FI60277C - Saett att hopfoga skivelement - Google Patents

Description

Ifnrrl ra! kuulutusjulkaisu /:0977

Wg W 11 UTL AGG NI NOSSKRI FT 6UZ ' ' (45) patent medlelat v (51) Kv.ik?/im.a.3 E C 2/00

SUOMI—FINLAND <*) Ptt*nttlh«k«mu* — P*t«ntart*6knlng JJ2 31P

(22) Hakemtaptlv· —An*0taln*»d»g 28.0?.77 * * (23) AlkupUvt— Gittl,h«t*d«| 28 07 77

(41) Tulkit fulkittksi — Bllvtt offwitll, p„ 7Q

Patentti· ja rekisterihallitus .... ......... , . „ , * *

' . __ . (44) NlhUvilulpanon I* kuuL|ulktlsun pvm. — „ Q

Patent- och registerstyrelsen Anrtkan utl»,d och utl.tkrtfUn public·™* 31.08.81 (32)(33)(31) fyy4*«y etuoikeus—Begird priorlt·* (71) Rockwool Aktiebolaget, Fack 615, 3-5^1 01 Skövde, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Ake Angel, Skövde, Ruotsi-Sverige (SE) (7^+) Berggren Oy Ab (5^) Menetelmä levyelementtien yhteenliittämiseksi - Sätt att hopfoga skivelement

Seinien, lattioiden ja kattojen pystyttämiseksi rakennuksissa, varsinkin laivoissa, käytetään usein tasomaisia rakennusele-menttejä, joiden tehtävänä on yhdistettyinä muodostaa huoneita rajoittavia pintoja, ns. levyelementtejä. Tällaiset elementit voidaan muodostaa kerrosperiaatteen mukaan, jolloin ne muodostuvat sisuksesta sekä pintakerroksista. Sisuksessa voi olla pintakerrokset molemmilla puolilla, mikä on tavallista seinäelementeissä, tai ainoastaan toisella puolella, jollaista rakennetta käytetään lattioihin ja kattoelementteihin. Sekä sisus että pintakerrokset on valittu antamaan elementille halutut ominaisuudet mitä paloturvallisuuteen, lämmöneristykseen, ääneneristykseen, äänenvaimennukseen, ulkonäköön ym. tulee. Kerroselementit tarjoavat tällöin erittäin hyvät mahdollisuudet saada sopivat ominaisuudet omaavan sisusaineen ja pintakerrosten yhdistelmällä tarkoitukseensa hyvin sopiva elementti .

Kyseistä elementtitekniikkaa on käytetty paljon laivanrakennuksessa. Hyttien ja muiden huoneiden rakentamisessa laivaan 60277 tarvitaan elementtejä, jotka takaavat erittäin hyvän paloturvallisuuden yhdistettynä hyvään ääneneristyskykyyn. Ulkonäölle ja kestävyydelle sekä usein myös lämmöneristyskyvylle asetetaan myös suuria vaatimuksia. On todettu, että kerroselemen-tit, jotka muodostuvat mineraalivillasisuksesta, jossa kuitu-tasot ovat suuntautuneet kohtisuoraan pintaelementtien tasoa vastaan, ja yhdestä tai kahdesta muovilaminoitua levyä tai muovilaminaattia olevasta pintakerroksesta, tarjoavat tällaisiin käyttötarkoituksiin sekä myös vastaaviin käyttötarkoituksiin maissa kohtuullisella kustannuksella erittäin hyvän ratkaisun tässä yhteydessä esiintyviin ongelmiin.

Elementtien yhteenliittäminen aiheuttaa kuitenkin erityisiä ongelmia. Tällöin toimitaan yleensä kahden periaatteen mukaisesti. Toisen periaatteen mukaan käytetään lukkoprofiileja, jotka sijaitsevat kahden elementin välisen liitoksen päällä ja peittävät sen, samalla kun ne pitävät elementtejä kiinni toistensa suhteen. Toinen periaate käyttää ns. näkymätöntä saumausta. Elementit rajoittuvat tällöin toisiinsa reuna reunaa vasten ilman, että liitäntäosaa on näkyvissä.

Jälkimmäisen periaatteen yhteydessä käytetään usein ura- ja ruodeperiaatetta. Sisusaineen yhteenliitännässä toisiinsa rajoittuviin reunapintoihin on tällöin jyrsitty uria. Näihin uriin työnnetään sen jälkeen asennuksen yhteydessä irrallinen ruode, joka on esim. muovilaminaattia. Joissakin tapauksissa on myös käytetty asbestisementtilevykaistaleita. Ruode on myös joskus sivelty liimalla ennen uriin työntämistä. Kun ura- ja ruodeliitosta on käytetty mineraalivillasisusaineen yhteydessä, on kuitenkin havaittu, ettei ruode sisusaineen joustavuudesta johtuen ole pystynyt kiinnittämään elementtejä toistensa suhteen. Elementit voivat tällöin siirtyä, minkä jälkeen ne eivät enää sijaitse samassa tasossa. Suhteellisen pienetkin siirtymät aiheuttavat haittoja käytännössä. Tätä on sen tähden pyritty estämään, ja siinä on onnistuttukin, vahvistamalla uraa siten, että uraan on sijoitettu vahvistusprofiili. Tällainen menetelmä on esitetty ruotsalaisessa patenttihakemuksessa 7308582-2.

3 60277

Esillä oleva keksintö ratkaisee kuitenkin ongelman, joka koskee levyelementtien tyydyttävää kiinnitystä toistensa suhteen, uran ja ruoteen auvlla entistä yksinkertaisemmalla tavalla. Keksintö tarkoittaa näin ollen menetelmää levyelementtien yh-teenliittämiseksi uran ja ruoteen avulla, jolloin ruode on tarkoitettu liittämään suoraan yhteen sisusaineet kahdessa le-vyelementissä, joissa on pehmeämpi, esim. mineraalivillaa oleva sisus ja kovemmat, esim. levyä tai muovilaminaattia olevat pintakerrokset, jolloin levyelementeissä on toisiaan vastaavat urat niissä pinnoissa, jotka yhteenliitettäessä käännetään toisiaan vasten, ja näihin uriin sijoitetaan irralliset ruo-teet, joiden leveys vastaa suunnilleen yhdistettyä urien syvyyttä ja joiden paksuus on sovitettu urien leveyden mukaan ja joilla on sopiva pituus, ja keksintö on tunnettu siitä, että käytetään ruoteita, joissa on suunnilleen niiden keskiviivaa pitkin, koko niiden pituudelta kulkevat, ohuet ja jäykät, kohtisuorat ulokkeet molemmilla puolilla, niin että niillä on poikkileikkauksena ristinmuotoinen profiili, jolloin ulokkeet ovat lyhyemmät kuin urien etäisyys pintakerroksista.

Kun on tutkittu, mitä tapahtuu, kun kahta levyelementtiä siirretään samansuuntaisesti toistensa suhteen, niin että ne tulevat sijaitsemaan eri tasoissa, on havaittu, että ruode kiertyy siirtymisen aikana. Kuten seuraavassa myös tullaan esittämään esimerkkien yhteydessä, tarjoavat keksinnön mukaisten ruotei-den ulokkeet hyvin vahvan vastuksen tällaista kiertymistä vastaan ja estävät tällä tavoin osaltaan tehokkaasti levyelementtien tällaisen samansuuntaisen siirtymisen toistensa suhteen.

Ulokkeiden avulla voidaan nyt myös hankala liimausvaihe eliminoida. Tällöin ulokkeiden molemmat puolet sopivasti varustetaan tahmealla päällysteellä, joka on ennen asennusta edullisesti peitetty suojakalvolla ja joka asennuksen yhteydessä saa aikaan sen, että molemmat levyelementit kiinnitetään toisiinsa pysyvästi ulokkeilla varustettujen ruoteiden avulla.

Joskus on ollut vaikeuksia työskennällä riittävän syvien si-susaineessa olevien urien kanssa. Vaikeuksia on esiintynyt 60277 erityisesti silloin, kun levyelementti on katkaistu, jolloin on ollut pakko muodostaa uusi ura elementin sivureunaan. Tällaisissa tilanteissa olisi mieluummin käytetty yhdensuuntaisia, matalampia uria ja useita irrallisia, samansuuntaisia ruotei-ta. Tämä aiheuttaa kuitenkin vuorostaan asennusongelmia. Keksinnön mukaisten ulokkeiden avulla voidaan kuitenkin useita yhdensuuntaisia ruoteita käyttää samassa saumassa ilman asennusongelmia. Tämä tapahtuu antamalla kahden tai useamman ruo-teen kulkea yhdensuuntaisesti, jolloin ruoteet on yhdistetty toisiinsa yhteisillä, välissä olevilla ulokkeilla.

Keksintöä selitetään seuraavassa muutamien esimerkkien avulla.

Kuviossa 1 esitetään saumaa sen muodostamisen aikana. Kuvio 2 esittää samaa saumaa kokoonpantuna. Kuvio 3 esittää kahden le-vyelementin välistä saumaa, jolloin levyelementtejä on siirretty, niin että ne sijaitsevat eri tasoissa. Kuvio 4 esittää lopuksi sauman osia ennen yhdistämistä, jolloin levyelemen-teissä on kaksi yhdensuuntaista uraa ja yhdistäminen tapahtuu kahden toisiinsa yhdistetyn, samansuuntaisen ruoteen avulla.

Kuviossa 1 esitetään kaksi levyelementtiä 1 ja 2, jolloin levyelementti 1 muodostuu sisuksesta 3, joka on eristävää ainetta, edullisesti mineraalivillaa, ja jonka molemmilla puolilla on pintakerros 4 ja 4'. Vastaavasti levyelementti 2 muodostuu sisuksesta 5, jonka kummallakin puolella on pintakerros 6 ja 6'. Levyelementissä 1 on ura 7 ja levyelementissä 2 ura 8.

Uraan 7 sijoitetaan ruode 9 nuolen a suunnassa. Ruoteessa 9 on kummallakin puolella uloke 10 ja 10', jotka ulokkeet ulkonevat suunnilleen ruoteen keskiviivasta. Kun ruode 9 on sovitettu uraan 7, sijoitetaan levyelementti 2 paikoilleen, niin että sen ura 8 on ruoteen 9 päällä, siirtämällä elementtiä nuolen b suunnassa.

Yhdistämisen jälkeinen sauman ulkonäkö käy ilmi kuviosta 2.

Ruode 9 täyttää nyt ainakin urien 7 ja 8 pääosan. Ulokkeet 10 ja 10’ sijaitsevat levyelementtien 1 ja 2 sisuksien 3 ja 5 vä- 60277 5 lisessä kosketuspinnassa. Molempien levyelementtien sisuksiin on tällöin muodostunut sisäänpainuma 11.

Sovittamalla uran leveys ja ruoteen paksuus sopivasti ennen muuta sisusaineen mukaan pyritään siihen, että ruoteella 9 on mahdollisimman hyvä sovite urien seiniä vasten ottaen huomioon, että ruoteen sisäänvienti voisi tapahtua suhteellisen helposti. Ulokkeiden 10 ja 10' pituus ja paksuus määräytyvät samoin sisusaineen 3 ja 5 ominaisuuksien mukaan. Muodonmuutos, jonka ulokkeet 10 ja 10' aiheuttavat levyelementtien sisuksiin 3 ja 5, kun levyelementit yhdistetään reuna reunaa vasten, ei saa vaatia liian suurta voimaa. Toisaalta on tietty muodonmuutos toivottava, koska ulokkeet tällöin kiinnittyvät paremmin.

Jos, kuten kuvio 3 liioitellen esittää, molemmat levyelementit 12 ja 13, jotka on yhdistetty toisiinsa kuvion 2 esittämällä tavalla, nyt siirtyisivät toistensa suhteen niin, että ne yhä ovat yhdensuuntaiset, mutta sijaitsevat eri tasoissa, ruode 14 asettuu toiseen asentoon kuin ruode 9 kuviossa 2. Kokemus on osoittanut, että ruode pääasiassa kiertyy, mikä aiheuttaa muodonmuutoksen urien sisääntulojen 16 ja 16' kohdalla. Suhteellisen huomattavia siirtymiä voi tapahtua ilman, että muodonmuutokset kohdissa 16 ja 16' muodostuvat niin suuriksi, että lisäsiirtymistä vastaan syntyy huomattava vastus. Ruoteen 14 kiertyessä sen ulokkeet aiheuttavat kuitenkin muodonmuutoksia 17 ja 17' levyelementtien reunaosissa. Nämä muodonmuutokset lisäävät nyt huomattavasti vastusta levyelementtien yhdensuuntaista siirtymistä vastaan toistensa suhteen.

Kuviossa 4 esitetään keksinnön mukainen sauma kahden levyele-mentin 20 ja 21 välillä, jotka molemmat muodostuvat sisusai-neista 24, 25 ja pintakerroksista 22, 22', 23 ja 23'. Levy-elementissä 20 on urat 26 ja 26', jotka ovat keskenään yhdensuuntaiset ja sijaitsevat määrätyn välimatkan päässä toisistaan. Vastaavasti on levyelementissä 21 urat 27 ja 27', jotka ovat samoin yhdensuuntaiset ja sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan. Kahta levyelementtiä 20 ja 21 yhteenliitettäessä sovitetaan liitoskomponentti 28 sisään, joka muodostuu kah- 60277 desta ruoteesta 29 ja 29', joilla on yhteinen, niitä yhdistävä uloke 30 ja vastakkaisessa suunnassa tätä yhteistä uloketta vastaan ulkonevat ulokkeet 31 ja 31'. Yhteenliittämisen aikana sijoitetaan ruode 29 uriin 26 ja 27, kun taas ruode 29' sijoitetaan uriin 26' ja 27'. Yhteinen uloke 30 pitää tällöin ruoteet 29 ja 29' muuttumattoman välimatkan päässä toisistaan, joka vastaa urien 26 ja 26' sekä 27 ja 27' välisiä etäisyyksiä. Ulokkeet 31 ja 31' puristuvat sisuaineiden 24 ja 25 välisen kosketuspinnan sisään ja estävät tällöin osaltaan le-vyelementtien siitymisen toistensa suhteen, niin että ne joutuvat eri tasoihin.

Ilmeisesti ulokkeiden uloimmat osat saavat aikaan pääasiallisen vastuksen ulokkeilla varustetun ruoteen kiertymistä vastaan saumassa. Sen tähden on edullista tehdä ulokkeiden uloimmat osat paksunnetuiksi ja samalla säilyttää ulokkeiden riittävä jäykkyys. Tällöin sisusaineen alkumuodonmuutos muodostuu suuremmaksi tietyn yhdistetyn muodonmuutoksen puitteissa johtuen ulokkeiden painumisesta sauman sisään. Tällä tavoin saadaan myös aikaan mahdollisimman suuri vastus vääntymistä vastaan .

Keksintö ei rajoitu esitettyihin esimerkkeihin, vaan se käsittää myös muut suoritusmuodot patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (5)

1. 7 60277
2. 1. Menetelmä levyelementtien (1, 2, 12, 13, 20, 21) yhteen-liittämiseksi uran ja ruoteen avulla, jolloin ruode on tarkoitettu liittämään suoraan yhteen sisusaineet kahdessa levyele-mentissä, joissa on pehmeämpi, esim. mineraalivillaa oleva sisus (3, 5, 24, 25) ja kovemmat, esim. levyä tai muovilaminaat-tia olevat pintakerrokset (4, 4', 6, 6', 22, 22', 23, 23’), jolloin levyelementeissä on toisiaan vastaavat urat (7, 8, 26, 26’, 27, 27’) niissä pinnoissa, jotka yhteenliitettäessä käännetään toisiaan vasten, ja näihin uriin sijoitetaan irralliset ruoteet (9, 14, 29, 29'), joiden leveys vastaa suunnilleen yhdistettyä urien syvyyttä ja joiden paksuus on sovitettu urien leveyden mukaan ja joilla on sopiva pituus, tunnettu siitä, että käytetään ruoteita (9, 14, 29, 29’), joissa on suunnilleen niiden keskiviivaa pitkin, koko niiden pituudelta kulkevat, ohuet ja jäykät, kohtisuorat ulokkeet (10, 10', 30, 31, 31') molemmilla puolilla, niin että niillä on poikkileikkauksena ristinmuotoinen profiili, jolloin ulokkeet (10, 10', 30, 31, 31') ovat lyhyemmät kuin urien (7, 8, 26, 26', 27, 27. etäisyys pintakerroksista (4, 4', 6, 6', 22, 22', 23, 23’) .
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että samanaikaisesti käytetään kahta tai useampaa yhdensuuntaista ruodetta (29, 29'), jotka on yhdistetty toisiinsa siten, että niiden välissä olevat ulokkeet (30) ovat yhteiset.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ulokkeissa on tahmea päällyste, joka on edullisesti ennen yhteenliittämistä suojattu suojakalvolla. Patentkray
5. 1. Sätt för att med not och fjäder hopfoga skivelement (1, 2, 12, 13, 20, 21), varvid fjädern är avsedd att direkt sam-manfoga kärnmaterialen i tvä skivelement som har en mjukare kärna (3, 5, 24, 25), t.ex. av mineralull, och härdare ytskikt (4, 4', 6, 6', 22, 22', 23, 23'), t.ex. av plät eller plast-