FI59831C - Saett och anordning foer avvattning av suspensioner - Google Patents

Description

ίΰΐ5τ*1 [b1 di) KUULUTUSJULKAISU ,Qn

Jgjtt LBJ VV UTLÄG6NINGSSKRIFT 07 0 01 C (45) Patoni’· v: :· 11 - 12 10 1TJ1 (51) Kv.ik.3/Int.a.3 D 21 D 5/12, D 21 C 9/18 SUOMI-FINLAND (») Patenttihakemus — Patentantttknlng 700985 (22) Hakemltpiivi — Ansöknlngsdag 12.Oi.76 (23) AlkupUvi — Glltlghetsdag 12.OU.76 (41) Tullut |ulkiseksl — Bllvlt effentllg ]_5 < j_q > _ ' (44) Nlhtivikslpanon |a kuuLJulkaltun pvm. — __ 0.

Patent· oeh registerstyrelsen ' Aieökan utlagd och utUkriften publkend 30. Ob .01 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prtoritet 15.01.75

Ruotsi-Sverige(SE) 750^310-9 (71) Kamyr Aktiebolag, Verkstadsgatan 10, Karlstad, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Finn Jacobsen, Karlstad, Lennart Gustavsson, Karlstad, Ruotsi-Sverige(SE) .(7U) Leitzinger Oy (5U) Menettelytapa ja laite veden poistamiseksi suspensioista - Sätt och anordning för avvattning av suspensioner

Keksintö kohdistuu siivilälaitteeseen seisovassa lieriömäisessä säiliössä, joka on järjestetty suspension jatkuvaa läpivirtausta varten, esim. massan, joka muodostuu hienojakoisesta kuitiimateriaalista ja käsittelynesteestä, joka siivilälaite käsittää säiliön sisään sovitetun rungon, jossa on pääasiallisesti pystysuora siiviläpinta suspension sisältämän nesteen osan poistamiseksi.

Keksintö merkitsee oleellista parannusta verrattuna esim. ruotsalaisessa patentissa 306.876 (vastaa suomalaista patenttia 47.913) esitettyyn laitteeseen, jossa siivilän liike aikaansaadaan keskeisesti kulkevalla ja suurimmalta osalta säiliön pituutta ulottuvalla putkella, jonka päät työntyvät ulos säiliön päädyistä, jolloin toisessa päässä putkeen vaikuttaa hydraulinen sylinteri. Esillä oleva keksintö'aiheuttaa muun muassa, että siivilöintiliike saadaan käyttämällä hyväksi poissiivilöityä nestettä, nk. suodosta, paineväliaineena ja että haluttu paine-eron tasaus ja nk. paluuhuuhtelu (backspolning) pääasiallisesti siivilänaukkojen puhdistamiseksi ja kitkan pienentämiseksi saadaan täten aikaan automaattisesti. Keksintö merkitsee oleellisia etuja mahdollisia tiivistysprobleemoja silmälläpitäen, sen johdosta, että säiliön seinämissä ei ole mitään läpimenoja eikä 2 59831 tiivistysrasioita liikkuvine osineen. Tällä on erittäin suuri käyr-tännöllinen ja taloudellinen merkitys säiliöissä, jotka toimivat suurella sisäisellä paineella.

Keksintö käsittää sekä menettelytavan että laitteen sen soveltamiseksi, ja keksinnön erityistuntomerkit käyvät selville jäljempänä seuraavista patenttivaatimuksista.

Keksinnön mukaisen siivilälaitteen kahta suoritusmuotoa selostetaan lähemmin seuraavassa viittaamalla oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 esittää säiliöstä otettua pystyleikkausta, johon säiliöön on varsien avulla kiinnitetty liikkuva kappale useine lieriön muotoisine siiviläpintoineen.

Kuvio 2 esittää leikkausta erään suoritusmuodon mukaisen kappaleen keskiosasta muodostettuna mäntälaitteis toksi .

Kuvio 3 esittää kappaleen, siivilän ja mäntälaitteiston erästä toista suoritusmuotoa.

Kuviossa 1 tarkoittaa viittausnumero 1 kartiomaista pohjaosaa seisovassa massasäiliössä, joka ylempänä muuttuu lieriömäiseksi osaksi 2. Säiliöön on kahdella tai useammalla varrella 3 samankeskisesti ripustettu siiviläkappale 4, jonka muodostaa keskiosa 5, johon on sovitettu mäntälaitteisto, ja johon keskiosaan sitä paitsi on kiinnitetty joukko onttoja renkaita lieriömäisine, rei'itettyine siivilä-seinämineen 6. Kuviossa on esimerkkinä esitetty kaksi tasoa rengas-sarjoineen, joista ylemmässä tasossa on neljä siivilärengasta 7 ja alemmassa tasossa kolme siivilärengasta 8, mutta luonnollisesti myös laite, jossa on vain yksi rengassarja,taon..mahdollinen. Ylemmät ja alemmat siivilärenkaat ovat kiinnitetyt yhteiseen varteen 9, jonka voi muodostaa halkaisijan suuntaisesti säiliön poikki kulkeva varsi tai sen voi muodostaa joukko keskuskappaleesta 4 säteettäin ulkonevia varsia. Varret 3 ja 9 voidaan sopivimmin tehdä säiliön pituussuunnassa katsottuna poikkileikkaukseltaan virtaviivan muotoisiksi massan vastuksen vähentämiseksi liikkeiden aikanaNeste, joka massasta valuu siivilärenkaisiin, kerääntyy varsiin 9 ja johdetaan keskeiseen runkoon 4, joka on yläosastaan yhteyeessä varsien 3 onteloiden 10 kanssa, jotka aukon 11 ja toisen aukon 12 kautta ovat yhteydessä säiliön ulkopuolella olevan putkiston kanssa, kuten jäljempänä lähem- 3 59831 min selostetaan.

Säiliön ylempi lieriömäinen osa 2 jatkuu myös kartiomaisen osan 1 alapuolella lieriömäiseksi osaksi 12 pohjineen 13, jotka osat yhdessä muodostavat kartiomaisen osan 1 alapuolella olevan säiliön 14. Tätä säiliötä 14 käytetään massasta poissiivilöidyn nesteen keräämiseen. Käsiteltävä massa voi saapua suoraan jatkuvasta keittimestä tietyn paineen alaisena tai se voidaan pumpata säiliöön kohdassa 15, jolloin massa johdetaan johdon 16 kautta kartiomaisen säiliön alempaan osaan. Kartiomaisessa säiliössä virtaa massa sitten ylöspäin ja jakaantuu tasaisesti siivilärenkaiden ympäri ja väliin kulkien varsien 3 kautta ja edelleen ylös säiliön läpi säiliön ulossvöttökohtaan tai yhteen tai useampaan toistettuun käsittelyyn, joita ei kuitenkaan ole esitetty.

Säiliön ulkosivulla on katkoviivoin havainnollistettu putkisto vent-tiileineen ja hydropneumaattisine akkumulaattoreineen 20 sekä pump-puineen 21. Venttiilit on merkitty numeroilla 22 - 25. Ennenkuin laitteen toimintaa selostetaan, selostetaan myös kuviota 2.

Kuvio 2 esittää pystyleikkausta siivilärungon 4 keskeisestä mäntälait-teistosta, jossa, kuten kuviossa 1 viittausnumero 3 tarkoittaa osaa säiliöön kiinnitetyistä varsista, 8 tarkoittaa siivilärengasta, 9 vartta, johon siivilärenkaat ovat kiinnitetyt, ja 10 kiinnitysvarsien 3 onteloa. Varsissa 9 on ontelot 30, jotka aukkojen 60 kautta ovat yhteydessä siivilärenkaiden nesteenkeräystilän 61 kanssa. Jötta saavutettiaisiin mahdollisimman tasainen siivilöinti eri siivilärenkaiden pintayksikköä kohti, ovat renkaat varustetut erilaisilla määrillä aukkoja 60 niin, että siivilärenkaassa, jonka halkaisija on suurempi ja jota tällöin suurempi massamäärä pyyhkii, on suurempi määrä aukkoja 60, tai suuremmat aukot niin, että saadaan aikaan suurempi kokonaisläpivirtausaukko. Jokainen siivilärengas on vaakasuoralla väliseinämällä 62 jaettu kahteen kammioon, nesteenkokoomistilaan 61 siiviläaukkojen takana ja nesteenjakelukanavaan 63, joka viimeksi mainittu kanava 63 on tasaisesti siivilärenkaiden kehällä jaettujen aukkojen 64 kautta yhteydessä tilaan 61. On nimittäin niin, että sen varmistamiseksi, että neste siiviläaukkojen kautta tulisi tasaisesti vedetyksi massasta, on välttämätöntä tällä tavalla jakaa jokaisesta siiviläosastosta poistettu neste tilaan 63. Kohdassa, jossa kanavat 63 ovat kiinnitetyt varteen 9, ovat tilat 63 ja 30 yhteydessä aukko- 4 59831 jen 60 välityksellä, kuten edellän on. mainittu. Näiden aukkojen kautta tapahtuu nesteen jakelu säiliön säteen suunnassa, myöskin tarkoituk-sella saavuttaa mahdollisimman tasainen nesteenpoisto suspensiosta riippumatta säiliön poikkileikkauksen paikasta ja kohdasta. Ylemmät siivilärenkaat 7 ovat myöskin jaetut, ja samalla tavalla kuin alempana sijaitsevat edellä selostetut siivilärenkaatkin 8 yhteydessä onttojen tilojen 30 kanssa sillä erotuksella, että tilat 61 ja 63 ovat vaihtaneet paikkaa. Ontto tila 30 on sitten yhteydessä rungon 4 mäntä laitteiston kanssa keskeisessä tilassa 33, jota myöskin kutsutaan painekammioksi, varren 9 alaosassa olevan aukon tai aukkojen 34 kautta. Painekammio 33 on ylempänä yhteydessä varren 3 ontelon 10 kanssa yhden tai useamman aukon 34 välityksellä. Kammion 33 muodostaa pääasiallisesti lieriömäinen kotelo 36 ja kalteva pohjaosa 37 sekä yläosa 38, joka yläosa päättyy tiivistävästi ja liikkuvassa yhteydessä si-sempään lieriömäiseen osaan 39, joka on ylhäältä tiivis. Sisemmässä lieriömäisessä osassa 39 on keskustasta ulospäin suunnattu alaosa 40, joka päättyy liikkuvasti ja tiivistävästi lieriömäiseen osaan 36. Huomataan siis, että varsiin 9 kiinnitetyt siivilärenkaat, jotka varret vuorostaan ovat kiinnitetyt osaan 36, 37, 38, pääsevät liikkumaan ylöspäin ja alaspäin suhteessa säiliöön kiinnitettyihin osiin 40, 39 ja 3, samalla kun liukuva ja tiivistävä liitos on järjestetty ympyrän muotoiseen rakoon 41 ja toiseen ympyrän muotoiseen rakoon 42. Osien 39, 40 ja 36, 37, 38 väliin muodostuu toinen ontto tila 43, jota myöskin kutsutaan painekammioksi, joka kammio yhden tai useamman aukon 44 kautta kammioon 33 sovitetun liitoksen tai ontelon 45 välityksellä, jotka on muodostettu alareunaan päättyen kiinteään osaan 39 ja myöskin ylemmäksi tasoon aukon 46 yläpuolella, aikaansaa, että kammio 45 voi olla yhteydessä onton tilan 47 (varressa 3) kanssa, joka on yhteydessä säiliön ulkosivun lanssa erillään ontosta tilasta 10 toisissa varsissa 3. Käytännössä voi kolmesta varresta 3 esim. kaksi onteloineen 10 olla yhteydessä nopeataa liikettä varten ja toinen varsi onteloineen 47 johtaa paineenalaista nestettä hitaan liikkeen aikana.

Edellä selostettu kuvioiden 1 ja 2 mukainen laite toimii seuraavalla tavalla. Suspensio, esim. massa, joka on paksunnettava tai josta vesi on poistettava, ts. josta on erotettava osa sen sisältämästä nesteestä, saapuu jatkuvasti kohtaan 15 ja virtaa johdon 16 kautta ylös kartio-niaiseri säiliönosan 1 läpi ja jatkaa matkaansa ylöspäin lieriömäisessä 5ll 59831 osassa 2 samalla kun se jakaantuu siivilärenkaille 7, 8 ja varsille 9, 3. Osa nestettä sijaitsee säiliön alaosassa tilassa 14. Muuten toimii laite normaalisti kaikkien onttojen tilojen ollessa nesteellä 2 täytetyt. Pumppu 21, jonka painekorkeus voi olla esim. noin 6 kg/cm , pumppaa pienen osan nestettä säiliöstä 14 johdon kautta venttiileineen 25 yhteen varsista 3 onteloineen 47 aukon 46 kautta kammioon 45. Haa-rajohdon kautta pumppaa pumppu 21 samanaikaisesti nestettä akkumu-lattoriin 20 ja saattaa sen paineen alaiseksi. Kammioon 45 tulevaa nestemäärää voidaan säätää sopivalla tavalla venttiilin 25 yhteyteen sovitetun virtausmittarin avulla, jota piirustuksissa "ei ole esitetty. Kammiosta 45jvirtaa neste aukon 44 kautta painekammioon 43. Tämän kammion vaakasuora poikkileikkaus voidaan säätää siten, että saatu nostovoima vastaa siivilärenkaiden ja muiden liikkuvien osien painoa sekä kitkaa molemmissa liukupinnoissa 41, 42. Yksinkertaisuuden vuoksi viitataan jatkossa ainoastaan siivilärenkaiden liikkeeseen. Säiliössä oleva massa, joka koko ajan jatkuvasti virtaa ylöspäin, vaikuttaa siivilärenkaisiin ylöspäin suunnatulla voimalla, joka yhdessä paine-kammion 43 sisäpuolisen nostovoiman kanssa aiheuttaa, että siivilä-renkaat hitaasti liikkuvat ylöspäin suunnilleen samalla nopeudella kuin massa liikkuu ylöspäin säiliössä. Tämän liikkeen aikana poistetaan nestettä siivilärenkaiden avulla niiden onteloihin 61. Neste jakaantuu aukkon 64 kautta tilaan (kanavaan) 63, josta neste aukkojen 60 kautta jakautuu varren 9 onteloihin 30. Onteloista 30 jakaantuu neste aukkojen 34 kautta ulos kiinteiden varsien onteloihin 10 ja edelleen aukon 11 kautta ulos ja venttiilin 23 ohi, joka tällä hetkellä on auki, säiliön suodoksen kokoomistilaan 14.

Siivilärenkaiden ylöspäin suunnatun liikkeen nopeus on, kuten selostettu, sellainen että sitä voidaan säätää venttiilin 25 kanssa yhteistoiminnassa olevalla määränsäätäjällä. Esittämättä jätetty painein-dikaattori samassa johdossa kuin venttiili 25 rekisteröi, kun sii-vilärenkaat ovat saavuttaneet yläasentonsa. Tässä yläasennossa antaa nyt mainittu paineindikaattori signaalin venttiilin 23 sulkemiseksi, joka vuorostaan antaa signaalin venttiilin 25 sulkemiseksi ja vent-tiileiden 24 ja 22. avaamiseksi. Ennen avausta tulee mainittu määränsäätä jä ilmaisemaan vuodon mäntälaitteistossa, minkä johdosta tarkka kompensointi on mahdollista poistamalla vastaavasti lisää nestettä.

-Venttiilin 25 sulkemisen asemesta voidaan johtoon asentaa esittämättä jätetty takaiskuventtiili. Nesteakkumulaattori 20, joka koko ajan on 6 59831 ollut pumpun 21 pumppuvaikutuksen alaisena, alkaa sen johdosta, että venttiili 22 avautuu, suurella nopeudella johtaa nestettä aukon 11, ontelon 10 ja aukon 35 kautta painekammioon 33. Painekammio 33, jolla on huomattavasti suurempi vaakasuora pinta-ala kuin painekam-miolla 43, aiheuttaa nyt suhteellisen suuren voimakomponentin alaspäin, mikä antaa siivilärenkaille halutun nopeuden alaspäin tietyssä edeltäkäsin määrätyssä määrässä. Samanaikaisesti virtaa osa painenestettä aukkojen 34 kautta varsien 9 onteloihin 30 ja edelleen aukkojen 60, 64 kautta siivilärenkaiden kammioihin 63, 61, jolloin.nk. simultaa-nipaineentasaus saavutetaan ja tietty määrä nestettä nk. paluuhuuh-telun vaikutuksesta virtaa ulos siiviläaukkojen kautta päinvastaista tietä. Aukot 34 ovat siten valitut, että ne antavat vaadittavan kuristuksen, jolloin paine varsissa 9 ja siivilärenkaissa alenee sopivalle tasolle. Jos tietty paineentasaus ja paluuhuuhtelu halutaan saada ennenkuin siivilärenkaat alkavat liikkua alaspäin, voidaan tämä saavuttaa venttiilin 22 kaksivaiheavauksella ja venttiilin 24 viivästetyllä avauksella.

Siivilärenkaiden mainitun alspäin suunnatun liikkeen aikana virtaa kammioon 43 suljettu neste ulos aukon 44 kautta kammioon 45 ja aukon 46 kautta ontelotilaan 47 ja edelleen aukon 12 kautta johtoon venttiilin 24 ohi takaisin nestetilaan 14. Aukko 44 on siten muodostettu, esim. V-muotoiseksi, että peräkkäinen liikkeen vaimennus saadaan, . kun tiiviste pinnan 42 kohdalla kulkee aukon 44 yli siivilärenkaiden liikkuessa ala-asentoaan kohti. Aikaa rekisteröivä laite (ei esitetty) valvoo liikkeitä ja huolehtii siitä, että venttiilit 24 ja 22 jälleen sulkeutuvat, minkä jälkeen sekvenssiventtiili 23 hitaasti uudelleen avautuu. Tällöin alkavat siivilärenkaat samanaikaisesti tarkkaillun liikkeensä ylöspäin. Jos halutaan tietty paluuhuuhtelu ennen puhdistus- ja kitkanvähennysliikettä, voidaan venttiilin 24 avausta jonkin verran hidastaa venttiilin 22 avauksen suhteen.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen laitteen erästä toista suoritusmuotoa. Lieriömäiseen suojukseen 50, joka alhaalta ja ylhäältä on laipan 51 vast. 52 rajoittama, on sovitettu kiinteä lieriömäinen osa 53, joka vähintäin kahdella varrella 54 on kiinteästi yhdistetty suojukseen 50.-Ainakin yhdessä varressa 54 on ontto tila 55, jossa on suojuksen läpi menevä poistoaukko 56. Kiinteän keskeisen osan 53 ulkopuolella voi liikkuva, siiviläaukoilla 57 varustettu lieriömäinen runko 58 liikkua aksiaalisesti lieriömäisessä suojuksessa 50 tiivis- 7 59831 tävällä ja likuvalla liitoksella 59 ja 70 paikallaan olevan osan 53 suhteen. Tiiviste 59, joka on tehty sopivasta, liukukosketukseen soveltuvasta materiaalista, ympäröi ympyrän muotoisesti koko runkoa 53, kun taas tiivisteessä 70, joka on tehty samasta materiaalista, on aksiaaliset aukot niin, että neste pääsee kulkemaan nesteenkokoa-miskammiosta 72 ylöspäin liikkuvan osan 58 ja kiinteän osan 53 välisestä raosta tiivisteen 70 ohi tilan 71 sisään.

Kuvion 3 mukainen laite toimii seuraavalla tavalla. Massa saatetaan jatkuvasti virtaamaan laitteeseen laipan 51 kohdalta ja jakaantuu keskeisen osan 53 ja rungon 58 sivuille, varsien 54 ohi ja ulos laitteen toisesta päästä laipan 52 kohdalla. Massata, josta vesi on poistettava, poistetaan osa sen sisältämästä nesteestä siiviläaukko-jen 57 kautta ja neste kulkeutuu tiloihin 71 ja 72, edelleen aksiaa-lisesti laitteen läpi ja varsien 55 kautta aukon 56 läpi sopivaan kokoamissäiliöön. Kaikkien ontelotilojen edellytetään olevan nestettä täynnä. Johtuen massan kitkasta siiviläpintaa vastaan, jota kitkaa voidaan säätää poistettavan määrän mukaan, joutuu liikkuva siivilä-osa 58 liikkumaan massan liikkeen suunnassa suunnilleen massan keskinopeudella tiettyyn pääteasentoon. Massan nopeus vaihtelee, koska se paksuuntuu kulkunsa aikana. Mainitusta pääteasennosta saatetaan siiviläosa 58 liikkumaan takaisin massan liikesuuntaa vastaan siten, että esittämättä jätetyn pumpun ja johdon sekä venttiilien avulla tietyn ajan pysähdytetään poisto ja suodos nopeasti palautetaan taaksepäin aukon 56 läpi, varsien onteloiden 55 kautta kammioon 72 ja myös kammioon 71, jolloin siiviläosa 58 syntyvän voiman johdosta tulee liikkumaan nopeasti massan liikkeen suuntaa vastaan. Samanaikaisesti, johtuen lisäyksestä sisäpuolisessa nestepaineessa, palautuu tietty määrä nestettä siiviläaukkojen kautta massaan. Tällä tavalla puhdistuvat siiviläaukot mahdollisista tukkeutumisa ja samalla pienenee massaan aiheutuva kitka. Liikkuva osa voidaan tehdä painoltaan suhteellisen alhaiseksi, minkä vuoksi aktiiviset voimat pienenevät.

Kuten kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa suoritusmuodossa, ei kuvion 3 mukaisessa laitteessakaan ole mitään ulkopuolisia liikkuvia osia, kuten esim. tiivisterasioita tai laakereita, se vaatii vain vähän huoltoa ja on yksinkertainen sekä hinnaltaan huokea. Kuvion 3 mukainen suori- « tusmuoto voidaan sopivimman tehdä mittasuhteiltaan suhteellisen pieneksi ja se voidaan esim. asentaa putkimaisiin elementteihin, kuten kuviossa on esitetty, joiden putkien halkaisija on suhteellisen pieni, 8 59831 esim. suuruusluokkaa 500 mm suojuksen sisäpuoliselta halkaisijalta, "iskunpituuksien" ollessa 0 - 100 cm, sopivimmin 20 - 50 cm, mitkä pituudet ovat sopivia myös kuvioiden 1 ja 2 mukaiseen laitteeseen.

Tällä tavalla on tarvittaessa mahdollista ja sopivaa kytkeä useita tällaisia yksiköitä sarjaan, jolloin vedenpoisto voidaan jakaa niiden kesken. Laite voidaan järjestää seisovaksi, kuten kuviossa on esitetty, tai mihin tahansa kulma-asentoon, tai myöskin vaakasuoraan .

Keksinnön mukaiset edellä kuvatut laitteet ovat ensi sijassa tarkoitetut veden poistoon suspensioista, mutta voidaan myös ajatella suspension tietynlaista pesua, kun pesunesteen lisäys voidaan järjestää massavirrassa liikkuvien suuttimien avulla niin, että massan virtaus-suuntaan nähden poikittainen säteen suuntainen virtaus saadaan aikaan säiliössä. Kuvion 3 mukaisessa suoritusmuodossa voidaan mahdollinen pesuneste lisätä laitteen ulkosuojukseen 50 esimerkiksi suutinaukoil-la varustetun rengaskammion avulla.

Kuten edellä on selostettu kuvioista 1 - 3, on edellytetty, että massa liikkuu alhaalta ylöspäin, mikä on suositeltavaa kuvioiden 1 ja 2 mukaisissa laitteissa, mutta myöskin päinvastainen suunta voi tulla kysymykseen. Kuten edellä on mainittu koskien kuviota 3, ei massan virtaussuunnalla ole merkitystä.

Keksinnön erityisenä tuntomerkkinä on, että suspensiosta erotettua nestettä käytetään paineväliaineena. Mitään liikkuvia osia ei ulotu säiliön seinämän läpi, mikä eliminoi ulkopuolisen nestevuodon mahdollisuuden.

Toisaalta ei mahdollisella säiliön sisäpuolella tapahtuvalla vuodolla ole mitään merkitystä esim. massan laatuun tai ominaisuuksiin, mutta vuodon määrä vaikuttaa tietysti itse vedenpoistoon. Tämä voidaan kuitenkin, kuten edellä on selostettu, kompensoida jonkin verran suuremmalla nesteenpoistolia niin, että haluttu vedenpoisto ja massan konsentraatio joka tapauksessa saavutetaan.

Sen johdosta, että hydraulinen mäntälaitelma vaikuttaa laitteen keskiosassa ainoastaan sama-akselisella pinnalla, saavutetaan rakenteen symmetrinen voimajakautuma ja kuormitus. Valitsemalla aktiivi mäntä-pinta-ala järkevästi voidaan välttyä korkeilta nestepaineilta, mikä 59831 edelleen vähentää rakenteeseen kohdistuvaa kuormitusta. Suhteellisen harvat instrumentit ovat sitä paitsi tarpeen tyydyttävää käyttöä varten. Oikealla säädöllä huomioonottaen paineen, paluuhuuhtelun, "iskun-pituudet" ja siivilänhalkaisijät suhteessa säiliön halkaisijaan saadaan aikaan suotuisat olosuhteet tehokasta vedenpoistoa varten pienin kuituhäviöin. Ohjaus voidaan, kuten edellä on selostettu, tehdä yksinkertaiseksi, jolloin esim. paluuhuuhtelua voidaan säätää ja panna se toimimaan tarkoitukseen sopivimpana ajankohtana. Tällöin huomattakoon se tyypillinen tunnusmerkki, että paluuhuuhtelu tapahtuu samassa yhteydessä kuin nopealle liikkeelle välttämätön korkeampi paine alkaa vaikuttaa, jolloin, kuten edellä on selitetty, painenesteen muodostaa suspensioneste.

Keksintö ei ole rajoittunut edellä oleviin esimerkkeinä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan vaihdella jäljempänä seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (14)

1. Menetelmä veden poistamiseksi suspensiosta esim. massasta, joka muodostuu hienojakoisesta kuitumateriaalista ja nesteestä, jolloin vedenpoisto suoritetaan pääasiallisesti ympyrän muotoisessa säiliössä (1, 2} 50) suspension läpivirtausta varten, jonka säiliön sisään suspensiovirtaan on sovitettu mäntäjärjestelmän avulla aksiaalisessa suunnassa liikkuva runko (4j 58), jossa on ainakin yksi samankeskinen siviiläpinta (6> 57) nesteen siivilöitymiseksi suspensiosta, jossa siiviläpinnassa on yksi tai useampi nesteenkokoamis-tila (61, 72), jolla on yhteys ulos säiliöstä suspensiosta poissii-vilöityä nestettä varten, tunnettu siitä, että hydraulinen mäntäjärjestelmä on sijoitettu samankeskisesti suspensiovirtaukseen ja saatetaan liikkuttamaan siivilärunkoa paineväliaineella, joka on sama neste, kuin jota siivilöidään.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen nenettelytapa, tunnettu siitä, että runko (4, 58) liikkuu lähtöasennosta hitaasti pienen matkaa 0 - 100 cm, sopivimmin 20 - 50 cm pääasiallisesti suspension nopeudelle, suspension liikkeen suunnassa ja suhteellisen suurella nopeudella vastakkaisessa suunnassa takaisin lähtöasentoon.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menettelytapa, tunnettu siitä, että runkoa (4, 58) käyttää hitaan liikkeen aikana suspensio.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menettelytapa, tunnettu siitä, että useita liikkuvia runkoja (4, 58), joissa* kussakin on vähintään yksi siiviläpinta (6, 57) on kytketty niin, että ne vaikuttavat sarjassa.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menettelytapa, tunnettu siitä, että runkoa (4) sekä hitaan että nopean liikkeen aikana käyttää hydraulinen mäntälaite.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menettelytapa, tunnettu siitä, että nesteen siivilöityminen suspensiosta tapahtuu pääasiallisesti rungon (4, 58) hitaan liikkeen aikana ja että rungon nopean liikkeen aikana osa nesteestä aktiivisesta pai-nekammiosta (33, 72, 71) mäntälaitteistossa palautetaan suspension siiviläaukkojen kautta puhdistavaa vaikutusta varten ja rungon liikkeeseen kohdistuvan vastuksen pienentämiseksi. 11 D^ÖO I

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menettelytapa, tunnettu siitä, että hitaan liikkeen aikana paineväliaine vaikuttaa paine-kammiossa (43), jonka aktiivinen männänpinta on pienempi kuin nopeassa liikkeessä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menettelytapa, tunnettu siitä, että hitaan liikkeen aikana poissiivilöity neste poistuu rungosta suurimmalla aktiivisella pinnalla varustetun painekammion (33) kautta.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menettelytapa, tunnettu siitä, että siiviläaukkojen läpi siivilöity neste kootaan kokooja-tiloihin (61) ja jakaantuu sieltä yhtä suurien ja tasaisesti jokaisen siivilärenkaan kehälle jaettujen kuristusreikien (64) kautta jokaista siivilärengasta (7, 8) varten järjestettyyn kokoojakanavaan (63), josta neste aukkojen (60) kautta, joiden suuruus on suhteellinen siivilärenkaiden halkaisijaan, jakaantuu varsien ontelotiloihin (30), joista neste ennen menoaan painekammioon (33), jonka aktiivinen pinta on suurin, kulkee vähintään yhden reiän (34) kautta painetta alentavalla vaikutuksella erityisesti nesteen läpivirtauksessa painekam-miosta (33) ulos varsien ontelotilaan (30).

10. Laite edellä olevien patenttivaatimusten 1-9 mukaisen menettelytavan soveltamiseksi, jonka laitteen muodostaa pääasiallisesti lieriömäinen säiliö (1, 2, 50) sen suspension läpivirtausta varten, josta on vesi poistettava, ja säiliön sisään sovitettu, hydraulisella mäntälaitteistolia aksiaalisesti liikkuva runko (4, 58), jossa on vähintään yksi samakeskinen siiviläpinta (6, 57), jonka kautta vedenpoisto tapahtuu, mikä siiviläpinta rajoittaa yhteydellä ulos säiliöstä (1, 2, 50) varustetun nesteen kokoomatilan (61, 72), tunnettu siitä, että mäntälaitteisto on rakennettu yhteen rungon (4, 58) kanssa ja on siinä vähintään yksi painekammio (33, 72, 71), jossa rungon (4, 58) nopean liikkeen aikana suspension virtaussuuntaa vastaan on myös siiviläpinta (6, 57) rajoittimena suspensiota vastaan.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen keskeinen osa (5, 53) on kiinnitetty säiliön seinämään (1, 2, 50) varsilla (3, 54), joissa on pituussuuntaiset ontelot (10, 55) nesteen johtamiseksi. 12 59831

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunne ttu siitä, että mäntälaitteistossa on painekammio (33), jonka aktiivinen lieriö-pinta on suurempi suspension liikkeen suuntaa vastaan kuin samassa suunnassa suspension liikkeen kanssa.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että mäntälaitelma painekammiossa (33), jonka lieriöpinta-ala on suurempi, on aukkojen (34, 60, 64) välityksellä rajoitetusti yhteydessä nesteenkokoamistilojen (61) kanssa ja että aukot ovat mitoitetut vedenpoistoa varten suspensiosta sopivalla paineenlaskulla ja sopivalla jakaantumalla.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 10 - 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että mäntälaitelman painekammio on kiinnitysvar-sissa (3) olevien ontelotilojen (10, 47) kautta yhteydessä säiliön ulkopuolisen johtosysteemin kanssa, johon systeemiin kuuluu kokoamis-säiliö (14) poissiivilöityä nestettä varten, pumppu (21), nesteakku-mulaattori (20) sekä venttiilit (22, 23, 24, 25) ja instrumentit, jotka ovat siten järjestetyt, että kun runko (4) liikkuu hitaasti suspension suuntaan, johdetaan poissiivilöity neste kokoamissäiliöön (14) nestettä varten sen kammion (33) kautta, jonka aktiivinen lieriöpinta-ala on suurempi. 13 59831