FI60330C - Kopplingsanordning foer anslutning av telegrafabonnenter till vaexelstroemsoeverfoeringsanordningen och foermedlingsanlaeggningar - Google Patents

Description

\·4&Τ*\ [B] (11)KUULUTUSJULKAISU ¢0330

ÄMjtt lJ ' } UTLAGGN I NGSSKRIFT

5¾¾¾ c (45) tΓnt1; 1 10ulvjl (51) Kv.lk?/Int.CI.3 H O L 25/12 S U O M l — F I N LA N D (21) P*tunttlh»k*mui— P*t*nt«niöknlnj ^25/7^ (22) Htkamlspllvi — Amekninpdtg 1^.02.7^

* ' (23) Alkuptlvi —Gllti(het*dag lk.02.7U

(41) Tullut julkiMktl — Bllvit offuntlif 06.09.7l

Patentti- ja rekisterihallitus .... , . _ . ^ . , (44) NihUvIlulpinon Ja kuuL|ullulsun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' AmOkin uttajd oeh utl.*krift«n publkend 31.08.81 (32)(33)(31) Pyydetty ttuoikuus —Begird prioritet 05.03.73

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken

Tyskland(DE) P 23109^0.2 Toteennäytetty-

Styrkt (71) Siemens Aktiengesellschaft, Berlin/Miinchen, DE; Wittelsbacherplatz 2, D-8000 Munchen 2, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Ernst Schuhbauer, Miinchen, Fritz Giebler, Miinchen, Peter Rath, Munchen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Kytkentälaite lennätintilaajien liittämiseksi vaihtovirtasiirtolaittei-siin ja välityslaitteisiin - Kopplingsanordning för anslutning av tele-grafabonnenter tili växelströmsöverföringsanordningen och förmedlings-anläggningar

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaiseen kytkentälaitteeseen lennätintilaajien liittämiseksi vaihtovirta-siirtolaitteisiin ja välityslaitteisiin erilaatuisten ja -pituisten johtojen kautta tasavirta-avainnuksella.

Kuten tunnettua käytetään olevissa lennätin- ja tietojenkäsittelyverkoissa paikallisjohdoissa tasavirtasiirtotekniikkaa suurella lähetysjäänitteellä. Tilaajat ovat liitetyt kaksisuuntaisilla nelijohdinkaksoisvirtajohdoilla (esim. - 60V, - 20mA) tai puoli-kaksisuuntaisilla kaksijohdin-yksivirtajohdoilla (esim. 120V, 40mA) välityslaitoksiin tai vaihtovirtasiirtolaitteisiin. Vain erikoistapauksissa yhdistetään tilaajat kaksisuuntaisilla nelijohdin-yksivirtaj ohdoilla (esim. 120V, *40mA). Tilaajat ovat yhdistetyt yksi-virta-kaksoisvirta-muuttajakytkennöillä välityslaitteeseen. Kuvio 1 esittää tällaisen muuttajakytkennän Teletekniikassa. Kaukokirjoi-tuskone sk, EM on johdolla L yhdistetty muuttajakytkentään. Kirjoitusmerkkien siirto keskuksesta tilaajalle tapahtuu oikosulkuavain-nuksella. Tietojen muuntaminen tapahtuu kahdella polarisoidulla sähkötysreleellä - vastaanottoreleellä A ja lähetysreleellä B.

Rele U toimii tilaajasilmukan napaisuuden vaihtamiseksi ja pito-piirin yhdistämisek- 60330 si (pitovastus RH), joka estää heijastukset. Johdon täydennysvastuk-sella RL on linjavirta asetettava tilaajakohtaisesti, tasausvastus RN toimii vastaanottovääristymän tasoittamiseksi mahdollisimman pieneksi.

Tällä tasavirtasähkötyksellä suurella lähetysjännitteellä on monta etua: vastaanotinta syötetään suoraan välityskeskuksesta.

Tilaajalla tarvittavat kytkennät ovat sen vuoksi yksinkertaiset ja halvat. Myöskin keskuksessa tehtävät kytkennät ovat yksinkertaisia ja halpoja. Keskuksen kustannukset ovat sitä paitsi vielä pienennettävissä keskityksen avulla. Korkea lähetysjännite tuo mukanaan suuren varmuuden häiriöiden suhteen (modulointivääristymät, vast, viat) ja epäherkkyyden kosketinylimenovastuksista (esim. tilaajakyt-kentöjä keskitettäessä keskukseen tai konsentraattoreihin). Lopuksi vaatii tämä tunnettu tekniikka vain yksinkertaisia menetelmiä ja halpoja, tukevia käyttökojeitä.

Epäedullista on kuitenkin suuri tehohäviö tilaajaa kohden keskuksessa. Tämä on suuren johdontäydennysvastuksen johdosta varsinkin lyhyillä johtopituuksilla ja oikosulku- ja maasulkutapauksissa häiritsevää ja vaatii toimenpiteitä palovaaran torjuntaa varten.

Koska tilaajat ovat liitetyt erilaisten ja eri pituisten johtojen kautta keskukseen, täytyy jokaista tilaajaa varten käsin asettaa johdontäydennysvastus. Nelijohdinkäytössä on kahden johtotäydennys-vastuksen asettelu välttämätön. Kaksijohdinkäytössä tarpeellinen vää-ristymäntasoitus jokaisessa muuttajakytkennässä tekee tämän lisäksi tilaajaa kohden käsin tehtävän tasausvastuksen säätämisen välttämättömäksi. Suuri lähetysjännite johtaa ylikuulumisen johdosta suuriin häiriöjännitteisiin viereisissä johdoissa. Tämä epäkohta merkitsee hyvin paljon, koska on odotettavissa, että vaatimukset häiriöjännit-teen suhteen dataliikenteen lisääntyessä myös alemmilla siirtonopeuksilla (50 Bd) nousisi.

Nyt on tosin eräs tasavirtasiirtotekniikka alhaisimmalla lähetysj ännitteellä tullut tunnetuksi (saksalainen patenttijulkaisu 1 251 798) paikallisliitäntäjohtoja varten, joka suuresti välttää yllä selitetyn tekniikan mainitut epäkohdat. Tämä tekniikka edellyttää kuitenkin kaukokirjoitinkoneiden epäsuoran käyttötavan ja vaatii täten tilaajilla ja keskuksessa suhteellisen suuren kojeistuk-sen. Suuria nopeuksia varten lienee tämä siirtotekniikka alhaisilla lähetysjännitteillä kuitenkin välttämätön. Alemmilla nopeuksilla, 3 60330 aina 200 Bd tavoitellaan kuitenkin toista taloudellista ratkaisua. Tähän nopeusluokkaan kuuluu jo hyvin suuri osa koko maailman tilaajista. Näiden tilaajien suhteen tulisi muutoksen olla mahdollisimman yksinkertaisesti ja halvalla toteutettavissa.

Saksalainen hakemusjulkaisu 19 11 252 esittää jo erään muutta jakytkennän, jossa - äärimmäisyystapauksia lukuunottamatta - tilaa jakohtainen vääristymätasaus tasausvastusta muuttamalla on tarpeeton. Käytettäessä tällaista muuttajakytkentää on siis jo yksi tunnetun liitäntätekniikan epäkohdista poistettu.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada liitäntäkytkentä lennä-tintilaajille, joka säilyttää tunnettujen kytkentöjen edut ja välttää tunnettujen kytkentöjen epäkohdat.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten ja on keksinnölle tunnusomaista, että jokaiselle liitosjohdolle on järjestetty oma maadoittamaton virtalähde ja että jokaisessa tilaaja-liitäntäkytkennässä on kytketty sähkötysjohtimeen elektroninen laite johtojen kautta tilaajakohtiin lähetetyn avainnetun tasa-virran luiskien tasoittamiseksi.

Tällä kytkentälaitteella ovat seuraavat tulokset saavutettavissa: linjavirran automaattinen säätö tekee mahdolliseksi välttää johdon täydennysvastuksen yksilöllinen asettelu ja pienentää keskuksessa tilaajajohtimien tehohäviöt oikosulussa ja maasulussa. Tehohäviö rajoitetaan maksimaaliseen käyttöarvoon. Oleellista on myös tilaajakohtainen, maadoittamaton virransyöttö. Tällä saavutetaan, aivan kuten tilaajajohdon välityspuoleisella si-säänmenolla olevalla symmetriakuristimella, mutta tehokkaammin ja pienemmällä voimakkuudella, että määrätyn johdon ominaisuudet -varsinkin sen ylikuulumisen vaimennus - ei tule vääristetyksi epäsymmetrisellä liitännällä. Tästä saadaan etuina lähes olemattomat vaikutusvääristymät, helpompi häiriöjännitevaatimus-ten täyttäminen ja yksinkertaisemmat toimenpiteet ulkopäin tulevia häiriöjännitteitä vastaan (esim. salaman tai vahvavir-ran vaikutuksen). Häiriöjännitevaatimuksen täyttämiseksi on tilaajajohdon symmetrisen käytön ohella siirrettävän signaalin korkeampien taajuusosien poisleikkaamiseksi varattu elektroninen tasoituskytkentä. Jos tavanomaisia yksinkertaisia alipäästösuodattimia käytettäisiin, johtaisi vaadittu leikkaus sähkötysvääristymän i 4 60330 luvattomaan suurenemiseen. Elektroniset kytkentäelimet tekevät mahdolliseksi signaalin käyrämuotojen muodostuksen, jotka takaavat mahdollisimman pienellä häiriöjännitteellä optimaalisen siirron. Elektroniset tasoituskytkennät ovat yksinkertaisesti toteutettavissa ja niillä on pienillä kustannuksilla lisäetuna pieni tilantarve.

Uuteen liitäntätekniikkaan siirryttäessä on otettava huomioon sen soveltuvuus tunnetun tekniikan kanssa. Yhteistoiminta tavanomaisen tekniikan kanssa on mahdollinen ilman tai pienillä olevien kytkentöjen muutoksiin. suoralla kaukokirjoituskoneen käyttötavalla. Tästä seuraa myös, että voidaan käyttää samaa yksinkertaista mittaustekniikkaa kuin tunnetussa liitäntätekniikassa.

Sitä paitsi on mahdollista käyttää keksinnön ehdottamia toimenpiteitä tähän saakka tunnetuissa kojeissa ja laitteissa ei vain yhdessä tähän saakka tunnetun tekniikan kanssa, vaan myöskin itsenäisesti, parantamaan näiden määrättyjä ominaisuuksia. Lopuksi ei keksinnön mukaan ehdotettujen toimenpiteiden käyttäminen ole rajoitettu siirtojärjestelmiin, joissa käytetään suurta lähetysjännitettä. Sopivasti muunnettuina ovat nämä toimenpiteet edullisia myös uusissa järjestelmissä, joissa käytetään keskinkertaista tai pientä lähetysjännitettä.

Keksinnön puitteissa on mahdollista tehdä automaattinen sää-tökytkentä myös yhtämittaiseksi virta- tai jännitesäädöksi. Tämän suoritusmuodon etuna on, että kustannukset ovat suhteellisen pienet eikä mitään vaikeuksia synny ulostulovirran tasauksen suhteen.

Automaattisten säätökytkentöjen rakentamisella avainnettuna säätönä on sen sijaan etuna, ettei tehohäviö ainoastaan oikosulussa ja maasulussa, vaan myöskin normaalikäytössä pienene.

Jos säätökytkentä on siten rakennettu, että säätö on nopea verrattuna siirtonopeuteen, on mahdollista säästää tehohäviöitä muut-tajakytkennän pitovastuksessa. Pitovastukselle voidaan nopean säädön johdosta antaa käytännöllisesti katsoen mikä arvo tahansa. Jos arvo on nolla, ei se kuluta mitään tehoa.

Kytkennöissä, jotka työskentelevät vain yksivirralla liitäntä-johdolla, voidaan lisäksi säästää kytkentäväli, jonka pitovastus muuten silloittaa. Tämä merkitsee varsinkin elektronisissa kytkennöissä huomattavaa halventumista. Tämän lisäksi esiintyy lyhyillä johdoilla siirto-ominaisuuksien paraneminen, koska johdon täydennys-vastuksen poisjäämisen johdosta johdon uudelleen latautuminen on nopeampi.

5 60330

Keksinnön mukaisella kytkentälaitteella voidaan toteuttaa useita toimintoja kytkennöillä, jotka ovat hyvin samanlaisia tai sisältävät samoja tai samanlaisia rakenneosia ja kytkentöjä. Eräässä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa suoritetaan sen vuoksi useita toimintoja samoilla rakenneosilla. Tällä tavoin voidaan säästää tilaa ja kustannuksia.

Keksinnön muita yksityiskohtia selitetään piirustuksissa esitettyihin suoritusesimerkkeihin viitaten. Niissä esittää kuvio 2 muuttajakytkentää kaksijohdin-yksivirtakäytön muuttamiseksi nelijohdin-kaksoisvirtakäytöksi maadoittamattomalla virransyötöllä avainnetulla jännitteensäädöllä, kuvio 3 periaatekytkemän jatkuvaa virransäätöä varten tilaa-jaliitäntäkytkennässä, kuvio periaatekytkennän jatkuvaa jännitteensäätöä varten tilaaj aliitäntäkytkennässä, kuvio 5 periaatekytkinkaavaa koestetussa virransäädössä tilaaj aliitäntäj ohdossa, kuvio 6 periaatekytkinkaavaa maadoittamattomalle muuttaja-kytkennälle elektronisella johtotäydennyksellä ja kuvio 7 kuvion 6 mukaisen kytkennän kytkentäteknillisen rakenteen.

Kuvio 2 esittää kaksijohdin-yksivirta/nelijohdin-kaksoisvirta-muuttajakytkentää oikosulkuavainnuksella tai jos katkoviivoilla piirretty avainnuskytkentä on sovitettu - ns. sekä-avainnuksella keskuksessa ja katkoavainnuksella tilaajan luona. Vasemmalla alhaalla piirustuksessa havaitaan elektroninen rele B, jota ohjataan nelijohdin-kaksois-virtapuolen liitäntöjen a3> b3 kautta. Rinnakkain releen B kanssa on valintayhdistyksiä varten välttämätön rele L sarjaankytkettynä elektronisen hidastuskytkennän LZ kanssa välityskriteerioiden kehittämistä ja muuttamista varten. Tämä releen L aikaelin käytetään maadoitetulla syöttöjännitteellä ja on sen vuoksi kytketty vaihtovir-tasähkötys-, vast, keskuksen puolelle, koska johto- ja tilaajapuoli keksinnön mukaisesti käyttää maadoittamatonta virtasyöttöä. Vasemmalla ylhäällä piirustuksessa on esitetty elektronisen releen A käyttämät elektroniset koskettimet akl ja ak2, joiden kautta kauko-kirjoitusmerkit, varustettuina halutuilla jännite- ja sisäisen vastuksen arvoilla annetaan edelleen vaihtovirtasähkötyslähettimeen tai keskukseen. Mekaanisen vaihtokytkimen sijaan tulee tällöin erillisiä elektronisia koskettimia, koska elektroninen vaihtokytkin ei ole toteutettavissa transistorin avulla. Johdolle koskettimien akl, 6 60330 ak2 ja liittimen a2 väliin on kytketty sarjakytkentä valintayhteyksissä myöskin välttämättömästä releestä R ja elektronisesta hidastus-kytkennästä RZ välityskriteerioiden kehittämistä ja muuttamista varten. Liittimien a2, b2 kautta annetaan releen A kehittämät kaksois-virtamerkit keskukseen, vast, vaihtovirtasähkötyslähettimelle. Liittymiin ai, bl oikealla piirustuksessa kytketään tilaajajohto. Johtimien ai ja bl väliin on koskettimen II kautta kytketty elektroninen kytkin bk2, joka yhdistää sähkötysjohtimen bl virtalähteen SV positiiviseen potentiaaliin +U. Elektronisen koskettimen bkl avulla on lennätinsilmukka sähkötystä varten tilaajan suuntaan - mahdollisesti lisälcytkennän Z kautta - maadoitettavissa. Jos kosketin bkl on suljettu, virtaa liittimestä +U koskettimen II, nitovastuksen RH, koskettimen rll ja koskettimen bkl kautta pitovirta muuttaja-kytkentään US liittimeen -U. Sähkötysjohtimeen bl on elektroninen kytkentä EA kytketty pulssihuinun tasoittamista varten. Häiriö-jännitteen alentamista varten on välttämätöntä leikata pois siirrettävän signaalin korkeimmat taajuusosat. Suhteellisen kovien vaatimusten johdosta sallittujen häiriöjännitteiden suhteen, täytyy tämän poisleikkaamisen olla niin jyrkkä, että käytettäessä tavallisia yksinkertaisia alipäästösuodattimia jo saavutetaan ne rajat, jotka ovat sallittuja vääristämätöntä siirtoa ajatellen. Käytettäessä elektronisia keinoja on mahdollista muodostaa signaalille käyrän muotoja, jotka minimaalisella häiriöjännitteellä varmentavat optimaalisen siirron. Voidaan käyttää aktiivisia alipäästösuodattimia. Sellaiset kytkennät ovat esim. emitterinseuraajilla, joiden kanta on kytketty RC-elimiin, yksinkertaisesti toteutettavissa ja niiden etuna on paitsi pieniä kustannuksia myös pieni tilantarve. Vastaavat elektroniset rajoituskytkennät voidaan myös sovittaa ennen sähkötys-kytkentää. Muuttajakytkentänä US voidaan käyttää kytkentää, joka välttää tilaajakohtaisen vääristymätasoituksen, käyttämällä RC-avainnuskytkennän periaatetta. Tällainen avainnuskytkentä on jo tunnettu saksalaisesta hakemusjulkaisusta 1 911 252.

Keksinnön mukaisesti vältetään nyt automaattisen linjavirta-säädön avulla käsin tapahtuva johdontäydennysvastuksen säätäminen ja tehohäviöt voidaan myös oikosulkutapauksessa rajoittaa maksimaaliseen käyttöarvoon. Lisäetuna automaattisesta linjavirta-asettelus-ta on - rakennettaessa se nopeaksi säädöksi - mahdollisuus säästää tehohäviöitä muuttajakvtkentö.ien nitovastuksessa. Pitovastuksella voi nopean säädön perusteella olla käytännöllisesti katsoen mikä 7 60330 arvo tahansa, siis myöskin nolla, eikä silloin kuluta mitään tehoa. Kytkennöissä, jotka vain työskentelevät yksivirralla liitäntäjoh-dossa, voidaan lisäksi jättää pois se kytkentätie, jonka pitovas-tus muutoin silloittaa. Tämä aikaansaa varsinkin elektronisissa kytkennöissä huomattavan halventumisen. Kuvion 1 mukaisessa kytkennässä on silloin linjan täydennysvastuksen RL ja lähetyskosket-timen b välinen piste elektronisen säätökytkennän kautta kytketty liittimeen +TB ja yhteys lähetyskoskettimen b ja liittimen +TB välillä samoin kuin pitovastus RH jäävät tällöin pois. Jos nyt lähe-tyskosketin b on auki, ts. johto L ei ole oikosuljettu, asettuu säätökytkennällä automaattisesti normaalinen johtovirta, esim.

JlOmA johdon L kautta. Jos lähetyskosketin b sen sijaan on suljettu, ja johto L siis oikosuljettu, virtaa tämä virta pitovirtana muut-tajakytkentään. Virtasäädön tapahtuessa tulisi siis säätökytken-nön sisävastus, riippuen lähetyskoskettimen b asettelusta kytketyksi kahden arvon välillä; jännitesäädön tapahtuessa tulisi jännite kytketyksi kahden arvon välillä edestakaisin.

Automaattinen linjavirta-asettelu voidaan nyt toteuttaa jatkuvana virtasäätönä. Sellaisena se kyllä täyttää vaaditut edellytykset tehohäviön suhteen oikosulkutapauksessa, mutta sillä on käytössä vähintäin sama tehohäviö kuin tähänastisella liitäntä-tekniikalla. Sitä paitsi on siirto-ominaisuuksien parantaminen sijoittamalla säätöhidastuksia välttämätön; tämä vaatii taas oi-kosulkuvirran rajoituksen hidastusaikana. Säätökytkentä on periaatteessa esitetty kuviossa 3. Tasavirtalähde UB johtaa virran sisävastuksen Ri kautta, joka on virran mitta-arvosta riippuva vastus, amperimittarin AM ja kuormitusvastuksen Rb kautta, joka edustaa tilaajasilmukkaa. Rinnakkain kuormitusvastuksen Rb kanssa on lähetyskosketin b.

Linjavirta-asettelu on myös toteutettavissa avainnettuna Virransäätönä. Sen siirto-ominaisuudet vastaavat jatkuvaa virta-säätöä. Etuna on mahdollisuus tehohäviön pienentämiseksi myös käytössä, epäkohtana suuremmat kustannukset avainnuskytkennälle ja välttämätön ulostulovirran tasaus. Periaatekytkentäkuvan avainne-tusta säädöstä esittää kuvio 5. Mittalaite M mittaa virran kulun ja ohjaa, riippuvaisena optimiarvon ja todellisen arvon poikkeamisesta avaintavan koskettimen k avainnussuhteesta. Kondensaattori C toimii ulostulovirran tasaajana.

Linjavirta-asettelu on lopuksi myös toteutettavissa jännitteensäädöllä. Tällöin tarjotaan liitäntäjohdolle kulloinkin vain niin paljon jännitettä, kuin on tarpeellista kulloisellakin pääte- 8 60330 laitteen ja johdon vastuksella halutun virran saamiseksi. Varsinainen jännitteen säätö voi - kuten virran säätökin - olla jatkuva (kuvio 4) tai avainnettu (kuvio 5). Sen ominaisuudet tehohäviöiden ja kustannusten suhteen vastaavat virransäädön ominaisuuksia. Sen siirto-ominaisuudet riippuvat säätönopeudesta. Virran asettelussa jännitteensäädöllä on saavutettava se, että lyhyillä johtopituuksil-la induktiivinen kuluttaja - kuten esim. kaukokirjoituskoneen vas-taanottomagneetti - ei tule liian paljon vaimennetuksi, jolloin syntyisi ei-sallittuja vääristymiä, vast, liian voimakas vastaanotto-alueen pienentyminen. Tästä syystä täytyy lähetyskytkennän sisävas-tuksella olla määrätty pienin arvo (aikavakio L/R virrannousulle). Mikäli sisäinen vastus ei riitä virtahäviöille virran pudotessa oi-kosulkuavainnuksella ja vanhemmissa kaukokirjoituskoneissa (suuri induktanssi L vastaanottomagneetilla) käytetään ns. "seka-avainnusta", joka on toteutettavissa keskuksen puoleisella lisäkytkennällä. Tämä lisäys on kytketty liitäntäjohdon ja muuttajakytkennän väliin lennä-tinjohtimeen bl ja varmentaa kirjoitustilassa virrankulun liitäntä-johdon kautta, kun lähetyskosketin b on erotusasennossa. Jos kosketin b on merkkiasennossa, jos siis johto on oikosuljettu, merkitsee lisäkapasitanssi virtatietä johtokapasitanssin purkaukselle. Tämän lisäksi lennätinjohtoon bl on kytketty kondensaattori, jonka kautta lisävirta kulkee, joka syntyy vastaanottomagneetin katkaisussa vapautuvasta energiasta. Tämä kondensaattori tulee hyvin lyhyessä ajassa ladatuksi. Täten muodostunut, sarjassa muuhun lisäjännittee-seen oleva vastajännite sallii lisävirran jo aikaisin kulkemaan nolla-arvon kautta. Virranputous tulee täten jyrkennetyksi. Tällainen lisäkytkentä, joka yhdistää katkaisu- ja oikosulkuavainnuksen edut, on selitetty saksalaisessa hakemusjulkaisussa P 2 138 576.2.

Jännitteensäätö voi nyt tapahtua nopeasti verrattuna siirtonopeuteen. Tällöin linjavirta tulee mitatuksi joka hetkellä ja tällä mitta-arvolla tulee jännite siten säädetyksi, että haluttu virta kulkee. Tilaajalla olevan (kaukokytkentäkojeen) hyvin suuren vastuksen virran katkaisussa tai kytkennässä nousee jännite järjestelmän vaatimaan maksimiarvoon, siis siihen arvoon, joka myös tunnetussa tekniikassa oli lähetysjännitteenä (esim. 120V). Täysin hyväk-* si käytetyllä johdonpituudella saadaan silloin samat siirto-olosuhteet kuin tähänastisessa tekniikassa. Lyhyemmillä johtopituuksilla kuitenkin saadaan parannus, koska johdon täydennysvastuksen poisjääminen tekee mahdolliseksi johdon nopeamman latautumisen.

9 60330

Toisessa suoritusesimerkissä tapahtuu jännitteensäätö hitaasti suhteessa siirtonopeuteen. Linjavirta mitataan askeleittain värähtelevässä tilassa; tämän mukaan asetetaan lähetysjännite kiinteästi, ts. lähetysjännite säilyttää myös virrankatkaisun aikana sähkötettäessä arvonsa. Vasta pitempiaikaisella virtakatkolla - esim. yhteyden purkamisen yhteydessä - nousee jännite järjestelmänmukaiseen maksimiarvoonsa. Samoin asettuu se yhteyttä rakennettaessa ensin määrätyllä hidastuksella nimellisarvolle; tämän hidastuksen ei kuitenkaan tarvitse olla sama, kuin yhteystien katkaisussa, vaan voidaan pitää huomattavasti lyhyempänä. Tässä rakenne-esimerkissä ei datasiirron ominaisuuksien tarvitse olla riippuvaisia säätökytkennän hidastusajöistä. Ei myöskään suodinkytkentöjen aikavakioilla, jotka esimerkiksi ovat välttämättömiä avainnetussa säädössä, ole mitään merkitystä.

Toisen mahdollisuuden automaattista linjavirta-asettelua varten esittää saksalainen hakemusjulkaisu 2 035 379» jossa käsin aseteltava johdontäydennysvastus on korvattu elektronisella kytkennällä, joka asettaa '’vastuksen” määrättyä virtaa varten välttämättömälle arvolle. Tällaisen säätökytkennän esittää esim. kuvio 7 (ELE). Kytkentä toimii kuten voimakkaasti aikahidastettu virtasäätö.

Keksinnön mukaisesti käytetään maadoittamatonta erillisvirta-liitäntää. Jos jännite on kiinteä, kuten virtasäädössä, kehitetään järjestelmän mukainen maksimijännite verkkokojeella tai muuttajalla yksilöllisesti tilaajakytkentää kohden, jolloin itse verkkokoje, vast, muuttaja voi olla sovitettu yhteisesti useampaa tilaajakyt-kentää varten. Jos jännite on säädetty, on tarkoituksenmukaista tilaajakytkentöjen keskityksessä (esim. keskitinkäytössä) liniavirran kehittämiseksi lepotilassa, varata lisäjännitelähde, joka on yhteinen kaikkia tilaajia varten, ja jonka ei tarvitse olla maadoittamaton.

Kuvion 2 mukaisessa suoritusesimerkissä on maadoittamaton virransyöttö SV varustettu avainnetulla jännitteensäädöllä. Virransyötön SV ja muuttajakytkennän US väliin on kytketty mittausarvon-anturi S linjavirran mittausta varten. Keskuksen puoleinen lisä-kytkentä TZ "sekoitetun avainnuksen” toteuttamiseksi on kytketty elektronisten koskettimien bkl ja bk2 väliin.

Toisen suoritusesimerkin keksinnöstä esittää kuvio 6. Tässä kytkennässä maasymmetria ja täten myös häiriöjännitevaatimusten noudattaminen varmennetaan sovittamalla maadoittamattomia erillisvirta-syöttöjä ja signaalipiirien galvaanisella erottamisella. Galvaaninen erottaminen saavutetaan käyttämällä valosähköisiä kytkentäelement- 10 60330 tejä OKI, 0K2. Erillisvirtasyötöt syötetään useampia tilaajia varten yhteisestä vaihtovirtalähteestä ja muodostuvat muuntajista Tr tasasuuntaajineen G12, G13 ja suodatinkondensaattoreineen C6, C7 (kuvio 7). Tällöin on häiriöjännitevaatimusten täyttämiseksi vain vielä tarpeen, että pulssilaidat tasoitetaan. Suojakytkennät SS estävät liian korkeiden kosketusjännitteiden muodostumisen johtimien ai ja bl ja maan välillä. Kuten tunnetuissa muuttajakytkennöis-sä asennetaan pitovastus RH. Lähetyskoskettimeksi b on sovitettu elektroninen vaihtokosketin, joka on muodostettu transistoreista T8, T9. Jos lähetystiedolla SD on arvo "nolla" on transistori T8 suljettu ja transistori T9 johtava. Jos sen sijaan lähetysdatalla on arvo "yksi", on transistori T8 johtava ja transistori T9 suljettu. Kytkennät A ja B toimivat sovituksina välityslaitteeseen.

Kuvio 7 esittää täydellisen maadoittamattoman muuttajakyt-kennän. Kytkentä sisältää jo mainitulla tavalla (saksalainen hake-musjulkaisu 1 911 252) tilaajakohtaisen vääristymätasoituksen välttämiseksi RC-avainnuspiirin, johon on liitetty liipaisukytkentä, avainnuskytkentä AS. Vastus R22 ja kondensaattori C3 muodostavat avainnus-RC-elimen. Esivastuksen R23 kautta ohjataan komplementti-Schmidt-liipaisin transistoreilla Tll ja T12, joka suoraan ohjaa valosähköistä kytkentäelementtiä 0K2. Tällaisen liipaisukytkennän etuna on erittäin pieni tehontarve siinä tapauksessa, että vastaan-ottodatoilla ED on arvo "nolla". Liipaisimen kynnysarvot määräytyvät jännitteenjakajasta R29j R24, R25· Vastus R25 on kerran tapahtuvaa tasausta varten pienimmän vääristymän säätämiseksi ra-kenneryhmäkokeilussa koekentällä. Valosähköisen kytkentäelementin 0K2 emitterivirta ohjaa transistorin T2 kautta transistoreiden T3 ja T4 muodostamaa ulosmenokytkintä. Pääasiassa transistoreista T2, T3 ja T4 muodostuva kytkentä A muodostaa muuttajakytkennälle sovituksen välityspaikkaan vastaanottosuunnassa. Vastaavan sovituksen lä-hetyssuunnassa muodostaa transistorin Tl sisältävä kytkentä B. Transistori Tl toimii sisäänmenokytkimenä. Sen kollektoripiirissä on kytkentäelementin OKI diodi, jonka valotransistori ohjaa darlington-asteen T10 kautta avainnustransistoria T9. Molemmat transistorit T8 ja T9 muodostavat lähetyskoskettimen b. Jos transistori T9 on estetty ja kosketin ui suljettu, tulee transistori T8 kantavastuk-sensa R18 kautta johtavasta ohjatuksi. Jos transistori T9 on johtavana, kulkee linjavirta diodin D5 kautta ja estää tällöin transistorin T8. Vastuksella Rl8 on lisäksi pitovastuksen RH tehtävä.

11 60330

Elektroninen tasoitus toteutetaan kondensaattorin CH ja vastuksen R32 avulla. Nämä rakennuselementit muodostavat avainnustransis-torin T9 kanssa Miller-integraattorin, joka takaa ulosmenosignaalin hitaan, melkein lineaarisen kytkentämuodon. Vastus R5L toimii väräh-telytaipumusten poistamiseksi. Sähkötysnopeuden ollessa 50 Bd, on tämä yksinkertainen ratkaisu riittävä. Nopeuden ollessa 100 Bd on aktiivisen suodattimen käyttö pulssin muodostamista varten tarkoituksenmukaista.

Elektronisen johtotäydennyksen kytkentä toimii kuten voimakkaasti aikahidastettu virtasäätö. Se on identtinen saksalaisessa hakemusjulkaisussa 2 035 379 esitetyn kytkennän kanssa. Elektroninen johtotäydennys ELE asennetaan diodisillan Gil avulla sähkötysjohtimeen bl.

Suojakytkennän SS tehtävänä on estää liian korkeat kosketus-jännitteet johtimien ai tai bl ja maan välillä, jotka voisivat syntyä maadoittamattomien erillisvirtapiirien maavuodosta. Tämä taataan kahdella keskeisellä ulkopuolisella jännitelähteellä tai tran-sistorikytkennällä, jossa on zenerdiodiluonne ja silta Gl^. Samalla tämä kytkentä suojaa yhteistoiminnassa rakenne-elementtien R3^} R35 ja C5 kanssa ulkopuolisilta, vierailta jännitteiltä. Kondensaattori C5 toimii myös johdonpäätteen symmetrian korottamiseksi ja lähetys-signaalien pyöristämiseksi, joka helpottaa häiriöjännitevaatimuksien täyttämistä.

Vaihtokoskettimien uT ja u2 navanvaihto johdetaan välitys-kriteerioista. Nämä kriteeriot on valvottava keskeisesti välitys-paikasta. Välityspaikka voi kytkeä napaisuusreleen U ohjausjohtimen (napaisuustiedot UD) kautta.

Salamansuojausta varten on varattu kaksi suojajohdinta johtimista ai ja bl maata vastaan.

Claims (10)

12 60330

1. Kytkentäjärjestely lennätintilaajapaikkojen liittämiseksi vaihtovirtasiirtolaitteisiin ja välityskeskuksiin erilaatuisten ja -pituisten johtojen kautta tasavirta-avainnuksella, jossa järjestelyssä johtolinjan virta jokaisen tilaajapaikan johdinsilmukassa on säädettävissä kussakin tilaajaliitoskytkennässä olevalla automaattisella säätökytkennällä, joka on suoritettu virta- tai jännite-säätönä, ennalta annettuun arvoon ja liitosjohto on erotettu gal-vaanisesti edelleen johtavista siirtolaitteista, tunnettu siitä, että jokaiselle liitosjohdolle (L) on järjestetty oma maadoittama-ton virtalähde (SV) ja että jokaisessa tilaajaliitäntäkytkennässä on kytketty sähkötysjohtimeen (bl) elektroninen laite (EA) johtojen , kautta tilaajakohtiin lähetetyn avainnetun tasavirran luiskien tasoittamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että jännitteen säädössä on järjestetty keskuksen puoleinen lisäkytkentä (TZ) nk. "sekoitetun avainnuksen" suorittamiseksi .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että sähkötysjohtimien (ai, bl) välille on järjestetty suojakytkentä (SS), joka estää luvattoman kosketusjännitteen esiintymisen maahan nähden.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että elektroninen tasoituskytkentä (EA) on toteutettu emitteriseuraajana, jonka kanta on kytketty vähintään yhdellä RC-elimellä.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että elektroninen tasoituskytkentä (EA) on toteutettu Miller-integraattorina (T9, C4, R32).

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että elektroninen tasoituskytkentä (EA) on toteutettu aktiivisena alipäästösuodattimena.

7· Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että aikaelimet (RZ, LZ) on sijoitettu väli-tyskriteerien tuottamiseksi ja muuntamiseksi muuntokytkennän keskus-tai vaihtovirtasähkötyspuolella.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen kytkentäjärjestely, t unnettu siitä, että virtaa tai jännitettä varten oleva säätö-kytkentä vaikuttaa samanaikaisesti tasoituskytkentänä. 13 60330

9· Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että siirrettävien signaalien avainnus ja säädön avainnus suoritetaan samalla transistorilla.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että sekoitettu avainnus suoritetaan signaalien avainnusta ja/tai tasoitusta varten olevalla kytkennällä.