FI59884B - Anordning foer synkroniseringskontroll av pulsgrupper - Google Patents

Description

755^71 ra 1 #*« KUUUUTUSJULKAISU

Π (11) utläogninosskrift 59884 ^ (45) 1"''"' x~ 1_> '^“~v ^ (51) Kv.ik?/im.a3 G 06 F 3/12 SUOMI —FINLAND (2.1) Pw™ttlh«k.mu· —P«t«ntti»eknln| 1628/71 (22) H*k*ml*pUvt —Amaknlnfed·! 10.06.71 * (23) Alkupllvi—Glltlfh«tad«s 10.06.71 (41) Tullut Julkiseksi — Bltvlt offantllg -,n . 9 71

Patentti· ja rakiatarihallitu* .... .... ... J * _ . . . (44) NWitivlkslp«non · kuuU|ulkalsun pvm. —

Patent· och ragistarstyralaan v ’ Aiwaktn utl·^ och utl.skrift«n pubUnnd 30.06.81 ' (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prioricet 29.06.70 USA(US) 50684 (71) International. Business Machines Corporation, Armonk, N.Y. 10504, USA(US) (72) Justin Haley McCarthy, Jr., Boca Raton, Florida, USA(US) (74) Oy Kolster Ah (54) Laite pulssiryhmien synkronoinnin tarkastamiseksi - Anordning för synkroniseringskontroll av pulsgrupper Tämän keksinnön kohteena on laite ennaltamäärätyn pulssimäärän sisältävien pulssiryhmien synkronoinnin tarkistamiseksi, joiden pulssiryhmien yksittäiset pulssit yleensä esiintyvät määrätyllä keskinäisellä aikavälillä, jolloin kahden peräkkäisen pulssiryhmän välinen aikaväli on olennaisesti suurempi kuin mainitut keskinäiset aikavälit, joka laite käsittää aika-lopussa-piirin, joka on sovitettu vastaanottamaan pulsseja ja antamaan lähtösignaali kun ennalta määrätty aika on kulunut mielivaltaisen pulssin vastaanottamisesta ilman että seuraavaa pulssia on vastaanotettu, joka ennalta määrätty aika on pitempi kuin pulssiryhmän pulssien välinen määrätty aikaväli, mutta lyhyempi kuin pulssiryhmien välinen aikaväli.

Tämä keksintö on erityisen käyttökelpoinen tietojen käsittelylaitteistojen säätämissä sarjasyöttöisissä matriisipainolaitteissa tarkistamaan oikea säätö-pulssien lukumäärä aikaansaaduksi kussakin pulssiryhmien sarjasta, jolloin kukin yksittäinen pulssi edustaa tiettyä mahdollista painatuslankakoskettimen liipaisinta.

Tämä synkronisoinnin tarkistava laite soveltuu erityisen hyvin käsittelemään hyväksyttävissä olevia erityisiä tilanteita, jotka johtavat erityisiin välitiloihin pulsseilla tiettyjen ryhmien sisällä, jollaisia esim. esiintyy käynnistämisen aikana taikka nopeuden vaihtamisen aikana sarjasyöttöisessä johdinmatxiisi- • y painolaitteessä. v 2 59884

Painolaitteissa, joissa käytetään etukäteen muotoiltujen merkkien painoyksiköltä tai lankasyöttöisiä matriisipainolaitteita, jotka samanaikaisesti saattavat toimintaan kaikki pisteitä painavat johdot, niin että painetaan tietty täydellinen merkki, on jo käytetty laskentojen tarkistuslaitteita, joilla määritellään, että oikea lukumäärä merkkejä on painettu teityn täydellisen rivan yli.

Näissä painolaitteissa on yleensä käytetty laskimia, jotka on etukäteen aseteltu ja joita sitten vähennetään kohden nollaa ja laskin tarkastetaa sen tyhjentymisen tilanteen mittaamiseksi»jolloin nyt sitten havaitaan rivin loppuminen, tai on laskinta lisätty kunnes havaitaan rivin loppuminen jolloin sitten verrataan sen sisältöä etukäteen määritellyn laskumäärän kanssa. Järjestelyt näitten toimenpiteitten toteuttamiseksi on esitettynä USA-patenttijulkaisussa 3 Οββ 601 sekä patenttijulkaisussa 3 312 17*+ ja vielä patenttijulkaisussa 3 289 576, jotka kaikki kuuluvat samalle hakijalle kuin tämäkin tapaus.

Lankasyöttöiset matriisipainolaitteet painavat yhden sarakkeen tai pisteiden rivin aina kerrallaan. Merkkejä muodostetaan painamalla vuorollaan näitä rivejä tai sarakkeita. Tällaiset painolaitteet vaativat aikaisemmin tunnetun tekniikan tapauksessa useitten haitallisten rajoitusten hyväksymistä, kuten esim. sen vaatimuksen hyväksymistä, että painatuspään tulee saavuttaa käyttönopeutensa ennenkuin se joutuu ensimmäiseen painamisasemaan ja että tätä nopeutta tulee ylläpitää koko sen merkkien rivin aikana, joka kulloinkin painetaan. Minkä tahansa painatusasemän oikean toiminnan pois jääminen taikka synkronisoinnin häviäminen joka saattaa aiheuttaa virheellisesti tapahtuneesta painatuksen siirtämisestä tietyltä merkiltä seuraavaan merkkiin ei yleensä ole havaittavissa ellei parillisuuden virhettä taikka merkin rivilaskentavirhettä voida havaita tämän rivin lopulla. Muut aikaisemmin tunnetut systeemit, jotka tarkistavat kunkin rivin tai sarakkeet sitä mukaa kun se painetaan toimivat nopeasti virheiden perusteella lopettamalla äkkiä kaikki toimenpiteensä. Yritys osittaisen synkronisoinnin ylläpitämiseksi lisäämällä tai pienentämällä säätöpulssien nopeutta on esitettynä IBM Technical Disclosure Bulletin julksisussa, jonka nimitys on "Clock Speed Control Circuit" kirjoittanut V.C. Martin. Voi. 12 n:o 3, elokuussa 1969, sivut *+01-U03. Kuten myös aikaisemmin tunnetuissa systeemeissä ei tämä julkaisu mitenkään havaitse virhetilannetta ennenkuin rivin loppu tavoitetaan.

Nyt kyseessä olevassa keksinnössä on kyseessä järjestely logiikkapiiriä varten, jolla määritellään, että oikea lukumäärä pulsseja on esiintynyt kunkin sarjan erillisiä pulssiryhmiä sisällä. Sitä mukaa kun nämä pulssit esiintyvät tietyn ryhmän sisällä käytetään niitä lisäämään laskinta ja tämän laskimen sisältöä tarkkaillaan sitten seuraten tiettyä ajoitustoimintaa, joka tehokkaasti havaitsee aukot pulssiryhmien välillä. Tämä tahtoo sanoa, että pulsseja tietyssä pulssien ryhmässä voidaan normaalisti olettaa esiintyvän tietyn ennakolta määrätyn aikajakson puitteis- . .m. .... , , t ' , sa, mikä aina esiintyy pulssien välillä. Pulssiryhmat eroittuvat toisistaan aikavälien mukaisesti, jotka ovat huomattavasti pitempiä kuin mitä ovat aikavälit minkä 3 59884 tahansa kahden pulssin välillä tietyn ryhmän sisällä. Täten voitaisiin käyttää integraattoripiiriä, johon sisältyy asiaankuuluva aikavakio, joka toimii sitten kunkin pulssin perusteella tietyn ryhmän sisällä, niin että sen ulostuloa voidaan käyttää aikaansaaman merkki, joka osoittaa, että pulssien välillä on aika, joka ylittää normaalin pulssien väliajan tietyn ryhmän sisällä. Tämän integraattorin ulostuloa voitaisiin käyttää muodostamaan porttiehto tarkistuspiiriin ja määrittelemään onko vai eikö hyväksyttävissä oleva lukumäärä pulsseja jo leskettu tätä ryhmää varten. Tätä keksintöä voidaan helposti soveltaa niin että sillä toteutetaan lasku-määrää vähentävä laskenta nollaa lähestyen taikka tarkastamalla laskimen sisältöä tietyn ennakolta määrätyn toleranssialueitten puitteissa.

Tämän lisäksi voidaan tämä laskin ja laskennan tarkastuspiiri muuntaa siten, että siihen sisältyy logiikkapiiristö, jolla havaitaan erityisten pulssien välitilan olosuhteitten olemassaolo ja jolla estetään tarkistuspiiriä virheellisesti ilmaisemasta näitten tilanteiden tapauksessa muuta. Esimerkiksi saattaa olla toivottavaa kun kyseessä on sarjakäyttöinen lankojen matriisipainin aloittaa painattaminen jo siinä vaiheessa, kun painatuspäätä saatetaan täyteen nopeuteensa. Näissä olosuhteissa aluksi tapahtuva pulssi ensimmäisestä ryhmästä esiintyy vasta suhteellisen suuren välitilan kuluttua tietyllä tavalla, joka on hyväksyttävissä, mutta joka saattaisi aiheuttaa virheellisen virheen ilmauksen tarkistuspiirin avulla koska ajoituspiiri toimisi. Täten voidaan tätä keksintöä muuntaa niin että siihen sisältyy logiikka, jolla havaitaan että nyt on aloitettu käynnistystoimenpiteet ja joilla estetään vasto integraattorin ulostulon suhteen kunnes tietty pulssien esiintymistahti on stabili-soitunut.

Eräs toinen mahdollinen muunnos tästä keksinnöstä sisältää pulssien ryhmien erityisen tilanteen perusteella toimimisen jolloin pulsseja esiintyy liian suurella syöttönopeudella, joka sitten alennetaan painatuksen nopeuteen. Sarjakytketyssä lankojen matriisipainolaitteessa saattaa olla toivottavaa siirtää painopäätä suhteellisen suurella nopeudella kun ei paineta, esim. taulukointitoimenpiteen aikana ja alentaa painopään liikettä painattamisnopeuteen niin että sitten jatketaan painamista „ etäämmällä sijaitsevassa paperin kohdassa uudelleen. Nyt kyseessä olevaa keksintöä voidaan muuntaa niin että tunnistetaan eroon siirto korkeasta alhaiseen nopeuteen ja että toimitaan sen perusteella niin että tehokkaasti saatetaan pois virhettä osoittava osa tämän laskennan tarkastelupiiristä ja sallitaan sen silti jatkavan pulssien laskemista uudelleen kierrättävällä periaatteella aina siihen saakka, että painatus-pään liike on stabilisoitunut alhaisemmalla painatusnopeudelle. Tämän laskentatoimin-nan uudelleen synkronisointi toteutetaan sen jälkeen kun nopeuden stabilisointi on saatu aikaan. Täten tämä sama muunnos pystyy sallimaan jatkuvan pulssien laskemisen riippumatta painatuspään nopeudesta.

Eräs tämän keksinnön tarkoitus on aikaansaada piiristö, joka osoittaa onko vai eikö vielä hyväksyttävissä oleva pulssien lukumäärä jo esiintynyt kussakin uudelleen esiintyvien pulssiryhmien sarjoista.

i 59884

Eräs toinen tämän keksinnön tarkoitus on aikaansaada logiikkapiiristö, joka havaitsee, että hyväksyttävissä olevia synkronisointipulssien välitiloja esiintyy niin että estetään virhetilanteiden epätarkka osoittaminen.

Vielä eräs tämän keksinnön kohde on aikaansaada logiikkapiiristö, jolla lasketaan emitteripulsseja lankamatriisipainolaitteesta niin että osoitetaan virhetilannetta, mikäli erillisten ryhmien pulsseja ei lukumäärältään ole tyydyttävää määrää.

Vielä eräs tämän keksinnön tarkoitus on aikaansaada logiikkapiiristö, jolla estetään laskentapiiristöä sarjakytketyssä lankamatriisin painolaitteessa virheellisesti osoittamasta virhetilannetta tämän painatuspään käynnistystoimenpi-teitten aikana.

Vielä eräs tämän keksinnön tarkoitus on aikaansaada logiikkapiiristö, jolla havaitaan, että on tapahtunut suuresta nopeudesta alhaiseen nopeuteen siirtyminen tämän sarjakytketyn lankamatriisipainolaitteen painatuspään liikkeessä, niin että laskennan tarkastelupiirin toiminta ajoitetaan oikein tämän painatuspään nopeuden stabilisoitumisen jälkeen.

Nämä päämäärät saavutetaan laitteella, jonka tunnusmerkit ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 1.

Nämä edellä esitetyt ja muutkin nyt kyseessä olevan keksinnön ominaisuudet ja edut voidaan ymmärtää paremmin allaolevan yksityiskohtaisen nyt kyseessä olevan keksinnön kuvauksen perusteella.

Seuraavassa kuvataan lyhyesti luettelomaisesti piirustuksia.

Kuvio 1 havainnollistaa niitten merkkien tyyppejä, joita voidaan painaa sarjakytketyllä lankamatriisin painopäällä.

Kuvio 2 havainnollistaa jonkin verran idealisoitua systeemitapausta nyt kyseessä olevaa keksintöä varten, johon sisältyy erityisten pulssien välitilojen perusteella toimivat muunnokset siitä.

Kuvio 3 on yksityiskohtainen logiikkakaavio, joka esittää nyt kyseessä olevan keksinnön erilaisten ominaisuuksien riippuvaisuutta toisistaan.

Kuvio U sisältää kaksi sarjaa aikakaavioita, jotka esittävät erilaisia kuvion 3 mukaisen piiristön toimintoja.

Selityksen ymmärtämisen kannalta tullaan nyt kuvaamaan tämän keksinnön edullisena pidettyä suoritusmuotoa sarjakytketyn lankamatriisin painolaitteen yhteydessä, jossa käytetään 7x7 matriisia. Painattaminen toteutetaan lankapainatus-pään avulla, jossa on järjestettynä seitsemän painatuslankaa pystysuoraksi sarakkeeksi, ja liikutetaan tätä painatuspäätä vaakasuoraan paperin yli. Täten mikäli tulee painaa kuviossa 1 esitetyt kirjainmerkit "PT" tällaisen painatuspään avulla, voidaan tätä painatuspäätä siirtää vasemmalta päin oikealle paperin yli niin että pisteitten sarake pitkin vasemmanpuoleisinta reunaa kirjaimesta "P" painetaan ensin ja pisteet kussakin sarakkeessa painetaan tämän jälkeen kukin vuorollaan siirtäen päätä vasemmalta päin oikealle ja viimeiseksi painetaan viimeinen piste oikeanpuoleisessa ylemmässä osassa kirjainta "T".

5 59884

Sarjakytkettyjen lankamatriisipainolaitteitten järjestelyt, joissa käytetään suljetun silmukan toimintaa, vaativat takaisinkytkennän tästä paino-laitteesta, mikä osoittaa painatuspään mekaanista sijaintikohtaa. Tyypillisessä tapauksessa aikaansaadaan tämä takaisinkytkentä elektronisten pulssien muotoon, jotka saadaan magneettisesta lähetinilmaisimesta. Kunkin lankavasa-ran varausaika muodostaa yhden merkin ja tietty ilmaisinpulssi joka pystyy aikaansaamaan tällaisen varausajan on esitettynä kunkin pystysuoran sarakkeen alla kuviossa 1. Tämä kuvio 1 havainnollistaa kahta ryhmää 19 ja 20 seitsemän langan matriisipainatuspään toiminta-aikoja, kunkin näistä vastatessa mahdollis ta pystysuoraa saraketta painettavana olevassa merkissä. Se erityinen kirjain-laatu, jota käytetään kuvion 1 mukaisten merkkien painamiseen on järjestetty siten, ettei lankamatriisin minkään vasaran tarvitse joutua toimintaan kahta peräkkäin sijaitsevaa sarakepaikkaa varten, joita ilmaistaan emitteripulssien avulla ryhmissä 19 ja 20, mikä täten lisää painattamisen nopeutta. Niinpä tämän johdosta todelliset painetut merkit nähdään 4 x 7 matriisina, vaikkakin niissä itse asiassa on säädön perusteella tehollisesti 7 x 7 matriisi, joka muodostuu seitsemän painatuslangan pystysuorasta järjestelystä ja seitsemästä vaakasuorasta painatusvasaran toimintapulssista saatuna ilmaisimesta, jotka pulssit on esitetty vaakasuoraan ryhminä 19 ja 20. Ne seitsemän ilmaisinpuls-siä, jotka sisältyvät erillisiin pulssiryhmiin 19 ja 20 lasketaan nyt kyseessä olevan keksinnön tapauksessa, jotta määriteltäisiin toimiiko tämä painatuslaite synkronisoi tusti painatuspään käskyjen välillä ja paikallistamaan painatuspää paperiin tai painatusalustaan verrattuna.

Kuviosta 2 voidaan saavuttaa nyt kyseessä olevan keksinnön ominaispiirteiden ja myös sen toiminnan yleinen ymmärtäminen tämän kuvion esittäessä yleisesti tätä keksintöä lohkokaavion avulla. Paikallistava pulesilähde sarja-kytkettyä matriisipainolaitetta varten, joka pystyy painamaan kuviossa 1 esitetyn kaltaisia merkkejä aikaansaa erillisten pulssiryhmien sarjoja, joita ovat esim. 19 ja 20, jolloin kukin näistä saattaa sisältää seitsemän emitteri-pulseia tietystä takaisinkytkentäsysteemistä. Ajoituspulssien generaattori toimii näiden pulssien perusteella aikaansaaden laskentapulssin laskimeen 50 kutakin vastaanotettua emitteripulssia kohden. Piiifetö ajoituksen toiminnan toteuttamiseksi, jollaisena saattaa olla yksitoimintatyyppinen pulssipiiri tai integraattoripiiri, on myös kytkettynä mukaan tämän ajoituspulssien generaattorin piiristöön ja se on järjestetty siten, että johtimeen 2 aikaansaadaan aina merkki kun kahden peräkkäisen pulssien välillä oleva aika alkuperäisestä lähteestä on riittävä, että sillä osoitetaan että tietyn pulssiryhmän loppu on ohitettu. Nämä pulssit viedään normaalisti suljetun kytkimen 5 lävitse laskennan tarkastuspiiriin, joka tarkastaa laskimen 30 ja määrittelee sen avulla, joko siinä oli sisällä laskumääränä luku seitsemän. Mikäli näin ei ole asianlaita aikaansaadaan nyt synkronisoinnin tarkistuspulssi kytkinnapaan 6 59884 4· Tämä tahtoo eanoa että integroitu emitteripulssi tai ajoituspulssi kohdassa 2 osoittaa, että täyden meikin kestoaika kuten esim. 19 tai 20 on jo ohitettu ja että laskin nyt voidaan tarkistaa. Laskin palautetaan tämän jälkeen nollaan riippumatta siitä oliko vai eikö virhettä ollut esiintynyt niin että se on valmiina tarkistamaan seuraavaa vastaanotettua merkkiä.

Tähän menneseä kuvattu systeemi aikaansaa tietyn määrän tietoa virhetilanteisiin nähden. Esim. tietty lukumäärä merkkejä, jotka sisältävät virheellisen painatuksen saattaa olla hyväksyttävissä tiettyä riviä varten painatuksessa tiettyjen olosuhteitten vallitessa. Tämän johdosta tietty synkronoinnin tarkastuspulssien lukumäärä, joita esiintyy kohdassa 4 koko tämän rivin aikana saattaa olla hyväksyttävissä ja se jätetään silloin huomiotta, niin että painattaminen saattaa jatkua. Mikäli tälläisten pulssien lukumäärä ylittää tietyn etukäteen määritellyn rajan voidaan päätellä oleellisen virheen määrän olosuhteitten olevan olemassa ja suorittaa asiaankuuluva korjaileva toiminta. Aikaisemmin tunnetuissa systeemissä virhetilanteen olemassaolo painattamisen aikana johtaa tyypillisessä tapauksessa välittömään kaikkien toimenpiteitten katkeamiseen. Luonnollisestikin, niin mikäli etukäteen määritellään, että mikä virhetilanne tietyllä merkkien rivillä el sittenkään ole hyväksyttävissä voi merkki johtimesta 4 tämän keksinnönkin mukaisessa tapauksessa vastaavasti olla käytössä lopettamaan kaikki toimenpiteet tai aloittamaan palauttaminen tai korjailutoimenpiteet. Synkronoinnin tarkastuspulssien aikaansaanti ja jatkuva uudelleen synkronisointi, joka on mahdollista tämän keksinnön mukaan on erityissä hyvin omiaan tietojenkäsittelijöiden tai tietokoneen säätämiin toimintoihin.

Aikaisemmin tunnetut palnolaitteet, joissa käytettiin lankatyyppistä matriipainatuspäätä ovat vaatineet, että tämä painatuspää en saavuttanut täyden nopeuden siinä vaiheessa, jolloin se saavuttaa sen äärimmäisen marginaali-reunan, jossa painattamista saattaa esiintyä. Eräs nyt kyseessä olevan keksinnön mukainen ominaisuus sallii painattamisen aloittamisen aina seisovasta lähtöasemasta alkaen painatuspään suhteen ja säilyttää silti synkronisoizmin. Ongelmana näissä olosuhteissa on, että alkuperäisen merkkiryhmän pulssit alkavat syntymään tietyin väliajoin, mikä ylittää ajoituspulssien generaattorin ajanlaskun kyvyn. Tämä tarkoittaa, että ensimmäinen ilmaistu pulssi aloittaa ajoi-tustoimenplteet ja tästä aiheutuu merkki kohtaan 2 ennenkuin sitten toisena tuleva pulssi saapuu. Tämä aikaansaa synkronisoinnin tarkistusmerkin johtimeen 4 ja laskimen 30 palauttamisen lähtöasentoon. Mikäli välitila toisen ja kolmannen pulssin välillä vastaavasti ylittää tämän ajoitusvälin suuruuden syntyy vielä toinen synkronisoinnin tarkistuspulssl johtimeen 4* Hiinpä voidaan tämän johdosta aikaansaada joukko virhemerkkejä ensimmäisen merkin painattamisen aikana siitä huolimatta, että tämä merkki oli oikein. Näitten olosuhteitten huomioonottamiseksi käsky, jolla aloitetaan painattaminen paikallaan ole- 7 59884 vasta tilanteesta syötetään kytkinnapaan 5 Ja erityisolosuhteitten ilmaisin 6 toimii tämän merkin perusteella avaten normaalisti suljettuna olevan kytkimen 5 ja estäen virheellistä ajoitusmerkkiä kohdassa 2 vaikuttamasta mihinkään toimenpiteisiin tässä laskennan tarkaetuspiiristössä* Tämä piiri 6 pitää kytkintä 3 sen avoimessa tilassa tietyn ajanjakson verran, joka on riittävä taatakseen, että pulssien välitilat alkavat esiintymään oikein. Kun kyseessä on 7x7 matriisi, kuten tässä yhteydessä on kuvattu, täytyy tyypillisessä tapauksessa ainoastaan kolme pulssia jättää huomiotta, ennenkuin kytkin 3 voidaan sulkea laitteen 6 avulla niin että systeemi jatkaa toimintaansa kuten yllä on kuvattu tämän painetun rivin loppuosan osuudelta.

Painatuspään liike painamattomia toimintoja varten kuten esim. taulukoinnin aikana tullaan yleensä toteuttamaan huomattavasti suuremmalla nopeudella kuin mitä käytetään painatusnopeutena. Kaikki tähän mennessä kuvatut piiristöt voivat helposti käsitellä tällaisia olosuhteita lukuunottamatta integroitua ilmaisimen ulostuloa 2. Tämä ajoituksen tyyppinen merkki riippuu ennakolta määrätystä aikajaksosta esiintymässä pulssien ryhmien välillä, jollainen on esim. väli ryhmän 19 viimeisen pulssia ja ryhmän 20 ensimmäisen pulssin välillä. Kun toteutetaan suuren nopeuden painatuspään liikettä tämä välitila pulssiryhmien välillä saattaa olla riittämätön salliakseen että merkki käsiteltäisiin johtimessa 2. Tämän johdosta vastaanottaa erikoMilanteen ha-vaintipiiri 6 merkin kytkinnapaan 7» mikä osoittaa, että nyt tapahtuu suuren nopeuden toimenpiteitä ja se toimii tämän perusteella aikaansaaden tilannemer-kin johtimeen Θ joka vie laskennan tarkasfruspiiriin, niin että väliaikaisesti saatetaan toimimattomaksi synkronisoinnin tarkistusmerkin aikaansaantipiiri. Tämän lisäksi tämä aikaansaa takaisinkytkevän palautuksen merkin laskimeen 30 joka kerta kun laskin on laskumääräkseen saanut tuloksen seitsemän. Havaittu synkronisoinnin tarkastus ei todennäköisesti vaikuta lopputulokseen tällaisen suuren nopeuden käskyn toimenpiteitten aikana, koska tämä laitteisto tullaan ylläpitämään synkroonisena itsensä kanssa ja koska pienehköt erot tämän kir-joituspään asettelussa eivät ole merkitykseltään oleellisia suuren nopeuden toiminnan aikana. Joka tapauksessa siirtyminen alhaisemmalle nopeudelle ennen painattamista tullaan vastaavasti havaitsemaan merkin alentumisena kohdassa 7. Ensimmäinen pulssi johdossa 2 tämän jälkeen osoittaa riittävää painatusnopeu-den stabilisoitumista, niin että sillä aikaansaadaan laskennan tarkastuspiirin palautuminen normaaliin toimintaan. Synkronisoinnin häviäminen joka johtuu virheellisestä toiminnasta saada täydellistä laskentamäärän ryhmää tietyn suuren nopeuden liikkeen aikana voidaan määritellä jättämällä käyttämättä ensimmäinen pulssien ryhmä painattamiseen sen jälkeen kun painattamisen nopeue on etabilisoitunut sopivaksi«Tämän sijaan tarkistaa laskennan tarkistuspiiri ensimmäisen pulssien ryhmän samaan tapaan kuin mitä yllä on esitetty.

Kuvio 3 esittää yksityiskohtaista piirikaaviota, johon sisältyy yllä- β 59884 mainitut uudet ominai8Uudet· Eri laitteitten toiminta kuvion 3 mukaisessa systeemissä tullaan lyt kuvaamaan kuvion 4 mukaisen ajoituskaavion yhteydessä. Kuvion 4 mukaiset aaltomuotojen vertailumerkit ovat suoraan rinnastettavissa niin että ne on numeroitu vastaavilla viitenumeromerkinnöillä kuin kuvion 3 osat. Kuten on mainittu kohdistuu tämä keksintö erityisesti säätimiin, Joita käytetään sarjakytketyissä lankamat riisi tyyppisissä painolasteissa. Tämä painatuspää on itse asiassa yksi ainoa lankojen rivi järjestettynä pystysuoraan paperiin verrattuna Jossa painattaminen sitten tapahtuu. Tätä painatus-päätä siirretään vaakasuoraan tämän paperin yli Ja valitut Johtimet saatetaan toimintaan niin että aikaansaadaan painettuja merkkejä yhdistelemällä pisteitä, kuten on esitettynä kuviossa 1. Tämän painatuspään liikettä säädetään logiikkapiiristöllä 10, Joka käyttää askelmoot^oria 12 sellaisten pulssien perusteella, Joita aikaansaadaanilmaisinpyöräetä 13 Ja ilmaisimesta 16. Käytetty erityinen moottorin säätölogiikka 10 ei muodosta mitään deellista osaa tästä keksinnöstä. Tämä moottori 12 on edelleen kytketty aikaansaamaan painatuspään liike (mitä ei ole esitetty) Ja se on vastaavasti kytketty suoraan lähettimeen 18 kuten tullaan alempana kuvaamaan. Moottorin säätimet 10 toimivat merkin perusteella kytkinnavassa 1 aloittaen eri toimenpiteet Ja ne toimivat merkin perusteella kytkinnavassa 9 tämän määritellessä tuleeko tätä moottoria pyörittää suurella tai pienemmällä nopeudella. Merkit kytkinnavoiesa 1 Ja 9 ovat peräisin säätötietoja käsittelevistä laitteista Ja niitä käytetään tämän keksinnön mukaisissa muissa ominaisuuksissa, kuten tullaan alempana kuvaamaan.

Merkit muodostetaan sarjan lähellä toisiaan sijaitsevia pystysuoria sarakkeita muotoon merkkien välisten välitilojen muodostuessa useista tyhjistä sarakkeista. LähetinpyÖrä 18, Joka on sidottu askelmoottorin käyttölaitteeseen Ja täten painatuspään vaakasuoraan liikkeeseen sisältää sarjan hampaiden 19« 20, 21 Ja 22 ryhmiä näiden ollessa aukkojen toisistaan eroittamia. Hampaiden lukumäärä kussakin ryhmässä 19-22 on funktio niitten pystysuorien sa-rakkeitten lukumäärästä, Joissa painaminen tapahtuu tiettyä merkkiä varten. Vain esimerkin antaaksemme on ryhmät 19-22 esitetty siten että niissä on seitsemän hammasta kussakin näiden aikaansaadessa pulsseja ilmaisimeen 25* Pulssi mistä tahansa hampaasta pyörällä 18 on käytettävissä kaikkien tai valikoitujen painatuspäiden Johtimien säätämiseksi Ja laukaisemiseksi tietyssä pystysuorassa sarakkeessa vaikkakin piiristö tätä varten ei nyt olekaan esitetty. Aukkojen välitilat ryhmien välillä vastaavat suuruudeltaan viittä hammasta.

Ilmaisimen 23 aikaansaamat pulssit syötetään pulssien generaattori-piiriin 26, Joka toimii näitten perusteellaaikaansaaden kaksi erillistä ulos-tulomerkkiä. Eräs tällainen ulostulomerkki 23 aikaansaadaan integranttorin tai yhden liipaisun piirin avulla Joka aikaansaa lähettimen ulostulomerkin, Joka pysyy päälleaeeteltuna kunnes on kulunut sellainen aika, Joka on suurempi kuin mitä on odotettavissa oleva aika niiden pulssien välillä, Joita aikaansaadaan kahden peräkkäisen hampaan avulla tietyssä ryhmässä 9 59884 16 normaalin toimintojen aikana. Toinen ulostulo laitteesta 26 on laskentapuls-sien sarja yksi kutakin pulssia varten emitterinilmaisimesta 25 ja lisätään näillä laskinta 30. Kun integroitu ulostulomerkki lähettimesta 23 lakkaa, ilmaisee pulssien generaattoripiiri 27 normaalisti tämän tilanteen ja esiintyy tämä tilanne kun Ilmaisin 25 on kohdannut aukon. Sen pulssin leveyden, joka aikaansaadaan pulssingeneraattorilla 27 seurauksena alaspäin siirtyneestä pulssista kohdassa 23 tarvitsee olla vain riittävän leveä niin että siihen sopii sisään kellopulssien CA ja CB peräkkäinen esiintymisväli kuten voidaan helposti ymmärtää alempana seuraavan selitysosan perusteella. Ulostulo piiristä 27 saattaa mm. toimintaan eli päälle JA-piirin 26. Tietty kello (jota ei ole esitetty) aikaansaa pulssin CA kysyen JA-laitteen 28 tilaa määritelläkseen onko jo JA-laitteen 29 osuudella havaittu seitsemään saakka laskenta. Mikäli merkkien aikaansaat! on oikein synkronisoituna sisältää laskin 30 aina las-kumääränään luvun seitsemän aina kun ilmaisin 25 saavuttaa aukon kahden lähe-^ tysryhmän välillä. Täten mikäli painattaminen tapahtuu synkroonisesti ai kaansaa JA-laite 29 ulostulon, joka invertterin 31 kautta saattaa toimintaan eli päälle JA-laitteen 28. Siinä tapauksessa, että painattaminen ei tapahdu synkroonisena on laskimessa 30 jokin muu laskumäärä kuin luku seitsemän ja täten JA-piirin 26 arvon kysyminen aikaansaa salpalaitteen 32 joutumisen päälle, mikä osoittaa virhettä synkronisoinnissa.

Piirin 27 ulostulo saattaa myös päälläolevaan toimintatilaan JA-lait-teen 33 ja täten myös JA-laitteen 35 tämän tapahtuessa TAl-laitteen 34 kautta. Tietty kellopulssi CB, joka vuorollaan esiintyy pulssin CA jälkeen aikaansaa JA-laitteen 35 palauttavan laskimen 30 ennenkuin tarkastetaan pulssien seuraava ryhmä siitä riippumatta onko vai eikö virhettä havaittu. Täten salpa 32 palautetaan laitteen 35 ulostulon avulla taikka erityisen merkin avulla, joka saadaan painolaitteen säätöyksiköstä (jota ei ole esitetty).

Normaalia toimintaa varten olisi nyt tähän mennessä kuvattu piiristö riittävä synkronisoinnin tarkistamista varten. Kuitenkin kuten on jo aikaisemmin mainittu voidaan kohdata kaksi erilaista ongelmaa, jotka vielä nyt jälel-" lä oleva piiristö ottaa huomioon. Ensimmäinen näistä ongelmista on, että käyn nistämisen toimenpide aikaansaa usein pulsseja tietyn merkkien ryhmän sisällä matriisissa näiden ollessa erossa toinen toisistaan riittävän pitkien väliai-kojen päässä niin että integroitulähetinmerkki ehtii suorittaa ajoituksensa ja aikaansaada ulostulopulssin. Tämä on esitetty kuvion 4A ajoitus-kaaviossa viivoilla 23 ja 25· Ne seitsemän pulssia, jotka muodostavat tietyn ryhmän 40 voidaan aikaansaada millä tahansa hampaiden ryhmistä 19-22 lähetin-pyörässä 16. Tämän käynnistämisen viiveen johdosta saattavat pulssit 41 ja 42 olla toisistaan erossa riittävän aikamäärän verran, jotta sallittaisiin integroidun lähetysmerkin laskeminen kohdassa 43. Tähän mennessä kuvatun piiristön avulla tämä tilanne aikaansaisi ilmeisen virheen havainnln, koska ainoastaan yksi laskentapulssi nyt olisi varastoituna laitteeseen 30 kun 10 59884 pulssi 43 syntyi, kun taas painatuspää itse asiassa onkin toiminut oikein.

Vuorottelijalaite 45 onkin nyt kytkettynä »okaan käynnistyksen kytkimeksi tai logiikkapiiristään ja se reagoi prosessorin tai säätäyksikän aikaansaamiin sisääntulon kytkinnapaan 1 tuleriin käynnistysmerk-keihin. Se tahtoo sanoa että käynnistysmerkki 1 aikaansaa vuorottelijan 45 muodostavan sisääntulon TAI-laitteelle 46, täten estäen piiriä 27 toimimasta integroidun lähetysmerkin alentumisen perusteella. Nyt on havaittu, että tietyssä ryhmässä on suurimpana määränä kolme pulssia riittävä takaamaan, ettei tapahtu mitään virheellisesti integroituja emitteripulsseja ja tämän johdosta on JA-laite 48 kytketty havaitsemaan laskennan nousun kolmoseen laskimessa 50. Tätä laskentämääriä käytetään palauttamaan vuorottelija FF 45 niin että piiri 27 voi tämän jälkeen toimia oikein integroitujen emitter!puissien perusteella, jollaisia on esitettynä kohdassa 45* Ne kaksi kellopulssia CA ja CB, jotka nyt tarkastelisivat synkronisoinnin tarkastusosaa ja palauttaisivat laskimen, saattavat esiintyä sekä aiheettoman emitterin pulssin 43 ja oikein emitteripulssien 49 aikana, mutta vuorottelijän FF 45 toiminta estää niitä vaikuttamasta tämän vaiheen 43 aikana kuten on mainittu.

Nyt tulisi huomata, että kellopulsseja CA ja CB voidaan aikaansaada millä tahansa joukosta sinänsä tunnettuja menetelmiä. Esim. ne saattavat muodostua parista sarjassa käytettäviä kertaliipaistavia piirejä, jotka toimivat vuorollaan kunkin pulssin perusteella johtlmeesa 25* Vaihtoehtoisesti nesaat-tavat olla peräisin painolaitteen säätöyksiköstä tai tietokoneesta, käyttäen apuna asiaankuuluvaa koordinointia kuvion 5 mukaisen toiminnan yhteyteen. Edelleen ne saattaisivat olla peräisin vapaasti kulkevasta kellosta, johon on sovellettu asiaan kuuluvaa rietiinkytkentää, jolla sitten taataan, että pulssit syötetään JA-porttiin 28 sekä JA-porttiin 35 oikein ajoitettuna kuvion 3 mukaiseen toimintaan verrattuna.

Toisena ongelmana, joka nyt voidaan kohdata on suuren nopeuden liike painopäässä. Normaaleja painatustoimenpiteitä toteutetaan liikuttamalla paina-tuspäätä suhteellisen alhaisella nopeudella mutta suuri siirtonopeus on toivot-t avaa sellaisia tehtäviä varten kuten esim. taulukkosiirto tai vastaava. Ei ole olemassa mitään erityistä syytä tarkastuseysteemille suuren nopeuden liikkeen aikana, mutta synkronisoinnin tarkistus täytyy jälleen olla mahdollistettavissa kun painatuspää on hidastettu painatusnopeuteen. Esim. voidaan tämä painatuspää siirtää taulukoitaessa väkiomatkan verran ja sitten suuren nopeuden toiminta lopettaa niin että painatuspäätä hidastetaan painatusnopeuteen saakka halutulla painatuskohdalla. Tässä kohtaa tulee synkronisoinnin tarkastus alottaa uudestaan, mutta tätä varten tarvitsee löytää luotettavasti tunnistettavissa oleva rako ennenkuin näin voidaan menetellä. Kuviossa 4B oleva viiva 25 esittää rakoa pulssien välillä, joka alkaa laajenemaan kun painaituspään liike hidastuu ja tämän jarruttamisvaiheen aikana ainakin yksi integroitu li 5 9 8 8 4 emitteripulssi kuten esim. viitenumerolla 50 esitetty pulssi on odotettavissa ennenkuin painattaminen tulee jälleen alkaa.

Siirtosäätimet 51 osoittavat suuren nopeuden painatuspään liikettä asettamalla salvan 52 päälle. Tämän salvan 52 päällesaatettu ulostulo kulkee TAI-laitteen 53 kautta ja se saattaa toimintakykyisiksi JA-laitteet 28 ja 33 kulkien merkki kääntölaitteen 54 kautta. Täten mitkä tahansa pulssit, jotka on aikaansaatu integroivassa lähettimessä tämän salvan 52 ollessa päälle saatettuna eivät pysty aikaansaamaan synkronisoinnin tarkastusta. Salpa 52 pysyy päälle asetettuna kunnes suuren nopeuden käsky jätetään pois. Tällöinkin kuitenkin TAI-laitteen 53 ulostulo saattaa toimintakykyiseksi JA-laitteen 55» niin että kukin seitsemään saakka laskenta laskimessa 30 aikaansaa laskimen 30 palauttamisen ja käytetään tähän kytkentätienä TAI-laitetta 34 sekä JA-laitetta 33* Nyt tulee huomata, että mikäli piiristö merkin CB aikaansaamiseksi riippuu merkistä integroidun emitterin johtimessa 23 niin tällöin täytyy laitteeseen aikaansaada laitteisto korvaavan merkin CB aikaansaamiseksi. Tämä voidaan toteuttaa kytkemällä JA-laitteen 53 ulostulo laskimen palautukseen tietyn TAI-piirin kautta, johon sitten toinen sisääntulo on järjestetty JA-laitteen 33 ulostulosta. Tällaisen järjestelyn toteuttamiseksi tulee JA-laitteen 33 ulostulo olla suoraan kytketty sisääntuloksi JA-laitteen 35 osalle ja TAI-laite 34 voidaan jättää pois.

Olettakaamme nyt, että siirron säädin on alentunut korkealta alhaiselle nopeuden toiminnalle, kuten on esitettynä kohdassa 61 kuviossa 4B. Pulssit ilmaisimista 25 alkavat esiintymään suuremmin välein ja väliaika kasvaa kun painatuspää liikkuu yhä hitaammin. Edelleen aikaansaa myöhemmin.siirtomerkki kohdassa 9 säätölaitteen 51 välityksellä salvan 52 palauttamisen ja se saattaa samalla päälle salvan 56. Tämän salvan 56 ulostulo estää synkronisoinnin tarkistuksen ulostulon integroitujen emitteripulssien perusteella TAI-piirin 53 kautta aivan samoin kuin mitä salpa 52 on tehnyt aikaisemmin ennenkuin se palautettiin. Tämän integroidun mh^MTnnfHHn johtimen ensimmäinen jännitteen aleneminen havaitaan kääntölaitteen 57 avulla, niin että salpa 56 saatetaan päälle tämän tapahtuessa JA-laitteen 59 kautta. Seuraava laskenta kolmeen saakka laskimessa 30 aikaansaa JA-laitteen 60 tulevan täysin päälläolevaan tilaan mikä täten palauttaa salvan 56 Ja vapauttaa piirin 27, niin että se pystyy toimimaan seuraavan pulssin 62 perusteella joka saadaan integroidun lähetinmerkin johtimesta 23· Seuraava seitsemään saakka laskenta aikaansaa salvan 58 palautuvan ennen seuraavaa suuren ja pienen nopeuden muuttumista. Nyt tulee huomata, että se laskenta seitsemään saakka, joka tapahtuu alkuperäisen emitteripuls-sin 50 jälkeen tarkastetaan itse asiassa pulssigeneraattorin 27 toiminnan avulla seurauksena pulssista 62. Tämä tahtoo sanoa, että tietty laskenta-virhe, joka on muuta kuin seitsemän ja kun se tapahtuu tämän suuren nopeuden toiminnan aikana voidaan havaita säätämällä nopeaa siirtoa ja painatuksen i2 5988 4 virroittani!sen ajoittamista, niin että mitään painattamista ei suoriteta ensimmäisen pulssin ryhmän aikana, kun se esiintyy pulssin 50 syöttämisen jälkeen. Tämä tahtoo sanoa, että laskimessa 50 oleva jokin muu laskumäärä kuin seitsemän sinä hetkenä kun pulssi 62 saapuu osoittaa paikan suhteen tapahtunutta virhettä edellisen suuren nopeuden liikkeen aikana. Näin tuloksena oleva merkki kohdassa 4 saattaa olla käytössä niin että sen avulla päätetään onko tämä virhe riittävän huomattava vaatiakseen korjailevaa toimintaa vai voidaanko se jättää huomiotta. Joka tapauksessa laskin 50 palautetaan pulssin 62 aikana ja tämä systeemi synkronisoidaan uudelleen seuraavan merkin painattamista ajatellen.

Vaikkakin tässä yhteydessä nyt on esitetty nyt kyseessä olevan keksinnön uudet piirteet ja ominaisuudet sen edullisena pidettyjen suoritusmuotojen valossa ymmärtää alan asiantuntija helposti, että monia muitakin muutoksia muotoon ja yksityiskohtiin kuin mitä on mainittu tässä yhteydessä voidaan suorittaa poikkeamatta tämän keksinnön puitteista ja hengestä.

Claims (2)

1. Laite ennaltamäärätyn pulssimäärän sisältävien pulssiryhmien synkronoinnin tarkistamiseksi, joiden pulssiryhmien yksittäiset pulssit yleensä esiintyvät määrätyllä keskinäisellä aikavälillä, jolloin kahden peräkkäisen pulssiryhmän välinen aikaväli on olennaisesti suurempi kuin mainitut keskinäiset aikavälit, joka laite käsittää aika-lopussa-piirin (26), joka on sovitettu vastaanottamaan pulsseja ja antamaan lähtösignaali kun ennalta määrätty aika on kulunut mielivaltaisen pulssin vastaanottamisesta ilman että seuraavaa pulssia on vastaanotettu, joka ennalta määrätty aika on pitempi kuin pulssiryhmän pulssien välinen määrätty aikaväli, mutta lyhyempi kuin pulssiryhmien välinen aikaväli, tunnettu siitä, että laskulaite (30) on sovitettu laskemaan peräkkäin vastaanotettuja pulsseja, että tarkastuselimet (27, 28) on sovitettu aika-lopussa-piirin (26) lähtösignaalin esiintyessä tarkistamaan laskinlaitteen (30) summa, ja antamaan virhettä osoittava signaali kun summa eroaa pulssiryhmän ennaltamäärätystä pulssimäärästä, ja että tarkastuselimet (27, 28) on lisäksi sovitettu laskulaitteen jokaisen tuntemisen jälkeen aikaansaamaan laskulaitteen (30) palautumisen alkuasentoon ennen seuraavan pulssiryhmän ilmaantumista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu oäoituselimistä (i+5, 52), jotka ennalta määrätyissä olosuhteissa osoittavat, että normaalista aikavälistä poikkeavia aikavälejä voi esiintyä yksittäisten pulssien välillä ainakin yhdessä seuraavassa sarjapulssiryhmässä, jolloin osoituselinten (U5, 52) mainituissa olosuhteissa synnyttämät estosignaalit estävät tilapäisesti tarkistus el imi ä (27, 28) antamasta virhettä osoittavaa signaalia kunnes pulssien välillä on taas normaalit aikavälit.