FI59439C - Foerfarande foer att utnyttjande av entalpiinnehaollet i kylvattnet vid en sugtorkningsprocess foer papper kartong eller en annan poroes matta eller bana - Google Patents

Foerfarande foer att utnyttjande av entalpiinnehaollet i kylvattnet vid en sugtorkningsprocess foer papper kartong eller en annan poroes matta eller bana Download PDF

Info

Publication number
FI59439C
FI59439C FI801337A FI801337A FI59439C FI 59439 C FI59439 C FI 59439C FI 801337 A FI801337 A FI 801337A FI 801337 A FI801337 A FI 801337A FI 59439 C FI59439 C FI 59439C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
cooling water
web
drying
temperature
water
Prior art date
Application number
FI801337A
Other languages
English (en)
Other versions
FI59439B (fi
Inventor
Jukka Lehtinen
Original Assignee
Tampella Oy Ab
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Tampella Oy Ab filed Critical Tampella Oy Ab
Priority to FI801337A priority Critical patent/FI59439C/fi
Priority to GB8112135A priority patent/GB2079914B/en
Priority to DE19813115597 priority patent/DE3115597A1/de
Priority to CA000375918A priority patent/CA1149210A/en
Priority to SE8102619A priority patent/SE449880B/sv
Publication of FI59439B publication Critical patent/FI59439B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI59439C publication Critical patent/FI59439C/fi

Links

Classifications

    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F26—DRYING
    • F26B—DRYING SOLID MATERIALS OR OBJECTS BY REMOVING LIQUID THEREFROM
    • F26B3/00—Drying solid materials or objects by processes involving the application of heat
    • F26B3/18—Drying solid materials or objects by processes involving the application of heat by conduction, i.e. the heat is conveyed from the heat source, e.g. gas flame, to the materials or objects to be dried by direct contact
    • F26B3/20—Drying solid materials or objects by processes involving the application of heat by conduction, i.e. the heat is conveyed from the heat source, e.g. gas flame, to the materials or objects to be dried by direct contact the heat source being a heated surface, e.g. a moving belt or conveyor
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21F—PAPER-MAKING MACHINES; METHODS OF PRODUCING PAPER THEREON
    • D21F5/00—Dryer section of machines for making continuous webs of paper
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21F—PAPER-MAKING MACHINES; METHODS OF PRODUCING PAPER THEREON
    • D21F5/00—Dryer section of machines for making continuous webs of paper
    • D21F5/004—Drying webs by contact with heated surfaces or materials
    • D—TEXTILES; PAPER
    • D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21F—PAPER-MAKING MACHINES; METHODS OF PRODUCING PAPER THEREON
    • D21F5/00—Dryer section of machines for making continuous webs of paper
    • D21F5/007—Drying webs by contact with sorbent bodies
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F26—DRYING
    • F26B—DRYING SOLID MATERIALS OR OBJECTS BY REMOVING LIQUID THEREFROM
    • F26B13/00—Machines and apparatus for drying fabrics, fibres, yarns, or other materials in long lengths, with progressive movement
    • F26B13/10—Arrangements for feeding, heating or supporting materials; Controlling movement, tension or position of materials
    • F26B13/105—Drying webs by contact with heated surfaces other than rollers or drums
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F26—DRYING
    • F26B—DRYING SOLID MATERIALS OR OBJECTS BY REMOVING LIQUID THEREFROM
    • F26B23/00—Heating arrangements
    • F26B23/001—Heating arrangements using waste heat
    • F26B23/002—Heating arrangements using waste heat recovered from dryer exhaust gases
    • F26B23/004—Heating arrangements using waste heat recovered from dryer exhaust gases by compressing and condensing vapour in exhaust gases, i.e. using an open cycle heat pump system
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02B—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO BUILDINGS, e.g. HOUSING, HOUSE APPLIANCES OR RELATED END-USER APPLICATIONS
    • Y02B30/00—Energy efficient heating, ventilation or air conditioning [HVAC]
    • Y02B30/52—Heat recovery pumps, i.e. heat pump based systems or units able to transfer the thermal energy from one area of the premises or part of the facilities to a different one, improving the overall efficiency
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02P—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P70/00—Climate change mitigation technologies in the production process for final industrial or consumer products
    • Y02P70/10—Greenhouse gas [GHG] capture, material saving, heat recovery or other energy efficient measures, e.g. motor control, characterised by manufacturing processes, e.g. for rolling metal or metal working

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Microbiology (AREA)
  • Textile Engineering (AREA)
  • Sustainable Development (AREA)
  • Drying Of Solid Materials (AREA)
  • Paper (AREA)

Description

i..«--- rik1 .... KUULUTUSJULKAISU c Q - 7 n VÖT® M ("»UTLÄeeNINOSSICRIFT 594 39 C (45) Patentti -nyöiir.7 Ity 10 03 1?31 Patent rceddolat ^ ^ (51) Kv.ik?/im.a.3 D 21 P 5/20 SUOMI—FINLAND (It) P»M««ltuk**u·-HtmunMu** 801337 (22) ΗιΙμηιΜρ·!*· —AnttknMfadH 23.0^.80 (23) ΑΝαφΙΜ—QIM4h«a4*| 25.0U.00 (41) TttlhK {«itktMtai—Bilyk offcntOf
PmUnttt» Ja rakiitarihallltiit (44) Nlht*vUuipwM« ja kuvUutka!*» *>vm. —
Patent, och rafistentyraltan 7 AraMcan utlajd och «tUkriftw» puMkcrad 30. OU . 81 (32)(33)(31) W«|i «uoik·»-·^ prionm (71) Oy Tampella Ab, PL 256, 33101 Tampere 10, Suomi-Finland(FI) (72) Jukka Lehtinen, Tampere, Suomi-Finland(FI) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Menetelmä jäähdytysveden entalpiasisällön hyväksikäyttämiseksi paperin, kartongin tai muun huokoisen maton tai radan imukuivaus-prosessissa - Förfarande för att utnyttjande av entalpiinnehället i kylvattnet vid en sugtorkningsprocess för papper, kartong eller en annan porös matta eller bana Tämä keksintö kohdistuu menetelmään jäähdytysveden entalpian hyväksikäyttämiseksi paperin, kartongin tai muun huokoisen tai kuituisen maton tai radan imukuivausprosessissa, jossa märkä matto tai rata ja sitä kannattava kuivaushuopa ovat kahden ilmatiiviin ja lämpöä hyvin johtavan pinnan välissä, jotka sulkevat maton tai radan koko leveydeltä väliinsä ja jossa maton tai radan kanssa kosketuksissa oleva pinta saatetaan kuumennuksen alaiseksi veden haihduttamiseksi matosta tai radasta ja kuivaushuovan kanssa kosketuksissa oleva pinta jäähdytyksen alaiseksi jäähdytysveden avulla matosta tai radasta haihtuvan veden lauhduttamiseksi kuivaushuopaan ja jossa kuivaushuopa sen jälkeen erotetaan kuivatusta matosta tai radasta ja vapautetaan lauhtuneesta vedestä.
2 59439
Nykyisentyyppisessä paperin tai kartongin kuivauksessa lämmön talteenotto tapahtuu tavallisen kuivaussylinterin tai kuivaussylin-teriryhmän ympärillä olevan huuvan sisältä saadusta ilma-vesihöyry-sekoituksesta. Yleensä tulee näistä kaasuista saadulla lämmöllä lämmitetty vesi lämmöntalteenotinlämmönsiirtimistä ulos lämpötilassa 30-55°C. Tätä vettä käytetään etupäässä samassa tehtaassa paperi-tai kartonkikoneen märän pään lämminvesitarpeisiin, mm. suihkuve-siin, ja/tai tehdassalien lämmittämiseen. Tämän veden lämpötila ei ole ollut niin korkea, että sitä olisi kannattanut ryhtyä, ainakaan huomattavissa määrissä, käyttämään kaukolämpövetenä tai lämpöpump-pauksen lämmönlähdevetenä.
Lämpöpumppausta paperi- tai kartonkirainan kuivaamisen yhteyteen on kylläkin kehitelty mm. muutamissa patenteissa (US-patentti 2 933 826, SE-patentti 7111908-5, DT-patentti 2630853). Näille keksinnöille on yhteistä se, että lämmöntalteenotto tapahtuu siirtämällä mainitusta ilma-vesihöyry-sekoituksesta lämpöä suoraan lämmönsiir-timessä alipaineessa kulkevaan tai kiehuvaan veteen tai muuhun vir-tausaineeseen. Joka tapauksessa talteenotettu lämpö voidaan saattaa kiehuttamaan vettä, josta syntyvä höyry puristetaan kompressorilla tai kompressoreilla kuivaussylinterin vaatimiin paineisiin.
Nämä menetelmät eivät kuitenkaan ole johtaneet markkinoituihin tuotteisiin johtuen vastapainehöyryn käyttöön nähden suhteellisen pienestä saavutettavasta taloudellisesta edusta ja niistä käyttövai-keuksista, esim. radan katkojen yhteydessä, joita aiheutuu tavallista tiukemmin suljetun huuvan yhteydessä.
Nauhojen välisen tai sylinterin ja nauhan välisen imukuivauksen (FI-patentti 54514, US-patentti 4 112 586, GB-patentti 1502040, FI-patenttihakemus 762439) yhteydessä on kuivaustapahtuma hyvin erilainen kuin tavallisessa kuivauksessa. Rainan kosteuden haihduttamiseen tarvittava lämpöenergia tuodaan kyllästettynä höyrynä sylinterin ulkovaipan sisäpinnalle tai kuuman nauhan toiselle puolelle, josta se johtuu suhteellisen ohuen metallikerroksen läpi rainaan. Rainassa lämpö siirtyy sille syvyydelle, jossa haihtuminen tapahtuu. Haihtunut höyry kulkee rainan loppuosan läpi ja huovan läpi lauhtuakseen jäähdytysvedellä ulkopuolelta jäähdytetylle kylmälle metallipinnalle. Jäähdytysvesi lähtee kuivausprosessista alle 40°C lämpötilassa.
3 59439
On selvää, että edellä selitetystä tunnetusta imukuivauspro-sessista ulostulevan jäähdytysveden entalpiaa voitaisiin paremmin käyttää hyväksi, esim. lämpöpumppauksen avulla, jos tämän veden lämpötilaa voitaisiin korottaa. Tämän suuntaisen kehityksen esteenä on kuitenkin ollut sellainen ennakkoluulo, että jäähdytysveden ulostu-lolämpötilan korottaminen hidastaisi itse kuivatusprosessia. Onhan nimittäin useissa lämpölaitteissa lämpövuo suoraan verrannollinen lämpötilaeroon. Tämän perusteella voisi arvioida, että edellä selitetyssä tunnetussa imukuivauksessakin kuuman metallipinnan läpi kuivattavaan rainaan siirtyvä lämpövuo olisi likipitäen suoraan verrannollinen kuuman ja kylmän metallipinnan väliseen lämpötilaeroon.
Kuivausprosessin hidastumisesta taas olisi haitallisia seurauksia. Käytännön kannaltahan on tärkeätä, ettei kuivumisnopeus alene paljon, sillä tämä merkitsisi tarvetta käyttää suurempia kuivauspin-toja (enemmän sylintereitä useissa tapauksissa), mikä tulisi kalliiksi.
Todettakoon, että lämmityshöyryn lämpötilan nostaminen 100°C:sta 180°C:een nostaa kuivumisnopeuden noin 6-kertaiseksi. Optimi höyryn lämpötila on kokonaistaloudellinen kysymys.
Tämän keksinnön tarkoituksena on parantaa edellä selitetyn imukuivausprosessin jäähdytysveden entalpian hyväksikäyttöä ja se aikaansaadaan keksinnön mukaisesti siten, että jäähdytysvesi lähtee prosessista lämpötilassa 60°-100°C.
Keksintö perustuu siihen kokeilla varmistettuun yllättävään tosiasiaan, että imukuivauksessa voidaan jäähdytysvesi syöttää sisään niinkin korkeassa lämpötilassa kuin 80°C ja laskea ulos lämpötilassa 100°C aiheuttamatta kuivumisnopeuteen muutamaa prosenttia suurempaa putoamista verrattuna tilanteeseen, jossa jäähdytysveden ulostulo-lämpötila on alueella 10-30°C.
Mainitut mittaustulokset jäähdytysveden lämpötilan vähäisestä vaikutuksesta voivat tuntua hämmästyttäviltä. Syy juuri esitettyyn lienee seuraava. Haihtumisnopeus rainasta on käytännöllisesti katsoen suoraan verrannollinen kuumalta pinnalta rainaan siirtyvään lämpövuo-hon. Tämä taas riippuu lämpötilaerosta kuuman pinnan ja rainan sisällä sijaitsevan haihtumispisteen välillä. Jos siis kahdessa eri tilanteessa kuuman pinnan lämpötila on sama ja haihtumisnopeus ja siis myös lämpövuo ovat likipitäen samat, täytyy sen rainan alueen, jossa 59439 haihtumista tapahtuu, lämpötilan olla myöskin miltei sama mainituissa kahdessa eri tapauksessa. Tämä merkitsee myös sitä, että näissä kahdessa tapauksessa on haihtumispaine miltei sama.
Haihtunut höyryhän kulkee läpi osan rainaa ja läpi huovan lauh-tuakseen kylmälle metallipinnalle. Höyryn paine höyryn saapuessa kylmälle pinnalle riippuu tämän pinnan lämpötilasta. Jos esimerkiksi yhdessä tapauksessa tämä lämpötila on 29°C (vastaten noin 17°C läm-pötilaista jäähdytysvettä) ja toisessa 87°C (vastaten 75°C lämpöti-laista jäähdytysvettä), on höyryn paine edellisessä tapauksessa noin 5 kPa ja jälkimmäisessä noin 70 kPa.
Vastaavasti on edellisessä tapauksessa höyryn ominaistilavuus noin 6 kertaa niin suuri kuin jälkimmäisessä tapauksessa. Koska molemmissa tapauksissa kylmälle pinnalle saapuu huovan läpi miltei yhtä suuri massavirtaus höyryä, on tämän höyryn nopeus edellisessä tapauksessa noin 6 kertaa niin suuri kuin jälkimmäisessä. Suuremmalla nopeudella kulkeva höyry kokee myös suuremman painehäviön kulkiessaan läpi osan rainaa ja läpi huovan. Niinpä onkin mahdollista (tämä voidaan osoittaa laskuin), että sama massavirtaus höyryä mainituissa kahdessa eri tapauksessa lähtee samasta haihtumispaineesta ja saapuu eri paineisina kylmälle metallipinnalle lauhtuakseen siinä. Tämähän selittääkin aikaisemmin esitetyt koetulokset, joissa kuivumisnopeu-teen vaikuttivat hyvin vähän jäähdytysveden lämpötilan suuretkin muutokset .
Keksinnön mukaisesti kuivausprosessista korkeassa lämpötilassa poistettua jäähdytysvettä voidaan käyttää lämpöpumppauksen lähdeve-tenä tai suoraan esim. kaukolämmitykseen.
Jäähdytysvettä käytettäessä lämpöpumppaukseen poistetaan jäähdytysvesi kuivausprosessista edullisesti 60°-85°C olevassa lämpötilassa. Lämpöpumppauksen taloudellisuuden alarajalämpötila on nimittäin noin 60° ja paperin ja kartongin kuivauksessa on edullinen yläraja-lämpötila noin 85°C. Tällöin annetaan osan poistetusta jäähdytysvedestä haihtua alhaisessa paineessa sopivassa paisuntayksikössä, esim. täytekappalekolonnissa tai syklonissa, haihduttamiseen tarvittavan latentin entalpian tullessa siitä osasta vettä, joka ei haihdu ja joka vesi tulee ulos paisuntayksiköstä alhaisemmassa lämpötilassa, 50°-65°C, kuin missä se meni sisään. Tämä vesi johdetaan takaisin kuivaus-yksikköön jäähdytysvedeksi. Haihtunut höyry puristetaan kompressoreilla haluttuun paineeseen johdettavaksi kuivausprosessiin.
5 59439 Lämpöpumppauksen kompressoreihin tulee höyry edellä esitetystä huomattavasti korkeampipaineisena kuin se voitaisiin saada tunnetun imukuivausprosessin, jossa jäähdytysvesi lähtee kuivauspro-sessista alle 40°C lämpötilassa, yhteyteen liitetyn lämpöpumppaus-prosessin paisuntayksiköstä. Korkeampipaineinen höyry puolestaan johtaa parempaan lämpöpumppauksen hyötysuhteeseen ja koko kuivaus-prosessin taloudellisuuden paranemiseen.
Jäähdytysvettä käytettäessä kaukolämmitykseen tuodaan jäähdytysvesi alhaisessa lämpötilassa, 0°-50°C, kuivauslaitteistoon ja viedään ulos korkeassa lämpötilassa, edullisesti lämpötilassa 75°-100°C. Kuljettuaan kaukolämmityskohteeseen ja suoritettuaan lämmitys-tehtävänsä voidaan vesi joko palauttaa matalalämpötilaisena kuivaus-yksikölle, jossa se menee jälleen sisään jäähdytysvetenä, tai viedä jonnekin muualle, kokonaan pois kuivausprosessista. Jälkimmäisessä tapauksessa täytyy kuivausprosessiin jatkuvasti tuoda uutta jäähdytysvettä.
Jäähdytysveden ulostulolämpötilaa voidaan säätää muuttamalla jäähdytysveden virtausmäärää. Jos rainan kuivumisnopeus pysyy muuttumattomana, mikä merkitsee sitä, että kylmän nauhan läpi jäähdytysveteen siirtyvä lämpövuo pysyy muuttumattomana, ja jos jäähdytysveden sisääntulolämpötila pidetään muuttumattomana, kohoaa jäähdytysveden ulostulolämpötila pienennettäessä jäähdytysveden virtausmäärää. On siis helppoa säädellä laajoissakin puitteissa jäähdytysveden ulostulolämpötilaa eri ajotilanteissa.
Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheiseen piirustukseen, joka esittää kaavamaisesti lämpöpumppausta GB-paten-tissa 1502040 esitetyn imukuivauksen yhteydessä.
Piirustuksen yläosassa on esitetty imukuivain 1, jossa on ylempi päätön, ilmatiivis ja hyvin lämpöä johtava metallinauha 2 ja samanlainen alempi metallinauha 3, jotka kulkevat yhdensuuntaisesti määrätyllä matkalla. Kuivattava paperiraina 4 johdetaan nauhojen välitse siten, että nauhat sulkevat rainan kokonaan väliinsä mainitulla yhdensuuntaisella alueella. Paperirainan ja alemman nauhan 3 välissä kiertää rainaa kannattava päätön kuivaushuopa 5. Ylemmän nauhan 2 sisäpuo- 6 59439 lelle on sovitettu kuumennuslaatikko 6, jonka alasivu on avoin nauhan yhdensuuntaisen osan yläpintaa päin. Laatikko on varustettu tulokohdalla 7 kuumennushöyryä varten ja poistokohdilla 8 lauhdetta varten. Alemman nauhan 3 sisäpuolelle on sovitettu jäähdytyslaatikko 9, jonka yläsivu on avoin nauhan yhdensuuntaisen osan alapintaa päin. Laatikko on varustettu tulokohdalla 10 jäähdytysvettä varten ja poistokohdalla 11 käytettyä vettä varten.
Märkä raina on täten kulkiessaan imukuivaimen läpi suljettu yläpuolisen höyrykuumennetun nauhan 2 ja alapuolisen vesijäähdytetyn nauhan 3 väliin. Tämän vaikutuksesta rainan sisältämä vesi höyrystyy ja kulkee rainan ja huovan läpi ja lauhtuu lopuksi alemman nauhan pinnalle, kuten mainitussa englantilaisessa patenttijulkaisussa on selitetty. Vedestä vapautunut raina erotetaan kuivauksen jälkeen huovasta.
Jäähdytysvesi W. poistetaan kuivaimesta veden lämpötilan oi- O ^ lessa 60-100 C ja johdetaan johdon 12 kautta sekoittimeen 13. Sekoit-timeen johdetaan myös johdolla 14 kuumennuslaatikosta 6 tuleva lauhde W lauhteenerottimen 15 ja paineenalennusvent-tiilin 16 kautta. Tämä pieni höyrymäärä kuitenkin lauhtuu välittömästi sekoittimessa jouduttuaan kosketukseen jäähdytysveden kanssa.
Sekoittimesta 13 johdetaan suurin osa vedestä johdon 17 ja pai-neenalennusventtiilin 18 kautta haihdutuskolonniin 19. Tämä on tavallinen, yleensä alipaineessa toimiva täytekappalekolonni, johon syöttö tulee ylhäältä ja josta kehittyvä höyry lähtee ylhäältä ja jäljelle jäänyt n. 10°C jäähtynyt vesi poistuu alhaalta. Tämä vesi pumpataan pumpulla 20 takaisin imukuivaimen jäähdytyslaatikkoon 9 jäähdytysvedeksi johdon 21 kautta. Haihdutuskolonnista johdetaan höyry johdon 22 kautta ensimmäiselle sähkömoottorikäyttöiselle puristimelle 23. Höyryyn suihkutetaan joko ennen puristinta, puristimen sisällä tai puristimen jälkeen vettä, joka johdetaan sekoittimesta johdon 24 ja pumpun 25 kautta, niin että puristimesta tuleva höyry on kyllästettyä. Tämä höyry johdetaan johdolla 26 toiselle puristimelle 27, joka toimii vastaavasti. Puristimia on sarjassa lukumäärä, joka määräytyy taloudellisesti optimoiden. Tämä lukumäärä on käytännössä useimmiten kaksi, mahdollisesti joskus kolme. Viimeiseltä puristimelta johdetaan höyry johdolla 28 imukuivaajan kuumennuslaatikkoon 6. Mukaan kuivaus-höyryksi tulee myös höyryä höyrynkierrätyspuristimelta 29 johdon 30 kautta. Tälle puristimelle johdetaan höyry lauhteenerottimesta 15.
59439 7
Kuvattu prosessi on muuten suljettu, paitsi että märkä raina menee sisään kuivaimeen ja että kuiva raina ja rainasta haihtunut vesi tulevat ulos kuivaimesta. Sähkötehoa tarvitaan puristinten sähkömoottoreihin ja vedenkierrätyspumppujen moottoreihin. Pieniä määriä lämpöä pakenee putkistoista ja laitteista lämpöeristeiden läpi ympäristöön. Mitään vastapaine- tai muun höyryn syöttöä ei siis kuivaimeen tarvita, kuten tavallisessa sylinteri-huuva-kuivauksessa.
Kuvatun prosessin taloudellisuuden, verrattuna samaan kuivaus-prosessiin mutta ilman lämpöpumppausta käyttäen kuivauslaitteistoon muualta tuotua vastapainehöyryä, määräävät ennen kaikkea lämpöpumpat-taessa tarvittavan sähkötehon hinta verrattuna ilman lämpöpumppausta tarvittavan vastapainehöyryn hintaan sekä lämpöpumpattaessa tarvittavan lisälaitteiston aiheuttama pääomakustannus. Tyypillisesti, jos itse kuivauksessa tarvitaan 0,8 MPa:n paineista höyryä, on vastapainehöyryn hinta n. 50 mk/(MWh höyryn latenttia entalpiaa). Jos taas saadaan tarvittava 0,8 MPa:n paineinen höyry haihduttamalla 60 C-as-teista vettä ja puristamalla haihtunut höyry 0,83 hyötysuhteisella kompressorilla haluttuun paineeseen, on sähkön hinnalla 120 mk/MWh, tarvittavan sähkötehon hinta 69,0 mk/(MWh höyryn latenttia entalpiaa). Jos taas höyry puristetaan 80 C-asteisesta haihtuvasta höyrystä, saadaan höyryn hinnaksi 45,9 mk/(MWh höyryn latenttia entalpiaa). Esitettyjen hintojen perusteella on siis 80 C-asteisesta vedestä lämpö-pumppaamalla kehitetty kuivaushöyry jo halvempaa kuin vastaava vasta-painehöyry, kun taas 60 C-asteisesta vedestä saatu lämpöpumpattu höyry on kalliimpaa.
Tulevaisuudessa on odotettavissa, että suhteessa fossiilipolt-toaineisiin tulee sähkön hinta alenemaan. Edellä esitetty lämpöpump-paus tulee tällöin edullisemmaksi kuin nykyään.
Edellä selitettyä lämpötalteenottoa voidaan soveltaa myös imu-kuivaajassa, jossa toinen nauha, sopivimmin kuumennettava nauha, on korvattu pyörivällä sylinterillä, kuten FI-patenttihakemuksessa 762439 on esitetty. Samoin voidaan keksintöä soveltaa myös käytettäessä edellä kuvattua imukuivausmenetelmää jaksottaiseen eräkuivaukseen.
\ 4 8 59439
Seuraavassa taulukossa on esitetty useita esimerkkejä jäähdytysveden halutun ulostulolämpötilan (poistolämpötilan) saavuttamisesta säätämällä jäähdytysveden sisääntulolämpötilaa ja virtausmää-rää. Kaikissa esimerkeissä on oletettu, että jäähdytysveteen siirtyy yksikköäjassa vakiomäärä lämpöä 15000 kW ja että muut olosuhteet ja radan laatu ovat samat.
jäähdytysveden
Esimerkki tulolämpötila poistolämpötila virtausmäärä 1 50°C 60°C 359 kg/s 2 50°C 70°C 179 kg/s 3 50°C 80°C 119 kg/s 4 80°C 100°C 179 kg/s 5 0°C 60°C 60 kg/s 6 0°C 70°C 51 kg/s 7 0°C 80°C 45 kg/s 8 0°C 100°C 36 kg/s
Esitetyissä esimerkeissä radan kuivausnopeus vaihtelee vain muutaman prosentin puitteissa.
Piirustus ja siihen liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen menetelmä vaihdella huomattavastikin patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (4)

9 594 39
1. Menetelmä jäähdytysveden entalpian hyväksikäyttämiseksi paperin, kartongin tai muun huokoisen tai kuituisen maton tai radan imukuivausprosessissa, jossa märkä matto tai rata (4) ja sitä kannattava kuivaushuopa (5) ovat kahden ilmatiiviin ja lämpöä hyvin johtavan pinnan (2, 3) välissä, jotka sulkevat maton tai radan koko leveydeltä väliinsä ja jossa maton tai radan kanssa kosketuksissa oleva pinta saatetaan kuumennuksen (6) alaiseksi veden haihduttamiseksi matosta tai radasta ja kuivaushuovan kanssa kosketuksissa oleva pinta jäähdytyksen (9) alaiseksi jäähdytysveden avulla matosta tai radasta haihtuvan veden lauhduttamiseksi kuivaushuopaan ja jossa kuivaushuopa sen jälkeen erotetaan kuivatusta matosta tai radasta ja vapautetaan lauhtuneesta vedestä, tunnettu siitä, että jäähdytysvesi Wj poistetaan kuivausprosessista lämpötilassa 60°-100°C.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäähdytysvesi (VT) poistetaan lämpötilassa 75°-100°C.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäähdytysvesi (Wj) poistetaan lämpötilassa 60°-85°C.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäähdytysveden (Wj) poistolämpötilaa säädetään kuivaus-prosessiin tuodun jäähdytysveden tulolämpötilaa ja/tai läpivirtaus-määrää säätämällä.
FI801337A 1980-04-25 1980-04-25 Foerfarande foer att utnyttjande av entalpiinnehaollet i kylvattnet vid en sugtorkningsprocess foer papper kartong eller en annan poroes matta eller bana FI59439C (fi)

Priority Applications (5)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI801337A FI59439C (fi) 1980-04-25 1980-04-25 Foerfarande foer att utnyttjande av entalpiinnehaollet i kylvattnet vid en sugtorkningsprocess foer papper kartong eller en annan poroes matta eller bana
GB8112135A GB2079914B (en) 1980-04-25 1981-04-16 Drying webs
DE19813115597 DE3115597A1 (de) 1980-04-25 1981-04-16 "verfahren zur ausnutzung der enthalpie des kuehlwassers in einem saugtrockenprozess"
CA000375918A CA1149210A (en) 1980-04-25 1981-04-22 Method of utilizing the enthalpy content of cooling water in a suction drying process of a paper, board or other porous web
SE8102619A SE449880B (sv) 1980-04-25 1981-04-24 Forfarande for utnyttjande av entalpiinnehallet i kylvatten vid en sugtorkningsprocess for en pappers-, kartong- eller annan poros matta eller bana

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI801337 1980-04-25
FI801337A FI59439C (fi) 1980-04-25 1980-04-25 Foerfarande foer att utnyttjande av entalpiinnehaollet i kylvattnet vid en sugtorkningsprocess foer papper kartong eller en annan poroes matta eller bana

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI59439B FI59439B (fi) 1981-04-30
FI59439C true FI59439C (fi) 1981-08-10

Family

ID=8513438

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI801337A FI59439C (fi) 1980-04-25 1980-04-25 Foerfarande foer att utnyttjande av entalpiinnehaollet i kylvattnet vid en sugtorkningsprocess foer papper kartong eller en annan poroes matta eller bana

Country Status (5)

Country Link
CA (1) CA1149210A (fi)
DE (1) DE3115597A1 (fi)
FI (1) FI59439C (fi)
GB (1) GB2079914B (fi)
SE (1) SE449880B (fi)

Families Citing this family (2)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
CN1145775C (zh) * 1995-09-18 2004-04-14 美国3M公司 涂覆底材的干燥系统
FI104100B (fi) 1998-06-10 1999-11-15 Valmet Corp Integroitu paperikone

Family Cites Families (1)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
GB1502040A (en) * 1975-12-30 1978-02-22 Tampella Oy Ab Method of drying a cardboard or a paper web and drying device for applying this method

Also Published As

Publication number Publication date
GB2079914B (en) 1985-01-30
FI59439B (fi) 1981-04-30
CA1149210A (en) 1983-07-05
GB2079914A (en) 1982-01-27
SE8102619L (sv) 1981-10-26
SE449880B (sv) 1987-05-25
DE3115597A1 (de) 1982-08-05
DE3115597C2 (fi) 1987-05-21

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI80102C (fi) Foerfarande och anordning foer torkning av en fiberbana.
CA2167882C (en) Apparatus for drying a fibre web, and a drying section of a paper machine
FI72548B (fi) Anordning vid torkpartiet av pappersmaskin.
JPH0585678B2 (fi)
CA2649284A1 (en) Utilisation of waste heat in the dryer section of paper machines
GB2117883A (en) Drying webs
US5048200A (en) Process and apparatus for dehumidifying wet air
FI59439B (fi) Foerfarande foer att utnyttjande av entalpiinnehaollet i kylvattnet vid en sugtorkningsprocess foer papper kartong eller en annan poroes matta eller bana
US5706587A (en) Apparatus for drying a fibre web
FI85043B (fi) Foerfarande och anordning foer torkning av en fuktig fiberbana.
WO1997039183A1 (en) Method for drying a fibre web
JPH03502119A (ja) 抄紙機の紙乾燥器から流出する湿った乾燥空気中に含まれる廃熱の再獲得のための方法及び装置
FI81625C (fi) Anordning foer torkning av en fiberbana.
US5822880A (en) Method and arrangement for utilizing condensation water of drying apparatus for fibre web
KR100283024B1 (ko) 다공질 웨브의 연속건조장치
US5950329A (en) Method of and apparatus for drying a fiber web
GB1558913A (en) Drying of wet material
FI81626C (fi) Foerfarande foer torkning av en fiberbana.
US5815943A (en) Method and arrangement for utilizing energy of drying apparatus for fibre web
US1691930A (en) Method of paper drying and apparatus therefor
US5933978A (en) Method of and apparatus for drying a fiber web
CN205358084U (zh) 一种食品加工工厂用的蒸汽干燥机
SU1013532A1 (ru) Устройство дл рекуперации теплоты в вентил ционной системе бумагоделательной машины
KR200230146Y1 (ko) 기압차를 이용한 상대습도의 변화에 따른 진공제습식건조장치
FI57286B (fi) Foerfarande och anordning foer behandling av en till det hygroskopiska omraodet torkad bana i synnerhet peppersbana

Legal Events

Date Code Title Description
PC Transfer of assignment of patent

Owner name: VALMET CORPORATION

PC Transfer of assignment of patent

Owner name: VALMET CORPORATION

MA Patent expired

Owner name: VALMET CORPORATION