FI60904B - Byggblock och modulsystem foer husbyggnad samt saett att tillverka modulblock - Google Patents

Description

R3CT1 rm kuulutosjulkaisu <rnofu jjSTg W ("»utläcgningsskmft 6 u y υ 4 C /^jv Patentti nyiär.ne tty 13 04 1922 Patent raeddelat (51) Kv.ik.3/int.ci.3 E 04 C 2/34, 2/46 SUOM I—FI N LAN D (M> Patenttihakemus — Patentansöknlng 781178 (22) Hakemispiivi — Ansöknlngadag 18. OU . 7 8 ' * (23) Alkupiivl — Glltlfhetsdai 18.0^.78 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offtntllg 20.10.78

Patentti- ja rekisterihallitus .... ....,. ,. . , . .....

_ ^ . . (44) Nlhtlvlkslpanon Ja kuuLJulkalsun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' Ansökan utltgd och uti.skriften pubikerad 31.12.81 (32)(33)(31) Pyy4«ty etuoikeus —Begird prlorltet 19.0U . 77

Ruotsi-Sverige (SE) 770U1*77-^ (71)(72) Sture Lennart Samuelsson, Askvägen 2 D, S-752 52 Uppsala, Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Berggren Oy Ab (54 ) Modulilohko ja modulisysteerai talonrakennusta varten sekä menetel mä modulilohkon valmistamiseksi - Byggblock och modulsystem för husbyggnad samt sätt att tillverka modulblock Tämä keksintö koskee uudentyyppistä modulilohkoa ja modulisystee-miä hyvin eristettyjen ja tiiviiden rakennusten, erityisesti pientalojen rakentamista varten, sekä menetelmää modulilohkon valmistamiseksi .

Useimmat pientaloja varten olevat rakennuselementit, joita nykyään valmistetaan, muodostuvat pääasiassa kahdesta yhdensuuntaisesta levystä, joiden välissä on eristysmateriaali, ja puusauvoista, jotka sitovat rakennuslevyt yhteen ja pitävä nämä halutulla etäisyydellä toisistaan. Näissä tunnetuissa tehdasvalmisteisissa rakennuselementeissä tehdään lohkot hiin täydellisiksi kuin mahdollista, jolloin niissä on valmis sisäsivu ja valmis ulkosivu. Modulilohkojen tällä pitkälle menevällä työstöllä tulevat nämä systeemit joustamattomiksi, ja menetetään esim. mahdollisuus sijoittaa esimerkiksi sähköasennuksia lohkon sisään jälkeenpäin eli rakennusta rakennettaessa. Lisäksi on vaikea liittää tunnettuja modulilohkoja yhteen siten, että lohkojen väliset saumat tulevat riittävän tiiviiksi.

2 60904

Talonrakennuksessa esiintyvien yhä ankarampien lämpöeristysvaa-timusten johdosta on syntynyt pakottava tarve paremmista eristävistä sauvarakenteista kuin perinteisesti käytetyt massiiviset puusauvat, ja siksi on yritetty kehittää eri tyyppisiä koottuja sauvoja levyelementtien yhdessäpitämiseksi muun muassa tehdasvalmisteisissa modulilohkoissa, mutta useimmat sellaiset kootut sauvat ovat monimutkaisia ja kalliita valmistaa ja/tai niillä on riitämätön lujuus ja lämmöneristyskyky.

Keksinnön tarkoitus on poistaa tunnettujen rakenteiden haitat.

Tätä tarkoitusta varten ehdotetaan keksinnön mukaan moduliloh-koa ja modulisysteemiä, jotka mahdollistavat sen, että hyvin pienellä määrällä peruslohkoja, jotka ovat yksinkertaisia valmistaa, joilla on alhainen paino ja joilta periaatteessa puuttuvat ei-toivottavat läpimenevien sauvojen muodostamat kylmäsillat, voidaan nopeasti valmistaa talon runko, joka on hyvin tiivis ja hyvin eristetty. Keksinnön mukaiset modulilohkot voidaan asentaen ja yhteenliittää hyvin yksinkertaisella tavalla. Toinen olennainen etu on se, että yhteenlaskettujen lohkojen sisäsivu ei ole valmiiksi tehty, vaan sitä täydennetään jälkikäteen sopivalla sisäverhouksella, esim paneelilla tai rakennuslevyillä, jolloin on tarpeeksi tilaa sähkö- ja muiden asennusten vetämistä varten, esim. lämminilmajakelua varten, ennenkuin sisäverhous asetetaan. Siten voidaan nopeasti asentaa tiiviisti suljettu talorunko, jonka sisällä sitten voidaan työskennellä tarpeellisten asennustöiden kanssa. On myös pantava merkille, että keksinnön mukaista modulilohkoa voidaan käyttää sekä seinä-että palkisto- ja kattoelementtinä, ja seinäelementtinä voidaan samaa modulilohkoa käyttää "tavallisena" seinälohkona, nurkka-lohkona ja esim. ylälohkona ikkunan kohdalla. Keksinnön nämä ja muut edut käyvät tarkemmin selville seuraavasta kuvauksesta.

Keksinnölle on tunnusmerkillistä, että pitkänomainen kannatus-elementti on kiinnitetty jokaisen peruslevyn kumpaankin pitkittäis- 3 60904 sivureunaan, jolloin ainakin toisessa peruslevyssä olevat kanna tuselemen ti t on sijoitettu xnodulilohkon ulkosivulle, ja että yhdensuuntaiset peruslevyt on yhdistetty kahden levymateriaalia olevan sivulevyn avulla, jotka kulkevat oleellisesti kohtisuoraan peruslevyjen suhteen ja jotka kumpikin on kiinnitetty toisaalta toisen peruslevyn kannatuselementtiin ja toisaalta toisen peruslevyn kannatuselementtiin.

Tällä tavalla saadaan modulilohko, joka sisältää yhtenäisen eristyskerroksen, jota ei katkaista kylmäsillan muodostavalla sauva-laitteella, jolloin lohkon ulkosivulle sijoitetut kannatuselemen-tit toimivat kiinnityselementteinä vierekkäisten lohkojen yksinkertaiseksi ja tiiviisti sulkevaksi yhteenliittämiseksi myöhemmin kuvattavalla tavalla.

Keksinnön mukaiselle modulisysteemille on tunnusmerkillistä, että se käsittää jonkin seuraavista patenttivaatimuksista 1-5 mukaisia modulilohkoja ainakin kaksi lajia, jolloin ensimmäistä lajia olevilla modulilohkoilla on leveys ja paksuus, jotka molemmat ovat yhtä suuria ja vastaavat toista lajia olevan modulilohkon paksuutta.

Keksintö koskee myös menetelmää modulilohkojen valmistamiseksi, mikä mahdollistaa valmistuksen teollisessa mittakaavassa. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusmerkillistä, että levyelemen-tin päälle kiinnitetään halkaistavaa materiaalia olevia sauvoja annetulle etäisyydelle toisistaan, halkaistaan sauvoista ja levy-materiaalista muodostettu yksikkö sauvoja pitkin ja pääasiassa näiden keskilinjoja pitkin sellaisten modulilevyjen muodostamiseksi, joissa on sauvaosa kiinnitettynä kumpaankin pitkittäissivureunaan, tarvittaessa katkaistaan modulilevyt haluttuun pituuteen, sijoitetaan sellaiset modulilevyt yhdensuuntaisesti välimatkan päähän toisistaan ja järjestetään eristysmateriaali modulilevyjen väliin, ja yhdistetään kaksi modulilevyä kiinnittämällä levymateriaalia olevat sivulevyt kyseisten modulilevyjen vastakkaisiin sauvaosiin, jolloin sivulevyillä on oleellisesti sama pituus kuin modulile-vyillä ja ne kulkevat oleellisesti kohtisuoraan näiden suhteen.

4 60904

Haluttaessa voidaan järjestää ylimääräiset poikittaissauvat esim. pystyn paneelin naulaamiseksi modulilohkon päälle, itse levyyn tulevan kuormituksen osan poistamiseksi, jäykistykseksi ylälohkossa, jne., kuten seuraavassa lähemmin esitetään.

Keksinnön joitakin erikoisia suoritusmuotoja kuvataan seuraavassa viittaamalla oheisiin piitustuksiin.

Kuvio 1 esittää kaaviollista poikkileikkauskuvaa talonrakennusta varten olevasta perinteisestä modulilohkosta.

Kuviot 2, 3 ja 4 esittävät vastaavia kuvia keksinnön mukaisen modulilohkon kolmesta erilaisesta suoritusmuodosta.

Kuviot 5 ja 6 esittävät edullista menetelmää keksinnön mukaisen modulilohkon valmistamiseksi.

Kuvio 7 on kaaviollinen leikkauskuva, joka esittää, miten keksinnön mukaiset modulilohkot voidaan liittää yhteen.

Kuvio 8 on perspektiivikuva, joka esittää osia talonseinästä, joka on rakennettu keksinnön mukaisilla modulimenetelmillä.

Kuvio 9 esittää perspektiivikuvaa keksinnön mukaisen moduli-elementin yksityiskohdista.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti, miten perinteinen modulilohko talonrakennusta varten on rakennettu. Periaatteessa muodostuvat sellaiset lohkot kahdesta peruslevystä, 1, 2, jotka on liitetty kahdella puusauvalla 3, 4, jotka ottavat osan peruslevyjen 1, 2 välisestä tilasta. Levyjen 1; 2 ja sauvojen 3,4 väliin on sijoitettu eristysmateriaali. Diffuusiosulku 6 on sijoitettu toisen levyn 1 sisäsivulle. Tämä modulilohko on esitetyllä tavalla täysin suljettu, mikä tekee mahdottomaksi - tai ainakin hyvin monimutkaiseksi - jälkikäteen asettaa sisään esim. sähköasennuksia, vetää lämminilmakanavia jne. Jos sellaisia toimenpiteitä kaikesta huolimatta suoritetaan, turmellaan diffuusioeste 6. Lisäksi muodostavat sauvat 3, 4 ei-toivottavia kylmäsiltoja.

Kuviossa 2 esitetään kaaviollisesti ensimmäinen suoritusmuoto keksinnön mukaisesta modulilohkosta, jossa yhdenmukaisesti kuvion 1 lohkon kanssa on kaksi yhdensuuntaista peruslaattaa 1' ja 2’, diffuusiosulku 6 ja välissä oleva eristys 5. Välissä ole- s 60904 vien sauvojen 3, 4 sijasta on kuitenkin keksinnön mukaisessa modu-lilohkossa ulkopuoliset kannatuselementit 7 ja vastaavasti 8, esim. puusauvat, jotka on kiinnitetty - edullisesti liimattu ja/tai naulattu - kumpaankin peruslaattaan 1' ja vastaavasti 2' ja ne kulkevat reuna reunassa näiden kanssa pituussivureunoja pitkin. Keksinnön mukaisen modulilohkon peruslevyt 1', 2' voidaan valmistaa ohuemmasta levymateriaalista kuin kuvion 1 mukaisessa perinteisessä modulielementissä levyt 1, 2.

Keksinnön mukainen modulielementti pidetään koossa kahdella sivu-levyllä 9, 10, jotka ovat esim. kuitulevyä, vaneria, lastulevyä tai vastaavaa. Nämä sivulevyt on kiinnitetty, esim. liimattu ja/tai naulattu, vastaaviin sauvoihin7,8 ja ne kulkevat toisen sauvan 7 ulkoreunasta toisen sauvan 8 ulkoreunaan, niin että sen leveys vastaa modulilohkon paksuutta. Keksinnön mukaisessa modulilohkossa on siten koko tila peruslevyjen 1', 2' ja sivu-levyjen 9, 10 välissä eristysmateriaalin 5 käytettävissä, ja sivulevyt 9, 10 muodostavat ainoastaan merkityksettömiä kylmä-siltoja. Kuten seuraavassa lähemmin kuvataan, voidaan vierekkäiset modulilohkot asentaa yhteen sopivien kiinnityselimien avulla, jotka viedään vierekkäisten sauvojen 7 (8) läpi. Erilaisia asennuksia voidaan järjestää yhden ja saman modulilevyn 1' (tai 2') sauvojen 7 (tai 8) väliseen tilaan, ennenkuin asetetaan sisäpuolinen verhous sauvojen 7 päälle ja ulkopuolinen verhous sauvojen 8 päälle. Sellaiset asennukset voidaan tehdä diffuusiosulkua 6 vahingoittamatta.

Kuvio 3 esittää kaaviollisesti vaihtoehtoista suoritusmuotoa, jossa toisen peruslevyn 2' päällä olevat sauvat 8' sijaitsevat molempien peruslevyjen 1' ja vastaavasti 2' välisessä tilassa. Muuten on rakennelma täysin yhdenmukainen kuviossa 2 esitetyn kanssa. Tätä suoritusmuotoa voidaan käyttää, kun jo alusta alkaen halutaan sileä pinta modulilohkoon, esim. käytettäessä pal-kistoelementteinä. Myös tässä tapauksessa voidaan yksinkertaisella tavalla liittää yhteen kaksi vierekkäistä modulilohkoa käyttämällä saumoja 7 alustana nauloille tai muille kiinnitys-elimille. Koska sisemmät sauvat 8' ottavat ainoastaan osan levyjen l',2’ välisestä matkasta, ei lohkon lämpöeristys mainittavasti huonone. Lisäksi säilytetään edut, koska voidaan järjes- 6 60904 tää asennukset ulkosivulle sijoitettujen sauvojen 7 väliin.

Kuvio 3 esittää myös, että diffuusiosulku 6 voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa levyn 1' ulkosivulle.

Kuviossa 4 esitetään esimerkki keksinnön mukaisen modulilohkon vaihtoehtoisesta suoritusmuodosta, missä sekä peruslevyt l''^'' että kannatuselementit 71', 8'' on tehty peltimateriaalista, esim. galvanoidusta teräspellistä, jolloin levyt l’’^'' ja kannatuselementit? 8 ' ' on edullisesti tehty yhtenä kappaleena. Sellainen modulilevy on täysin yhdenmukainen kuvioiden 2 ja 3 peruslevyjen l',2' kanssa, jolloin siinä on sauvat 7, eli jokaisessa peruslevyssä 1'' (2'·) on,levyä 1’ (2’) vastaavan osan lisäksi, ensimmäiset osat 7a (8a), jotka ovat olleellisesti kohtisuoria levyn suhteen ja jotka toimivat kiinnittiminä sivulevyille 9, 10, ja toiset osat 7b(8b), jotka ovat olleellisesti yhdensuuntaisia levyn kanssa ja toimivat kiinnittiminä modulilohkon sisemmälle tai vastaavasti ulommalle verhoukselle. Lämpöä-johtavan metallimateriaalin käyttö mahdollistetaan siten, että tämä materiaali kulkee pääasiassa yhdensuuntaisesti lohkon kanssa eikä poikittain sen suhteen. Lämpöäeristävää levymateriaalia (esim. vaneria, kuitulevyä, lastulevyä, jne.) oleva sivulevyt 9, 10 kiinnitetään osiin 7a, 8a sopivalla tavalla, esim. liima-ruuveilla, pop-niiteillä, osassa 7a, 8a olevilla meistetyillä piikeillä tai vastaavalla tavalla. Vierekkäiset modulilohkot voidaan asentaa yhteen esim. itsekierteittävillä levyruuveilla, pop-niiteillä tai vastaavilla.

Kuviot 5 ja 6 esittävät kaaviollisesti, miten keksinnön mukainen modulielementti voidaan valmistaa. Ensimmäisessä vaiheessa kiin-nitetään-esim. liimataan - puuta tai muuta halkaistavaa materiaalia olevat sauvat 12 yhdensuuntaisesti suuren levyelementin 11 päälle määrätyn välimatkan a päähän toisistaan. Etäisyys a vastaa valmiin modulilohkon leveyttä, sivulevyt 9, 10 poisluettuina. Jokainen sauva 12 jaetaan siten keskilinjaa S pitkin, siten että saadaan useita kiinniliimatuilla reunasauvoilla 7 varustettuja peruslevyjä. Jokainen sauva 12 muodostaa tällöin reunasauvan 7 (8) kahteen eri peruslevyyn. Sauvojen 12 kiinniliimaus levyelement-teihin 11 voi tapahtua perinteisten liimausmenetelmien avulla, ja silloin voidaan myös samanaikaisesti liimata kiinni esimerkik- si ylimääräisiä puusauvoja, jotka voivat olla tarpeellisia esim.

pystyn paneelin kiinnittämiseksi, lyhyissä päissä kuormituksen siirtämiseksi sauva/levy, jäykisteinä jne..

7 60904

Kuviossa 6 esitetään miten modulilohko kokoonpannaan kahdesta mo-dulilevystä 1 *,2 *, jotka on valmistettu kuvion 5 mukaisesti, kahdesta sivulevystä 9,10 ja eristyslohkosta 5. (Diffuusiosulku 6 järjestetään parhaiten jo suuren levyelementin 11 päälle, mutta voidaan tietenkin myös sijoittaa yksitellen kyseisen peruslevyn päälle jälkeenpäin.) Valmistettaessa kiinnitetään sivulevyt 9,10 (esim. liimataan ja/tai naulataan) kyseisten sauvojen 7,8 päälle yhdensuuntaisesti näiden ulkopäiden kanssa, siten, että lohkon paksuus b tulee oleellisesti yhtä suureksi kuin sivulevyjen leveys. Samalla kun sivulevyt 9,10 esim. liimataan ja/tai naulataan kiinni sauvojen 7,8 päälle, sijoitetaan eristyskappale 5 peruslevyjen l',2' ja sivulevyjen 9,10 väliseen tilaan. Kaikki nämä asennusvaiheet suoritetaan parhaiten tehtaassa, mutta yleisen keksintöajatuksen puitteissa on mahdollita valmistaa tehtaassa ainostaan kuviossa 6 esitetyt elementit - eli päälleliimatuilla sauvoilla 7(8) varustetut modulilevyt 11 (2*), sivulevyt 9,10 ja sopivat eristyskappaleet 5 - ja suorittaa kuviossa 6 kuvattu modulilohkon kokoaminen rakennuspaikalla. Viimeksimainitussa tapauksessa voidaan haluttaessa käyttää ainoastaan yhtä sivulevyä 9 (10), joka on yhteinen kahdelle vierekkäiselle moduliloh-kolle. Tämä voi olla toivottavaa erityisesti silloin, kun modu-lilohkoissa on peltiä olevat modulilevyt 1^,211. Kuvio 6 kuvaa kuvion 2 mukaisen modulilohkon valmistusta, mutta käyttämällä mo-dulilevyjä 2', joissa sauvat 8 ovat sisäänpäin, saadaan yhdenmukaisella menetelmällä kuvion 3 mukainen modulilohko, esim. palkistolohko.

Kuvioissa 7 ja 8 kuvataan, miten vierekkäiset keksinnön mukaiset modulilohkot yksinkerteisella tavalla liitetään yhteen ja miten ainoastaan kahdella lohkosuuruudella voidaan rakentaa talonseinä ikkunan ympärykset 'ja nurkat mukaanlukien. Kuviossa 7 esitetään, miten kaksi leveämpää lohkoa A asennetaan yhteen kapeammalla lohkolla B nurkassa. Kapeamman lohkon B leveys ja syvyys on tällöin yhtä suuri kuin leveämmän lohkon A paksuus. Lohkojen mitat voivat tietenkin vaihdella yleisen keksintöajatuksen puitteissa, mutta edullisen suoritusmuodon mukaan on lohkolla A mitat noin 30 x 60 cm 8 60904 ja lohkolla B noin 30 x 30 cm.

Lohkojen kokoamisessa nostetaan esimerkiksi ensin lohko B halutulle paikalle ja sijoitetaan seuraava lohko A lohkon B viereen, niin että lohkojen vierekkäiset sauvat tulevat linjaan toistensa kanssa. Lohkot vedetään yhteen sopivien kiinnityselimien 14 avulla, jotka viedään vierekkäisten sauvojen 7,8 läpi. Sopivia kiinnityseli-miä ovat esim. kiinnityspinteet,itsekierteittävät ruuvit, ruula-kierteitetyt naulat ja vastaavat. Koska sauvoihin 7,8 päästään käsiksi modulilohkon ulkosivulta, tulee asennustyö hyvin yksinkertaiseksi ja voidaan aikaansaada hyvin tiiviitä saumoja lohkojen välille. Saumojen tiiviyttä voidaan lisätä sijoittamalla tiivis-tysmateriaalia 13, 13’ lohkojen väliin. Voidaan käyttää esim. arkkimaista tiivistysmateriaalia 13, mikä ulottuu sivulevyjen 9,10 koko pinnan yli, tai voidaan vaihtoehtoisesti käyttää elastisia tiivistyslistoja 13' (kumia, muovia tai vastaavaa), jotka kulkevat yhdensuuntaisesti sauvojen 7,8 kanssa. Sen jälkeen asennetaan seuraava seinälohko yhdenmukaisella tavalla jne..

Kun kuviossa 7 käytetään nurkkalohkoa B, jonka kaikki sauvat 7,8 on sijoitettu lohkon ulkosivulle, syntyy sauvojen 8 väliin ontelo-tila, joka on toista lohko A kohti. Tämä ontelotila täytetään parhaiten eristyskappaleella 15 ennen kokoamista. Vaihtoehtoisesti voidaan sauvat 8 sijoittaa lohkon B sisäpuolelle (vertaa kuvio 3), jolloin ylimääräisen eristyskappaleen tarve 15 pois tuu. Tällöin täytyy tietenkin lohkon B sivulevyjen 9,10 leveys säilyttää muuttumattomana. Kun kaikki modulilohkot liitetään yhteen tällä tavalla, saadaan täysin tiivis ja lämpöeristetty seinärunko, jossa sisäsivulla (ja myös ulkosivulla) on käytettävissä tila esim. sähköasennusten, lämminilmakavavien, jne. sijoittamista varten, joita kuviossa 7 on merkitty viittausnume-rolla 27. Tarvittaessa voidaan myös käytettävissä olevaan tilaan sijoittaa ylimääräinen eristys 16. Kaikissa näissä töissä jää diffuusiosulku 6 täysin koskemattomaksi.

Kun kaikki johtovedot ja muut toimenpiteet on tehty valmiiksi, varustetaan sisäsivu sopivaa lajia olevalla verhouksella, joka on esim. kipsilevyä, lastulevyä, kuitulevyä tai vastaava, ja joka kiinnitetään käytettävissä oleviin naulaussauvoihin 7. Vastaaval- 9 60904 la tavalla voidaan kiinnittää julkisivuverhous sauvojen 8 päälle, mutta koska asennusten ja muiden toimenpiteiden tarve ulkosivulla on huomattavasti pienempi, on myös mahdollista varustaa modu-lilohko jo alusta alkaen julkisivuverhouksella. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää lattia- ja kattorakenteita varten, jolloin vastaavalla tavalla sijoitetaan sopiva lattia- tai kattoverhous käytettävissä olevien sauvojen päälle, sen jälkeen kun tarpeelliset asennukset on tehty näiden väliseen tilaan.

Kuvio 8 on kaaviollinen perspektiivikuva, joka esittää esimerkkiä seinistä ja katosta, jotka on rakennettu keksinnön mukaissita moduli lohkoista . Seiniä varten käytetään ainoastaan niitä kahta lohkoleveyttä, jotka esitetään kuviossa 7, mutta niillä voi olla eri pituus. Esitetyssä tapauksessa on jokainen lohko varustettu poikittaissauvoilla 19,20, jotka kulkevat reuna reunassa perusle-vyjen lyhyiden päiden kanssa. Poikittaissauvat 19,20 antavat mahdollisuuden esim. naulata modulilohkot kiinni esim. peruslevyn kiinnittämiseksi, ja ne auttavat kuormituksen siirtämistä perus-levyihin, ja tämä liian suurien pistekuormitusten siirtämiseksi pois sauvoista 7,8. Tällöin saadaan jäykkä yksikkö, jossa kuorma siirretään alas sekä sauvoissa että peruslevyissä ("pintakantava elementti"). Kuviossa 8 esitetään myös kaaviollisesti, miten keksinnön mukaisessa modulilohkossa voidaan myös sijoittaa poikittaissauvat 21 lohkon lyhyiden päiden välille, esim. alustaksi pystyille paneeleille. Kuten edellä on mainittu, voidaan myös poikittaissauvat 19,20,21 sijoittaa peruslevyjä 1,7,8 valmistettaessa (katso kuvio 5), ja ne eivät aiheuta siksi mitään mainittavaa valmistusmenetelmän monimutkaistumista.

Kuviossa 8 muodostuu ikkuna-aukko 18 kahdesta lyhennetystä, tyyppiä A olevasta modulilohkosta, joita molemmilla puolilla ympäröivät lyhennetyt asettelulohkot B2, jotka ovat makaavaa ylälohkoa B3 varten. Ikkunan ylälohko B3 on varustettu jäykistyssauvoilla 22, jotka valmistettaessa on kiinnitetty peruslevyjen päälle yhdenmukaisella tavalla samoin kuin poikittaissauvat 19-21. Tällä tavalla voidaan yksinkertaisesti järjestää aukot standardimittaisia ikkunoita varten, ja myös tehdä aukot standardiovia varten. Siten on mahdollista rakentaa tarvittavilla ovi- ja ikkuna-aukoilla varustettu seinärunko ainoastaan kahta leveyttä olevien moduliloh-kojen avulla, jotka taas vaihtelevat pituudeltaan. Tietenkään ei ίο 60 90 4 mikään estä käyttämästä useamman tyyppisiä modulilohkoja erikoistarkoituksia varten.

Kun on nostettu kaikki seinälohkot, sijoitetaan yhdistävä tai lohkoja sulkeva levy 23 yläsivulle ja sen jälkeen voidaan asentaa palkis-to- tai kattoelementti, joka voi muodostua keksinnön mukaisesta modu-lilohkosta tai joka voidaan valmistaa muulla tavalla. Kuviossa 8 esitetään, miten tätä tarkoitusta varten voidaan käyttää kuviossa 3 esitettyä tyyppiä olevia modulilohkoja 24, joilla on sileä alasivu.

Keksinnön mukaiset modulilohkot voidaan yksikertaisella tavalla tiivistää ylöspäin ja alaspäin, koska sivulevyjen 9,10 ja peruslevyjen l',2' välisellä tilalla on pääasiassa katkeamaton suorakulmainen muoto. Siksi voidaan yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla sulkea nämä päät, esim. käyttäen kahta päällekkäin liimattua levyä, joilla on eri leveys, mikä kuvataan kuviossa 9. Alemmalla levyllä 25 on sellainen leveys, että se sopii peruslevyjen l',2' väliin, kun taas ylempi levy 26 voi olla leveämpi ja levätä modulilohkon ulkopuolisia sauvoja 20 (vaihtoehtoisesti 7,8) vasten. Levyjen pituus sovitetaan siten, että levy 25 sopii sivulevyjen 9,10 väliin. Sulkulohko 25,26 voidaan valmistaa yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla liimaamalla levy 25 levyn 26 päälle ja katkaisemalla haluttuihin pituuksiin. Tässä yhteydessä on huomattava, että kuvio 9 esittää vaihtoehtoista suoritusmuotoa voimaajakavista poikittaissauvoista 20, jotka tässä tapauksessa kulkevat modulilohkon koko leveyden yli, samalla kun pitkittäiset reunasauvat 7 (8) ovat poikittaissauvoja 20 vasten. Tämä suoritusmuoto sisältää vielä mahdollisuuden välttää liian suuri pis-tekuormitus sauvoista 7,8.

Keksintö ei tietenkään ole rajoitettu edellä kuvattuihin ja piirustuksissa esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan monet muutokset ovat mahdollisia yleisen keksintöäjatuksen puitteissa. Esimerkiksi voidaan kuvion 4 mukaista peltimodululilohkoa käyttää täysin yhdenmukaisesti kuvioissa 7-9 esitetyn kanssa. Tietenkin voidaan myös täydentää esitettyjä modulilohkoja erilaisilla yksityiskohdilla, erikoisesti erityisiä tarkoituksia varten. Esim. voidaan paikallisesti käyttää jäykistettyjä sivulevyjä 9,10 sellaisissa kohdissa, joissa lohko asetetaan alttiiksi suurille pistekuormille. Lohkon eri komponenttien materiaalivalintaa voidaan myös vaihdella suuressa laajuudessa. Esimerkiksi voivat käytetyt sauvat 7,8 olla valmistetut lastulevymateriaalista puun asemesta.

Claims (9)

11 60904

1. Modulilohko talonrakennusta varten, joka lohko käsittää kaksi oleellisesti yhtä suurta peruslevyä, (1,2), jotka on järjestetty keskenään yhdensuuntaisesti toistensa kohdalle ja jossa on lämpöä-eristävä materiaali (5) sijoitettuna peruslevyjen (1,2) väliseen tilaan, tunnettu siitä, että pitkänomainen kannatuselement-ti (7,8,7',8') on kiinnitetty jokaisen peruslevyn (l',2') kumpaankin pitkittäissivureunaan, jolloin ainakin toisessa peruslevyssä (1 *,2*) olevat kannatuselementit (7,8,7',8') on sijoitettu moduli-lohkon ulkosivulle, ja että yhdensuuntaiset peruslevyt (l',2') on yhdistetty kahden levymateriaalia olevan sivulevyn (9,10) avulla, jotka kulkevat oleellisesti kohtisuoraan peruslevyjen suhteen ja jotka kumpikin on kiinnitetty toisaalta toisen peruslevyn (1‘) kan-natuselementtiin (7,7*) ja toisaalta toisen peruslevyn (2') kanna-tuselementtiin (8,8').

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen modulilohko, tunnettu siitä, että molempien peruslevyjen (1 *,2 *) kannatuselementit (7,8, 7',8') on sijoitettu lohkon ulkosivulle.

3. Patenttivaatimuksn 1 tai 2 mukainen modulilohko, tunnettu siitä, että peruslevyihin (l',2') on kiinnitetty poi-kittaissauvat (19,20,21) ja ne kulkevat reuna reunassa peruslevyjen (l',2') lyhyiden sivujen kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen modulilohko, tunnettu siitä, että kannatuselementit (7,8,7^81) muodostuvat puumateriaalia olevista sauvoista.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen modulilohko, tunnettu siitä, että ainakin toinen peruslevy (1') on päällystetty diffuusiosululla (6).

6. Moduulisysteemi talonrakennusta varten, tunnettu siitä, että se käsittää jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaisia mo-dulilohkoja ainakin kaksi lajia, jolloin ensimmäistä lajia (B) olevilla modulilohko!11a on leveys ja paksuus, jotka ovat yhtä suuria ja vastaavat toista lajia (A) olevan modulilohkon paksuutta. 12 60904

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen modulisysteemi, tunnettu siitä, että se käsittää myös arkki- tai nauhamaisen tiivistysmate-riaalin (13 tai vastaavasti 13'), mikä on tarkoitettu sijoitettavaksi kahden vierekkäisen modulilohkon (A,B) väliin.

8. Menetelmä jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukaisen modulilohkon valmistamiseksi, tunnettu siitä, että levyelementin (11) päälle kiinnitetään halkaistavaa materiaalia olevia sauvoja (12) annetulle etäisyydelle (a) toisistaan, halkaistaan sauvoista (12) ja le-vymateriaalista (11) muodostettu yksikkö sauvoja (12) pitkin ja pääasiassa näiden keskilinjoja (S) pitkin sellaisten modulilevyjen muodostamiseksi, joissa on sauvaosa (7,8) kiinnitettynä kunpaankin pit-kittäissivureunaan, tarvittaessa katkaistaan modulilevyt haluttuun pituuteen, sijoitetaan sellaiset modulilevyt yhdensuuntaisesti välimatkan päähän toisistaan ja järjestetään eristysmateriaali (5) modulilevyjen väliin, ja yhdistetään kaksi modulilevyä kiinnittämällä levymateriaalia olevat sivulevyt (9,10) kyseisten modulilevyjen vastakkaisiin sauvaosiin (7,8), jolloin sivulevyillä (9,10) on oleellisesti sama pituus kuin modulilevyillä ja ne kulkevat oleellisesti kohtisuoraan näiden suhteen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittuun levymateriaaliin (11) kiinnitetään myös poi-kittaissauvat (19,20,21,22), jotka kulkevat kohtisuoraan mainittujen sauvojen (12) suhteen.