FI61041B - Foerfarande foer hel eller delvis neutralisering av de vid foerbraenning av svavelhaltigt braensle bildade sura foerbraenningsprodukterna samt medel foer anvaendning vid foerfarandet - Google Patents

Foerfarande foer hel eller delvis neutralisering av de vid foerbraenning av svavelhaltigt braensle bildade sura foerbraenningsprodukterna samt medel foer anvaendning vid foerfarandet Download PDF

Info

Publication number
FI61041B
FI61041B FI782706A FI782706A FI61041B FI 61041 B FI61041 B FI 61041B FI 782706 A FI782706 A FI 782706A FI 782706 A FI782706 A FI 782706A FI 61041 B FI61041 B FI 61041B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
vid
sulfur
compounds
substance
ammonium
Prior art date
Application number
FI782706A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI782706A (fi
FI61041C (fi
Inventor
Hans Christian Maack Andersen
Original Assignee
Andersen Hans Christian
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from DK396777A external-priority patent/DK140343B/da
Application filed by Andersen Hans Christian filed Critical Andersen Hans Christian
Publication of FI782706A publication Critical patent/FI782706A/fi
Publication of FI61041B publication Critical patent/FI61041B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI61041C publication Critical patent/FI61041C/fi

Links

Classifications

    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A62—LIFE-SAVING; FIRE-FIGHTING
    • A62D—CHEMICAL MEANS FOR EXTINGUISHING FIRES OR FOR COMBATING OR PROTECTING AGAINST HARMFUL CHEMICAL AGENTS; CHEMICAL MATERIALS FOR USE IN BREATHING APPARATUS
    • A62D3/00—Processes for making harmful chemical substances harmless or less harmful, by effecting a chemical change in the substances
    • A62D3/30—Processes for making harmful chemical substances harmless or less harmful, by effecting a chemical change in the substances by reacting with chemical agents
    • A62D3/36—Detoxification by using acid or alkaline reagents
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/12—Inorganic compounds
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L10/00—Use of additives to fuels or fires for particular purposes
    • C10L10/02—Use of additives to fuels or fires for particular purposes for reducing smoke development
    • A—HUMAN NECESSITIES
    • A62—LIFE-SAVING; FIRE-FIGHTING
    • A62D—CHEMICAL MEANS FOR EXTINGUISHING FIRES OR FOR COMBATING OR PROTECTING AGAINST HARMFUL CHEMICAL AGENTS; CHEMICAL MATERIALS FOR USE IN BREATHING APPARATUS
    • A62D2101/00—Harmful chemical substances made harmless, or less harmful, by effecting chemical change
    • A62D2101/40—Inorganic substances
    • A62D2101/47—Inorganic substances containing oxygen, sulfur, selenium or tellurium, i.e. chalcogen
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/12—Inorganic compounds
    • C10L1/1208—Inorganic compounds elements
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/12—Inorganic compounds
    • C10L1/1233—Inorganic compounds oxygen containing compounds, e.g. oxides, hydroxides, acids and salts thereof
    • C—CHEMISTRY; METALLURGY
    • C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
    • C10L—FUELS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; NATURAL GAS; SYNTHETIC NATURAL GAS OBTAINED BY PROCESSES NOT COVERED BY SUBCLASSES C10G, C10K; LIQUEFIED PETROLEUM GAS; ADDING MATERIALS TO FUELS OR FIRES TO REDUCE SMOKE OR UNDESIRABLE DEPOSITS OR TO FACILITATE SOOT REMOVAL; FIRELIGHTERS
    • C10L1/00—Liquid carbonaceous fuels
    • C10L1/10—Liquid carbonaceous fuels containing additives
    • C10L1/12—Inorganic compounds
    • C10L1/1266—Inorganic compounds nitrogen containing compounds, (e.g. NH3)

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • General Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Inorganic Chemistry (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Toxicology (AREA)
  • Business, Economics & Management (AREA)
  • Emergency Management (AREA)
  • Treating Waste Gases (AREA)
  • Solid Fuels And Fuel-Associated Substances (AREA)
  • Incineration Of Waste (AREA)

Description

Γμ£*»·Ί ΓβΊ ««kuulutusjuliiaisu Λ1Γ| Αλ IBJ O') UTL AGG N I NGSSKRI FT Ol(J4 1 c Patentti myönnetty 10 05 1932
Vgra ^frtent meddelat (51) Ky.lk.3/lnt.ci.3 C 10 L 10/00 SUOMI—FINLAND (M) Ptt«nttlh*k«mui — Pat«nttn*6knlnf T 827 06 (22) HtkemUpUvt — An*ttknln|tdtj Oi.09.76 'Γ ' (23) Alkupilvi — Gittlf hattdtg Ot.O9.78 (41) Ttillut julklMktl — Bllvlt offentllf 0 ’. 03.79
Patentti- ja rekisterihallitus .... , , . ,, , e . . . ^ , (44) Nihtlvlktlptnon ja kuuL|ulkaliun pvm. — on m Qo
Patent-och registerstyrelsen Arnokin utiijd och uti.skriften pubiicermd 29.01.02 (32)(33)(31) Pyydetty atuoikaus—Begird prlorltat 06.09-77 03.03.78 Tanska-Danmark(DK) 3967/77, 3627/^ (71)(72) Hans Christian Maack Andersen, No. 13, Nylandsalle, 8700 Horsens, Tanska-Danmark(DK) (7*0 Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5U) Menetelmä rikkipitoista polttoainetta poltettaessa syntyvien happamien palamistuotteiden neutraloimiseksi kokonaan tai osittain, sekä menetelmässä käytettävä aine - Förfarande för hei eller delvis neutralisering av de vid förbränning av sva-velhaltigt bränsle bildade sura förbränningsproduktema, samt medel för användning vid förfaranöet Tämä keksintö koskee menetelmää rikkipitoisen polttoaineen poltossa syntyneiden happamien palamistuotteiden kokonaan tai osittain neutraloimiseksi ruiskuttamalla jatkuvasti emäksisiä aineita polttovyöhykkeeseen, ja ainetta käytettäväksi menetelmän toteuttamisessa.
On hyvin tunnettua, että rikkipitoisten polttoaineiden käsittäen öljyn samoinkuin kivihiilen ja ruskohiilen, poltossa muodostuneet rikkidioksidi ja rikkitrioksidi aiheuttavat haittaa ja vahinkoa. Tämä johtuu osaksi SC^-pitoisten savukaasujen myrkyllisyydestä, erikoisesti kun SG>2 on sitoutuneena hienoihin noki-partikkeleihin ja toisaalta siitä ett" rikkihapolla, jota on tai jota muodostuu savukaasuista, ei ole vain vahva korrodoiva vaikutus tulipesään ja polttoaineeseen vaan se myös syövyttää ja hajottaa rakennusmateriaaleja jne. ja vahingoittaa eläinkuntaa tuoreessa vedessä.
Rikkipitoisia yhdisteitä on läsnä hiilessä samoinkuin polttoöljyssä ja erikoisesti viimemainitun halvemmissa laaduissa on 2 61041 oleellisia määriä rikkiä vastaten jopa yli 5 paino% rikkiä.
Erikoisesti tämän suhteellisen halvan öljyn, jossa on paljon rikkiä, yhteydessä on yritetty löytää erilaisia ratkaisuja EC^-ja SO^-pitoisuuksien alentamiseksi savukaasuissa.
Eräässä menetelmässä pienennetään öljyn rikkipitoisuutta ennen polttoa. Tätä menetelmää käytetään jossain määrin , mutta se on melko kallis ja siksi öljy, josta rikki on poistettu, on oleellisesti kalliimpi kuin rikkipitoinen öljy, mikä tietysti -p'Atee myös öljyyn, jolla jo löydettäessä on alhainen rikkipitoisuus.
Toinen menetelmä estää suurien määrien rihkioksideja pääsemästä ilmakehään savukaasujen kanssa on pestä pois rikkioksidit savukaasuista natriumkarbonaatin vesiliuoksella. Tämä menetelmä vaatii kuitenkin monimutkaisen laitoksen ja pesunesteen regene-rointi on energiaa kuluttavaa.
On myös yritetty pienentää happamien rikkiyhdisteiden määrää savukaasuissa ruiskuttamalla jauhettua dolomiittia (Ca Mg (ÖO^^) tai magnesiumkarbonaattia suoraan liekkiin. Dolomiitin käyttö aiheuttaa kuitenkin haitallisten saostumien muodostumista, pääasiassa kalsiumsulfaattisaostumia polttolaitokseen ja mitä tulee sekä dolomiittiin että magnesiumkarbonaattiin vain hyvin pieni osa niistä reagoi todella happamien rikkiyhdisteiden kanssa, koska aineet kulkevat liekin läpi käytännöllisesti muuttumattomassa muodossa. Tämän seurauksena on välttämätöntä ruiskuttaa hyvin suuria määriä dolomiittia tai magnesiumkarbonaattia että saataisiin happamien rikkiyhdisteiden pitoisuuden pieneneminen savukaasuissa, jonka takia prosessi on työläs ja voi aiheuttaa häiriöitä toiminnassa jauheen tukkiessa ilmakanavat. Näistä syistä menetelmää ei laajalti käytetä.
On huomattu että on mahdollista neutraloida tehokkaasti rikin poltossa muodostuneita happamia tuotteita ruiskuttamalla samanaikaisesti keksinnön mukaisesti seuraavia yhdisteitä: a) natrium- tai kaliumnitraatti; b) ammoniumnitraatti; c) magnesiumkarbonaatti ja/tai kalsiumhydroksidi; d) hiili; ja e) am-moniumkarbonaatti.
On itsestään selvää ett-" yllä olevassa listassa yhdisteet on mainittu kyseossäolevien aineiden teknisten ominaisuuksien mukaan.
3 61041
Siten terni ammoniunkarbonaatti käsittää, myös teknisen tuotteen ''jauhettu ammoniakki" joka sisältää oleellisia osia vetvkar-bonaattia ja karbaminaattia. Sanaa "hiili" käytetään myös laajassa merkityksessä ja se käsittää esim. jauhetun hiilen sisältäen kivihiilen ruskohiilen ja puuhiilen sekä jauhetun koksin.
Reaktiomekanismi, joka aiheuttaa erinomaisen neutraloitumisen, ei ole aivan selvitetty, mutta oletetaan että rikki on ensisijaisesti sitoutunut ammoniumsulfaatin muodossa. Se että mag-nesiumkarkonaatti ja kalsiumhydroksidi aiheuttavat vahvemman neut-ralointivaikutuksen ruiskutettaessa yhdessä muiden mainittujen yhdisteiden kanssa kuin ruiskutettuna yksikseen tunnetun tekniikan mukaisesti,saattaa johtua siitä, että ne välillisen reaktion kautta reagoivat nitraattien kanssa muodostaen emäksisiä yhdisteitä sisältäen ammoniakin, joka reagoi tehokkaasti rikkioksidien kanssa.
Seurauksena siitä muun muassa, että tärkeät neutralointiprosessit tapahtuvat hyvin laajalla lämpötila-alueella, on vaikea ilmoittaa tarkasti mitkä reaktiot tapahtuvat eikä keksintö* ole sidottu mihinkään määrättyyn teoriaan tässä suhteessa. On kuitenkin huomattava, että hiilen läsnäolo nitraattien kanssa on tärkeää, jotta varmistettaisiin että yhdisteet tulevat riittävään kontaktiin neutraloitavien rikkiusisältävien yhdisteiden kanssa. On tosiasia, että nitraatin ja hiilen reaktiossa nolttovvöhykkeen lämpötiloissa tapahtuu ruiskutettujen yhdisteiden kesken hajoamista muistuttava reaktio, jolloin yksityiset partikkelit hajoavat ja aineet leviävät tasaisesti yli polttovyöhykkeen.
On huomattu että tanskalaisen patentin no. 111 335 selitys sisältää aineen rikkisaostumien ja korroosien estymiseksi uuneissa, mainittu aine sisältää alkalimetallinitraatin, hiilen ja magnesium-oksidin. Tätä tunnettua ainetta ei kuitenkaan käytetä, jatkuvasti vaan vain esim. puoli minuuttia päivässä, koska sen käytön tarkoitus on polttaa pois nokisaostumat ja neutraloida rikkihappo, joka saattaa olla kondensoitunut polttokammioon tai ilmakanaviin. Joten tämän tunnetun aineen käyttö ei johda ilmaan päässeiden happamien rikkiyhdisteiden määrän oleelliseen alenemiseen, ja jopa jos mainittua tunnettua ainetta käytettäisiin jatkuvaan ruiskutukseen, se ei olisi erikoisen sopiva aikaansaamaan tehokasta neutralointia, koska aine ei sisällä ammoniumkarbonaattia, jota on pidettävä erittäin tärkeänä keksinnön mukaisen prosessin 61041 hyvien tulosten saavuttamiseksi.
Viiden komponentin (a) - (e) määrällinen suhde ei ole kriittinen mutta kokeet ovat osoittaneet että parhaat tulokset saadaan prosessilla, jolle keksinnönmukaisesti on tunnusomaista, että yhdisteet ruiskutetaan määrissä, jotka laskettuna painoprosentteina yhdisteiden koko määrästä (a) + (b) + (c) + (d) + (e) ovat seuraavat: (a) natrium- tai kaliumnitraatti 20-55 % (b) ammoniumnitraatti 7-15 % (c) magnesiumkarbonaatti ja/tai kalsium- hydroksidi 15-40 % (d) hiili 1- 4 % (e) ammoniumkarbonaatti 15-40 %
Mainitun viiden komponentin tunnissa ruiskutettava määrä on tietysti riippuvainen polttoaineen mukana poltetun rikin määrästä tunnissa. On huomattu, että saadaan tehokas neutralointi käyttämällä keksinnön mukaisesti yhdistettä (a) - (e) kokonaismäärässä 50 - 250 g.kohti kg polttoaineessa olevaa rikkiä. Tämä vastaa kokonaisuudessaan 1 - 6 kg yhdisteiden (a) - (e) ruiskuttamista jokaista öljytonnia kohti, jonka rikkipitoisuus on 2,5 %.
Ei voida jättää huomiotta että mainittu tyydyttävä teho voitaisiin saada ruiskuttamalla samanaikaisesti yhdisteet erikseen, mutta käytännön syistä samoin kuin parhaan mahdollisen kontaktin varmistamiseksi eri komponenttien kesken, on sopivinta suorittaa prosessi käyttäen ainetta joka keksinnön mukaisesti tunnusomaisesti sisältää seuraavien yhdisteiden seoksen; (a) natrium- tai kaliumnitraatti (b) ammoniumnitraatti (c) magnesiumkarbonaatti ja/tai kalsiumhydroksidi (d) hiili (e) ammoniumkarbonaatti
Kuten edeltä käy ilmi on tämän aineen edulliselle toteutus-muodolle tunnusomaista että yhdisteet (a) - (e) sisältyvät siihen seuraavissa määrissä laskettuna painoprosentteina: (a) natrium- tai kaliumnitraatti 20 - 55 % (b) ammoniumnitraatti 7 - 15 % (c) magnesiumkarbonaatti ja/tai kalsiumhydroksidi 15 - 40 % 5 61041 (d) hiili 1 - 4 % (e) ammoniumkarbonaatti 15 - 40 %
Kuten yllä ilmenee käytetään ainetta etupäässä neutraloimaan rikin poltossa muodostuneita happamia tuotteita, erikoisesti rikkidioksidia. Sen käyttö johtaa edelleen samoihin etuihin kuin yllä mainitusta tanskalaisesta patenttiselostuksesta tunnetun aineen käyttö, joten polttokammio pysyy vapaana nokisaostumista. Vielä, yllättävämmin saavutetaan myös parannus polttoekonomiassa joka voidaan johtaa siitä että käyttämällä ainetta nousee savukaasun hiilidioksidipitoisuus, joka ylittää paljon nousun jota voitaisiin odottaa juuri tuloksena aineen hapetuskapasiteetista. Siksi voidaan olettaa että aineen reaktio seoksessa tuottaa tiettyjä yhdisteitä, joilla on katalyyttinen vaikutus polttoon.
Kuten käy ilmi, kalsiumhydroksidi (edullisesti kuivan hydra-toidun kalkin muodossa) ja magnesiumkarbonaatti voivat korvata toisensa kyseessä olevassa aineessa. Kokeet ovat osoittaneet kuitenkin että parhaat tulokset saadaan kalsiumhydroksidilla.
Aineen teho testattiin erikoisesti öljypolttolaitoksissa mutta on ilman muuta selvää että sillä on myös edullinen vaikutus poltettaessa hiiltä jolJa on oleellinen rikkipitoisuus. Erikoisesti kun viimemainittu poltto tapahtuu nestekerroksessa, ovat olosuhteet aineen käyttöön suosiolliset.
Vaikkakin aine sisältää ammoniumnitraattia yhdessä pelkisti-menä toimivan hiilen kanssa, voidaan sitä kuitenkin käsitellä aivan turvallisesti ilman räjähdysvaaraa johtuen aineen suhteellisen suuresta kalsiumhydroksidin ja/tai magnesiumkarbonaatin ja ammo-niumkarbonaatin pitoisuudesta. Sen mukaan, kun valmistetaan ainetta, ei hiiltä ja nitraatteja pitäisi yhdistää ennen kuin kalsiumhydroksidi ja/tai magnesiumkarbonaatti, jotka ovat inaktiivisia suhteessa mainitun kahden komponentin reagointiin, on sekoitettu toiseen näistä komponenteista.
On huomattu, että sulfaatit, jotka muodostuvat aineen rea-goisessa rikkiä sisältävien yhdisteiden kanssa polttovyöhykkeessä, eivät aiheuta ongelmia, koska ne eliminoituvat savukaasun mukana eivätkä johda näkyvän savupilven muodostukseen savupiipun yläpuolella. Sulfaattia sisältävä savukaasu on oleellisesti vähemmän vahingollista terveydelle ja vähemmän syövyttävää kuin muodostunut kaasu kun neutraloivaa ainetta ei ole käytetty.
6 61041
Keksinnön mukaista prosessia kuvataan seuraavilla esimerkeillä:
Esimerkki 1:
Eräässä lämmityslaitoksessa käytettiin öljyä, joka sisälsi 2,5 % rikkiä.
Savukaasun analysointi Drägerin putkella osoitti rikkidi- 3 oksidipitoisuuden savukaasussa olevan 52 mg/m kaasua ennen koetta.
Jokaista polttoon tarkoitettua öljytonnia kohti lisättiin polttovyöhykkeeseen ruiskuttamalla sekundääri-ilman kanssa 3 kg seosta, joka sisälsi: natriumnitraattia 38 paino% ammoniumnitraattia 11 " magnesiumkarbonaattia 24 " hiiltä 3 ammoniumkarbonaattia 23 " Tämän seoksen ruiskutuksen alettua analysoitiin savukaasu 3 vielä kerran ja silloin tulos oli 0 mg rikkidioksidia/m savukaasua. Täten koe johti erittäin tehokkaaseen neutralointiin. Esimerkki 2:
Myös tässä esimerkissä käytetty öljy sisälsi 2,5 paino% rikkiä. Savupiipun savutorveen asetettiin sondi ja tasaisella nopeudella toimivalla vakuumipumpulla imettiin savukaasu kahden sarjaan asetetun pullon läpi, jotka sisälsivät 10 paino% natriumkarbonaatin vesiliuosta. Jokaisessa kokeessa läpipulpu-tus kesti puoli tuntia.
Kokeet suoritettiin sekä silloin kun tulipesää poltettiin ilman kyseessä olevan aineen ruiskutusta sekä kun sinne ruiskutettiin noin 5 kg öljytonnia kohti seuraavan koostumuksen omaavaa ainetta.
kaliumnitraatti 38 paino% ammoniumnitraatti 11 " kalsiumhydroksidi 25 " hiili 3 ammoniumkarbonaatti 23 " 7 61041
Sulfiittipitoisuus määritettiin ensiksi natriumkarbonaatti-liuoksesta, jonka läpi savukaasu oli kuplinut puoli tuntia,käyttämällä kyseessä olevaa ainetta (A), toiseksi vastaavista liuoksista, joiden läpi savukaasu oli kuplinut myös puolen tunnin ajan kun samaan aikaan kyseessä olevaa ainetta oli ruiskutettu liekkiin (B) ja lopuksi sulfiittipitoisuus määritettiin vastaavasta natriumkarbonaattiliuoksesta jonka läpi ei ole johdettu savukaasua (C). Tulokset olivat seuraavat: (A) Sulfiittipitoisuus laskettuna S02:na: 5,0 mg/1 (B) " " " : 1,7 mg/1 (C) (O-koe): 0,3 mg/1
On huomattava, että olosuhteet, joissa testit suoritettiin näyttivät osoittavan, että S02:n absorptio natriumkarbonaatti-liuokseen ei ole ollut täydellistä käytetyissä oloissa. Kuitenkin sen, että absorboituneen S02:n määrä kokeessa, jossa kyseistä ainetta ruiskutettiin, on vähemmän kuin 1/3 absorboituneesta määrästä, kun ainetta ei ruiskutettu, on katsottava osoittavan että aineen käyttö johtaa S02-mänrän tehokkaaseen pienenemiseen savukaasussa.
Esimerkki 3: Tämä koe suoritettiin myös lämpölaitoksen tulipesässä, jossa polttoaine oli raskasta polttoöljyä, öljyuuni oli pyörivä uuni ja kattilan saantokapasiteetti oli 1,78 x 10^ kcal/h ja läm-2 mityspinta 60 m .
Käytetyllä aineella oli sama koostumus kuin esimerkissä 2 ja se johdettiin tulipesään sekundääri-ilman kanssa. Ejektori-periaatteen mukaisesti jauhe absorboitiin ja ruiskutettiin sekundääri-ilman venttiilin imupuolella määrässä 3,5 kg öljytonnia kohti.
Savukaasun koostumus ennen käsittelyä ja sen aikana mitattiin Jysk Teknologisk Institut'issa Arhusissa, jossa mm. tehtiin rikkidioksidi- ja rikkitrioksidipitoisuudet ja tarkistettiin savukaasun lämpötila.
Rikkitrioksidipitoisuus'määritettiin uuttamalla osa kaasu-virrasta ja kondensoimalla SC^-määrä 73°C:ssa sekä sitten tit-raamalla kondensaatti NaOH-liuoksella. Tulos on annettu ml/ku-lunut UaOH-liuos.
8 61041
Rikkidioksidipitoisuus määritettiin kaasusta konden- soinnin jälkeen johtamalla kaasu kahden peräkkäisen pesupullon läpi, jotka sisälsivät 3 % vetyperoksidia kumpikin, johon SC>2 absorboitui ja määritettiin kvantitatiivisesti.
Kokeet suoritettiin siten, että ensin tehtiin kaksi sarjaa mittauksia ilman aineen lisäystä. Sitten aloitettiin aineen jatkuva lisäys ja puolen tunnin kuluttua tehtiin kaksi seuraavaa mit-taussarjaa. Paadut tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa: ilman lisäystä lisäyksellä ero % analyysit ka analyysit ka 1 2___3 I 4____
Rikkidioksidi (mg/dm3) 2,35 1,84 2,09 1,58 1,56 1,57 -25
Pokkitrioksidi (ml/m3) 4 3,57 3,79 2 1,98 1,99 -47,5
Savukaasun lämpötila (C°) 210 210 210 190 190 190 - 9,5
Kuten ilmenee yllä olevasta taulukosta, pienenivät S02~ ja SO^-pitoisuudet savukaasuissa 25% ja 47,5% vastaavasti ja saatiin aikaan huomattava savukaasun lämpötilan alentuminen, joka on johdettavissa siihen, että aine käytettynä jopa lyhyenäkin aikana, poistaa huomattavan määrän pääasiassa noesta muodostunutta katti-lasaostumaa.
Kohtalaisesti voidaan olettaa että SC>2“ ja SO^-pitoisuuksien suurempi aleneminen savukaasussa voitaisiin saada jos kokeet olisi tehty kattilassa jossa olisi ollut vähemmän saostumia kuin tässä tapauksessa, koska osa analyyseissä 3 ja 4 löydetyistä rik-kioksideista on peräisin oletettavasti rikkläsisältävien katti-lasaostumien, jotka aineen käyttö vapautti, poltosta.
Suuntaa-antavat kokeet, jotka suoritettiin pienemmässä kattilassa, ovat edelleen osoittaneet mm. seuraavien koostumusten omaavien seosten hyvän neutralointikapasiteetin: 12 3 (a) natriumnitraatti, paino% : 25 36 50 (b) ammoniumnitraatti, " : 15 9 7 (c) kalsiumhydroksidi, " : 40 17 25 (d) hiili, " : 233 (e) ammoniumkarbonaatti," : 18 35 15

Claims (7)

9 61041
1. Menetelmä rikkipitoisen polttoaineen poltossa syntyvien happamien palamistuotteiden kokonaan tai osittain neutraloimisek-si ruiskuttamalla jatkuvasti emäksisiä aineita polttovyöhykkeeseen, tunnettu seuraavien yhdisteiden jatkuvasta ruiskut-tamisesta: (a) natrium- tai kaliumnitraatti (b) ammoniumnitraatti (c) magnesiumkarbonaatti ja/tai kalsiumhydroksidi (d) hiili (e) ammoniumkarbonaatti.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että yhdisteitä ruiskutetaan määrissä, jotka laskettuna painoprosentteina yhdisteiden kokonaismäärästä (a) + (b) + (c) + (d) + (e) ovat seuraavat: (a) natrium- tai kaliumnitraatti 20-55 % (b) ammoniumnitraatti 7-15 % (c) magnesiumkarbonaatti ja/tai kalsiumhydroksidi 15-40 % (d) hiili 1- 4 % (e) ammoniumkarbonaatti 15-40 %
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään yhdisteitä (a) - (e) kokonaismäärässä 50-250 g polttoaineen rikkikiloa kohti.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän käyttöön tarkoitettu aine, tunnettu siitä, että se sisältää seuraavien yhdisteiden seoksen: (a) natrium- tai kaliumnitraatti (b) ammoniumnitraatti (c) magnesiumkarbonaatti ja/tai kalsiumhydroksidi (d) hiili (e) ammoniumkarbonaatti
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen aine, tunnettu siitä, että se sisältää yhdisteitä (a) - (e) seuraavissa määrissä laskettuna painoprosentteina; w 61041 (a) natrium- tai kaliumnitraatti 20-55 % (b) ammoniumnitraatti 7-15 % (c) magnesiumkarbonaatti ja/tai kalsium- hydroksidi 15-40 % (d) hiili 1-4 % (e) ammoniumkarbonaatti 15-40 %
6. Patenttivaatimusten 4 tai 5 mukainen aine, tunnet-t u siitä, että komponentti (c) on kalsiumhydroksidi.
7. Patenttivaatimusten 4 ja 5 mukainen aine, tunnet-t u siitä, että komponentti (c) on magnesiumkarbonaatti.
FI783706A 1977-09-06 1978-09-04 Foerfarande foer hel eller delvis neutralisering av de vid foerbraenning av svavelhaltigt braensle bildade sura foerbraenningsprodukterna samt medel foer anvaendning vid foerfarandet FI61041C (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
DK396777A DK140343B (da) 1977-09-06 1977-09-06 Fremgangsmåde til hel eller delvis neutralisation af de ved forbrænding af svovlholdigt brændsel dannede sure forbrændingsprodukter, samt middel til anvendelse ved udøvelsen af fremgangsmåden.
DK396777 1977-09-06
DK363778A DK143163C (da) 1977-09-06 1978-08-17 Fremgangsmaade til hel eller delvis neutralisation af de ved forbraending af svovlholdigt braendsel dannede sure forbraendingsprodukter,samt middel til anvendelse ved udoevelsen af fremgangsmaaden
DK363778 1978-08-17

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI782706A FI782706A (fi) 1979-03-07
FI61041B true FI61041B (fi) 1982-01-29
FI61041C FI61041C (fi) 1982-05-10

Family

ID=26067146

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI783706A FI61041C (fi) 1977-09-06 1978-09-04 Foerfarande foer hel eller delvis neutralisering av de vid foerbraenning av svavelhaltigt braensle bildade sura foerbraenningsprodukterna samt medel foer anvaendning vid foerfarandet

Country Status (5)

Country Link
DE (1) DE2838687C2 (fi)
DK (1) DK143163C (fi)
FI (1) FI61041C (fi)
GB (1) GB2011872B (fi)
SE (1) SE422220C (fi)

Families Citing this family (4)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
SE8006781L (sv) * 1980-06-16 1981-12-17 Peter M Scocca Foreliggande uppfinning beror allment miljovardsomradet och specifikt reduktion av svaveldioxid och svaveltrioxidutslepp rokgaser fran forbrenning
GB2089010B (en) * 1980-11-04 1985-02-06 Nippon Petroleum Refining Co Fuel burning method in heating furnace
DE3340892A1 (de) * 1983-11-11 1985-05-23 L. & C. Steinmüller GmbH, 5270 Gummersbach Mehrstufiges verfahren zur einbindung von in rauchgasen enthaltener gasfoermiger schadstoffe
DE3608315A1 (de) * 1985-12-09 1987-06-11 Hoelter Heinz Simultane so(pfeil abwaerts)2(pfeil abwaerts)- und no(pfeil abwaerts)x(pfeil abwaerts)-trockenabsorption vorzugsweise hinter kohlekesseln, insbesondere wirbelschichtfeuerungen und flugstaubwolken

Also Published As

Publication number Publication date
GB2011872A (en) 1979-07-18
DE2838687A1 (de) 1979-03-08
DK143163B (da) 1981-07-06
FI782706A (fi) 1979-03-07
SE422220C (sv) 1983-09-12
DK143163C (da) 1981-11-09
SE422220B (sv) 1982-02-22
DK363778A (da) 1979-09-04
DE2838687C2 (de) 1983-02-17
FI61041C (fi) 1982-05-10
SE7809253L (sv) 1979-03-07
GB2011872B (en) 1982-03-24

Similar Documents

Publication Publication Date Title
CN100387693C (zh) 一种燃煤助燃除硫剂
Zhao et al. Follow-up research for integrative process of pre-oxidation and post-absorption cleaning flue gas: Absorption of NO2, NO and SO2
US4235585A (en) Process and composition for neutralization of acidic combustion products and for boiler cleaning
CZ135595A3 (en) Method of decreasing contamination of atmosphere
PL125521B1 (en) Method of reduction of emission of sulfur to atmosphere from brown coal fired boiler installations
DE3361559D1 (en) Process for the purification of exhaust gases
US5002741A (en) Method for SOX /NOX pollution control
FI61041B (fi) Foerfarande foer hel eller delvis neutralisering av de vid foerbraenning av svavelhaltigt braensle bildade sura foerbraenningsprodukterna samt medel foer anvaendning vid foerfarandet
ES2252802T3 (es) Procedimiento para tratar gas de combustion.
CN107824022B (zh) 一种电力行业废水废气的处理方法和处理系统
CN102373105B (zh) 一种适用于燃煤或劣质煤的循环流化床锅炉炉内固硫的脱硫剂
EP0058086B1 (en) Method for the prevention of deposits on or the removal of deposits from heating and ancillary surfaces
KR100538120B1 (ko) 석탄용 연소촉진제
KR20180068353A (ko) 연소 촉진제
JPS6255892B2 (fi)
KR100934551B1 (ko) 황산화물 및 이산화탄소 제거 방법
KR102188541B1 (ko) 친환경 가연성 물질 연소력 향상제
Nikolaeva et al. Addressing environmental issues faced by chemical companies when cleaning gas emissions from sulfur dioxide
US3886872A (en) Method and composition for removal of soot and deposits from heat exchange surfaces of combustion units
JPH0359309A (ja) 炉内脱硫方法
CN105419904A (zh) 一种用于燃煤锅炉的脱硫方法
SU1605089A2 (ru) Способ термического обезвреживани различных по агрегатному состо нию отходов
RU2490318C1 (ru) Способ снижения вредных выбросов от топок с факельным сжиганием топлива
KR100198086B1 (ko) 오일연소시 발생하는 황산화물 및 탄소가스의 제거방법
CN109097152A (zh) 一种燃料添加剂

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: JESPERSEN, SVEN-ERIK