FI61132C - Stoetskyddsventil - Google Patents

Description

G3SF7I ΓβΙ ««ItUULUTUSJULKAlSU Αΐηο JHa w (11) utlAcgningsskrift 61 1 3 2 C Patentti aycnnrtly 10 06 1932 (45) Patent meddelat ^ T ^ (51) Kv.ik?/int.a.3 A 62 B 1J/00 // F 16 K 17/36 SUOM I — FI N LAN D (21) PfnttlhtkoiMH — PttumwBImlni 751676 (22) H«k*ml«|>*lvi — AmMuilngtdag 05.06.75 (23) Alkupiivi — Gi(tl|k«t*d*( 05-06.75 (41) Tullut JulkIsulctI — Bllvh aftandlf 06.12.76 ^tantti, ja rekisterihallittu NlhtivlWpenon ji kuuLJulkatoun pvm. —

Patent- och reglsterstyralMn ' AmMcm utltfd och utUkriften pubikerad 26.02.82 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prtoritet (Tl) Hellbergs Industrier AB, S-46U 00 Mellerud, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Bo Ingulf, Mellerud, Ruotsi-Sverige(SE) (7M Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5*0 Iskusuojaventtiili - Stötskyddsventil Tämä keksintö koskee sopivimmin väestosuojien ilmakanaviin asennettavaksi tarkoitettua iskusuojaventtiiliä, jossa on akselin suuntainen venttiilikara ja avaussuunnassa jousikuormitettu venttii-lielin sekä joka on käännettävissä venttiilielimen varren suhteen poikittaisen akselin ympäri, ulottuu pääasiassa mainittua vartta pitkin ja venttiilin suljetussa asennossa salpaloven avulla toimii kiinnitarttuvasti venttiilivarressa olevan ulokkeen kanssa.

Tämäntapaisia venttiilejä tunnetaan ennestään esimerkiksi NO-patenttijulkaisusta 106 259, jossa ilmanpaineen iskusta sulkuasen-toon joutunut venttiili- eli -lautanen salpaelimen avulla pysyy jatkuvasti kiinni sulkuasennossa. Venttiili voidaan avata ja sulkea poikittaiseen akseliin kiinnitetyn tartuntaelimen sekä akselin päässä olevan kahvan avulla.

Kyseisellä kiinteällä avaus- ja sulkumekanismilla on haittapuolena kuitenkin se, että mikäli venttiiliä avattaessa ilmakanavaan tulee uusi paisesysäys, välittyy sysäys kiinteän mekanismin kautta 2 611 32 suoraan avaajan käteen, mikä aikaansaa lisävastuksen sekä siitä aiheutuneen viiveen venttiilin sulkeutumiseen. Keksinnön mukaisessa rakenteessa sensijaan venttiili voi vapaasti sulkeutua, mikäli avausvaiheessa ilmakanavaan tulee uusi painesysäys, jolloin venttiili jää myös salpautuneeksi suljettuun asentoonsa, josta se on vapautettavissa uudelleen aloitetulla avausliikkeellä painevaikutuksen poistuttua.

Toisaalta on saksalaisessa kuulutusjulkaisussa 1 140 037 kuvattu hakamainen venttiilivarren lukituslaite, joka lukitsee venttii-livarren venttiilielimeen kohdistuneen ensimmäisen painesysäyksen vaikutuksesta, mutta vapauttaa venttiilin tästä lukitusta asemasta toisen painesysäyksen vaikutuksen loputtua. Kyseinen lukituslaite ei sovellu väestösuojien ilmanvaihtoventtiileihin, koska se johtaa venttiillelimen kontrolloimattomaan aukeamiseen toisen painesysäyksen jälkeen.

Edellämainittuun keksinnön tavoitteeseen päästään iskusuoja-venttiilillä, jonka tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista, jolla venttiilirakenteella ei ole myöskään edellämainittujen tunnettujen venttiilien haittoja.

Seuraavassa selitetään eräs keksinnön mukainen rakennemuoto viitaten oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää pitkittäisleikkausta keksinnön mukaisesti valmistetusta iskusuojaventtiilistä, kuvio 2 kuviota 1 vastaan kohtisuoraa pitkittäisleikkausta kuvion 1 mukaisen iskusuojaventtiilin oikeanpuoleisesta osasta, ja kuvio 3 poikkileikkausta kuvion 1 viivaa III-III pitkin, joka puolestaan on leikkausta kuvion 3 viivaa I-I pitkin.

Piirustuksessa esitetty iskusuojaventtiili käsittää kahteen puolikkaaseen 1 vast. 2 jaetun, kokonaisuutena numerolla 3 merkityn pesän. Kummankin puolikkaan 1 ja 2 toisiaan pän suunnatut päät on muotoiltu halkaisijaltaan suhteellisen suuriksi laipoiksi, jotka on kiinnitetty toisiinsa kehää pitkin tasavälein sijoitettujen pulttien 4 avulla. Toisiaan päin olevat tasaiset pinnat on tiivistetty toisiaan vastaan pulttien 4 ulkopuolella sijaitsevan renkaanmuotoisen tiivis-telistan 5 avulla, joka on sijoitettu pesänpuolikkaaseen 1 sorvattuun uraan. Kuviossa 1 vasemman pesänpuolikkaan 2 pää on laipan 2a muotoinen, joka on sovitettu liitettäväksi esimerkiksi tuuletusputki-johdon vastaavaan laippaan. Pesänpuolikas 2 on varustettu useilla 611 32 3 sen seinämästä 2b säteensuunnassa ja aksiaalisuunnassa ulkonevilla jäykistysrivoilla 2c. Pesänpuolikkaassa 1 on vastaavat jäykistys-rivat 1c. Jäykistysripojen 1c ja 2c toisiaan päin olevan päät kiinnittävät väliinsä renkaanmuotoisen levyn 6, joka on varustettu pesän-puolikkaaseen 1 sisääntyöntyvällä keskeisellä putkiholkilla 6a. Levyn 6 kehä 6b sijaitsee jonkin matkan päässä pesän ontelotilan kehästä 1d, 2d ja sallii siis ilmankierron levyn 6 ulkoreunan ympäri normaalituuletuksessa. Venttiilin läpi tapahtuva ilmanotto on nuolen 7 suuntainen. Hoikin 6a sisäpäätyreunaa vastaan sijaitsee kuviossa 1 esitetyssä venttiilin avoasennossa pääasiassa katkaistun kartion muotoinen venttiililautanen 8, jonka hoikin 6a yli pisimmälle sisääntyöntyvä osa 8b kuitenkin on sylinterinmuotoinen ja päättyy sisäänpäinrullattuun jäykistysreunaosaan 8c. Katkaistun kartion pienempää päätypintaa vastaava venttiilielimen osa 8a on juotettu, hitsattu tai muulla sopivalla tavalla kiinnitetty venttlilivarren muodostavan aksiaalisen putken toiseen päähän. Putken 9 kahdessa vastakkaisessa seinämäosassa on pitkittäiset raot 9a, joiden läpi on viety poikittainen akseli 10, joka myöskin menee pesänpuolikkaan 1 pienemmän päätyosan 1e vastakkaisten seinämäosien läpi. Akseli 10 on laakeroitu pesänseinämiin kierrettyihin laakeriholkkeihin 11, jotka on tiivistetty akselia vastaan holkeissa oleviin renkaanmuotoisiin uriin asetettujen O-renkaiden 12 avulla. Hoikkien 11 kierteet on sopivimman tiivistetty pesää vastaan sopivien tiivisteiden avulla. Akselin 10 aksiaalisiirtymistä estää hoikkien 11 ulkopuolella olevat segerrenkaat 13 tai vastaavat. Akselin toiseen päähän on kiinnitetty poikittainen kahva 25 akselin kiertämiseksi käsin. Akselia ympäröivään putken 9 osaan 10 on sijoitettu kulutusta kestävää materiaalia oleva ja pienen kitkakertoimen omaava sylinterinmuotoinen tulppa 14, joka sopivimmin on valmistettu nylonista ja jonka akseli 10 myös läpäisee. Tulpan 14 sisäpään ja putken 9 pohjan, so. venttiilielimen osan 8a väliin on kiristetty painejousena toimiva kierrejousi 15. Putken 9 kummallekin puolelle on sijoitettu kaksi akseliin 10 nähden poikittaista ja toisesta päästään siihen kääntyvästi laakeroitua levyä 16, jotka ulottuvat varren 9 vapaan pään ohi ja ovat yhdistetyt toisiinsa poikittaisen väliketapin 17 avulla, joka sivusuunnassa ulottuu jonkin verran levyjen 16 ulkopuolelle. Levyissä 16 on pääasiassa L-muotoiset raot 18, joiden L:n makaavaa osaa vastaavat osat 18a sijaitsevat etäämpänä akselista 10. Raoista työntyvät ulos var- 4 611 32 ren 9 läpi kulkevan, akselin 10 suuntaisen tapin 20 päät, joka tappi ulottuu jonkin verran levyjen 16 ulkopuolelle sivusuunnassa.

Pesän seinämän ja levyjen 16 ilmavirran suunnassa katsottuna sisä-pään välillä on vetojousi 19, joka pyrkii kääntämään levyjä piirustuksessa myötäpäivään, mikä merkitsee, että tappi 20 puristuu raon 18 yläreunaa vastaan ja putoaa raon laajempaan päätyosaan 18a kun venttiilielin 8 saavuttaa suljetun asentonsa, so. sen asennon, jossa se kartionmuotoisella vaippapinnallaan lepää pesäseinämään muodostettuun uraan asetettua huulitiivistettä 21 vastaan. Levyt 16 toimivat siis tapin 20 kanssa yhdessä toimivana salpahakana. Salpa-haan 16 ulkopuolella on akselille 10 kiertymättömästi kiinnitetty levyjen 16 suuntaiset nokkalevyt 22, joissa on sekä kierreviivan-muotoinen reunaosa 22a että pääasiassa säteensuuntainen reunaosa 22b, joka yhdistää kierreviivan kummatkin päät. Nokkalevy on suurimman halkaisijansa kohdalla varustettu säteensuuntaisella ulokkeella 22c, joka sijaitsee pääasiassa samalla säteensuuntaisella etäisyydellä akselista 10 kuin levyt 16 yhdistävän tapin 17 ulkonevat päät. Kiertämällä akselia 10 ja siten myös nokkalevyä 22 myötäpäivään kuviossa 1 kahdan 25 avulla, siirtyy tappi 20 oikealle ja kun se saavuttaa raon 18 laajemman päätyosan 18a, kiertyy salpahaka 16 myöstäpäivään, jolloin tappi 20 ei siis voi liukua takaisin ja venttiili pysyy siis suljettuna. Tämä toimenpide voi esimerkiksi olla tarpeellinen kaasuvaaran sattuessa. Kierrettäessä nokkalevyjä 22 vastapäivään, osuvat niiden vasteet 22c tapin 17 päihin ja pakottavat salpahaan 16 kiertymään vastapäivään, jolloin tappi 20 vapautuu ja venttiilielin palautuu avattuun asentoon jousen 15 jännityksen vaikutuksesta. Nokkareunan 22b muodon takia kääntyy tappi 20 palautuksen aikana jonkin verran myötäpäivään, mikä merkitsee, että vaste 22c välittömästi asettuu välimatkan päähän tapin 17 päistä, eikä siis estä salpahakaa kääntymästä salpa-asentoonsa jos paineisku syntyisi venttiiliä avattaessa. Venttiilivartta 9 ohjataan keskiohjauksessa 23, jota pesän seinämät kannattaa säteensuuntais-ten ripojen 24 avulla. Siitä suhteellisen pitkästä matkasta johtuen, jonka ilman on kuljettava levyn 6 ohittamiseksi normaaliasennossa, so. avatussa asennossa, ja kulkeakseen venttiilin läpi, saa tämä hyvin voimakkaan vaikutuksen kun paineaalto syntyy siitä syystä, että paine-ero venttiilielimen kummallakin puolella olevan väliaineen

Claims (7)

1. Sopivimmin väestönsuojiin asennettavaksi tarkoitettu iskusuojaventtiili, jossa on akselin suuntainen venttiilikara ja avaussuunnassa jousikuormitettu venttiilielin (8, 9), sekä salpahaka (16), joka on käännettävissä venttiilielimen varren (9) suhteen poikittaisen akselin (10) ympäri, ulottuu pääasiassa mainittua vartta (9) pitkin ja venttiilin suljetussa asennossa toimii kiinnitarttuvasti salpaloven (18a) avulla vent-tiilivarressa olevan ulokkeen (20) kanssa, tunnettu siitä, että venttiilissä on myös ohjausvarsi (22) , joka samoin on venttiilielimen akseliin nähden poikittaisen akselin (10) ympäri kääntyvä salpahaan (16) kääntöliikkeen tason kanssa pääasiassa yhdensuuntaisessa tasossa ja jossa uloke (22c) , joka ohjausvarren kääntyessä ensimmäiseen suuntaan toimii yhde-sä salpahaassa (16) olevan vastaavan ulokkeen (17) kanssa jälkimmäisen vapauttamiseksi pakotetusti ottamalla tämän mukaan kääntöliikkeeseen, jolloin ohjausvarsi (22) muodostuu salpa-haan (16) vieressä olevasta nokkalevystä, jonka toista reunaa (22a) pitkin, joka nousee oleellisesti spiraalimaisesti, vent-tiilivarresta ulkoneva uloke (20) liukuu, ohjausvarren (22) kääntyessä toiseen suuntaan, ja ohjaa venttiilielimen pakotetusti suljettuun asentoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskusuojaventtiili, tunnettu siitä, että salpahakaa (16) ja ohjausvartta (22) kannattaa yhteinen, ainakin venttiilipesän toisen seinämän sekä venttiilivarren läpi kulkeva akseli (10), joka on kiertyvästi laakeroitu venttiilipesään, venttiilivarteen ja sulkuhakaan, kun taas ohjausvarsi (22) on kiertymättömästi 6 61132 yhdistetty akseliin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen iskusuojaventtiili, tunnettu siitä, että salpahaka (16) koostuu ainakin venttiilivarren (9) vieressä olevasta salpalevystä, jossa on likimain L-muotoinen ura (18), johon venttiilivarren sivulla oleva uloke (20) työntyy, jolloin ura sijaitsee siten ja sal-palevy on siten jousikuormitettu, että se putoaa ulokkeen yli L:n makaavaa osaa vastaavalla osallaan (18a) kun venttiilielin on suljetussa asennossa, millä estetään se, että venttiili aukeaisi venttiilielimeen vaikuttavan ilmanpaineen pienentyessä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen iskusuojaventtiili, tunnettu siitä, että salpahaan (16) loven läpi kulkeva uloke muodostaa samalla ulokkeen, joka toimii yhdessä ohjausvarren kierreviivanmuotoisen reunan (22a) kanssa.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen iskusuojaventtiili, tunnettu siitä, että ohjausvarren (22) kierreviivan muotoinen reuna (22a) vaihtuu säteettäiseksi ulokkeeksi (22c) , joka muodostaa mainitun vasteen, ja salpa-haan vaste (17) muodostuu pääasiassa samalla säteettäisellä etäisyydellä akselista sijaitsevasta, sivusuunnassa ulkonevasta tapista.

5 61132 välillä tulee suhteellisen suureksi ensimmäisen vaiheen aikana. Keksinnön avulla on onnistuttu aikaansaamaan varmasti toimiva iskusuojaventtiili, joka yksinkertaisen kädenliikkeen avulla ja yhdellä kädellä voidaan yksinkertaisella tavalla avata tai sulkea. Keksintö ei rajoitu vain esimerkkinä edellä selvitettyyn ja piirustuksessa esitettyyn rakennemuotoon, jonka yksityiskohtia voidaan muunnella seuraavien patenttivaatimusten puitteissa luopumatta keksinnön perusajatuksesta. Niinpä voi esimerkiksi salpahaka olla rakenteeltaan erilainen kuin mitä piirustuksessa on esitetty. On esimerkiksi mahdollista tehdä se yksipuoliseksi ja tämä koskee tällöin siis myös nokkalevyä 22 vaikkakin piirustuksessa esitetty rakenne vaikuttaa luotettavimmalta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen iskusuojaventtiili, tunnettu siitä, että ohjausvarren (22) kierreviivan molemmat päät yhdistävä reunaosa (22b), so. se reunaosa, joka sijaitsee vastakkaisella puolella vasteosaan (22c) nähden, on muotoiltu sellaiseksi, että salpavarren vasteosa ohjautuu pakollisesti asemaan välimatkan päähän salpahaan (16) vasteesta (17) venttiilielimen varteen sijoitetun ulokkeen (20) liukumisella ohjausvarren kyseessäolevaa reunaa pitkin venttiili-elimen palautuessa avoimeen asentoon senjälkeen kun salpahaka ohjausvarren avulla on käännetty vapaa-asentoonsa, missä vent-tiilivarren sivu-uloke sijaitsee L:n pystyosaa vastaavalla uraosalla sen estämiseksi, että salpahaka jää vapaa-asentoonsa mikäli venttiiliä avattaessa esiintyisi paineisku.

7 61132