluetta 25 myöten kuvion 3 osoittamaan asentoon. Rengaselimen 10 liikkeen edelleen jatkuessa tuurnan 4 ohennetun alueen toisessa päässä oleva vinopinta nostaa kuulat 20 karoissa 21 oleviin loviin, jolloin rengaselin 10 ja kara 21 lukittuvat keskenään.

Kararakenteen 9, 11 liikkeen jatkuessa oikealta vasemmalle kara 21 seuraa nyt tätä liikettä vetäen myös ohjauselintä 19 oikealle vasemmalle. Toisten segmenttien Έ aksiaalisen liikkeen ollessa estetty rungon putkielimen 3 oikeanpuoleisen reunan vaikutuksesta vetoliike vetää nämä segmentit 18 säteittäisesti sisäänpäin kuvioiden 5 ja 6 osoittamaan asentoon. Tässä vaiheessa on keerna kokonaisuudessaan ulosvedettävissä muoviputken uran 22 sisältä.

Edellä selostetun liikkeen aikana kararakenteiden 9, 11 osissa 11 olevat lovet ovat siirtyneet kuulien 16 kohdalle (kuvio 5). Rengaselimen 10 törmätessä runkokappaleeseen 1 lähtee myös keernarunko 1-6 kokonaisuudessaan liikkeeseen mukaan. Kuulat 16 joutuvat nousemaan ohjausputken 15 lovesta runko-osissa 1 ja 3 sekä kara-rakenteiden 9, 11 osissa 11 oleviin kuulati loihin. Kuulien 16 noustua osien 11 loviin keernasta syntyy kiinteä paketti, joka pysyy kuvion 5 mukaisessa muodossa keernaa edelleen ulosvedettäessä tai sisäänsyötettäessä.

Keernan sisäänsyöttö tapahtuu edellä selostettuun nähden päinvastaisessa järjestyksessä. Tällöin keernan tultua kuvion 5 esittämään asentoon keernarungon 1-6 putkiosa 3 kohtaa muottilaatan, jolloin kuulat 16 siirtyvät ohjausputkessa 15 oleviin loviin ja lukitsevat keernarungon 1-6. Toisten ohjauselinten 19 kaltevat pinnat nostavat tällöin toiset segmentit 18 ulkoasentoon, jolloin kuulat 20 vapautuvat ja karan 21 ja ohjauselimen 19 liike loppuu.

6 61144

Ensimmäiset ohjauselimet 8 puolestaan työntävät edellään ensimmäisiä segmenttejä 7 vasemmalta oikealle, kunnes segmenttien 7 otsapinnat kohtaavat vasteen 6 ja segmenttien 7 aksiaalinen liike muuttuu säteittäiseksi ja myös ensimmäiset segmentit 7 nousevat ulkoasentoon, jolloin keerna 1 - 6 on käyttöasennossa.

Liikkeiden keventämiseksi voidaan ajatella jousien lisäämistä runkokappa-leen 1 ja voimansiirtolaitteen 14 laippaosan 12 väliin sekä runkokappaleen 5 ja toisten ohjauselinten 19 väliin.

Mainittakoon, että koko toiminta voi tapahtua yhden ulkopuolisen voimalähteen 14 avulla ja samansuuntaisella liikkeellä. Tällöin eri segmentit 7, 18 muodostavat puristustoimintaa varten suljetun renkaan, jonka muoto ei muutu kuormitettaessa. Tärkeä etu on lisäksi siinä,että uran 22 voi valmistaa välittömästi yhdessä putken valmistuksen kanssa, jolloin valu-, ruiskuvalu- tai painenrassan kovettumisen jälkeen muotorengas 7, 18 voidaan purettuna yksinkertaisesti poistaa urasta 22 tätä vahingoittanutta.

On huomattava, että keksinnön mukaista laitetta voidaan käyttää yhtä hyvin puristamalla, valamalla tai ruiskupuristamalla valmistettavien tuotteiden yhteydessä. Tällöin se rrm. voi toimia muotin osana.

Claims (1)

1. 7 J Patenttivaatimus: 6114 4 Laite laajennusten (22) ja varsinkin sisäpuolisten syvien urien, kuten tiivisteurien, aikaansaamiseksi muoviputkiin ja -putkenosiin, joka laite käsittää - runko-osan (1-6), laajennuksen (22) sisäpuolisen profiilin muotoilemiseen tarkoitetun muotorenkaan (7, 18), joka runko-osan (1-6) yhteyteen sovitettuna on jaettu kahdeksi ryhmäksi segmenttejä (7, 18), jotka ovat säteittäisesti siirrettävissä sisäänpäin muotorenkaan (7, 18) purkamiseksi ja irroitta-miseksi putkesta laajennuksen (22) muotoilemisen jälkeen, jolloin eri ryhmiin kuuluvien segmenttien (7 ja 18) säteittäisliike on sovitettu aksiaalisesti eri kohdalla tapahtuvaksi, ja - kaksi ryhmää kaltevan pinnan omaavia ohjauselimiä (8 ja 19), jolloin kukin samaan ryhmään kuuluva ohjauselin (8 tai 19) on parittain yhteistoiminnassa vastaavasti sarraan segemnttiryhmään kuuluvan segmentin (7 tai 18) kanssa siten, että ohjauselinten (8 ja 19) ja segmenttien(7 ja 18) keskinäisen aksiaalisen liikkeen tapahtuessa viimeksimainitut (7 ja 18) ovat sovitetut suorittamaan säteittäisliikkeen pakko-ohjatusti, - ensimmäiset siirtoelimet (9-14) ensimmäisten ohjauselinten (8) ja ensimmäiseen ryhmään kuuluvien segmenttien (7) aksiaaliseksi siirtämiseksi runkö-osan (1-6) suhteen, - toiset siirtoelimet (21) toisten ohjauselinten (19) aksiaaliseksi siirtämiseksi runko-osan (1-6) suhteen, lukituselimet (10, 20) toisten siirtoelinten (21) kytkemiseksi ensimmäisiin siirtoelimiin ja vastaavasti irroittamiseksi näistä viimeksimainittujen (9-14) saavutettua tietyn aksiaalisen pisteen runko-osan (1-6) suhteen, ja - vaste-elimet (3, 6) toiseen segmenttiryhmään kuuluvien segmenttien (18) pakko-ohjäämiseksi säteittäissuunnassa, jolloin runko-osa (1-6) käsittää sisäpuolisen tuuman (4), jonka pintaa myöten ensimmäiset (8) ja toiset ohjauselimet (19) on sovitettu aksiaalisesti siirrettäviksi, tunnettu siitä, että - ensimmäiset siirtoelimet (9-14) käsittävät ensimmäisiin ohjauselirrdin (8) kiinnitetyt aksiaaliset kararakenteet (9, 11) sekä näihin aksiaalisesti vaikuttavan voirransiirtolaitteen (14), - toiset siirtoelimet (21) käsittävät toisiin ohjauselimiin (19) kiinnitetyt aksiaaliset karat (21), - lukituselimet (10, 20) käsittävät kararakenteisiin (9, 11) yhdistetyn ja tuurnan (4) ympäri ulottuvan rengaselimen (10), jossa on aksiaaliset aukot, joiden läpi karat (21) pääsevät liikkumaan, ja kuulat (20), jotka 8 61144 rengaselimen (10) työntäminä ovat sovitetut tuurnan (4) pintaa myöten siirrettäviksi niin, että ne tietyssä aksiaalisessa kohdassa (kuvio 5) lukitsevat karat (21) rengaselimeen (10), 9 61144 Anordning för alstring av utvidgningar (22) och speciellt inre djupa spär, sasom tätningsspär i plaströr och plaströrsdelar, vilken anordning omfattar - en stomdel (1-6), - en för utformning av utvidgningens (22) inre profil avsedd formring (7, 18), som anordnad i anslutning till stomdelen (1-6) är indelad i tvä grupper segment (7, 18), som är ra-diellt inät förskjutbara för demontering och lösgörande av formringen (7, 18) fran röret efter utformning av utvidg-ningen (22), varvid den radiella rörelsen av de till olika grupper hörande segmenten (7 och 18) är anordnad att ske axiellt pä olika ställen, och - tvä grupper styrorgan (8 och 19) med lutande yta, varvid varje till sanuna grupp hörande styrorgan (8 eller 19) är parvis i samverkan med respektive till sama segmentgrupp hörande segment (7 eller 18) sälunda, att de sistnämnda (7 och 18) under styrorganens (8 och 19) och segmentens (7 och 18) inbördes axiella rörelse är anordnade att tvängsstyrt utföra den radiella rörelsen, - första förskjutningsorgan (9-14) för axiell förskjutning av de första styrorganen (8) och de tili den första gruppen hörande segmenten (7) i förhällande tili stomdelen (1-6), - andra förskjutningsorgan (21) för axiell förskjutning av de andra styrorganen (19) i förhällande tili stomdelen (1-6), - läsningsorgan (10, 20) för koppling av de andra förskjut-ningsorganen (21) tili de första förskjutningsorganen respektive lösgörande frän dessa efter att de sistnämnda (9-14) uppnätt en viss axiell punkt i förhällande tili stomdelen (1-6) , och - anslagsorgan (3, 6) för tvängsstyrning av de tili den andra segmentgruppen hörande segmenten (18) i radiell riktning, varvid stomdelen (1-6) omfattar en inre dorn (4), längs vars yta de första (8) och andra styrorganen (19) är axiellt försjutbart anordnade, kännetecknad därav, att - de första förskjutningsorganen (9-14) omfattar vid de första styrorganen (8) fästa spindelkonstruktioner (9, 11) samt en dessa axiellt päverkande krafttransmissionsanordning (14),