FI59182C - Avlaenkningsok avsett att anvaendas vid pao samma linje liggande elektronkanoner - Google Patents

Description

Ε3?*1 Γβΐ /«x^UULUTUSJULKAISU cq^o0 JSTa lBJ (11) UTLÄGGNINCSSKRIPT 1 8 2 ^"latent .-.,-J del at 'V * ^ (51) Kv-lk-Wci.3 H 01 J 29/76 SUOMI—FINLAND <M> Pttanttibaktmui — PttanttmSkitlfif 1^/73 (22) Hakwnltpllvt — An*ttknin{adi( (A. 01.73 (23) Alkuptivl—Glttljhvttdij 0U. 01.73 (41) Tulkit JulklMksI — BIWIt offantlig 15.07.73 j* r«kist«Hhallitut N«htivtk*lp*non i· kuuLjulluiwn pvm.— want- oeh ragliffttyral—n 7 amMcm uthgd och mUkriftm pubUond 27.02.81 (32)(33)(31) Pyy4***r «"o··»··»—8«g«rd prloritat lit. 01.72 USA(US) 217768 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) William Henry Barkov, Pennsauken, New Jersey, Josef Gross, Princeton, New Jersey, USA(US) . (71*) Qy Roister Ab (5M Poikkeutuskelayksikkö käytettäväksi samalla janalla sijaitsevia elektro-nitykkejä varten - Avlänkningsok, avsett att användas vid pä samma linje liggande elektronkanoner Tämä keksintö kohdistuu poikkeutuskelayksiköihin käytettäväksi samassa tasossa ja saralla janalla olevia elektronisäteitä varten.

Värikuvan näyttösysteemeissä, kuten esim. väritelevisiovastaanot-timissa käytetään yleisesti näyttölaitteena katodisädeputkea. Väritelevision kuvaputkeen sisältyy eri väristen fosforiosien kuvio sijoitettuna läpinäkyvän kuvapinnan sisäpuolelle putkessa, jolla muodostetaan katselu-pinta. Käytetään yleensä kolmea eriväristä fosforiosaa, punaista, vihreää ja sinistä ja nämä viritetään loistamaan kolmella elektronisäteellä, jotka aikaansaadaan elektronitykkilaitteistolla, joka on sijoitettu kau-laosaan tämän putken toisessa päässä. Näitä säteitä moduloidaan video-merkeillä ja ne pyyhkäistään katselupinnan yli niin että muodostetaan rasteri ja täten toistetaan television lähetetty kuva. Useirmiten sisältyy sähkämagneettiseen poikkeutuskelayksikköön kaksi paria vaakasuoria 2 59182 ja kaksi paria pystysuoria poikkeutuksen käämejä, jotka sopivasti saavat virtaa pyyhkäisyvirroista viivojen ja kuvakentän pyyhkäisynopeudella aikaansaaden magneettisen poikkeutuskentän näiden säteiden poikkeutta-miseksi vaakasuoraan ja pystysuoraan tälle rasterille.

Väritelevision kuvaputkeen sisältyy myös värinvalintarakenne, kuten esim. varjostusnaamio tai aukkoverkko sijoitettuna lyhyen etäisyyden päähän fosforiosista ja tällä taataan, että osat kutakin väriä edustavasta säteestä osuvat vain niitä vastaaville värillisille fosfori-osille. Tämä tilanne on tarpeen, jotta taattaisiin värin puhtaus. Tämän värin puhtauden vaatimuksen lisäksi on tarpeen, että nämä kolme sädettä kohdistuvat katselupintaan kun niitä pyyhkäistään rasterin yli.

Hajakohdistus näissä säteissä tulee näkyviin haitallisena värien reuna-ilmiönä televisiossa lähetetyn kuvan esineiden reunoilla. Ha j akohdis tus en mitattavissa erotuksena ideaalisesti päällekkäin asetettujen punaisen, vihreän ja sinisen viivojen välillä ristikkäiskuviossa, jota tarkkaillaan kuvapinnalla kun television vastaanottimeen yhdistetään sopiva koemerkki.

Nämä elektronisäteet kohdistetaan yleisesti katselupinnan keskelle käyttäen sopivia staattisen kohdistuksen laitteita, joissa magneettien asemia näihin kolmeen säteeseen verrattuna säädetään, jotta säteitä taivutettaisiin siten, että ne kohdistuvat tämän kuvapinnan keskelle.

Kun näitä säteitä poikkeutetaan tämän kuvapinnan keskeltä ne kohdistuvat pisteisiin, jotka eivät ylety kuvapintaan saakka, koska tämä kuvapinta an suhteellisen tasomainen ja säteet pyrkivät kohdistumaan pisteisiin pallopinnalla, jonka säde en pienempi kuin mitä on etäisyys säteiden poikkeutustasosta tämän kuvapinnan keskelle.

Hajakohdistusta saattaa aiheuttaa iryös poikkeutuskelayksikcn aberraatiot, kuten esim. astigmatismi, jolla saattaa olla epätasainen ja haitallinen vaikutus näihin poikenneisiin säteisiin tämän poikkeutuskelayksikcn poikkeutuskentässä.

Näiden säteiden hajakohdistuminen korjataan yleisesti käyttäen dynaamisen kohdistuksen korjailulaitteita, jotka on sijoitettu kuvaputken kaulan ympärille ja joihin sisältyy sähkömagneetit, jotka saavat virtaa viivojen ja kuvakentän pyyhkäisyn aaltomuodoista niin, että dynaamisesti muutetaan kohdistuksen korjauksen määrää, jota näihin säteisiin aikaansaadaan. Tällainen laitteisto en monimutkainen ja hinnaltaan kallis.

59182 Väritelevision kuvaputkessa voidaan käyttää elektronisä teiden tykkilaitteistoa, jolla kehitetään kolme samassa tasossa ja samalla janalla olevaa vaakasuoraa sädettä yhdessä kuvapinnan kanssa, johon sisältyy fosforiosat, jotka on sijoitettu vierekkäisiin pystysuoriin liuskoihin. Edut systeemistä, jossa käytetäään tämän tyyppistä kuvaputkea on esitettynä yksityiskohtaisesti toisessa suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 16/73 keksijänä A.M. Morrell sekä muut keksinnön nimityksen ollessa "Itsekonvergoiva väritelevisionäyttöjärjestelmä" sekä toisessa hakemuksessa n:o 15/73 keksijänä Josef Gross sekä muut jossa keksinnön nimityksenä "Itsestään kohdistuva värikuvan näyttösysteemi". Systeemit, jotka käyttävät tämän tyyppistä kuvaputkea saattavat tuottaa kuvan, jolla on tyydyttävä kohdistus huomattavasti yksinkertaistetulla kohdistuslaitteistolla, edellyttäen, että tässä systeemissä myös käytetään sopivaa poikkeutuskelayksikköä.

Tämän keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada parannettu poikkeutuskelayks ikkö käytettäväksi värikuvan näyttösysteemissä, jossa käytetään samassa tasossa ja samalla janalla olevia elektroni tykkejä.

Tämän keksinnön avulla on aikaansaatu poikkeutuskelayks ikkö käytettäväksi värikuvan näyttö järjestelmässä, jossa kuvaputkeen kuuluu elektronitykki useiden samatasoisten in-line säteiden synnyttämiseksi, jotka pyyhkäisyn avulla tuottavat rasterin kuvaputken kuvapinnalle, jolloin poikkeutuskelayksikössä on pystypoikkeutuskäämejä ja vaakapoikkeu-tuskäämejä säteiden poikkeuttamiseksi pysty- ja vaakasuunnassa ja kunkin käämin johtimien jakaantuma on syirmetrinen pystypoikkeutusakseliin nähden ja muuttuu johtimien kulmaetäisyyden funktiona mainitusta akselista, ja kunkin pystypoikkeutuskäämin johdintiheys vaihtelee pysty- ja vaaka-akseleiden välillä siten, että syntyy tynnyrinmuotoinen kenttä, ja kunkin vaakapoikkeutuskäämin johdintiheys vaihtelee vaaka- ja pysty akseleiden välillä siten, että syntyy tyynynmuotoinen kenttä. Tälle poikkeu-tuskelayksikölle on tunnusomaista, että pysty- ja vaaka-akseleiden määrittelemissä kvadranteissa I, II, III, IV pysty- ja vaakapoikkeutuskää-mien yhdistetty tiheys ja synnytetyt tyynyn- ja tynnyrinmuotoiset kentät on sovitettu tasapainottamaan mainittujen kolmen säteen epäkohdistuminen kuvapinnan nurkkien läheisyydessä verrattuna mainitun kolmen säteen epä-kohdistuniseen kuvapinnan pysty- ja vaaka-akseleita pitkin niin, että saadaan aikaan näiden kolmen säteen oleellinen kohdistuminen kuvapinnan joka kohdassa kun säteet suorittavat pyyhkäisyn rasterin muodostamiseksi.

59182

Eräässä suoritusmuodossa sisältyy poikkeutuskelayksikkööh pari kumpiakin pystysuoraa ja vaakasuoraa poikkeutuksen käämiä käämittynä renkaanmuotoisesti magneettisesti pehmeän sydämen ympärille. Tämän käämityksen kierroksien tiheyden jakautune, tässä yksikössä valitaan siten, että kdhtimien tiheyden jakautuna on pienenmillään alueella väliltä 25 - 45° pystysuorasta poikkeutusakselista päin mitattuna kumpaankin neljännekseen tässä poikkeutuskelayksikössä.

Eräässä toisessa suoritusmuodossa tänä yksikkö sisältää parin kumpiakin sekä pystysuoria että vaakasuoria satulatyyppisiä käämejä. Käämin käämintätiheyden jakautuma tässä yksikössä valitaan siten, että johtimien tiheyden jakautuma on pienimmillään alueella väliltä 25 - 45° mitattuna tämän yksikön kunkin neljänneksen osuudella pystysuorasta poikkeutusakselista.

Seuraavassa viitataan nyt oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 can osittainen kuvanto värikuvan näyttösysteemistä, johon sisältyy tämän keksinnön mukainen poikkeutuskelayksikkö, kuvio 2 havainnollistaa poikkeutuksen nettokenttää epä tasalaatuisuuksilleen , joita kuvion 1 mukainen poikkeutuskelayksikkö aikaansaa, kuvio 3 havainnollistaa kohdistuksen tilannetta elektrcnisäteillä kuvion 1 systeemissä kuviossa 2 havainnollistetun poikkeutuksen kentän vaikutuksen alaisena, kuvio 4 havainnollistaa käämitysten jakautumaa renkaanmuotoisen poikkeutuskelayksikcn takaosassa kun tämä yksikkö soveltuu käytettäväksi kuvion 1 mukaisessa systeemissä, kuvio 5 havainnollistaa lineaarisesti käämitysten jakautumaa yhdessä kuvion 4 mukaisessa neljänneksessä, kuvio 6 havainnollistaa satulatyyppistä käämiä, joka soveltuu käytettäväksi kuvion 1 mukaisessa poikkeutuskelayksikössä, kuvio 7 on poikittainen leikkauskuvan to kuvion 6 käämeistä, kuvio 8 on sähköinen kaaviokuva kuvioissa 6 ja 7 esitetystä käämistä.

Kuvio 1 en leikkauskuvanto värikuvan näyttösysteemistä, johon sisältyy tämän keksinnön mukainen poikkeutuskelayksikkö. Väritelevision kuvaputkeni 10 sisältyy tyhjiössä oleva lasikupu 11. Tämän kuvun 11 etuosa on kuvapinta ja tämän sisäpuolella oleva otsapinta 12 on varustettu sille sijoitetulla joukolla punaisia, vihreitä ja sinisiä fosfori-osia 13, 13a sekä 13b. Tähän putkeen on sijoitettuna fosforipsien vie- s 59182 reen aukkanaski 14, johon sisältyy joukko aukkoja 15. Nämä aukot 15 en siten kohdistettu fosforiosiin verrattuna, että ne toimivat elektro-nisäteiden varjostamiseksi siten, että osia elektronisäteistä, joita kulkee läpi aukoista 15 osuu vain sitä vastaavan väriseen fosforiosaan. Tämän laskikuvun 11 toisessa päässä sisällä on elektronisäteiden tykki-rakennelma 16, jolla aikaansaadaan kolme samalla janalla olevaa elek-trenisädettä, jotka sijaitsevat vaakasuorassa tasossa.

Lasikuvun 11 ulkopuolelle ja ympärille sijoitettuna sijaitsee pitkin sen paisutettua osuutta siinä poikkeutuskelayksikkö 17 tämän keksinnön mukaan, joka soveltuu saamaan virtaa soveliaasta pyyhkäisy-virtojen lähteestä, jota ei ole esitetty, ja jolla aikaansaadaan magneettinen kenttä, joka poikkeuttaa elektronisä teitä vaakasuoraan ja pystysuoraan siten, että muodostuu pyyhkäisty rasteri kuvapinnalle. Poikkeutuksen taso C eli se taso, josta ne poikkeutuksen alaiset säteet, jotka pääsevät kuvapinnalle näennäisesti näyttävät lähtevän sijaitsee puolivälissä tämän poikkeutuskelayksikön pitkittäissuuntaista akselia suorassa kulmassa siihen verrattuna. Yksityiskohtaisesti kuvaus tästä poikkeutuskelayksikästä 17 tullaan antamaan kuvioiden 4 ja 6 yhteydessä.

Poikkeutuskelayksiken 17 takana sijoitettuna tämän lasivaipan 11 kaulaosalla on staattisen kohdistuksen laitteisto 18. Tämä staattisen kohdistuksen laitteisto 18 sisältää magneetit, joiden asemat ovat säädettävissä siten, että ne kompensoivat kaikkinaisen virheen säteiden kohdistuksessa ja että ne aikaansaavat näiden säteiden kohdistuvan tiettyyn pisteeseen tämän kuvapinnan keskellä, kun näitä säteitä ei poikkeuteta. Sovelias staattinen laitteisto käytettäväksi samalla viivalla olevien elektronitykkien rakennelman 16 kanssa on jo tunnettu hakemuksesta n:o 13/73, jätetty 4.1.1973, keksijänä Robert L Barbin, keksinnön nimityksen ollessa "Magneettinen säteen asettelu järjestely". Tämän säteiden kohdistuksen laitteiston 18 taakse on sijoitettuna säteen puhdistuslaite 19, joka on tavanomaista rakennetta tämän tehtävänä ollessa näiden säteiden saattaminen joutumaan niitä vastaaville värifosforin osille.

Kuvio 2 havainnollistaa poikkeutuksen nettokentän epätasalaatui-suuksia, joita kuvion 1 mukainen poikkeutuskelayksikkö aikaansaa. Vaikkakin vaakasuoran ja pystysuoran magneettisen kentän epä tasalaatuisuudet vaihtelevatkin pisteestä toiseen tämän putken pitkittäissuuntaista akselia pitkin on poikkeutuksen vallitseva nettokenttä kuviossa 2 esitetyn kaltainen.

59182

Poikkeutuksen kenttä näiden säteiden taivuttamiseksi vaakasuoraan suuntaan, joka käittä aikaansaadaan vaakasuorien poikkeutuskäämien parilla on havainnollistettuna umpinaisilla viivoilla vuossa 21 näiden kulkiessa pystysuoraan suuntaan. Nyt tulisi huomata, että tämä magneettinen kenttä on neulatyynyn muotoinen, ja vuon viivat ovat kuperia mikäli niitä tarkastellaan kuvion keskeltä katsottuna. Tämä vaakasuoran poikkeutuksen kenttä aikaansaa negatiivisen vaakasuoran isotrooppisen astigmatismin näille elektronisäteille. Isotrooppinen astigmatismi vaikuttaa poikkeutuksen akselia pitkin. Negatiivinen astigmatismi vaakasuoraa poikkeutuksen akselia pitkin pyrkii kohdistamaan vaakasuorat, samalla janalla olevat säteet. Vastaavasti positiivinen astigmatismi pystysuoraa poikkeutuksen akselia pitkin pyrkii kohdistamaan vaakasuorat samalla janalla olevat säteet. Kuvioissa 2 on myös esitetty vuon 22 viivat näiden edustaessa magneettista poikkeutuskenttää, jolla poikkeutetaan säteet pystysuoraan suuntaan ja tuotetaan tämä kenttä pystysuorien poikkeutuksen käämien pareilla poikkeutuskelayksikössä 17. Nyt tulisi huomata, että pystysuoran poikkeutuksen kenttä on yleisesti ottaen tynnyrin muotoinen ja vuon viivat ovat koveria tarkasteltuna tämän kuvion keskeltä päin katsottuna. Pystysuoran poikkeutuksen kenttä aikaansaa positiivisen pystysuoran isotrooppisen astigmatismin näihin säteisiin. Tarkoitus sille, että aikaansaadaan tällainen erityinen poikkeutuksen kenttä, joka nyt on kuvattu, tullaan esittämään kuvion 3 yhteydessä.

Kuvio 3 havainnollistaa elektronisäteiden kohdistumisen kuviota kuvion 1 systeemissä kuvion 2 mukaisen poikkeutuskentän vaikutuksen alaisena. Kuvio 3a havainnollistaa vihreän, punaisen ja sinisen säteiden 20a, 20b ja vastaavasti 20c suhteellisia asentoja sellaisena kuin ne tulevat poikkeutuksen tasoon (taso C kuviossa 1) tässä poikkeutuskelayksikössä tarkasteltuna kuvaputken kuvapinnan puoleisesta päästä.

Kuvio 3b havainnollistaa liioitellussa muodossa kohdistuksen tilannetta näille säteille pyyhkäistyn rasterin nurkassa ja pitkin pystysuoria ja vaakasuoria poikkeutuksen akseleita 25 ja vastaavasti 26. Tulisi huomata, että kukin elektronisäde valaisee useaa fosforiosaa, jolla on määrätty tietty väri samanaikaisesti. Nämä fosforiosat ovat luonnollisestikin erotettuna toinen toisistaan mutta tätä ei ole esitettynä. Kuvio 3b havainnollistaa kaikkien säteiden kohdistumista erilaisille alueille tällä kuvapinnalla.

7 59182

Rasterin keskellä kohdistuvat vihreän, punaisen ja sinisen säteet. Tämä keskustan kohdistuminen toteutetaan kohdistamalla ne säteet, joita aikaansaadaan elektronitykkilaitteiston 16 rakenteella ja staattisen kohdistuksen laitteiston 18 toiminnalla, mikä on esitettynä kuviossa 1. Vaakasuoraa poikkeutusakselia 26 pitkin vihreän, punaisen ja sinisen säteet en esitetty alikohdistettuna, se tahtoo sanoa, että säteillä on tietty välys vaakasuoraa akselia pitkin ja että niiden järjestys on sama kuin mitä se on säteillä poikkeutuksen tasossa kuten on esitettynä kuviossa 3a. Tämä tilanne vallitsee rasterin molemmissa päissä pitkin vaakasuoraa akselia 26. Nyt on ymriärrettävä, että säteiden alikohdistuminen tämän vaakasuoran akselin ääripäissä pienenee funktiona etäisyydestä rasterin keskeltä, missä pisteessä nämä säteet ovat kohdistettuina. Vaakasuorien säteiden alikohdistaminen aikaansaadaan poikkeutuskelayksikön negatiivisella, vaakasuoralla isotrooppisella astigmatism 11a, jota ominaisuutta en havainnollistettu kuviossa 2.

Pystysuoran akselin 25 ääripäissä kuviossa 3b punaisen, vihreän ja sinisen säteet on esitetty ylikohdistettuina, se tahtoo sanoa, että sinisen ja vihreän säteet ovat leikanneet toisensa jossain pisteessä siten, että kuvapinnalla sinisen ja vihreän säteet ovat vastakkaisilla puolilla niiden sijaintiin verrattuna poikkeutuksen tasossa tässä poik-keutuskelayksikössä. Tämä säteiden ylikohdistaminen pystysuoraa akselia pitkin pienenee funktiona etäisyydestä tämän rasterin keskeltä, jossa pisteessä säteet sijaitsevat kohdistettuina. Näiden säteiden ylikohdistaminen pystysuoraa akselia pitkin aikaansaadaan positiivisella, pystysuoralla, isotrooppisella astigmatismilla tämän poikkeutuskelayksikön ominaisuutena, mitä ominaisuutta havainnollistetaan kuviossa 2.

Nyt on havaittu tämän keksinnön mukaan, että kun suhdemitoite-taan positiivisen ja negatiivisen astigmatismin suhteelliset määrät poikkeutuksen keloissa voidaan tuottaa poikkeutuksen kenttä, jonka vaikutuksesta vaakasuorat, samalla janalla olevat säteet oleellisesti kohdistuvat tämän rasterin nurkissa samoin kuin kaikissa muissakin rasterin pisteissä, kuten on havainnollistettuna kuviossa 3b. Käyttäen tämän keksinnön mukaista poikkeutuskelayksikköä, jolla en kuvatut astigmatismin ominaisuudet voidaan säteet saattaa oleellisesti kohdistumaan kaikissa rasterin pisteissä ilman, että tarvittaisiin dynaamista kohdistuksen korjailulaitteistoa.

59182

Ideaalisella janalla fokusoivalla poikkeutuskelayksiköllä on negatiivinen vaakasuora isotrooppinen astigmatismi ja positiivinen pystysuora isotrooppinen astigmatismi ja se on vapaa anisotrooppisesta nurkka-astigmatismista eli trapetsivääristymästä. Tämä astigmatismin laatu on tarpeen ylläpitämään kolmen vaakasuoran, samalla janalla olevan säteen kohdistumista pitkin vaakasuoraa ja pystysuoraa poikkeutuk-sen akselia. Kohdistaminen tullaan samanaikaisesti toteuttamaan tämän rasterin nurkissa ja ideaalisessa tapauksessa se johtaa, säteiden kohdistumiseen kaikissa rasterin pisteissä. Käytännön kysymyksenä on määritelty, että tämä ideaalinen janalle fokusoinnin tilanne on toteutettavissa ainoastaan kuvaputkilla, joiden lävistä jän suuntainen kuvaputken mitta on noin 35 an (14 tuumaa) tai alle tämän. Kun kyseessä on kuvaputket, joilla on suurempi kuvapinnan lävistä jän suuntainen mitta ei samalle janalle fokusoinnin tilanne ole toteutettavissa ja trapetsi-vääristymän tilanne, jota kuvataan kuvien 3b yhteydessä ai tällöin seurauksena. Kun tällainen trapetsivääristymä on olemassa toimitaan nyt kyseessä olevan keksinnön mukaan siten, että positiivinen ja negatiivinen astigmatismi täytyy mitoittaa pystysuoran ja vaakasuoran poikkeu-tuksen käämien kesken valitsemalla oikein johtimien käämityssuhde, niin että trapetsivääristymä tasapainoitetaan akseleilla olevan virheen avulla ja oleellinen kohdistuksen tilanne voidaan totetuttaa tämän rasterin kaikissa pisteissä.

Oleellinen kohdistaminen, sellaisena kuin sanontaa tässä yhteydessä käytetään tarkoittaa kohdistuksen tilannetta, joka on kaupallisesti hyväksyttävissä. On yleisenä käytäntönä televisiovastaanottimen valmistajilla asettaa sivuunkohdistumisen raja-arvo suunnittelun määritelmiin tietylle televisiovastaanottimelle. On aina toivottavaa pitää väärin kohdistuminen niin lähellä nollaa kuin on mahdollista, mutta käytännössä valmistuksen vaihtelut tekevät nollan suuruisen haja-kohdistuksen käytännössä mahdottomaksi saavuttaa. Suunnittelun asetus-arvo, jonka eräs valmistaja on asettanut on, että säteiden hajakohdis-tus mitattuna 1,25 cm etäisyydellä pyyhkäistyn rasterin reunoilta tulisi olla pienempi kuin 1,3 ran (50 tuhannesosa tuumaa) kuvaputkella, jonka katse lupinnan lävistä jän suuntainen halkaisija on 38 cm (15 tuumaa) . Tämän rakenteen suunnitteluraja lisääntyy suurannille katselu-pinnan tapauksille ja se on suuruudeltaan noin 1,6 ran (62 tuhannesosa tuumaa) kuvaputkessa, jonka katse lupinnan lävistä jänsuuntainen mitta 9 591 82 on 64 cm (25 tuimaa). Käytännössä ylläesitetyt valmistuksen vaihtelut, erityisesti vaihtelut värikuvaputken ja poikkeutuskelayksikön suhteen, johtavat kohdistuksen virheen jakautumaan tietystä vastaanottimesta toiseen siirryttäessä. Useissa vastaanottimissa on paljon pienempi virhe kuin 1,3 nm suuruinen suunnittelumäärä. Toiselta puolen saavat toiset valmistetut vastaanottimet samasta osien erästä samalla tuotantolinjalla suurennan hajakohdistuksen määrän. Vastaanottimissa, joita todella myydään kaupassa on esiintynyt tapauksia, joissa hajakohdistuksen virhe on jopa suurempi kuin 3,2 nm. Kuten tässä yhteydessä sanontaa "oleellinen kohdistus" käytetään tarkoittaa se hajakohdistuksen määrää, joka ei ole suurempi kuin 3,2 nm. Näiden säteiden hajakohdistuminen voidaan havaita ideaalisesti päällekkäin aseteltujen punaisen, sinisen ja vihreiden viivojen erona ristikkäisruudukkokuviossa viivoissa, joita näkyy kuvaputkella kun sopiva koemerkki on kytketty televisiovastaanot-timeen.

Kuvio 4 havainnollistaa käämityksen jakautumaa renkaanmuotoisen poikkeutuskelayksikön takaosassa tämän keksinnön mukaan ja soveltuu tämä käytettäväksi kuvion 1 mukaisessa systeemissä. Kuvio 4 havainnollistaa poikkileikkausta käämityksien jakautumasta pienen halkaisijan osuudella eli takaosassa tässä poikkeutuskelayksikössä. Tässä osuudessa poikkeutuskelayksikköä sijaitsevat ulcrman eli toisen kerroksen johti-met ensimmäisen kerroksen johtimien päällä ja välissä. Nyt on ymmärrettävä, että etummaisessa päässä eli suuren halkaisijan päässä tässä poikkeutuskelayksikössä johtimet muodostavat vain yhden ainoan kerroksen, ja johtimet jälkimmäisessä kerroksessa on sijoitettu lomittain suoraan vierekkäisten kerrosten väliin ensinmäisessä kerroksessa. Pystysuorat johtimet 31 ja vaakasuorat johtimet 32 on käämitty renkaanmuotoisesti ferriittisydämen 30 ympärille. Johtunet 31 ja 32 ovat aktiivisia poik-keutuksen kenttää aikaansaavia johtimia. Osa paluun johtimista 31a ja 32a on esitetty sydämen 30 ulkopuolisella kehällä. Nyt on huomattava, että nämä paluun johtimet myös ulottuvat koko poikkeutuskelayksikön ympäri. Johtimien käämityksien jakautuma kaikissa neljänneksissä I, II, III, IV, joita pystysuora ja vaakasuora poikkeutuksen akselit 33 ja vastaavasti 34 rajoittavat on keskenään samanlainen, mistä seuraa poikkeutuskelayksikön symmetrinen käämityksen jakautuma kaikissa neljänneksissä. Pystysuorat ja vaakasuorat johtimet on yleisesti lomitettu kuten an havainnollistettu, jotta tuotettaisiin halutut magneettisen 10 591 82 kentän ominaisuudet.

Kuvio 5 havainnollistaa lineaarisesti käämitysten jakautumaa yhdessä poikkeutuskelayksikön neljänneksessä kuviosta 4. Tämän keksinnön mukaan asiaankuuluvat määrät positiivista ja negatiivista astigmatismia, kuten yllä on kuvattu voidaan suhdemitoittaa vaakasuoran ja pystysuoran käämien kesken. Astigmatismin suhdemitoittaminen käämien kesken valitsemalla johtimien jakautuma kuvatulla tavalla, kuten on esitettynä kuvioissa 4 ja 5, toteuttaa erityisen tasapainoituksen hajakohdistukseen, se tahtoo sanoa näiden säteiden alikohdistamisen pitkin vaakasuoraa akselia ja näiden säteiden ylikohdistamisen pystysuoraa akselia pitkin ja tällöin saadaan suhteellisen vähän hajakohdistusta ja trapetsivää-ristymää tämän rasterin nurkkiin. Tämän keksinnön mukaisesti on käämityksien jakautuma poikkeutuskelayksikössä, jonka astigmatismi ai mitoitettu näiden käämien kesken, kuten on kuvattu yllä, edelleen valittu siten, että siinä an pienin johtimien tiheyden jakautuma alueella, joka sijaitsee välillä 25-45° mitattuna pystysuorasta poikkeutusakselista 33. Erityisessä esitetyssä suoritusmuodossa pienimän johtimien tiheyden jakautuman alue sijaitsee tietyn pisteen ympärillä, joka sijaitsee 31° pystysuorasta poikkeutuksen akselista 33 lähtien. On määrätty, että kun pienimän johtimien tiheyden jakautuman alue sijoitetaan tälle alueelle on siitä seurauksena oleellinen säteiden kohdistuminen tämän rasterin nurkkiin samoin kuin myös pitkin akseleita. On huorattava, että pienimän johtimien tiheyden jakautuman alue riippuu valitusta kuvaputken tyypistä ja yleisesti ottaen se ei ulotu koko alueen yli 25° ja 45° välillä pystysuorasta poikkeutuksen akselista lukien. Seurauksena tästä astigmatismin tasapainoittamisesta ja pienimän johtimien tiheyden jakautuman sijoittelusta ylläkuvatulle alueelle on poikkeutuskela-yksikön pyyhkäisemä rasteri, jolla säteet on oleellisesti kohdistettu kaikkiin pisteisiin ilman, että tarvittaisiin monimutkaista dynaamista kohdistuksen korjauksen laitteistoa.

Kuvio 6 havainnollistaa satulatyyppistä käämiä, joka soveltuu käytettäväksi kuvioi 1 mukaisessa poikkeutuskelayksikössä. Useimpia tarkoituksia varten tunnetaan, että poikkeutuskelayksikkö, jossa käytetään satulatyyppisiä käämejä saattaa korvata poikkeutuskelayksikön, jossa käytetään renkaanmuotoisesti käämittyjä käämejä, kun kyseessä on väritelevision kuvaputki. Tämän keksinnön periaatteet ovat nyös sovellettavissa satulatyyppisiin käämeihin, kuten myös renkaanmuotoisiin 11 59182 poikkeutuskäämeihin. Kuviossa 6 muodostuu satulatyyppinen käämi 35 aktiivisista magneettisen kentän aikaansaavista sivujahtimista 36, jotka on liitetty poikkeutuskelayksikcn etuosasta yhteen päätykierrok-silla, jotka sisältävät poikittaiset johtanet 37 ja jotka sitten on liitetty yhteen tämän poikkeutuskelayksikön takaosassa poikittaisilla pää-tykierrdksilla 38. Vaikkakaan asiaa ei ole esitetty kuvion 6 esityksessä muodostavat sivujohtimet sekä edessä olevat ja taaentnat kierrokset käämin ikkunan, jossa ei ole mitään johtimia. Kuten alalla tunnetaan on satulatyyppinen käämityskone pysäytettävissä sen jälkeen kun ennakolta valitty lukumäärä kierroksia on käämitty tämän käämin ankkurin ympärille, niin että tämä käämi voidaan varustaa sähköisellä ulosotolla. Tällaiset sivu-ulosotot 39 on havainnollistettuna kuviossa 6.

Kuvio 7 on poikittainen poikittaisleikkauskuvanto kuvion 6 käämistä 35. Tämän käämin ikkuna 40 en osittain havainnollistettuna kuviossa 7. Tämän käämin poikkileikkausosuudella on esitetty j oh timet T1 ja T2, jotka havainnollistavat kahta erilaista sivu-ulosottoa, jotka on otettu esiin käämistä sen kääminnän aikana. Kuten on havainnollistettu, sijaitsee vastaava piste näiden kahden sivu-ulosoton välillä molemmilla puolilla käämiä 31 asteen päässä pystysuorasta poikkeutuksen akselista 33.

Kuvio 8 on sähköinen kaaviokuva kuvioissa 6 ja 7 esitetystä käämistä. Voidaan havaita, että osa johtimista sivu-ulosottojen T1 ja T2 välillä on sähköisesti ohitettu tämän käämin sivu-ulosottojen yhteis-kytkennän aikana. Täten siinäkin tapauksessa, että johtimet ovat tosiasiassa paikallaan tässä käämissä helpottaen sen muodon säilyttämistä ne on sähköisesti kytketty irti tästä käämistä. Täten alueella, joka sijaitsee kulmien 25-45° väliltä mitattuna pystysuorasta poikkeutuksen akselista tässä poikkeutuskelayksikössä on aktiivista kenttää aikaansaavien johtimien jakautuman tiheys aliitmillaan. Täten poikkeutuskela-yksikkö, jossa käytetään satulatyyppisiä käämejä saattaa käämitysten jakautumaltaan olla valittu siten, että suhdemitoitetaan astigmatismi sen käämien välillä samaan tapaan kuin mitä yllä on kuvattu ja niin että siinä on pienin johtimien tiheyden jakautunamäärä alueella kulmissa väliltä 25-45° pystysuorasta akselista laskettuna. Poikkeutuskela-yksikkö, jossa käytetään satulatyyppisiä poikkeutuskäämejä, joihin liittyy sähköisesti ohitettuja kierroksia on kuvattuna US-patentissä n:o 3,588,566. Kuitenkin tässä yhteydessä kuvatut satulatyyppiset kää-

Claims (6)

12 591 82 mit tämän keksinnön mukaan tämän lisäksi aikaansaavat halutun tasapai-noituksen positiiviseen ja negatiiviseen astigmatismiin ja on niillä pienin johtimien kierrosten tiheys, sillä poikittaisella poikkileikkauksen alueella, joka näissä käämeissä sijaitsee kulmien 25-45° välillä mitattuna pystysuorasta poikkeutusakselista. Poikkeutuskelayksikössä, jossa käytetään satulatyyppisiä käämejä on vastakkaisesti sijaitsevien pystysuorien poikkeutuskäämien pari sijoitettu 90° päähän vastakkaisten, vastapäätä toisiaan olevien vaakasuorien poikkeutuskäämien parista tämän poikkeutuskelayksikön ankkurisydämen sisään. Täten vaikkakin sivu-ulosotot halutulla alueella on esitetty ainoastaan yhtä niistä neljästä poikkeutuksen käämistä varten, joita tässä poikkeutuskelayksikössä käytetään, on ymmärrettävä, että muut kolme käämiä ovat vastaavasti sivu-ulosotolla varustettuja, niin että johtimien jakautuman tiheys kussakin käämissä an pienimäillään alueella väliltä 25-45° tämän poikkeutuskelayksikön pystysuorasta poikkeutusakselista laskettuna.

1. Poikkeutuskelayksikkö, joka on tarkoitettu käytettäväksi värikuvan näyttö järjestelmässä, jossa kuvaputkeen (10) kuuluu elektroni-tykki (16) useiden samatasoisten in-line säteiden (20a, 20b, 20c) synnyttämiseksi, jotka pyyhkäisyn avulla tuottavat rasterin kuvaputken kuvapinnalle (12), jolloin poikkeutuskelayksikössä on pystypoikkeutus-käämejä ja vaakapoikkeutuskäämejä säteiden poikkeuttamiseksi pysty- ja vaakasuunnassa ja kunkin käämin johtimien (31, 32) jakaantuma on symmetrinen pystypoikkeutusakseliin (33) nähden ja muuttuu johtimien (31, 32) kulmaetäisyyden funktiona mainitusta akselista ja kunkin pys-typoikkeutuskäämin johdintiheys (31) vaihtelee pysty- ja vaaka-akseleiden (33, 34) välillä siten, että syntyy tynnyrinmuotoinen kenttä (22), ja kunkin vaakapoikkeutuskäämin johdintiheys (32) vaihtelee vaaka- ja pystyakseleiden (34, 33) välillä siten, että syntyy tyynynmuotoinen kenttä (21), tunnettu siitä, että pysty- ja vaaka-akseleiden (33, 34) määrittelemissä kvadr an teissä (I, II, III, IV) pysty- ja vaa-kapoikkeutuskäämien (31, 32) yhdistetty tiheys ja synnytetyt tyynyn-ja tynnyrinmuotoiset kentät on sovitettu tasapainottamaan mainittujen kolmen säteen (20a, 20b, 20c) epäkohdistuminen kuvapinnan (12) nurkkien 13 591 82 läheisyydessä verrattuna mainitun kolmen säteen epäkohdistumiseen kuvapinnan (12) pysty- ja vaaka-akseleita (25, 26) pitkin, niin että saadaan aikaan näiden kolmen säteen oleellinen kohdistuminen kuvapinnan (12) joka kohdassa kun säteet suorittavat pyyhkäisyn rasterin muodostamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutuskelayksikkö, tunnettu siitä, että käämien jakaantuma ja synnytetyt kentät ovat suhteutettu toisiinsa niin, että aikaansaadaan säteiden ylikohdistumi-nen pystypoikkeutusakselien läheisyydessä ja säteiden alikchdistuminen vaakapoikkeutusakselin läheisyydessä nähtynä kuvapinnalla.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen poikkeutuskelayksikkö, t u n ne t t u siitä, että mainittu yhdistetty tiheys laskee vähimmäismääräänsä kulma-alueella 25-45° pystypoikkeutusakselista.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen poikkeutuskelayksikkö, tunnettu siitä, että mainittu vähimmäismäärä on noin 30° pystypoikkeutusakselista poikkeutuskelayksikcn kussakin kvadrantissa.

1. Avlänkningsok avsett att användas i ett färgbildsätergiv-ningssystem, i vilket ett bildrör (10) innefattar en elektronkanon (16) för alstrande av ett flertal i saxrma pian och i linje med varandra liggande stralar (20a, 20b, 20c), vilka genom svepning producerar ett raster pä bildrörets bildskärm (12), varvid avlänkningsoket uppvisar vertikala avlänkningsspolar och horisontala avlänkningsspolar för av-länkande av stralar vertikalt och horisantalt och ledningsfördelningen av varje spole (31, 32) är syrrmetrisk relativt den vertikala avlänk-ningsaxeln (33) och varierar san funktion av ledningamas (31, 32) vinkelavstSnd frän nämnda axel, och ledningsdensiteten (31) av varje vertikal avlänkningsspol varierar mellan de vertikala och horisontala axlama (33, 34) sk, att ett tunnformigt fält (22) alstras och ledningsdensiteten (32) av varje horisen tai avlänkningspol varierar mellan de horisontala och vertikala axlama (34, 33) sk, att ett kuddformigt fält (21) alstras, kännetecknat därav, att den kombinerade den-siteten av de vertikala och horisontala avlänkningsspolama (31, 32)