FI59073B - Styranordning foer en hiss - Google Patents

Description

FSS^I M (11)KUULUTUSjULKAISU 5 Q Q 7 7; l J 1v UTLÄGGN I NOSSKRIFT D J u ^ C Patentti nyär.nctty 10 C6 1901

Patent ceddelat ^ ^ (51) Ky.ik.3/Int.ci.3 B 66 B 1/28 SUOMI—FINLAND (21) iwttw«k«mu«-pK*«t«rtkf.in* 1081+/71+ (22) HakamltpUvt —Anaefcnlnf*d«f ΙΟ.ΟΗ.γΙ* ' ' (23) AlkupSIvl—GIMfhttadt| lO.OU.7l4

(41) Tullut |ulkls«k*l — Bllvlt ofUntlig 19.10.7H

_ ' (41) NIMMUcalpanon |a kuuLJulkaltun pvm. — ΛΛ _

Patent* och reclsterstjrrelaan ' Ansftktn utkgd och uti.»krKt«i puMicund -(-02.81 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolkuu*—Begird prlorltet 18.0H.73

Sveitsi-Schweiz(CH) 5838/73 (71) Inventio Aktiengesellschaft, 6052 Hergiswil NW, Sveitsi-Schvreiz(CH) (72) Klaus Boniek, Berlin, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7H) Leitzinger Oy (5H) Hi ssin ohjausjärjestelmä - Styranordning för en hiss

Geuraava keksintö koskee hissin ohjausjärjestelmäni kierros luku sääteisellä käy ttökone is tolia, sarjalla eri kerroksiin sijoitettuja kerros-kytkimiä, jotka hissikorin ohi.kulkiessa antavat kukin vastaavan ver-rossiynaalin ja ohjauslaitteen» joka koostuu eri kerroksia varten tarkoitetut kutsumuistit sisältävästä kutsujenkäsittelijästä ja eri kerroksia varten varatut sijsintiyksiköt sisältävästä askelk-tkinlai+tees-ta ja joka antaa pysähdyssiansa Iin, mikäli askelkytkin saavuttaa ker-rosnsemnn, johonka kutsujenkäsittelijässn on varattuna kutsu, jossa nimellisarvoanturilaitteesta ohjataan käyttölaitteelle kiihdytystä varten kasvava ja maksiminopeudella kulkua varten vakionimelli sarvo-jännite ja hissin liikkeellelähtöhetkestä alkaen kuljetusta matkasta riippuen synnytetään laskevia, joka hetki lähinnä seuraa van na Ive Itävän kerroksen palvelua ajatellen sallittua maksiminopeutta vastaavia jar-rutusnimelli servo jännitteitä, jotka pysähdyssi^nn*- li n olemassa ollen syötetään ennakkoon käyttökoneistolle nimellisarvojännitteenä ja askeletkin aina liikkeelle lähdettäessä ja niin pitkä*n Vruin pysähdvs-sianaalia ei ole olemassa, kytkeytyy kytkinnskeleen verran eteennäin kyt kinos ke Isiinne Iin avulla samalle tavalla tai vastaten ennalta määrättyä jarruninolliservojännitteen ja hetkellistä nousunope-tta vastaavan jännitteen erotusta.

Vähäisen kulkunopeuden omaevissä hisseissä saavutetaan kaikilla mat- 2 59073 koilla matkan pituudesta riippumatta nimelliakulkunopeus. Jarrutusmatka on tästä syystä -vakiomittainen ja jarrutus alkaa riippumatta lähtökerroksesta aina samassa pisteessä ennen tavoitekerrosta. Tämä matkankohta on useimmiten varustettu jarrutusmatkan päässä määräker-roksesta hissikuiluun sijoitetulla kuilukorvakkeella.

Nopeammin kulkevissa hisseissä ei saavuteta määrätyillä lyhyillä matkoilla, joilla nimellisajonopeutta vastaavien kiihdytys- ja hidastu-vuusmatkojen summa on suurempi kuin lähtö- ja tavoitekerroksen välinen etäisyys, nimellisa jonopeutta. Jarrutusmatkalla ei ole näissä enää vs.kiopituutta ja jarrutus alkaa, riippuen lähtötasanteesta, eri kohdin ennen määräkerrosta.

Tämä asiaintila huomioidaan useimmissa, suuremman nopeuden omaavissa hisseissä siten, että niissä käytetään kahta taj kolmea porrastettua nimellisa jonopeutta ja kutakin matkaa varten valitaan kyseilellä matkalla. saavutettavissa oleva nimellisajonopeus. Tässä yhteydessä on kuitenkin pakko hoitaa joukko erimittaisia ajomatkoja samalla nimellisa jo-nopeu.de 11a. Syystä että nimellisajonopeuksien arvot on pakko valita niin, että kukin askelarvo on sovitettu vastaamaan samaisen sarjan lyhintä lculkumatkaa, tulevat tämän sarjan kaikki pidemmät kulkumatkat ajettua epäedullisissa olosuhteissa, ts, suhteellisen suurella ajanhukalla. Tämä epäkohta voitaisiin teoreettisesti välttää siten, että jokaiselle mahdolliselle ajomatkalle järjestettäisiin erillinen omakohtainen nimellisa jonopeus. käytännössä tämä ratkaisu ei kuitenkaan ole toteutettavissa suurten kustannusten takia ja erikoisesti myös syystä, että tarvittaisiin suuri määrä kuilukorvakkeita joka kerros-tasanteita varten.

Alussa tuli jo esitettyä ohjausjärjestelmä, jossa käytetään ainoastaan yhtä suurta nimellisajonopeutta ja jossa jokaiselle kulkumatkalle optimaalinen kulkunopeus säätyy automaattisesti. Tässä laitteessa on kutsurekisteri, joka on varustettu joukolla eri kerroksia varten tarkoitettuja kutsumuisteja, askelkytkin, jossa on joukko yksittäisiä kerroksia varten tarkoitettuja asemayksikköjä ja pysähdyskutsuiImaisin, joka antaa pysähtymissi^naaIin, mikäli askelkytkin on saavuttanut aseman, mikä vastaa kerrosta, jota varten kutsurekisterissft on varattuna kutsu. liikkeelle lähdettäessä ohjataan kierroslukusääteiselie käyttölaitteelle määrätyn kiihtyvyyslain mukaisesti kasvava nimellisarvo-jännite ja samanaikaisesti käynnistetään määrätyn hidastuvuuslain mukaisesti laskeva, joka hetki lähinnä seuraavan kerroksen palvelemia- 3 59073 ta ajatellen suurinta sallittua nopeutta vastaava jarrunimellisarvo-jännite. Askelkytkin siirtyy edelleen yhden kytkinaskeleen senraavaa kerrosta vastaavaan asemaan. Niin pian kuin molemmat nimellisarvojännitteet ovat saavuttaneet saman jännitearvon, annetaan, mikäli pysäh-clyskutsuilmaisimesta on saatu pysähdyssi^naali käyttölaitteelle jarru-nimeliisarvojännite. Mikäli tällä hetkellä ei kuitenkaan olisi olemassa pysähdyssiynaalia, kytkeytyy askelkytkin jälleen askeleen eteenpäin ja samanaikaisesti käynnistyy uusi, määrätyn hidastuvuuslain mukaan laskeva, joka hetki lähinnä seuraavan kerroksen palvelemista ajatellen suurinta sallittua nopeutta vastaava jarrunimellisarvojännite. Tämä vaihe toistuu niin kauan kunnes pysähdvskutsuilmaisin antaa pysähdys signaalin.

Tässä järjestelmässä lasketaan joka hetki lähinnä seuraavan kerroksen palvelemista ajatellen vielä sallittu ajonopeus ja siihen liittyvä jarrunimellisarvokäyrä. Tätä kautta syntyy siinä määrin suuri säästö, että tämän periaatteen käyttö kannattaa joka tapauksessa erittäin nopeissa hisseissä.

Toinen tunnettu ohjausjärjestelmä on kompromissi kalliin ohjausjärjestelmän, joka valitsee jokaiselle matkalle optimaalisen nopeuden ja kiinteillä nopeusporrastuksilla varustetun järjestelmän välillä, joka mahdollistaa vain muutaman matkan ajamisen optiminopeuksilla. Tässä kahdella, pääajonopeudella työskentelevässä ohjausjärjestelmässä tuotetaan välittömästi ajon alettua sarja herätteitä, jotka kytkevät askel-kytkintä ja -laskinta portaittain tasatahdissa eteenpäin, jolloin kulkusuunnassa olevien kerrosten mahdollisten kutsujen olemassaolo tulee havaituksi. Kutsun tultua havaituksi askelkytkimen avulla täi kun on saavutettu heräte lukumäärä, mikä on yhtä suurempi kuin ennalta määrättyä ensimmäistä pääajonopeutta ylittämättömällä ajonopeudella ajettavien kerrosten lukumäörä, katkaisee laskin herätesarjan. Kutsun tultua havaituksi askelkytkimen avulla alkaa hissikorin hidastus jarrutusim-pulssien välityksellä, joita antavat kuilu kytki, met. Mikäli herat esar-jan katkettua ei ole olemassa kutsua niin kytkeytyy askelkytkin aina kutsun löytymiseen saakka edelleen jarrutuksen käynnistysherötteitten välityksellä, jotka ovat tarkoitetut toista suurempaa pääajonopeutta varten. Laskineseman arvostuksen avulla seuraa jarrunimellisarvo jännitteen esivalinta, joka vastaa kytkeytyvää ajonopeutta ja käynnistys-herätteen valinta, joka ohjataan nimellisarvoanturille ja joka on sovitettu mäö.räkerrosta, valittua suuntaa ja nopeutta varten.

59073 Tämän ohjausjärjestelmän epäkohta on siinä, että ensimmäinen pienempi päänopeus on määritelty kerrosvälimatkan mukaan niin että määrätyillä matkoilla ei saavuteta optiminopeuksia. Toinen epäkohta on siinä, että lähdön jälkeen valitun ajomatkan alueella sijaitseviin kerroksiin samansuuntaisiin matkoihin kohdistuvat kutsut eivät määrätyissä tapauksissa enää tule huomioiduiksi.

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada hissin ohjausjärjestelmä, jossa ei ole näitä epäkohtia ja jossa toteutuu jokaista matkaa varten optimaalisen nopeuden periaate hyväksyttävin taloudellisin kustannuksin.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnönmukaisesti. siten, että järjestelmään jarrutusnimellisarvosignaalin muodostamiseksi kuuluu matkanil-maisinyksikkö, joka muodostaa kerrosten tai kerrostasanteiden välisiä välimatkoja vastaavia jännitteitä ja hissikorin kulkiessa kerrostasanteiden peräkkäisjärjestyksessä askelkytkinsignaalien ilmetessä antaa askelittain nämä jännitteet ulostuloonsa ja kerrosignaalien ilmetessä kytkee pois askelittain nämä jännitteet ulostulostaan, jolloin mat-kanilmaisinyksikön ulostulo yhdessä oloarvoanturilaiteen jännitettä integroivan, matkan alussa ja kerrossignaalin esiintyessä nollaan palautuvan integraattorin ulostulon kanssa on liitetty summaajan si-säänmenoon, joka laskee matkanilmaisinyksikön ja integraattorin ulos-tulosuureiden välisen eron ja on kytketty juurtajän eteen.

Oheisissa piirustuksissa on esitetty keksinnön yhtä toteutusmallia, jota seuraavassa lähemmin selostetaan. Niissä esittävät:

Kuva 1 hissi.n tärkeimpiä osia ohjauslaitteiden yhteydessä, kuva 2 graafista esitystä ajasta ja matkasta riippuvan hissinopeuden kulusta, kuva 3 matkailmaisinlai.tteen kytkinkaavaa, kuva 4 kahden ohajusportaan suojakytkinkaaviota matkatasoi.tusyksikön kerrosetäisyysreleen ohjaamiseksi., kuva 5 tosi.arvoanturi laitteen kytki nkaavi ota, kuva 6 graafista esitystä matkatasoi.tusyksikön ja integraattorin lähtöjänne, tearvojen kulusta, 59073 kuva. 7 rrraafista esitystä mntkailmnisinlaitteen lähtö jännitteiden kulusta ja kuva 7 graafista esitystä ajasta ja matkasta riippuvan hissi nopeuden kulusta suhteessa kuvaan 2 ositeltuna esityksenä#

Kuvassa 1 on numerolla, 1 merkitty vain osittain esitettyä hissikuilua, jossa hissikori 2 kulkee. Hissikori 2 on kiinnitetty kierrosluku-sääteiseri käyttökoneen 3 käyttämään nostovaijeriin 4 ja palvelee joukkoa kerroksia Sl-Sn, joista tähän kuvaan on piirretty vain kolme. Näihin kerroksiin sijoitettuja kuiluovia on merkitty Tl-Tn. Käyttökone 3, säätölaite 5, tosiarvoanturilaite 6 ja nimellisarvoanturilaite 7 muodostavat tavanomaisessa järjestyksessä kytketyn säätöpiirin. Tosiarvoanturilaite f on käyttökoneen 3 käyttöakselille kytketty kierrosluku-dynamo, joka kehittää käyttökierroslukuun nähden suhteellisen jännitteen# Mime lii sarvoanturi laite 7, kuten seuraavassa kuvan selostuksessa selvitetään, kehittää hissikorin 2 koko kulkunatkan aikana toivottuun käyttökierroslukuun nähden suhteellisen nimellisarvojännitteen, joka kiihdytyksen aikana ajasta riippuen kasvaa ja ajettaessa nimelli s kulku no pe udella pysyy vakiona jr hidastuksen eikanp laskee suhteessa hissikorin 2 kulkemaan matkaan. Säätölaitteessa 5 vertaillaan tosi-arvo jännitettä. ja nimellisarvojännitettä ja näin saatua jännite-eroa vahvistetaan# Tällä vahvistetulla erotusjännitteellä ohjataan käyttö-koneen 3 käyttökierroslukua. Ajosuunnan kytkinlaite 8 navoittaa tunnetulla tavalla nimellisarvo jännitteen ajateltua ajosuuntaa vastaavasti# Katkailmaisinlaite on merkitty tunnuksella 9, 10:llä on merkitty askel-kytkimestä 10.1 ja kutsujenkäsittelijästä 10.2 koostuvaa ohjainlaitet-ta ja ll:llä on merkitty logiikkakytkentää# ffetkanilmrisinlnite 9 on tulopuoleltaan kytketty johtojen LKl-LKn välityksellä kerroksiin Cl-Sn sijoitettuihin kerroskytkimiin Ml-Mn, jotka toimivat hissikorin 2 kulkiessa niiden ohi johtojen ISl-Ιβη välityksellä ohjainlnitteen lo as-kelkytkimeen 10,1 sekä johtojen Iu2, Ld2 ja Idu välityksellä logiikka-kytkimeen 11 ja tosiarvoanturilaitteeseen 6# Tähtöpuololla on matkan-ilmaisinlaite 9 liitetty nimellisarvoanturilaitteeseen 7# ohjainlaite 10 on tunnettu, Sveitsi Iäisessä patenttijulkaisussa 3P1 831 yksityiskohtaisesti selostettu hissi.ohjauslaite yhteisohjausta vrrton. Kutsujenkäsittelijä 10,2 sisältää n:ssä kerroksessa sarjan n korikut-S"ja varten varattuja muistielementte jä, joita voidaan käyt el lä hissi-koriin 2 sijoitettujen korinkutsuanturien 01-0n avulla johtojen Leilin välityksellä. Käelleen siinä on kulloinkin yksi n-l:n sarja ylös- 59073 päin ja alaspäin kutsuja varten varattuja muistielementtejä, jotka ovat käytettyjä ylöspäin kerros kutsua ntureitt en Sul-Sun-1 tai alaspäin kerroskutsuantereitten Sd2-Sdn kautta johtojen ISul-LSun-1 tai L9d2-TSdn välityksellä., Askelkytkinlaitteessa 10,1 on n kappaletta yksittäisiä kerroksia varten tarkoitettuja asema yksikköjä ja se kytketään logiikkakytkimessä 11 tuotetun impulssin avulla johdon LI# välityksellä eteenpäin määrätyllä hidastuksella. Mikäli kutsu on olemassa päättää kutsujenkäsittelijä 10,2 tämän kutsun palvelemista varten sisään-syötettävän ajosuunnan ja tiedottaa tuloksesta edelleen johdoilla Tnl,

Idi 1 ogi ikkakytkime 1 le 11, Edelleen se antaa lähtösignaalin, mikä niinikään johdon TST1 välityksellä johdetaan logiikka kytkimeen 11, Matkan aikana kytkeytyy askelkytkin 10,1 portaittain eteenpäin. Niin pian kuin se on saavuttanut aseman, mikä vastaa kerrosta, jota varten varattu muistielementti on syöttänyt kutsun, seuraa pysähtymismäärittely, jossa kutsu jenkäsitteli jä 10,2 antaa signaalin, mikä ohjataan johdon LH välityksellä logiikkakytkimeen.

Logiikka kytki n 11 on lähemmin selostamaton laite, joka koostuu digitaalisista koontaelementeistä. Se saa kutsujenkäsittelijäitä 10,2 johdon L3T1 välityksellä lähtösi^naaIin, joku sen jälkeen kun kaikki matkaa varten tarpeelliset varmistustoimenpiteet on tarkistettu, ohjataan johteen THT2 välityksellä edelleen nimellisarvoanturilaitteeseen 7,

Jo’ teen Τ·Η]. välityksellä san logiikka kytkin 11 nimelli sarvoanturi laitteesta 7 signaalin, mikä johdetaan edelleen askelkytkimelle 10.1 sen kitkemiseksi yhdellä askeleella eteenpäin johteen TF2 välityksellä aineestaan siinä tapauksessa, että yhtään pysähtymismääräystä ei ole olemassa. Gen lisäksi saa logiikka kytkin 11 johteitten Tul, Jdl välityksellä kutsujenkäsittelijästä 10,2 suuntaohjeita, jotka se toimittaa edelleen johtojen Lu2, Id2 välityksellä kulkusuunnan kytkinlnitteelle 3 jfl johteitten Tu2, 1x32 ja Tdu välityksellä matkan-» lmaisinlaitteelle 9* !.uv~n 1 mukainen kytkinlnitteelle perustaksi otettu ohjausperiaate on tunnettu sveitsiläisestä patenttijulkaisusta 479 479 ja sitä selostetaan lähemmin kuvan 2 yhteydessä. Tässä kuvassa on abskissa-akselilla hi S3ikcrin 2 kulkema matka s ja ord i naatta-a kse lilla hissikorin 2 nopeus v. C4-oH:lla ovat merkityt, ahskissa-akselilLa edelleen eri kerroksia vastaavat matka pisteet. Nopeutta hissin kiihdvtysvaiheen aikana on esitetty käyrän avulla ja sitä samaa vakionopeudella kuljettaessa käyrän vv avulla, mikä vastaa suurinta mahdollista saavutet-tavissa olevaa kulkunopeutta Tlidastuskäyrät v^, Vg, v^-, ja v^ osoittavat nimellisarvoanturi laitteen 7 antaman nimellisnopeuden, joka- 59073 hetkisen kulun hidastusvaiheessa, mikäli hissin tulee pysähtyä samaa indeksiä kuin käyrän osoittamassa matkanpisteessä S^, Gg, G^ tai Gg# Kirjaimilla A, B, G, '1 on merkitty nimellishidastuvuuskäyrien y^, v^, vwt vg leikkauspisteitä käyrien v^ ja kanssa.

Hlssikorin 2 lähtiessä liikkeelle kerroksesta G4 kytkeytyy askelkyt-kin 10,1 kerrokseen G? ja samanaikaisesti käynnistyy nimelli sarvoan-turilaite 7 synnyit ääkse en hidastuvuuskäyrän v^. Niin pian kuin hissi-kori 2 on saavuttanut käyrien v^ ja v^ leikkauspisteen A, tarkistetaan, onko olemassa pysähtjrnismääräys kerrokseen S3. Mikäli näin on asianlaita annetaan hissin nopeusohjaimelle hidastuvuusnimellisarvo käyrän v^ mukaan, niin että hissi hidastuu tämän käyrän mukaan ja pysähtyy kerroksessa 85. Mikäli sen sijaan kerrosta S5 varten ei ole olemassa pysähtymismääräystä kytkeytyy askelkvtkin 10,1 askeleen verran eteenpäin kerrokseen Sf ja samanaikaisesti nimellisarvoanturilaite 7 käynnistyy antaakseen hidastuvuuskäyrän v^, Analoogine n toiminta toistuu nyt, kun hissikori saavuttaa leikkauspisteet B, G ja Π,

Mikäli kutsu sattuu sellaisella hetkellä, esim. kerrokseen Sf, että hissikori 2 on ohittanut pisteen B» voidaan tällainen kutsu hoitaa vasta sen jälkeen, kun hissikori 2 on päättänyt matkansa. Mikäli loitsu kerrokseen Sf kuitenkin sattuu ennen pisteen B saavuttamista, niin voi hissi sen vielä huomioida. Tämän periaatteen mukaan voidaan siis ottaa huomioon kaikki kutsut, jotka matkan aikana tulevat sisään toivotun kerroksen hidastusvaiheen alkamishetkeen mennessä.

Kuten kuvasta 3 on nähtävissä, koostuu matkanilmaisinlaite 9 matkan-tasoitusyksiköstä 9*1» jossa kerrosetäi.syydet synnytetään analoogisten virtojen muodossa laskijaportaasta 9*2, joka tiedottaa jarrutusmatkan analoogisen jännitteen muodossa ja mikä annetaan nimellisarvoanturi-laitteen 7 sisääntulopuolelle 7.o ja ohjauslaitteelle 9.3 matkantasoi-tusyksikön 9.1 ohjaamiseksi.

Matkantasoitusyksikkö 9.1 koostuu kerroslukumäärää n vastaavasta luvusta rinnakkaisia virtahaaroja Szl-Szn. Virtahaaroissa Szl-Gzn on sarjaan kytkettynä jokaisessa potentiometri. PVl-PVn, relekytkin 8VK1-GVKn ja vastus RVl-RVn. Belekytkimiä SVKl-SVFn ohjaavat kerrosvälire-leet öVI—K^Vn, jotka toisaalta liittimien 0,4 avulla ovat kytketyt tasa jännitelähteen positiiviseen napaan ja toisaalta ovat kytketyt johtojen TV1—TVn välityksellä ohjauslaitteeseen 0,3, Keksi ma t kanta s oi tus— yksikön 9.1 lähtöä ovat johdetut kahteen liittimeen 9.8, 9,f.

8 59073

Xaskinporras 9«? sap kahden liittimen 9.7,9.9 välityksellä tosiarvo-anturilaitteesta 6 käyttökierroslukuun nähden suhteellisen tosiarvo-jännitteen. Tämä jännite on johdettu neljästä relekytkimestä 3UK1, STTX2, ShKl jo SPK2 koostuvan s ilta kytkimen B välityksellä potentiometriin TRI. Potentiometrin FRI väliulosotto sijaitsee potentiometrin PR2 yläpuolella jännitteen jakajan keskellä, joka koostun vastuksesta RR1 ja potentiometristä PR3. Tämän jännitteenjakajän päät ovat relevaihto-kytkimen PIPI välityksellä kytketyt integraationi, n 1 tulopuolelle. In-tegraattorin I osilta on kysymys operaatiovahvistimesta vastaavalla takaisinkytkennällä, niin kuin sitä käytetään a na logi laskimissa. Pen takaisinkytkentä koostuu kahdesta rinnakkaisesta virtahaarasta, joissa kussakin on kondensaattori ORI tai CR2. Molemmat kondensaattorit SRI ja 0R2 ovat relevsihtokytkimen 3TK3 avulla purkausvastuksen RR2 välityksellä vuorotellen oikosuljetut. Relevaiht©kytkimen SIK2 välityksellä voidaan aina. kytkeä toinen tai toinen takaisinkytkentähaara, Inte-graattorin I ulosotto on liitetty vastuksen RR3 välityksellä summaajan A sisääntuloon. Summaaja A on niinikään analogilaskimista tunnettu operaatiovahvistaja vastaavina takaisinkytkentöineen. Matkantasoitus-yksikön 9.1 ulosottoliittimet °.9* jotka samanaikaisesti ovat laskinportaan °.2 sisäänotto liitäntä jä, on sarjaan kytkettynä potentiometri PR& relekytkin TEE ja. vastus RR4. Tämä kytkentä muodostaa yhden rinnakkaisen lisävirtahasran GzE virtahaaroiIle Szl-Szn matkantasoi-tusyksikössä 9*1. liitin 9.9 on sitä paitsi liitetty stabiloituun tasa jännitelähteeseen 9.21 samanaikaisesti, kun liitin 9*9 on liitetty summaajan A sisäänmenoon. Summaajan Λ takaisinkytkentä koostuu kahdesta rinnakkaisesta virtahaa.rasta, joista toisessa on kondensaattori CR3 ja toisessa vastus RR5. Sitä paitsi on summaajan Λ ulosotto liitetty liittimeen 9.9* minkä välityksellä annetaan jarrutusmatkaa vastaava jännite juurtajaan 7,2,

Ohjauslaite 9.3 koostuu kerroslukumäärää vastaavasta lukumäärästä ohjausportait? °.3.1-9.3»n, joita seuraavassa kuvan 4 selostuksessa selvennetään lähemmin. Ohjausportaat saavat ohjausimpulseeja kerros-kytkimistä IJl-Mn johtimien TMl-JMn välityksellä ja askelkytkimestä 10,1 johtimien 131—ISn välityksellä. Ne saavat sitä paitsi logiikka-kytkimestä 11 johtimien Τυ2-Τ<Γ' välityksellä irtikytkentäsignaaIin, mikäli ajosuuntaohjoita ei ole olemassa. Johtimien IVl-IVn välityksellä välitetään ohjainportaitten 0,3,1-9.3.n antamat kerrosvnlireleille SVl-SVn tarkoitetut kytkinimpulssit edelleen matkantasoitusyksikölle 9.1. Oh jausportaat ovat sitä paitsi vielä liitetyt keskenään johtimien TSt2-1stn välityksellä.

59073

Kuvan 4 mukaan koostuvat ohjausportaat 9.3*1-9.3.n ohjauslaitteessa 9*3 kukin kuudesta NOR-elementistä Ν1-ΝΓ, jolloin NQR-elementit N2 ja N3 tunnetun kytkennän mukaisesti muodostavat NOR-muistin G. Johdin IMI kulkee ohjausportaan 9*3*1 NOR-elementin N1 kautta yhteen NOR-eleraen-tin N2 kolmesta sisäänotosta, jonka toinen sisäänotto on liitetty johdolla johtoon Idu ja jonka kolmas sisäänotto on kytketty NOR-elementin N? ulosottoon. NOR-elementin N3 kahdesta sisääntulosta on toinen liitetty NOR-elementin N2 ulosottoon johtimen LSI ollessa kytkettynä toiseen. NOR-elementin N3 ulosotto kulkee toiseen NOR-elementin N5 sisääntulosta, jolloin tämän toinen sisäänotto on liitetty johtimeen Ld2. NOR-elementin N4 kahdesta sisääntulosta on toinen liitetty johtimen Lu2 toisen ollessa liitettynä johtimen LSt2 välityksellä ohjausportaan 9.3*2 NCR-muistin G ulosottoon, NOR-elementtien N4, N5 ulosotot ovat johdetut NOR-elementin N6 molempiin sisääntuloihin, jonka ulosotto toisaalta johtimen LVI välityksellä on liitetty matkantasoitus-yksikköön 9,1 ja toisaalta on maatettu.

Numerot sisään- ja ulosotossa ilmaisevat NOR-elementtien kytkentäti-laa. Näistä ensimmäinen numero antaa signaalin lepotilassa, toinen liikkeelle lähdössä ja kolmas ohitettaessa jokin kerros. Kuten digitaalisessa ohjaustekniikassa yleensä tarkoittaa signaali 1 positiivistä jännitettä ja signaali ö jännitteetöntä tilaa.

IJatkantasoitusyksikön 9.1 integraattorin I ja summaa jän A ulosotoissa hissiä käytettäessä ilmenevät jännitteet on esitetty kuvissa 6 ja 7. Näissä kuvissa ovat hissikorin 2 kulkema matka s kuin myös yksittäisiä kerroksia vastaavat matkankohdat S1-S5 merkityt kulloinkin abskis-sa-akselille ja eri jännitteet ordinaatta-akselille, Kuvassa € on U3V:llä merkitty matkantasoitusyksikön 9.1 lähtö jännitekäyrää , jossa yhteydessä USVI, TJSV1+USV2 jne. esittävät yksittäisiä jänniteporras-tuksia. Integraattorin I lähtö jännitteen TT3V suhteen negatiivinen jän-nitekäyrä on merkitty UI:llä. Kuvassa 7 on esitetty summaa jän A tai matkanmäärityslaitteen 9 ulostulojännitteen UA käyrää.

Hiellä selostettu mat ka nmääritys laite o työskentelee seuraavasti:

Hissikorin 2 ollessa pysähdyksissä kerroksessa 'SI) kulkee johtimessa IU1 signaali 1 ja johtimessa 1Γ1 signaali O. Kun samanaikaisesti johti--· messa Idu kulkee irtikytkentäsignaali 1, syntyy ohjausportaan 9.3.1 N(Ή-muistin G ulosotossa signaali o. Johtojen Iu2 ja Td2 välityksellä saapuu N'>R-elementin N^ ja Nr> sisäänottoihin negatiiviset ajosuunta- 10 59073 signaalit 1. NnR-muist·* n o ulosoton ka. ns aa kytketty NOR-elementin N5 toinen sisäänotto osoittaa signaalia oe NCR-elementin N5 ulosotossa on tästä syystä signaali o, kosien johdin LS2 kuljettaa signaalia 0 ja johdin TU2 signaalia 1, osoittaa ohjausportasn 9*3.2 NOR-muistin G ulosotto signaalia 1. Tämä signaali pääsee johdinta LSt2 pitkin ohja-usportaan 9*3.1 NOR-elementin N4 toiseen sisääntuloon, jonka ulosotto täten osoittaa‘ ^-signaelia. NCR-elementin NC molemmissa sisäänotoissa, jotka ovat, kytketyt NrR-elementtien N4 ja N5 ulosottoihin, on täten O-signaali, NOR-elementin NC ulosottopiiri on tästä syystä auki, Katka nta soi tusyksikön 9*1 johtimen LVI välityksellä liitännässä oleva kerrosvälirele OVI on virraten ja relokytkin 3VK1 on auennut, Käyttökoneen 3 kanssa kytketty tosiarvoanturilaite 6 ei s^ötä hissiko-rin paikallaan ollessa laskinportaan 9*2 liittimiin 9.7, 9.9 jännitettä, Tästä syj'stä on myös integrasttorin I uiDitulojännite nolla. Roska kerrosvälireleet SVl-3Vn ovat virrattomia ja tästä syystä ei summaajan A sisääntulossa ole matkantasoitusjännitteitä, on myöskin laskinportaan 9.2 liittimessä 9*n ulostulojännite nolla.

Piissikorin 2 lähtiessä liikkeelle kerroksesta (SI) sulkeutuu kerros-kytkin Ml ja askelkytkin 10.1 kytkeytyy edelleen seuraavaan kerrokseen (32). Tämän takia pääsevät signaali 1 johdinta TMI myöten ja signaali 0 johdinta LSI myöten ohjausportaaseen 9.3*1. Kun samanaikaisesti johtimen Idu kautta tulee O-signaali, on NOR-rauistin G ulosotossa signaali 1. Johtimien Iu2 ja 7Λ2 välityksellä tulevat negatiiviset ajosuun-tasipnaalit 0 tai 1 NOR-elementtien N4 tai N5 sisäänottoihin. Koska NOR-eiementin N5 toinen sisääntulo on kytketty NOR-muistin G ulosottoon, osoittaa sekin signaalia 1. NOR-elementin N5 ulosotossa on tästä signaali o. Koska johtimet IS2 ja LM2 siirtävät signaalia 1, osoittaa ohjausportaan 9*3*2 NOR-muistin G ulosotto signaalia* 0, Tämä signaali pääsee johtimien L8t2 välityksellä ohjausportaan 9.3.1 NOR-elementin N4 toiseen sisäänottoon, joten sen ulosotto osoittaa signaalia 1, NOR-elementin NC kaksi sisäänottoa, jotka ovat liitetyt NOR-elementtien N4 ja NR ulosottoihin, osoittavat täten signaalia 1 tai 0. NOR-elementin NC ulosottopiiri on tämän takia suljettu, matkantasoitusyksi-kön 9.1 johtimen LVI välityksellä liitännässä oleva kerrosvälirele SVI on kytkeytynyt ja relekytki.n SVK1 sulkeutunut. Tästcä syystä syntyy summaajan A siaäänmenossa ensimmäisen ja toisen kemolfsen etäisyyttä vastaava potentiometrin RV1 ja vastuksen RV1 antama jännite R8V1, jolloin potentiometriä RV1 käytetään tarpeellisen jännitearvon tarkkaan asetukseen, Katkan aikana ohjataan jatkuvasti jokahetkistä hissinope- 11 59073 utta vastaava tosia '’voanturilaitteen 6 jännite integraattoriin I liit-timien 9*7, 9*7 välityksellä ja s iltakyt kent ään B ja integroidaan suhteessa kahden kerroksen väliseen etäisyyteen. Tällöin ovat kulloisestakin ajosuunnasta riippuen joko relekytkimet 37TK1, 3UK2 tai rele kytkimet SUKlf 3772 siltnkytkennassä B suljettuja, mistä syystä tosiarvo— jännite ilm.enee aina samalla napaisuudella integraat+orin I sisääntulossa. Syntyvien inteyrointivirheitten pitämiseksi pienenä asetetaan inieyrsattori I matkan alkaessa ja sivuutettaessa jokainen kerros nollille. Tätä tarkoitusta varten vaihto kytket ään vaihtorelekytkimet HIKI, 3772 ja 3113» jolloin kondensaattorit ORI tai 0R2 purkautuvat vastuksen RR2 kautta kondensaattoreitten GR2 tai ORI ollessa samanaikaisesti käytettävissä integrointiin* Potentiometrien PR1, IR2 ja PR3 avulla tasoitetaan tosijännitearvojen ja inteyrolntiaikavakioitten poikkeamat* Relekytkinien SIH1-SIK3, SUKI, SUK2, SDK1 ja SDK2 ohjaamiseksi tarpeellisia releitä 311-313» SV ja SD ja niihin liittyviä ohjauksia ei ole varsinaisesti esitettjr eikä lähemmin selostettu.

Integraattorin I lähtöjännite UI johdetaan summan jaan A vastuksen RR3 kautta ja vähennetään matkantasoitusyksikön 9*1 lähtöjännitteestä TJSV* Tämän kautta summaajän A lähtöpuolella syntyvä vahvistettu jännite-ero 1TA johdetaan edelleen liittimen 9*9 niraellisarvoanturilaitteen 7 juurtakaan 7.2, missä se muunnetaan jarrutusnimellisarvojännitteeksi.

Ohitettaessa seuraava kerros (S2) toimii kerroskytkin *12, Johdin LM2 kuljettaa tästä syystä O-signaalia* Koska johdin 1S2 jo kuljettaa signaalia Cf osoittaa ohjausportaan 9*5*2 NOR-muistin G ulosotto signaalia 1* Tämä signaali saapuu johtimen LSt2 välityksellä ohjausportaan 9.3*1 NOR-elementin N4 sisääntuloon ja jonka ulosotto täten vaihtuu signaalille O, Syystä että NOR-elementin NS ulosotto muuttumattomasti osoittaa signaalia O, on peräänkytketyn NOR-elementin N6 ulosotossa signaali 1. Johtimen LVI välityksellä liitännässä oleva kerrosvälire-le SVI on tästä syystä lauennut ja relekytkin SVK1 auennut.

Jotta saataisiin aikaan suuri sisäänajotarkkuus, asetetaan integraat-tori I vielä kerran nollille hetkeä ennen tavoitekerrosta ja toaiarvo-jännite loppumatkan osalta integroidaan. Tämän integroinnin alkaessa sulkeutuu relekytkin 3TK ja kytkee jäljellä olevaa matkaa vastaavan potentiometrin PR4 ja vastuksen RR4 antaman jännitteen USE summaa jän A sisäänottoon. Relekytkimen SEK ohjaamiseksi tarpeellista relettä SE ja siihen liittyvää ohjausta ei ole enää. esitetty eikä lähemmin selostettu.

12 59073

Kuvan 5 mukaan koostuu nimellisarvoanturilaite 7 ajasta riippuvasta nimellisarvoanturilaitteesta 7.1 kiihdytysnimellisarvon tuottamiseksi juurta josta 7*2, joka muuntaa sisääntuloarvonsa matkasta riippuvaksi hidastusnimellisarvoksi ja nopeuksienvertailijasta 7.3» joka ohjaa siirtymisen ajasta riippuvasta tai vakiona pysyvästä nimellisarvojännitteestä matkasta riippuvaksi nimellisarvojännitteeksi. Nimellisarvo-anturilaitteessa 7 on liitäntäruuveja 7.4-7.17, jolloin liittimestä 7.5 otetaan nimellisarvojännite. Liittimiin 7.5, 7.7 ja 7,8 on kytketty kuvassa esittämätön stabiloitu tasajännitelähde, jolloin liittimessä n ,1 on potentiaali nolla, liittimessä 7.7 positiivinen ja liittimessä 7.8 negatiivinen saman suuruinen potentiaali.

Ajasta riippuvassa nimellisarvoanturissa 7.1 syntyy nimellisarvojännite kondensaattorin 0T1 välityksellä, joka toisaalta on liittimen 7.7 potentiaalissa nolla ja toisaalta on kytketty potentiometrin PT1 ja vastuksen RT1 välityksellä vakiovirtalähteeksi kytketyn transistorin TT1 kollektoriin. Tämän transistorin TT1 emitteri on kytketty vastuksen RT2 välityksellä liittimen 7.6 positiiviseen potentionaaliin, kun taas kanta johtaa potentiometrin ΓΤ2 väliulosottoon. rotentioraetri PT2 sijaitsee toisaalta liittimen 7.6 positiivisessa potentiaalissa ja toisaalta zenerdiodin ZT ja vastuksen RT3 välissä, jotka ovat kytketyt sarjaan ja sijaitsevat liittimien 7.6 ja 7.8 välissä. Potentiometrin PT1 ja vastuksen RT1 välissä on edelleen kytkettynä OT2, joka toisaalta on liittimessä 7.7, ts. potentiaalissa nolla. Vastuksen RT] sarja-kytkentä kondensaattorin 1T2 kanssa on ohitettu releellä oT ohjattavan va.ihtokytkimen STK avulla, jonka lepokontaktiliitin STKJL on kytketty transistorin TT1 kollektoriin, kun sen sijaan sen työkytkinliittimes-tä 3TK.2 johtaa yhteys nopeusvertaili.jaan 7.3. Rele ST ohjautuu johtimen LST2 välityksellä liittimeen 7.4 ohjatun 18 h tri signaalin avulla, jolloin vaihtokytkin STK vaihtaa kytkennän lepokytkentä-asemasta (STK. 1) työkytkentäasemään (STK,2), Tähtäsignaa li vaikuttaa niin kauan ja tätä kautta vaihtokytkin STK pysyy niin kauan työkytkentäasennossa (STK,2), kunnes hissi on suorittanut loppuun kyseisen matkan, ts, kunnes hissin seisontajarru sulkeutuu. Vastuksen RT1 ja kondensaattorin JT2 väliin on kytketty diodi DT1. Vastakkaisnapaisesti diodille r>Tl kytketty diodi DT2 on toisen liittimensä osilta liitetty potentiometrin PT3 väliulosottoon, joka on liittimien 7.6 jo 7.7 välissä. Diodien DTI, DT2 ja liittimen 7.8 negatiivisen potentiaalin väliin on sijoitettu vastus RT4 , «Tuurtaja hoitaa matkantied otus lal tteen 9 ulosotto jännitteen muun- 13, 59073 tamisen. Se muodostuu operaatiovahvistimesta 0’.V, joka on el-lineaaristen elementtien avulla vastnkytkennässä siten, että sen lähtöjännite muuttuu tulojännitteen neliöjuuren mukana. Operasti.ovahvistajän OW sisääntuloon on johdettu liittimen 7.9 kautta sisäänsyötetty matkanilmaisin-laitteen h ulostulojännite. Operaatiovahvistimen 07/ ulosotossa on juurta jän 7.2 matkasta riippuvaa nimellisarvon vastaava lähtöjännite. Vastakytkentä tapahtuu rinnakkaisilla, laskevalla jännitteellä toinen toisensa jälkeen lukittuvilla virtahaaroilla, joista molemmat ensimmäiset kukin koostuvat vastuksesta RW1 tai rw? ja zenerdiodista 7W1 tai 172 ja kolmas vastuksesta RW3 ja diodista 07/3 ja viimeinen rinnakkainen haara muodostuu vastuksesta RW4. Tätä kautta tulee operaation vahvistimen 07/ vastakytkentä laskevalla sisääntulo jännitteellä yhä heikommaksi, niin että vahvistus voimistuu,

Nopeuksienvertailijassa 7.3 ohjautuu matkasta riippuva juurtajän 7.2 nimellisarvoa vastaava ulostulojännite vastuksen RG1 välityksellä transistorin TO 1 kantaan. Transistorin TG1 kollektori on liitetty liittimen 7.6 positiiviseen potentiaaliin, sen emitterin ollessa yhdistettynä vastuksen R02 välityksellä vakiovirtalähteenä liitännässä olevan transistorin T02 kollektoriin. Transistorin TG2 emitteri on kytketty potentiometrin PG1 välityksellä liittimen 7.8 negatiiviseen potentiaaliin. Sen kanta pidetään vakiojännitteisenä liittimien 7.7 ja 7.8 väliin liitetyn, sar jakytkennässä olevan vastuksen R03 ja senerdiodin ZG avulla. Nopeuksienvertaili ja 7.3 sisältää kaksi laukaisimina toimivaa operaatiovahvistinta OG1 ja 002. Operaatiovahvistimen 001 sisääntulo 2 on liitetty vastuksen RCk> välityksellä transistorin TOI emitteriin ja releen SO sulkukytkimen SOK välityksellä liittimeen 7.5 johdettuun ajasta riippuvan nimellisarvoanturin 7.1 ulosottoon. Sisääntulo 3 on kytketty suoraan ajasta riippuvan nimellisarvoanturin 7.1 ulosottoon. Operaatiovahvistimen 001 ulosotto on johdettu NOR-eleraentin NG1 sisäänottoon, jonka ulosotto toisaalta on liitetty liittimen n,1 potentiaaliin nolla ja toisaalta johdettu releen SC välityksellä liittimeen 7.4. Operaatiovahvistimen CG? sisäänmeno 2 on liitetty vastuksen RG5 ja vastuksen P02 välityksellä transistorin TOI emitteriin, sisääntulon 3 ollessa kytkettynä ajasta riippuvan nimellisarvoanturin 7.1 ulosottoon. Operaatiovahvistimen 002 ulosotto on johdettu NCR-elementin NG2 välityksellä liittimeen 7.10. Tditti.men 7.6 positiivisen potentiaalin jn liittimen 7,8 negatiivisen potentiaalin väliin on liitetty kolmesta vastuksesta RG6, R07 ja 7013 koostuva jännitteenjakaja, Vastusten 706 ja 707 väliin kytketty liitin on johdettu ajasta riippuvan nimellisarvoanturin 7.1 työkytkinliit+i.meen STK.2, Vastusten RG7 ja 14 59073 HG6 ja operaatiovahvistimen CGI sisäänoton 2 väliin on liitetty diodi DGl. Työkytkentäasemässä (STK.2) vaihtokvtkimessä STT' on jännitteen-jakaja RGr, RC7 RG? toimeton. Operaatiovahvistimen 001 sisääntulon 2 potentiaali määräytyy tällöin vastuksen RG4 avulla. Hinnan vastuksen RO? kanssa on potentiometri 102, jonka väliulosotto on liitetty diodin 0G2 välityksellä ajasta riippuvan nimellis?rvoanturin 7.1 transistorin ITI kollektoriin. Diodi T>G3 on toisaalta myäs itketty transistorin TT1 kollektoriin ja toisaalta vastuksen RC9 välityksellä transistorin TOI kollektoriin.

Himellisarvoanturilaitteen 7 toimintatapaa selostetaan lähemmin kuvan S avulla. Tässä kuvassa ovat hissikorin 2 kulkema matka s kuin myös yksittäisiä kerroksia vastaavat matkan pisteet SI-S f. sijoitetut abskis-sa-akselille ja nimellissrvoanturilaitteen 7 liittimissä 7.s ilmenevä nimellis jännite U tai sitä vastaava hissikorin 2 nopeus v ordinaatta-akselille.

Nimellisarvoanturilaitteessa 7 ovat hissin seistessä syöttöjänniteläh-teitten kytkettyinä ollessa kondensaattorit GTl ja CT2 vaihtokytkimen S Ti: välityksellä oikosuljetut, niin että kondensaattori jännitteet ovat nollilla. Käyttökoneeseen 3 kytketty tosiarvoanturilaite f ei anna jännitettä matkantiedottajalaitteen 9 sisääntuloihin 9.9, 9*9, niin että myös niiden ulosotto 9.9 tai sisääntulo 7.9 juurta jossa 7.2 ja tätä kautta myöskin nimellisarvoanturilaitteen 7 ulosotto 7,5 on nollilla.

Hiin pien kuin johtimen L5T2 välityksellä liittimeen 7.4 johdetaan lähtösiynar li, sulkeutuu rele ST ja vaihtokytkin GTK tulee itkettyä työkytkinasentoon (5ΤΓ.2). Kondensaattorit ITI ja 0T2 varautuvat nyt transistorin TT1 välityksellä vakiovir^alls, jolloin varausvirta on säädettävissä potentiometrin ΓΤ2 avulla. Kondensaattorin ST? varaaminen tapahtuu vastuksen TPl välityksellä, kondensaattorin JT1 varautuessa vastuksen RT1 ja potentiometrin ΓΤ1 välityksellä. Tästä syystä syntyy kondensaattorissa. .'Tl jännitteen nousun hidastumista, mikä vaikuttaa varauksen alkuvaiheessa potentiometrin PT1 avulla säädettävän jännitteenkulun pyöreyteen. Jännitteenkulku Ti.Gb nimellisarv^anturilait-Jeen 7 ulosotossa nousee nyt suhteessa aikaan suoraviivaisesti, mistä syystä saavutetaan hissikorin 2 likimain tasainen kiihtyvyys.

Mikäli kondensaattorin GT2 jännite saavuttaa potentiometriin PT3 asetetun arvon, tulee diodista RTl johtava ja kondensaattorin HT2 varaa- 15 59073 rainen pysähtyy# kondensaattori 7T1 saavuttaa tämän jännitetason aikavakion ΟΤΙ x PTl takia hieman myöhemmin, mistä syystä jännitteen nousu käyristyksen 71 kautta (kuva p) muuttuu vakiokorkuiseksi TTSk, mikä vastaa hissikorin 2 sinirinta vakiokulkunopeutta. hiodi PT? huolehtii, siltä, että ΓΤ? :ssn ja 0T2:ssa on sama jännite.

Puurtajaan 7,2 ohjatulla matkailmaisinlaitteen 9 ulostulojännitteellä UA on hissikorin 2 kulkemasta matkasta riippuva, suoraviivaisesti laskeva kulku, 'hellyttävä kulkumuknvuus on tunnetusti aikaansaatavissa, mikäli myös hidastuvuus on mahdollisomman tasainen koko jarrutusmatkalla, Tänä merkitsee sitä, että nimellisarvojännitteen ug tai sitä vastaavan nopeuden v on laskettava suhteessa matkaan s yhtälön v - kVr paraabelin muotoisesti, katkanilmaisinlaitteen 9 ulostnlojännite UA muunnetaan tästä syystä puurtajassa 7.2* operaatiovahvistimen n'.7 avulla ja ei-suoraviivaisten vastakytkentäelementti en 7"i?, P'.’3 avulla paraabelin muotoiseksi nimellisjännitteeksi UCv, jolloin kuitenkin jyrkän ja määritellyn lopun aikaansaamiseksi paraabeli muoto käyrän loppupäässä tarkoituksellisesti vääristellään siten, että viimeisen haaran takaisinohjaus toteutetaan lineaarisen vastuksen PVM avulla. Tässä vh-teydessä käyrän lopulla syntyvä pieni virhe paraabe limu od osaa voidaan haitatta ottaa kaupanpäällisiksi ja on määrätyissä tapauksissa jopa to ivottavaakin.

Tuvan 2 avulla esitetyn ohjausperiaate selostuksen mukaan sattuu läh-fajanko'ta hidastusvaiheen laskevalle matkasta riippuvalle nimellisarvo j annit te ele samaan aikaan hissikorin 2 kiihdytys vaiheen kasvavan a jr. s tr riippuvan nimellisarvo jänni tteen käynnistymisa jankohdan kanssa. ITopeukcienverta ill jossa 7.7 tapahtuu nyt ajasta riippuvan nimellisarvo jännitteen USb joknhetkisen arvon vertaaminen samanhetkiseen matkasta riippuvaan nimellisarvo jännitteen USv arvoon (kuva. 8), Ajasta riippuva nimellisarvojännite USb ohjataan tässä yhteydessä laukaisijoina toimivien operaatiovahvistinten 071 ja 07? sisäänottoihin 3, kun taas transistorin T71 enitteristä otettu matkasta riippuva nimellisarvojännite TT3v ohjataan toisaalta vastuksien R74 kautta ja toisaalta Vastusten 7C2 ja 775 välityksellä operaatiovahvistimien 071 tai 072 sisäänottoihin 2, Transistorin TG2 vakiovirran avulla ylläpidetään vastuksessa 772 syntyvä, jännittä enin s ku T.TR72 vakiona. Niin pian kuin nyt molempien nimellisarvojännitteiden USb, USv erotus on laskenut jännit-teenlaskua UN72 vastaavaan arvoon, kytkeytyy operaatiovahvistin 072, Tämän kautta, syntyy sen ulosotossa signaali 1 ja peräänkytketyn N07-elementin K72 ulosotossa signaali o. Tämä signaali saapuu johtimen 59073 ie 171 välityksellä logiikkakytkimen 11 NOR-elementin TN sisääntuloon.

."os k?, myöskin toinen i^R-elemontln ITI j oh time en III kytketty sisääntulo pysähtymismääräyksen puuttuessa osoittaa signaalia o, niin syntyy tämän NOR-elementin ulostulossa signaali 1. Tämän seurauksena ohjautuu NOR-elementin NT ulosottoon liitetyn johtimen 1,72 välityksellä heräte askelkytkimeen ir#i jP tämä kytkeytyy askeleen eteenpäin.

Tästä, syystä antaa matkanmäärityslaite 9 ylimääräisen, kyseistä ker-rosetäisyyttä vastaavan jännitteen juurta jan 7,2 sisäänottoon. Tästä johtuen syntyy juurta jän 7.2 ulosotossa hidastuevaiheen matkasta riippuva nimellisarvojännite lähintä kerrosta seuraavaa kerrosta varten. Nimellisarvojännitteitten USb ja USv välinen ero tulee täten jälleen huomattavasti suuremmaksi kuin jännitteen lasku NR02, niin että operaatiovahvistimen 002 ulosotto osoittaa jälleen signaalia 0 ja NOR-elementin N 02 ulostulossa syntyy signaali 1,

Mikäli kuitenkin on olemassa kutsujenkäsittelijän 10.2 johtimen IN valituksella logiikkakytkimeen 11 tiedottama pysähdysmääräys, niin syntyy irR-elementin NL vastaavassa sisäänotossa signaali 1 ja sen seurauksena sen ulosotossa signaali 0. Askelkytkin 10,1 ei tästä syystä kytkeydy edelleen silloinkaan, kun nopeuksienvertailijän 7.3 johtimen 171 välityksellä toiseen sisäänottoon antama signaali 0 on olemassa. Tästä johtuen tapahtuu siirtyminen kiihdytysvaiheesta tai ajosta vakionopeudella hidastusvaiheeseen.

Tässä tapauksessa alkaa matkasta riippuva nimellisarvo jännite TTflv laskea kohti nollaa, mistä syystä diodi 103 tulee johtavaksi ja purkaa kondensaattorin GT2. Transistorin T02 kautta liittimen 7.3 negatiiviseen potentiaaliin virtaava purkausvirta on kuitenkin rajoitettu vastuksen R09 avulla siten, että ajasta riippuvan tai vakinaisena pysyvän nimellisarvojännitteen N3b tai N5k pyöristys R2 (kuva 9) käynnistyy ensin. Matkasta riippuvan nimellisarvojännitteen N3v laskiessa edelleen, alkaa potentiometrin PG2 avulla asetetussa pisteessä diodi 002 johtaa virtaa. Nyt tapahtui’ kondensaattorin 0T2 purkautuminen heikolla vastuksella potentiometrin PO? väliulosoton kautta. Kondensaattorin ITI purkaminen tapahtuu aikavakion CT1 x ΓΤ1 aiheuttamalla hidastuksella. Ajasta riippuvan tai. vakiosuuruisen nimellisarvojännitteen NJb tai USk pyöristyminen R2 (kuva 8) jatkuu täten edelleen, kunnes se leilckaa matkasta riippuvan nimellisarvojännitteen N3v. Tässä vaiheessa kytkeytyy operaatiovahvistin OG1, niin että sen ulosotossa syntyy signaali 1, minkä jälkeen NOR-elementin NG1; kytkinpii riin si joitettu 59073 17 γθ le SG kytkeytyy ja sulkee kytkimensä Nimellisarvo jännite ug liittimessä 7.^ seuraa nyt matkasta riippuvan hidastusnimellisarvon käyrä’·5 USv, katkan pisteessä 35 (kuva 9) nimellisarvo jännite u putoaa nollille, hissin seisontajarru lukkiintuu ja nimelli sarvea niuri laite 7 siirtyy jälleen lähtöasemaansa,

Keksinnönmuka ista. laitetta selostetaan lähemmin yhden ajoesimerkin avulla:

Olete+aan, että hissikori 2 on kerroksessa SI ja on olemassa kutsu kerrokseen S5. Tähtöhetkellä tulee kutsujenkäsittelijästä 10,2 askel-kytkimelle 10,1 heräte, niin että tämä kytkeytyy eteenpäin kerrokseen 32, jonka jälkeen kerrosvälirele SV1 kytkee matkantasoitusyksikön 9*1· Tästä johtuen syntyy matkantasoitusyksikön 9.1 ulosotossa ensimmäisen ja toisen kerroksen välimatkaa vastaava jännite ITSV1 (kuva 6), Syystä, että läbtöbetkellä laskinportaan 9.2 integraattorin I ulosotto on nollilla, syntyy laskinportaan 9*2 summaajän A ulosotossa jännite UA1 (kuva 7), joka vastaa jännitettä U5V1 matkantasoitusyksikön 9.1 ulosotossa, Summaajän A tai matkanmäärityslaitteen 9 ulosottojännite UA1 saapuu nimellisarvöanturilaitteen 7 juurtajaan 7,2 ja synnyttää sen ulosotossa matkasta, riippuvan^·nimellisarvojännitekäyrän USv alkuarvon kerrosta 32 varten (kuva 9), Hissikori n 2 matkan aikana kaavaa inte-yraattorin 1 ulostulo jännite UI (kuva 6) matkan suhteessa. Summaa jassa A tapahtuu nyt jatkuvasti jännitteitten UI vähentäminen matkantasoitus-yksikön 9.1 jännitteistä U3V siten, että summaa jän A ulostulojännite UA laskee alkuunsa suoraviivaisesti, Juurtajassa 7.9 muunnetaan tämä lineaaxlren jännitekäyrä UA paraboolisesti kulkevaksi, matkasta riippuvaksi nimellisarvojännitekäyräksi USv (kuva 8). Ajon jatkuessa edelleen lähenevät laskeva nimellisjännitekäyrä USv ja nouseva nimellis-jannitekäyrä USb jännite-eroon URG2 saakka. Tällä kohdalla, joka mat-kustusmukavuus3yistä on sijoitettu kuvassa 2 vastapäätä leikkuupistet-tä A, tunnustellaan, onko olemassa pysähtymismääräystä kerrosta 32 varten. Koska tässä esimerkissä kuitenkin oletettiin kutsua kerrokseen 35, ei jarrutöimintaa käynnistetä, vaan askeletkin 10,1 kytkeytyy edelleen kerrokseen S3, minkä jälkeen kerrosvälirele SV2 sulkeutuu. Tämän jälkeen matkantasoitusyksikön 9*1 ulosotossa esiintyvä ensimmäisen ja kolmannen kerroksen välistä etäisyyttä vastaava jännite USV1 + UGV2 saadaan yhteenlaskemalla molemmat jännitteet ”SV1 ja USV?. Samanaikaisesti. syntyy summaa jän A ulosotossa jännite UA2 (kuva 7), joka saadaan jännitekäyrän UA ja jännitteen USV2 sen hetki elettä arvosta. Tämä jännite saapuu juurtajaan 7,2 ja ilmenee sen ulosotossa matkasta 18 59073 riippuvan nimellisarvo jännite käyrän USv alkuarvona kerrosta 93 varten (kuva 8), Kosita, hissikorin 2 matkan jatkuessa edelleen inteyraattorin I ulosoton UI jännite edelleen kasvaa matkasta riippuen, laskevat myös juurtajän 7.2 ja summaa jän Λ ulosottojännitteet jälleen, fthnen kuin hisslkori 2 ohittaa kerroksen S2, saadaan vielä keksi kertaa matkasta riippuvan nimellisjännitekäyrän USv ja ajasta riippuvan nimellisjänni-tekäyrän USb jännite-e ro URC2, niin että edellä kuvattu tapahtuma toistuu kaksi kertaa, ftlatkantasoitusyksikön 9·1 tai summaa jän A ulostulo-jännitteet ovat nyt saavuttaneet arvot US VI + TT8V2 +UCV3 + U3V4 tai UA4, juurta jän 7*2 ulostulo jännitteen ollessa j^htä suuren, ajasta riippuvan kerrosta S5 varten tarkoitetun nimellisarvojännitekäyrän UHv lähtöarvon kanssa. Ohitettaessa kerrosta S2 asettuu integraattori I nollille ja. kerroskytkin U2 toimii, minkä jälkeen matkantasoitusyksi-k*n 9.1 kerrosvälirele SV1 avautuu. Tämän kautta laskee matkantasoitus-yksikön 9*1 ulostulojannitekäyrä USV (kuva f) määrällä USVI. Syystä, että inteyraattorin I ulostulojännite UI ennen kuin se asetetaan nollille, on yht* suuri, tosin omaten vastakkaismerkkisen etumerkin, ei summaa jän A ulostulojännite UA muutu. Hetkistä kerroksen 82 ohituksen jälkeen saavutetaan nimellisajonopeus vm__. Ajasta riippuvainen nimel- lisarvojännite USk pysyy vakiona, hissikorin 2 jatkaessa kulkuaan v · max

Integraattorin I ulostulojännite UI nousee jälleen ja asetetaan kerrosta 0" ohitettaessa nollille. Samanaikaisesti irrotetaan kerroskytkimestä "Z johtojen IYZ tai TS+3 välityksellä saadun herätteen avulla (kuva 7, 4} kerrosvälirele SV2. Uetlcantasoitusyksikön 9.1 ulostulo jännite USV vähenee määrällä U3V2, summaajän ulostulojännitteen UA ja juurtajan ^USv:n laskiessa edelleen suoraviivaisesti tai parabooli-sesti. Matkan jatkuessa edelleen tulee matkasta riippuvan kerrosta S3 varten tarkoitetun nimellisarvo jännitekäyrän USv ja vakinaisen nimellisarvo jännitteen USk välinen erotus yhtä suureksi arvon URG2 kanssa, Koske kerrokseen Sc, kuten tässä ajoesimerkissä oletettiin, on olemassa kutsu ja näin muodoin on olemassa myös pysähtymismääräys, ei askel-kytkin 10.1 kytke seuraavaan kerrokseen, vaan jarruvaihe käynnistyy, Integraattori I asettuu kerroksen 34 ohitusvniheessa ja vähän ennen kerrosta S? nollille ja vastaavat jännitteet USV?, tT3V4 kytkeytyvät irti kerrosvälireleitten SV3 ja SV4 avulla. Uatkantnsoitusyksikön 9,1 lähtö jännite USV on kuitenkin tässä Ptllä merkityssä pisteessä (kuva F) relekytkimen SEK sulkeutumisen takia jälleen noussut loppumatkaa vastaavaan jännitteeseen U8M, Integrointivirhe loppumatkan suhteen on pieni , joten käytännöllisesti katsoen mitään pysäbty mi s virhettä ei tapahdu. Matkan päättyessä kerrokseen 35 on integrant tori n I lähtö jännite UI yhtä suuri, kuin vastaänkytketty matkantnsoitusyksikön 9,1 jännite

Claims (6)

19 59073 USE, summaajan A jännitteen UA ja matkasta riippuvan juurtajan 7.2 jarrutusvaihetta palvelevan lähtöjännitteen USv ollessa nollilla. Keksinnön puitteissa on mahdollista käyttää matkantasoitusyksikön 9.1 relekytkimien SVKl-SVKn ja laskinportaan $.2 relekytkimien S1K1-SIK3 ja SEK sijasta kanavatransistoreja.

1. Ohjausjärjestelmä hissille, jossa on kierroslukusäädetty hissi-koneisto ja johon kuuluu osaksi joukko kerroskytkimiä (Ml-Mn), yksi kutakin kerrosta (Sl-Sn) (kerrostasannetta) varten, jotka kytkimet hissikorin (2) ohittaessa antavat kukin vastaavan kerrossignaalin, osaksi ohjauslaite (10), joka muodostuu yksittäisiä kerroksia (Sl-Sn) varten varattuja kutsumuisteja käsittävästä kutsujenkäsittelyelimes-tä (10.2) ja yksittäisiä kerroksia (Sl-Sn) varten varattuja kontakti-asentoja käsittävästä askelkytkimestä (10.1) ja joka synnyttää pysäy-tyssignaalin kun askelkytkin (10.1) saavuttaa kontaktiaseman vastaten kerrostasannetta, jota varten kutsujenkäsittelyelimeen (10.2) on varastoitu kutsu, jolloin hissikoneistolle ohjataan nimellisarvon anturilaitteesta (7) kiihdysvaihetta varten kasvava (Usb) ja maksiminopeudella ajoa varten vakio nimellisarvojännite (Usk), että hissin liikkeellelähdöstä alkaen muodostetaan kuljetusta matkasta riippuen laskevia, joka hetki lähinnä seuraavasta kerroksesta tapahtuvaa ohjausta silmälläpitäen suurinta sallittua nopeutta vastaavia jarru-tusnimellisarvojännitteitä (Usv), jotka pysähdyssignaalin esiintyessä syötetään hissikoneistolle nimellisarvojännitteen (Us) ja että askelkytkin aina liikkeelle lähdettäessä ja niin kauan kuin pysähdys-signaalia ei esiinny, aina kun jarrutusnimellisarvojännite (Usv) ja hetkellistä hissin nopeutta vastaava jännite ovat samat tai niiden välillä on ennalta määrätty ero, kytkeytyy askelkytkinsignaalin yhden kytkinaskeleen eteenpäin, tunnettu siitä, että järjestelmään jarrutusnimellisarvosignaalin (USv) muodostamiseksi kuuluu matkanilmaisinyksikkö (9-1)» joka muodostaa kerrosten tai kerros-tasanteiden välisiä välimatkoja (S1-S2, S2-S3 jne.) vastaavia jännitteitä (USV1, USV2 jne.) ja hissikorin (2) kulkiessa kerrostasan-teiden peräkkäisjärjestyksessä askelkytkinsignaalien (LS) ilmetessä antaa askelittain nämä jännitteet ulostuloonsa (9-6) ja kerrossignaa-lien (LM) ilmetessä kytkee pois askelittain nämä jännitteet ulos- 20 59073 tulostaan (9.6), jolloin matkanilmaisinyksikön ulostulo (9-6) yhdessä oloarvoanturilaitteen (6) jännitettä integroivan, matkan alussa ja kerrossignaalin (LM) esiintyessä nollaan palautuvan integraattorjn (I) ulostulon kanssa on liitetty summaajan (A) sisäänmenoon, joka laskee matkanilmaisinyksikön (9-1) ja integraattorin (I) ulostulo-suureiden (USV, UI) välisen eron (UA) ja on kytketty juurtajan (7.2) eteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että matkanilmaisinyksikössä (9-1) on kerrosten tai kerrosta-santeiden lukumäärää (n) vastaava lukumäärä rinnakkaisvirtapiirejä (Szl - SzN), jotka kukin muodostuvat kolmesta sarjaan kytketystä elementistä, nimittäin pontentiometristä (PV1 - PVn), relekosketti-mesta (SVK1 - SVKn) ja vastuksesta (RV1 - RVn), jolloin kukin virtapiiri on sovitettu määrätylle kerrostasannevälimatkalle ja määrätyn virtapiirin läpi kulkeva virta on verrannollinen vastaavaan kerros-tasannevälimatkaan sekä jolloin virtapiireihin järjestetyt relekos-kettimet (SVK1 - SVKn) on järjestetty kerrosvälimatkareleiden (SV1 -SVn) käyttämiksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että integraattorin (I) takaisinkytkentä- eli nolla-asetuslaite muodostuu kahdesta rinnakkaisesta, identtisesti samanlaisesta virtapiiristä, joissa kummassakin on oma kondensaattorinsa (CR1 vast. CR2), jolloin kondensaattori (CR1) toisessa virtapiirissä on oikosuljettavissa relevaihtokytkimellä (SIK3) vastuksen (RR2) kautta ja kondensaattori (CR2) toisessa virtapiirissä on mukaankyt-kettävissä relevaihtokytkimellä (SIK2), ja molemmat relevaihtokytki-met (SIK2, SIK3) ovat samanaikaisesti vaihtokytkettävissä hissin lähtiessä liikkeelle ja sen ohittaessa kerrostasanteen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu matkanilmaisinyksikössä (9-1) olevien rinnakkaisten virtapiirien (Szl - Szn) kanssa rinnankytketty virtapiiri (SzE), joka muodostuu potentiometrin (PR*0, relekytkimen (SEK) ja vastuksen (RR^i) sarjakytkennästä, jolloin tämä virtapiiri (SzE) on järjestetty sellaista ennen jokaista kohdekerrosta tapahtuvaa ajomatkaa varten, joka on olennaisesti pienempi kuin lyhin kerrostasovälimatka, jonka ajomatkan alussa mainittu relekytkin (SEK) on vaihtokytkettävissä releellä (SE) ja integraattori (I) on samanaikaisesti asetetta- 21 59073 vissa nollaan.

5· Patenttivaatimuksen ^ mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu relevaihtokytkin (SIK1), joka on vaihtokyt-kettävissä samanaikaisesti molempien mainittujen relevaihtokytkimien (SIK2, SIK3) kanssa ja jonka kanssa oloarvoanturin (6) jännite voidaan kytkeä integraattorin (I) sisäänmenoon joko vastuksen (RR1) tai potentiometrin (PR3) kautta.

6. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen ohjausjärjestelmä, tunnettu siitä, että integraattori (I) on asetettavissa nollaan toisella (SIK3) mainituista relevaihtokytkimistä samanaikaisesti kun matkanilmaisinyksikön (9-1) vastaavat relekytkimet (SVK1 - SVKn) avautuvat.