FI60230C - Foerfarande och anlaeggning foer framstaellning av braennbara briketter ur vaextmaterial - Google Patents

Description

RSr^l ΓβΊ mvKUULUTUSJULKAISU ,ΛΛ,Λ

J0A L*J (") UTLÄGCNINCSSKRIPT 6UZ0U

ffeJS c (45) "-tty 10 12 1931

Patent raeddelat ^ (51) lt»,lk?3 C 10 L 5/44 SUOMI—FINLAND (21) ’’»•"«••“•‘•mu*-ρμμμμμιιιπ* 762953 (22) HakemlipUvt — Aiweknlngadag 15.10.76 * ' (23) Alkuplivt—GlMghuudtg 15.10.76 (41) Tulkit JulklMlul — Blivlt offwftllg 06.01.78 · -«»tMHh.lllf. {44) NlhtiwIksIpMM |t kmiilvIkalM. .vm. —

Patent- och regiatantyralMn ' ' AmMcan ucltgd od· utLskrtfMn publicarad 31.08.8l (32)(33)(31) pyydetty •ακΜηιι*—Begird prloritet 05.07.76

Ranska-Frankrike (FR) 7620506 (71) Agence Nationale de Valorisation de la Recherche (ANVAR), 13, rue Madeleine Michelis, 92522 Neuilly-sur-Seine, Ranska-Frankrike(FR) (72) Daniel Loas, Paris, Ranska-Frankrike(FR) (7^) 0y Kolster Ab (5I») Menetelmä ja laitteisto palavien brikettien valmistamiseksi kasvi-materiaaleista - Förfarande och anläggning för framställning av brännbara briketter ur växtmaterial

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto palavien brikettien valmistamiseksi kasvimateriaaleista, ja erikoisesti menetelmä, jossa ei käytetä mitään sideaineita.

Tunnetaan ennestään palavien brikettien valmistusmenetelmä, jonka mukaan ilman lisä-sideaineita käytetään kasveista peräisin olevia jätteitä. Tähän tarkoitukseen käytetään erilaisia jätteitä, kuten puista pudonneita jätteitä, puulastuja, sahanpuruja, hedelmien kuoria tai siemeniä tai teollisuus- tai maatalous jätteiden kasviosia.

Jatkuvaa tai epäjatkuvaa menetelmää soveltaen nämä jätteet puristetaan kokoon erimuotoisiksi ja -mittaisiksi palaviksi briketeiksi .

Ennen kuin jätteet syötetään puristimeen, kohdistetaan nii hin suoraan ja vuoron perään kaksi esikäsittelyä: 2 60230 - mekaaninen hienoritamiskäsittely tarpeellisen rakeisuuden saavuttamiseksi (katkomislaitteiden, jauhatuslaitteiden jne. avulla) - lämpökuivauskäsittely niiden kosteuspitoisuuden alentamiseksi yleensä alle 15 % (erilaisilla lämmönkehittimillä varustettujen kuivureiden avulla).

Tähän ilman sideaineiden käyttöä tapahtuvaan valmistukseen, varsinkin taloudellisempaan jatkuvaan menetelmään liittyy kuitenkin eräitä vaikeuksia ja haittoja: a) jätteiden vaihteleva alkuperä johtaa valmistuksen aikana puristimeen syötetyn materiaalin ominaisuuksien huomattaviin vaihteluihin , b) jätteisiin sisältyvän kosteuden poistaminen vaatii suhteellisen korkeita kuivauslämpötiloja, jotka voivat olla jopa 400°C, ja jotka voivat vaikuttaa haitallisesti puristimen kestokykyyn ja johtaa paikallisiin hiiltymisiin ja tämän takia briket-tien myöhempiin itsesyttymisvaaroihin, c) vähintään 10-11 % suuruinen kosteuspitoisuus on välttämätön krikettien kokoamiseksi ilman sideainetta, mikä vähentää bri-kettien polttoarvoa painoyksikköä kohden, vaikeuttaa hyvää palamista ja aiheuttaa palamiskaasujen suuria vesihöyrynpitoisuuksia (tiivistymistä johdoissa sekä käytrövaikeuksia savustus-uuneissa ia kuivureis sa), d) krikettien rakenteen puuttuvan koossapysymisen ja tasaisuuden takia briketit rikkoutuvat helposti ja turmeltuvat käsittelyjen yhteydessä.

Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä esitetyt vaikeudet ja haitat. Keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto palavien brikettien valmistamiseksi kasvimateriaalista jauhamalla kasvi-materiaalia, kuivaamalla jauhettu kasvimateriaali ja agglomeroi-malla kuivattu ja jauhettu materiaali paineen alaisena briketeiksi käyttämättä 1isäsideainetta.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että kasvimateriaaliin sekoitetaan muuta kasvimateriaalia, joka on pitkälle edistyneessä itsekäymistilassa ja jota on jauhettu käymisen aikana samalla säätämällä käymistä kunnes on saatu hiukkasia, joilla on paisunut rakenne ilman että ligniini on eronnut selluloosa-kudoksesta .

Keksinnön erään oleellisen tunnusmerkin mukaan yhdistetään täten puhtaasti mekaaniseen hienontamiskäsittelyyn käymisvaiheita siten, että aikaansaadaan kasvimateriaalien määrätty hajoaminen samalla kertaa sekä mekaanisin että biologisin keinoin.

3 60230

On havaittu, että ennestään tunnettuun käsittelyyn verrattaessa voidaan tämän mekaanisen ja biologisen käsittelyn avulla saada helpommin kuivattavissa olevaa materiaalia, joka lisäksi voidaan kuivata entistä pienempään kosteuspitoisuuteen. Osoittautuu itse asiassa, että keksinnön mukaa ei ole välttämätöntä ylläpitää suurta kosteuspitoisuutta hiukkasten saattamiseksi agglomeroitumaan, vaan että tämä pitoisuus voidaan alentaa arvoa 8 % pienemmäksi. On lisäksi havaittu, että saaduilla briketeillä on huomattavasti parantunut mekaaninen lujuus. On huomattava, että käymisen keskeyttäminen ennen ligniinin erottumista on sangen tärkeää. Voidaan itse asiassa ajatella, vaikkakaan tarkoituksena ei ole rajoittaa keksintöä millään teoreettisella selityksellä, että hajotetussa materiaalissa säilynyt ligniini jollain tavoin toimii sidosaineena näitä materiaaleja briketeiksi puristettaessa, niin että täten voidaan saavuttaa hiukkasten tyydyttävä agglomeroituminen.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan sekoitetaan kasvismateriaaleihin ensimmäisessä käymisvaiheessa muita pitemmälle edistyneessä käymistilassa olevia kasvismateriaaleja, minkä jälkeen näihin alkavassa käymistilassa oleviin materiaaleihin kohdistetaan katkomiskäsittely, ja sitten sekoitetaan toisessa käymisvaiheessa ja niitä kolmannessa käymisvaiheessa sekoitetaan hienontaen kunnes saavutetaan niiden rakenteen haluttu hajoaminen.

Tällainen yhdistetty mekaaninen ja biologinen käsittely helpottaa mekaanisia käsittelyjä pienentämällä käymistilassa olevien materiaalien mekaanista lujuutta ja mahdollistaa nopeiden käymis-reaktioiden saavuttamisen ja ennen kaikkea hyvin homogenoituneen tuotteen saamisen ennen kuivauskäsittelyä.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaan lisätään ennen agglomeroitumista tai tämän jälkeen huoneenlämmössä kiinteitä palavia aineita, jotka lämmitettäessä muuttuvat nestemäisiksi tai viskoosisiksi.

Täten voidaan parantaa keksinnön mukaisen menetelmän avulla valmistettujen palavien brikettien koossapysysyyttä.

Tätä paranettua menetelmää voidaan ensinnäkin soveltaa sellaisten palavien brikettien valmistukseen, joita käytetään metallurgiassa, varsinkin masuneissa puun ja puuhiilen korvaamiseksi ja pel- , 60230 kistymisreaktioiden tarvitseman hiilen tuottamiseksi. Tässä tapauksessa on tärkeää, että ei tapahdu brikettien hajoamista ja palamista sen jälkeen, kun briketit on syötetty masuuniin, joten pelkistymisreaktioita voidaan säätää.

Tällöin käytetään sopivasti runsaasti hiiltä sisältävää palavaa ainetta, joka huoneenlämmössä on kiinteää, mutta joka lämmitettäessä muuttuu viskoosiseksi. Tämän materiaalin lisääminen parantaa brikettien koossapysymistä masuuneissa ja hidastaa niiden hajoamista.

Sopivasti käytetään sellaisia palavia aineita, joilla on liimaavia ominaisuuksia, ja joista mainittakoon piki, bitumi ja muut bituumimaiset tai asfalttimaiset aineet. Nämä aineet voidaan ennen agglomeroitumista sekoittaa perusteellisesti niihin jauhemaisiin materiaaleihin, jotka tulevat biologisesta ja mekaanisesta hajottamis-vaiheesta (kuivauslaitteessa tai tämän jälkeen).

On myös mahdollista lisätä palava aine briketeiksi tapahtuvan agglomeroimisen jälkeen upottamalla briketit tämän lämmitetyn aineen muodostamaan kylpyyn. Riippuen upotusajasta ja kylvyn viskositeetista saadaan briketit kyllästymään enemmän tai vähemmän perusteellisesti .

Edellä mainittua parannusta voidaan myös soveltaa sellaisten palavien brikettien valmistukseen, joita käytetään kotitalous- tai teollisuusuunien lämmitykseen, ja joita voidaan käsitellä ja kuljettaa irtotavarana, ja jotka voivat joutua alttiiksi huonon sään vaikutuksille .

Tarkoituksena on tällöin valmistaa sellaisia brikettejä, joilla huoneenlämmössä on entistä suurempi pinnallinen hankauslujuus, ja suojata nämä briketit kosteuden sisääntunkeutumiselta. On huomattava, että sanonta "briketti" pätee mielivaltaisille muodoille ja mitoille, ja että nämä lisäominaisuudet ovat sitä tärkeämpiä, mitä suurempi pinnan ja tilavuuden suhde on. Näin on laita esim. käytettäessä matalien sylinterien rakeiden, jne. muotoisia brikettejä.

Tässä tapauksessa käytetään sopivasti lisäaineena sellaista palavaa ainetta, joka huoneenlämmössä on kiinteää mutta korkeammassa lämmössä nestemäistä tai viskoosista, ja joka lisäksi on vettä hylkivää, esim. parafiinia tai muuta samanlaista maaöljy- tai hiili-johdannaista.

> 'J \ ' 5 60230 Tällainen aine voidaan lisätä upottamalla briketit sulassa tilassa olevan aineen muodostamaan kylpyyn. Brike-teillä on jäähdyttyään parantunut kestokyky hankaukseen ja kosteuteen nähden.

Lisäksi on mahdollista lisätä briketteihin ennen agglomeroi-mista myös erilaisia jauhemaisia aineita, varsinkin metalleja, suoloja ja/tai oksideja.

Niinpä voidaan metallurgiassa käytettäviin briketteihin lisätä sulavia lisäaineita, kuten karbonaatteja tai oksideja, tai metalleja metalliseosten valmistamiseksi.

Kotitalouskäyttöön tarkoitettuihin briketteihin voidaan myös lisätä erilaisia metallisuoloja halutunvärisen liekin saamiseksi.

Keksinnön muut kohteet, tavoitteet ja edut selitetään seu-raavassa lähemmin oheisen piirustuksen perusteella, joka esimerkkinä kuvaa keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseen käytettävän laitteiston yleiskaaviota.

Palavien brikettien valmistukseen tarkoitettuja mielivaltaisia kasvisjätteitä varastoidaan vyöhykkeisiin IA, IB, 1C, ID, joissa ne ryhmitetään luonteensa mukaisesti. Yhdessä näistä vyöhykkeistä eli vyöhykkeessä IA olevat jätteet pysytetään määrätyssä edistyneessä käymistilassa.

Vyöhykkeissä IB, 1C, ID olevia jätteitä johdetaan siiloon 2, jossa ne sekoitetaan vyöhykkeestä IA tuleviin jätteisiin, joiden katalyyttinen vaikutus käynnistää ja nopeuttaa maksan käymisreaktioi-ta tämän massan kulkiessa siilon läpi esim. 24 tunnin kuluessa.

Kuljetin 3 siirtää tämän jälkeen jätteet ensimmäiseen mekaa -niseen käsittelyvaiheeseen, jossa käytetään seulaa 4 ja katkomis-laitetta 5, jotka suorittavat jätteiden mittojen ensimmäisen pienentämisen ja erottavat mahdollisesti mukanaolevat metallikappaleet.

Tämän jälkeen kuljetin 6 siirtää jätteet käymissiiloon 7, jossa käyminen tapahtuu jätteiden kulkiessa esim. 12 tunnin kuluessa tämän siilon läpi. Tämän seurauksena on rakenteen hajoaminen, mikä pienentää jätteiden mekaanista hienontamislujuutta, minkä jälkeen jätteet tulevat hienontamislaitteeseen 8, jona on esim. vasaramylly, kuulamylly, jne. Hienontamislaitteen tehonkulutus ja kuluminen saadaan täten supistetuiksi pienentyneen mekaanisen lujuuden ansiosta.

6 6 O 2 3 O

Puhallin 9 ja sen sykloni 10 siirtävät tämän jälkeen hienostuneet jätteet paineilman avulla käymissiiloon 11. Hienontuneiden jätteiden käyminen jatkuu ja päättyy jätteiden kulkiessa tämän siilon 11 läpi, esim. 12 tunnin kuluessa. Saadaan hiukkasia, joiden rakenne on paisunut, mikä helpottaa kosteuden poistamista kuivauksen aikana. Jätteiden kosteuspitoisuus on lisäksi pienentynyt siiloissa sen ansiosta, että eksotermisten käymisreaktioiden kehittämä lämpeneminen samoin kuin syklonin 10 läpi tapahtuvan läpikulku aiheuttaa haihtumista.

Täten voidaan kuivaus suorittaa pienemmällä lämpötehon kulutuksella ja ennen kaikkea entistä alemmassa lämpötilassa, joka on alempi kuin 200°C. Tämä viimeksi mainittu seikka on tärkeä, koska sen ansiosta vältetään hiiltymisvaarat ja tuotteen itsesyttymisvaara.

Jotta saataisiin estetyksi jätteiden juuttuminen siiloihin 7 ja 11, tehdään nämä siilot sopivasti muodoltaan alaspäin leveneviksi katkokartioiksi.

Käymissiiloissa 7 ja 11 on kaaviollisesti näytetyt sekoitin-iaitteet 12 ja 13, joina voi olla esim. päättömät vaakasuorat ruuvit. Nämä laitteet homogenoivat massaa käymisen aikana. Käymisreaktioiden kehittymistä valvotaan tarkastamalla näiden reaktioiden aiheuttamaa lämpötilan nousua.

On mahdollista saada nämä reaktiot kehittymään lisäämällä siiloihin ylimääräisiä kostutus- tai katalysaattoriaineita ja mahdollisesti lämmittämällä esim. kaksoisseinämäistä siiloa käyttäen. Näitä reaktioita voidaan myös hidastaa lisäämällä käymisreaktioiden estoaineita.

Siilosta 11 lähtevät hiukkaset kuivataan laiteyhdistelmässä, jossa on kuivuri 14, jossa nämä hiukkaset sekoitetaan kuumakaasu-kehittimestä 15 tuleviin kaasuihin, ja sykloni 16, joka poistaa ympäristöön kaasut ja vesihöyryt. Puhallin 17 kierrättää kaasua ja jauhemaista tuotetta.

Syntyvän kuivauslämpötilan pitämiseksi 200°C alempana on kuivurin sisäänmenoon sovitettu säädin 18, joka säätää kuivattavan tuotteen tuloa kuivurin lähtöpäässä vallitsevan lämpötilan funktiona. Säätämällä tuotteen tuloa sensijaan, että säädettäisiin kuumakaasu-kehitintä, saadaan nopeampi ja herkempi säätö kuivatun tuotteen lämpötilan pysyttämiseksi 200°C alapuolella, jolloin tämän tuotteen kosteuspitoisuus saadaan supistetuksi arvoon 5-8 %, tai jopa suuruusluokkaa 3 % olevaan arvoon.

60230 7

Kuivauslämpötila riippuu siilosta 11 lähtevien hiukkasten kosteuspitoisuudesta ja on yleensä suuruusluokkaa 60-150°C. On huomattava, että eräissä tapauksissa voidaan luopua tällaisesta kuivauksesta, kun kosteuspitoisuus jo on riittävästi pienentynyt aikaisempien käsittelyjen aikana.

Hiukkaset joutuvat täten suhditettuina säiliöön 19, joka syöttää puristimia. Tässä säiliössä on kierrätyslaite 20, joka täydellisesti homogenoi tuotteen, joka annostimen 21 kautta tulee puristimeen 22. Tässä puristimessa tuote agglomeroituu briketeiksi mekaanisen puristuksen ja tästä aiheutuvan lämmön yhdistyneestä vaikutuksesta .

Täten saadaan kokoonpuristamisen aikana syntymään erittäin tyydyttävä agglomeroituminen, jota edistää sopivasti käyneen materiaalin homogeeninen ja stabiili luonne, ja joka tapahtuu siitä huolimatta, että materiaalien kosteuspitoisuus on sangen pieni.

Keksinnön mukaisen menetelmän ansiosta voidaan täten saavuttaa lisäsidosainetta käyttämättä seuraavat edut: a) saadaan laadultaan stabiileja brikettejä, joilla on entistä suurempi mekaaninen lujuus ja samalla pienempi kosteuspitoisuus, b) saadaan parannetuksi valmistusmateriaalin käsittely-olosuhteita ja samalla kulutetuksi vähemmän tehoa, c) käytetään entistä alempaa kuivauslämpötilaa, mikä vähentää tulipalon vaaroja, d) voidaan samanaikaisesti käyttää entistä enemmän erilaisia jätteitä, joiden rakenne homogenoituu biokemiallisten käymis-reaktioiden ansiosta.

Seuraavat esimerkit kuvaavat oheisen piirustuksen perusteella keksinnön mukaista menetelmää.

Esimerkki 1

Varastovyöhykkeet IA, IB, 1C, ID on muodostettu 2-3 korkeista kasvisj ätekasoista.

Kasassa IA on sellaisia jätteitä (sahanpurujen, lehtien ja muiden metsätalousjätteiden seosta), joiden massa on edistyneessä käymistilassa useita viikkoja kestäneen säilytysajan seurauksena.

Tämän tilan osoituksena on tumma väri, höyryjen kehittyminen ja tietty lämpeneminen (30-50°C).

Kasaan IB on varastoitu pihkapuumetristä kotoisin olevia jätteitä.

‘ \\ 8 60230

Kasaan 1C on varastoitu lehtipuumetsistä kotoisin olevia jätteitä.

Kasaan ID on varastoitu puunjalostusteollisuudesta kotoisin olevia jätteitä (sahanpuruja ja lastuja).

Kaivukoneen avulla jätteitä otetaan vuoron perään kasoista IA, IB, 1C ja ID ja kaadetaan vuorotteleviksi kerroksiksi siiloon 2. Suhteet pysytetään sellaisina, että jätteitä IA, IB ja 1C on yksi osa ja jätteitä ID kaksi osaa. Näitä suhteita voidaan muuntaa jätteiden IB ja 1C kosteuspitoisuuden perusteella.

Tätä annostusta käyttäen ja riippuen vuorokautisesta tuotantomäärästä vastaa siiloissa pidettyjen jätteiden korkeus ja täten niiden tilavuus: - 24 tunnin oloaikaa siilossa 2 (annostus ja biokemiallisten reaktioiden käynnistyminen), - 12 tunnin oloaikaa siilossa 7, joka edeltää jauhamista, ja - 12 tunnin oloaikaa siilossa 11, joka sijaitsee ennen kuivausta.

Päättömät vaakasuorat ruuvit sekoittavat siiloissa 7 ja 11 massaa kierrättämällä sitä säädettävästä uudelleen ja homogenoivat tuotteen, ennen kuin tämä lähtee siiloista. Käymisreaktioiden kehittymistä siiloissa valvotaan seuraamalla näiden reaktioiden aiheuttamaa lämpenemistä (noin 30-60°C siilossa 7 ja H0-80°C siilossa 11).

Lähtöä siilosta 11 säädetään säätimellä 18, jota ohjaa syklonin 16 lähtöpäässä olevan kuivuneen tuotteen lämpötila. Puhaltimen 17 kuljettaman jauhemaisen tuotteen syöttömäärää säädetään siten, että tämä lämpötila on 120-150°C.

Lisäämällä termostaatin avulla valvottua ilmaa säädetään kehittimestä 15 tulevien kaasujen lämpötila rajoihin 300-350°C siten, että kokonaan vältetään tuotteen paikallinen hiiltymisvaara.

Kaasujen tultua erotetuiksi tuote homogenoidaan uudelleen kierrätyslaitteen 20 avulla ja johdetaan sitten puristimeen briketoi-tavaksi.

Tuoterakeiden koko on 1-5 mm ja rakeiden kosteuspitoisuus on 5-8 % ennenkuin ne syötetään puristimeen.

Esimerkki 2

Kuivauslaitteessa lisätään hiukkasiin noin 5 % pikeä. Seos homogenoituu tässä laitteessa sen sisältämän kierrätyslaitteen ansiossa, minkä jälkeen seos johdetaan puristimeen briketoitavaksL. Saadaan Lrikettejä, jotka ovat riittävän kestäviä masuunissa käytettäviksi.

9 60230

Esimerkki 3

Upotetaan esimerkin 1 mukaan valmistettuja brikettejä lämmitettyyn parafiinikylpyyn. Upotusajasta riippuen saadaan brikettei-hin tunkeutumaan 1,2-2 % parafiinia, joka suojaa brikettejä hankautumiselta ja kosteudelta.

*

Claims (18)

60230 10

1. Menetelmä palavien brikettien valmistamiseksi kasvi-materiaalista jauhamalla kasvimateriaalia, kuivaamalla jauhettu kasvimateriaali ja agglomeroimalla kuivattu ja jauhettu materiaali paineen alaisena briketeiksi käyttämättä lisäsideainetta, tunnettu siitä, että kasvimateriaaliin sekoitetaan muuta kasvi-materiaalia, joka on pitkälle edistyneessä itsekäymistilassa ja jota on jauhettu käymisen aikana samalla säätämällä käymistä kunnes on saatu hiukkasia, joilla on paisunut rakenne ilman että ligniini on eronnut selluloosakudoksesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kasvimateriaali alistetaan ensimmäiseen käymisvaihee-seen sekoittamalla mainittuun materiaaliin muuta pitkälle edistyneessä itsekäymistilassa olevaa kasvimateriaalia, ja että käymään alkava materiaali alistetaan katkomiskäsittelyyn, sitten toiseen käymisvaiheeseen samalla sekoittaen ja jauhamisen jälkeen kolmanteen käymisvaiheeseen samalla sekoittaen kunnes saadaan paisunut rakenne.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokaista käymisvaihetta säädetään käymisestä johtuvan lämpötilannousun perusteella.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käymisreaktioita säädetään lisäämällä näiden reaktioiden katalysaattoreita tai estoaineita.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuivauslämpötilaa säädetään annostamalla kuivattavien tuotteiden syöttöä.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuivatut tuotteet homogenoidaan uudelleenkierrättämällä ennen kuin nämä tuotteet agglomeroidaan kokoonpuristamalla.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen agglomerointia tai tämän jälkeen lisätään palavia aineita, jotka ovat huoneen lämpötilassa kiinteitä ja jotka kuumennettaessa muuttuvat nestemäisiksi tai viskoosisiksi. 11 60230

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä metallurgiassa käytettävien brikettien valmistamiseksi, tunnettu siitä, että palava aine sisältää runsaasti hiiltä, on huoneen lämpötilassa kiinteässä tilassa ja muuttuu kuumennettaessa viskoosisek-si.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että palavana aineena on piki tai bitumi.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että palava aine sekoitetaan perusteellisesti jauhettuihin materiaaleihin ennen agglomerointia.

11. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palava aine lisätään agglomeroinnin jälkeen upottamalla briketit kuumennetun aineen kylpyyn.

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä lämmitysuuneis-sa kotitaloudessa tai teollisuudessa käytettävien palavien brikettien valmistamiseksi, tunnettu siitä, että palava aine on huoneenlämpötilassa kiinteä, nestemäinen tai viskoosinen korotetussa lämpötilassa ja hydrofobinen, ja että aine lisätään upottamalla briketit tämän aineen nestemäiseen kylpyyn.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että palava aine on parafiinia.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 7-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen agglomerointia lisätään metalleja, suoloja ja/tai oksideja jauheena.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n n e t. -t u siitä, että pitkälle edistyneessä itsekäymistilassa oleva materiaali on metsätalousjätettä, joka on saanut seistä useita viikkoja.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kasvimateriaali on metsätalous jätettä.

17. Laitteisto jonkin patenttivaatimuksen 1-16 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää ensimmäisen siilon (2) kasvimateriaalien annostusta, sekoittamista ja käymistä varten, ensimmäisestä siilosta lähtevien materiaalien katkomislaitteen (5), toisen käymissiilon (7), joka on varustettu sekoitinlaitteella (12), toisesta siilosta lähtevien materiaalien jauhatuslaitteen (8), ja jauhettujen materiaalien kolmannen käymis-siilon (11). 12 60230

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että käymissiilot (7, 11) ovat katkaistun kartion muotoiset ja alaspäin laajenevat. 13 602 30 Patenckrav: