FI60324C - Vaederbestaendig ljusskylt - Google Patents

Description

ΓβΊ m,KUULUTUSJULKAISU f Γ\ Ύ O A

Ma LBJ (") utläggningsskrift cU6Z4 (^Patent κ·? ^ v ^ (51) K».ik.3/Int.ci.3 G 09 F 13/04 SUOMI —FlN LAND (21) Ptunttihalumut — P»t»nt»n»öknlnf 33^3/73 (22) Haktmlspllvl — Ameknlnpd·! 29.10.73 ^ ' (23) Alkuplivi — Glltlghatadag 29*10.73 (41) Tullut lulklMk*! —Bllvlt off«ntll| 03.05.7^

Patentti· ja rekisterihallitus .... , ....

.._ ' _. . (44) Nlhdvlkslpanon |a kuuL)ulktliun pvm. — _ Q,

Patent· oeh registerstyralsan ' ' Arattan utlxd och uti.ikrtft™ pubimrad 31.08.81 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolk»u*—B«flrd prloritat 02.11.72

Ranska-Frankrike(FR) 7238851 Toteennäytetty-Styrkt (71)(72) Rene Verazin Tchakgarian, 19, avenue Charles de Gaulle, Autun (Saone & Loire), Ranska-Frankrike(FR) (7^) Berggren Oy Ab (5I+) Säänkestävä valotaulu - Väderbeständig ljusskylt

Keksintö koskee valotaulua, joka on tarkoitettu käytettäväksi tienviittana tai ilmoitustauluna ja joka on erityisesti suunniteltu käytettäväksi ulkosalla sään, nimenomaan tuulen, vaikuttamatta mitään sen kestoikään.

Ulkokäyttöön tarkoitettujen valotaulujen on täytettävä kaksi ehtoa, nimittäin ensinnäkin niiden on kestettävä huonoa säätä, varsinkin tuulenpuuskista johtuvia iskuja, ja toiseksi niiden valaistuslaitteiden on oltava suojattuina lentäviltä esineiltä ja samalla hyvin näkyvissä sekä päivällä että yöllä.

Ensiksi mainitun ehdon täyttämiseksi on esitetty massiivisia valotauluja joiden jalusta on sovitettu tilavuudeltaan useita kymmeniä, jopa satoja m'*, oleviin betonilaattoihin. Huolimatta niistä investoinneista, joita nämä laitteet vaativat, nämä vahvistetut valotaulut usein irtoavat perustaltaan tuulenpuuskien vaikutuksesta tai vahingoittuvat sadevedestä.

Lisäksi eräiden konstruktöörien tavoittelema tiiviys aiheuttaa joskus taulun räjähtämisen valaistuksen sytyttämishetkellä. On myös ehdotettu siiviläverkolla varustettujen reikien tekemistä tauluun, jotta nämä "hengittäisivät" ilman että hyönteiset pääsisivät 60324 tunkeutumaan sisustaan. Tällöin kuitenkin hyönteiset munivat munansa valonlähteiden läheisyyteen, niin että jälkikasvu joutuu kehittymään laatikon sisässä.

Tämän ensimmäisen varjopuoliryhmän korjaamiseksi on myös ehdotettu valotaulun tekemistä rungon eli laatikon varaan, joka molemmilta pituussuuntaisilta sivuiltaan on peitetty seinillä, jotka koostuvat ilmoitus sanoman kirjaimia kannattavista, erillisistä laulelleista. Näissä tunnetuissa toteutusmuodoissa lamellit, sen sijaan että ne olisivat matkan päässä toisistaan niin, että tuuli pääsisi kulkemaan taulun läpi, peittävät osittain toisensa, niin että seinät muodostavat jatkuvan pinnan, joka muodostaa melkoisen tuulen vastuksen.

Lisäksi runko on ilmanpitävä eikä päästä tuulta vapaasti kulkemaan taulun läpi. Vihdoin näissä valotauluissa käytetyt valaistuslaitteet, huolimatta siitä, että ne on sovitettu laatikon sisään ja että lois-heijastumat on estetty, eivät ole tyydyttävät, koska valaistuksen epärationaalisuuden johdosta taulun sanomaa ei tule valaistuksi homogeenisesti.

On myös ehdotettu valotauluja, joiden lamellit ovat tuulelle avoimet ja päästävät veden pois yhtä helposti kuin sisään. Mutta näihinkin rakenteisiin on jäänyt joukko varjopuolia, vaikkakin niissä on vältetty eräitä aikaisempia vaikeuksia, nimenomaan suuri tuulen vastus ja jalustojen ja laattojen suuri volyymi jne. Sen sijaan, koska lamellit on tehty läpikuultavasta muovista, esiintyy melkoisia probleemoja muovin ja metallirungon eri suuruisen lämpölaajenemisen johdosta. Nimenomaan suurten pintojen eli hyvin pitkien lamellien tapauksessa lamellien lämpölaajeneminen on niin suurta, että laajenemien yhteen sovittaminen on vaikeata.

Esillä oleva keksintö kohdistuu juuri näihin lamellitaului-hin, so. läpäiseviin ja säätäkestäviin valotauluihin. Paras keino voittaa tuulen vaikutukset ei nimittäin ole se, että tuulta yritetään vastustaa pakolla, tarjoamalla tuulelle jäykkä vastus, johon se osuu, vaan päinvastoin se, että tuuleen mukaudutaan antamalla sen vapaasti kulkea taulun läpi.

Tämä ajatus johtaa kuitenkin toiseen sarjaan probleemoja, nimittäin siihen, että taulun läpäisevyys ei saa olla sen päätehtävän, läpivuorokautisen tiedotuksen esteenä. Ei näin ollen käy päinsä, että lamellien väliset tuulen ja sadeveden kiertoa varten tehdyt välykset päästävät valonsäteet suotautumaan ulos niin, että ne häiritsevät katsojaa tai pienentävät tiedonannon selkeyttä.

3 60324

Juuri näiden eri probleemojen ratkaisemiseksi on lamellien asema ja suunta keksinnön mukaan suunniteltu ja sen pääasiallisimmat tunnusmerkit ilmenevät patenttivaatimuksesta 1.

Niinpä keksintö kohdistuu valotauluun, joka on erityisesti suunniteltu kestämään sään muutoksia, varsinkin tuulenpuuskia, ja joka koostuu laatikonmuotoisesta rungosta, jonka pituussuuntaisista seinistä ainakin toinen on muodostettu laulelleista, jotka toimivat taulun sanoman muodostavien kirjainten tai merkkien taustana ja joita lamelleja valaistaan laatikon sisästä päin. Keksinnön mukaisessa valotaulussa runko on ilmaa läpäisevä ja taustalamellit ovat pysty-tasossa perättään, muodostaen jatkuvan seinän, joka estää valonsäteiden hajaantumisen ulospäin, mutta ovat sen lisäksi sivusuunnassa matkan päässä toisistaan niin, että muodostuu yhteysvälykset, jotka päästävät tuulen ja sadeveden vapaasti kulkemaan taulun läpi, molemmilta puolilta, sekä vaakasuunnassa että pystysuunnassa.

Tämän ajatuksen perusteella voidaan saada aikaan huomattavasti entistä keveämpiä valotauluja, jotka helposti suoriutuvat rajuilmoista, koska niiden ei tarvitse niitä vastustaa. Nämä taulut ovat itse asiassa avoimet kaikille tuulille. Lisäksi perättäiset, kaltevat lamellit on asetettu siten, että samalla kun ne päästävät sadeveden vapaasti lävitseen, ne estävät loisheijastuksia saavuttamasta katsojaa, varmistaen samalla erinomaisen ympärivuorokautisen näkyvyyden valoisuutta parantamalla.

Itse asiassa nämä lamellit, vaikka ne ovat toisiinsa nähden siirtyneinä, antavat jonkin matkan päästä katsottaessa sen vaikutelman, että ne täysin liittyvät toisiinsa, mikä estää valaistuselinten valonsäteitä suotautumasta ulos lamellien välitse ja häiritsemästä katsojaa.

Lamellit on kiinnitetty kierteitettyjen, loivalle mutkalle taivutettujen tankojen päihin, jotka tangot ulkonevat säteen suunnassa laatikon kehystä tukevien ylisen ja alisen muototangon yhdistävien keskisten pystyosien molemmille puolille.

Lamellit on tehty läpikuultavasta muoviaineesta kuten metakry-laatista ja ne on kiinnitetty paikoilleen mainittujen kierteitettyjen tankojen avulla useista kohdista pituuttaan.

Keksinnön mukainen valotaulu on keksintöä rajoittamattomana esimerkkinä esitetty oheisessa piirustuksessa, jossa: 4 60324

Kuvio 1 on poikkileikkauskuvanto keksinnön mukaisesta valotaulusta, ja kuvio 2 on tasokuvanto yhdestä kaltevasta lamellista.

Keksinnön mukainen valotaulu koostuu olennaisesti kehyksestä, joka on suuntaissärmiömäisen laatikon muodossa, jonka kaksi käyttö-pintaa, joihin julkaistavan tai tiedoksiannettavan sanoman kirjaimet on kiinnitetty, koostuvat tunnettuun tapaan vinoista laulelleista.

Laatikon muotoinen kehys koostuu olennaisesti metallisista muototangoista 1, joiden poikkileikkaus on U-muotoinen ja joiden tankojen laipat ovat suunnattuina laatikon sisään päin. Nämä muoto-tangot toimivat laatikon koko kehälle ulottuvan kehyksen 2 jäykistee-nä. Ylinen ja alinen muototanko on yhdistetty toisiinsa pystyosilla 3, jotka on molemmista päistään hitsattu U-tankojen 1 sisäpintoihin. Nämä pystyosat ovat kohtisuorassa U-tankoihin 1 nähden ja ulottuvat laatikon koko korkeudelle, niin että ne voivat toimia laatikon pituussuuntaiset seinät muodostavien vinojen lamellien 4 kiinnitystukina. Lamellit *1 ulottuvat laatikon koko korkeudelle ja ovat kaikki saman verran kaltevat, niin että ne ovat yhdensuuntaiset. Näiden lamellien kiinnitys ja asento ovat ratkaisevan tärkeät, koska juuri nämä estävät tuulen, sateen ja lumen vapaasti kiertämästä laatikon läpi samalla sallien kaikkien lamellien yhdenmukaisen valaistuksen ilman lois-heijastumien muodostumista.

Tämän probleeman ratkaisemiseksi lamellit ovat perättäisinä pystytasossa, so. yhden lamellin alareuna 40 on samassa vaakatasossa kuin toisen lamellin yläreuna 4l (katkoviiva A-A). Sovittamalla lamellit nimenomaan tällä tavoin saavutetaan avaruudessa jatkuva pinta, niin että kaukaa katsottuna katsoja saa sen vaikutelman, että kyseessä todellisuudessa on osiin jaettu tasopinta. Näin ollen fluorisoivien putkien 5 tai neonputkien 6 lähettämät valonsäteet eivät pysty suotautumaan lamellien 4 välitse.

Sen sijaan taulu kokonaisuudessaan on tuulta, lunta ja sadetta läpäisevä sen johdosta, että perättäisten lamellien väleihin jää riittävän suuret välimatkat E, jotta sade ja tuuli pääsevät vapaasti läpi (nuoli F).

Koska näitä välejä E on laatikon molemmissa sivuissa ja koska mikään sisäinenkään este ei vastusta tuulen vapaata kulkua laatikoiden läpi, tuuli pääsee vapaasti sisään laatikon toiselta sivulta ja ulos sen toiselta sivulta (nuoli Fl).

Siinä tapauksessa, että vain toinen laatikon sivu on lamel-loitu, takasivu voi olla joko avoin tai ristikolla tai reikälevyllä suljettu.

5 60324

Kaltevat lamellit 4 on kiinnitetty kierteitettyjen tankojen 7 avulla, jotka on hiukan taivutettu kohdasta 8 ja joita kannnattavat pystyosat 3- Tangot on kiinnitetty paikoilleen laatikon sisään luki-tusmuttereiden 9 ja aluslevyjen 10 avulla, jotka on sovitettu molemmin nuolin pystyosia 3. Kaltevat lamellit 4 on lopullisesti kiinnitetty vastamutterin 11 ja hattumutterin 12 avulla, joiden väliin kukin lamelli on löysästi kiristetty. Jokainen tanko on kierteittä-misen jälkeen päällystetty eristysvaipalla 13, koska tangot toimivat, paitsi kaltevien lamellien 4 kiinnityseliminä, myös neonputkien 6 (kuvio 1) kannattimina.

Valonlähteet on kytketty jokaiseen lamellipariin sillä tavoin, että kunkin kahden vastakkaisen lamellin välissä on ainakin yksi fluorisoiva tai neonputki, niin että kaikkien lamellien valais-tusvoimakkuus on sama, mistä seuraa, että lamelleihin kiinnitetyt kirjaimet tulevat valaistuiksi samalla tavoin koko pinnaltaan.

Lamellit, jotka ulottuvat laatikon koko pituudelle, on kiinnitetty useista keskiviivansa pisteistä pystyosien 3 kannattamien kierteitettyjen tankojen 7 avulla. Talven ja kesän välisten lämpötilan vaihteluiden aiheuttamien mittamuutosten kompensoimiseksi kullakin lamellilla on se erikoispiirre (kuvio 2) että sen keskellä oleva kiinnitysreikä 14 on ympyränmuotoinen, mutta muut reiät, jotka ovat tämän keskisen reiän molemmin puolin, pitenevät vähitellen lamellin päihin mentäessä; näin ollen reiät 15 ovat lyhemmät kuin reiät 16 jne. Täten mittamuutokset saadaan automaattisesti kompensoiduksi.

Reiät lamelleihin tehdään työpajassa 15°C lämpötilassa siten, että ne ulkona sallivat mittamuutokset -35:sta +65°C:een.

Näiden valotaulujen keksinnön mukaisen rakenteen ansiosta saadaan tuotteita, jotka ovat erittäin keveitä, tuulettuvat itsestään ja peseytyvät sateessa. Lisäksi nämä taulut niiden rakentamiseen käytettyjen elinten yksinkertaisuuden ansiosta ovat erittäin kilpailukykyiset .

Selvää on, että keksintö ei ole rajoitettu edellä selitettyyn ja piirustuksessa esitettyyn sovellutusesimerkkiin, vaan että tähän voidaan tehdä muutoksia ja korvata se muilla sovellutusmuo-doilla keksinnön puitteista poikkeamatta.

Claims (7)

1. 6 60324
2. 1. Valotaulu, joka on erityisesti tarkoitettu kestämään huonoa säätä, varsinkin tuulenpuuskia ja joka koostuu laatikonmuotöisestä rungosta (1, 2), jonka pituussuuntaisista seinistä ainakin toinen on muodostettu lamelleista (4), jotka toimivat taulun sanoman muodostavien kirjainten ja merkkien taustana ja joita lamelleja valaistaan laatikon sisästä, tunnettu siitä, että runko (1, 2) on ilmaa läpäisevä ja että taustalamellit (4) ovat pystytasossa perättäin, muodostaen jatkuvan seinän, joka estää valonsäteiden hajaantumisen ulospäin, mutta ovat sen lisäksi sivusuunnassa matkan päässä toisistaan, niin että muodostuu yhteysvälykset (E), jotka päästävät tuulen ja sadeveden vapaasti kulkemaan taulun läpi molemmilta puolilta, sekä vaakasuunnassa että pystysuunnassa ja että taustalamellit (4) on kiinnitetty kierteitettyjen, hiukan mutkalle taivutettujen tankojen (7) päihin, jotka tangot ulkonevat säteen suunnassa molemmilta puolilta keskisiä pystyosia (3), jotka yhdistävät laatikon kehyksen jäykistävän, ylisen ja alisen muototangon (1).
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valotaulu, tunnettu siitä, että kierteitetyt tangot (7) pistävät pystyosien (3) läpi jaon kiinnitetty vastamuttereiden (9) avulla, ja että taustalamellit (4) samoin on kiristetty vastamuttereiden (11) ja hattumuttereiden (12) väliin.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen valotaulu, tunnet-t u siitä, että kierteitetyt tangot (7) on päällystetty eristysai-neella.
5. 4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen valotaulu, tunnettu siitä, että lamellit (4) on tehty läpikuultavasta muovista kuten metakrylaatista ja kiinnitetty paikoilleen kierteitettyjen tankojen (7) avulla useista kohdista pituuttaan.
6. 3. Patenttivaatimuksen 4 mukainen valotaulu, tunnettu siitä, että kunkin lame Uin (4) keskellä sijaitseva kiinnitysreikä (14) on ympyränmuotoinen, mutta muut reiät (15, 16), keskustan molemmin puolin, pitenevät vähitellen reikä reiältä lameUin päihin saakka, mikä sallii lämpömuodonmuutosten itse-kompensoitumisen lämpötilavä-lillä -35 - +65°C.
7. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen valotaulu, tunnettu siitä, että reiät (14, 15, 16) on tehty lamelleihin 15°C lämpötilassa. ·· · :>'j