FI58883C - Ramsaog med pendlande vevparti - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU „ Λ A ä jJ®Tg ® (11) UTLÄOGNI NOSSKRIFT 5 8 8 8 3 • C Fstor.tti Dyännotty 11 05 1031

Patent meddelat ^ ^ (51) Kv.lk.3/IntCI.3 g 27 B 3/12 SUOM I—FIN LAND pi) p«t««cih^-N«itwiiaiii«i 131+6/73 (22) HakamlipUvi — Arattknlnfsdif 26.Ok. 73 ^ ^ (23) AlkupUvt—GlM|h«tadig 26. (Λ.7 3 (41) Tulkit |ulklMk*l — Bltvlt off«ntllg 03.11*73

Nt-ttl· ). rU.lrt-flh.lllt— mKM—

Patani och ragisterstyrdNIl ' ' ΑηΛΙαη uttagd och utUkrHtm ρυΜΙηπκΙ 30.01.01 (32)(33)(31) fyHtttjr «uolk*M»—B«glrd prioiitut 02.05.72

Ruotsi-Sverige(SE) 57^8/72 (71) Kockum Industri AB, Fack, 826 01 Söderhamn, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Hjalmar Johansson, Sollentuna, Ruotsi-Sverige(SE) (7*+) Berggren Oy Ab (5I+) Kehäsaha, jossa on heilahteleva kampiosa - Ramsäg med pendlande vevparti

Valmistettaessa sahatavaraa sahahirsistä tai sahattavista tukeista käytetään usein kehäsahoja. Nykyään tavallisimmassa kehä-sahatyypissä on jalusta, joka on ankkuroitu perustaan, jalustassa ylös- ja alaspäin liikkuva sahankehä, johon on pingoitettu useita yhdensuuntaisia sahanteriä ja käyttölaite, käsittäen kampiakselin ja kiertokangen, joka on kytketty sahankehään ja siirtää tätä ylös ja alas jalustassa.

Viime aikoina tehdyt parannukset kehäsahojen suhteen ovat käsittäneet vain erillisiä komponentteja, kuten sahanteriä, sahan-kehiä ja laakereita. Periaatteellista rakennetta ei ole muutettu ja probleemat, jotka koskevat kehäsahaa voimakkaiden värähtelyjen aiheuttajana, rasittavat edelleen nykyään esiintyviä kehäsahoja, jotka sen vuoksi vaativat huolellisen ankkuroinnin perustaan. Värähtelyt riippuvat pääasiassa siitä, että sahankehän ja kiertokangen liikkeet aikaansaavat suuria värähteleviä voimia, jotka siirtyvät jalustaan kampiakselin kautta.

Keksinnön tarkoituksena on yllämainitun tyyppisessä kehäsahas-sa huomattavasti vaimentaa värähtelyjä jalustassa. Keksinnön pääasiallisimmat tunnusmerkit selviävät oheisesta patenttivaatimuksesta 1.

58883 Tätä tarkoitusta varten on keksinnön mukaisen kehäsahan käyttölaitteen kampiakseli pyörivästi laakeroitu jalustan kannattamaan kehtoon, joka on liikkuva edestakaisin jalustan suhteen pääasiassa vaakasuorassa suunnassa, kohtisuoraan kampiakselia vastaan, niiden voimien vaikutuksesta, joilla kampiakseli vaikuttaa kehtoon pyöriessään.

Koska kampiakselilla näin ollen on vapaus liikkua vaakasuoraan poikki suunnassaan, tulee se pyöriessään suorittamaan jaksottaisen vaakasuoran siirtoliikkeen taajuudella, joka on sama kuin sahan-kehän edestakaisen liikkeen, taajuus. Tämä siirtoliike on niin vaihesiirty-nyt sahankehän liikkeen suhteen, että kampiakseli sijaitsee väli-asennossaan>kun sahankehä on pääteasennoissaan ja että kampiakseli on pääteasennoissaan, kun sahankehä on keskiasennossaan. Kun kampi-akselilla on vapaus liikkua tällä tavallajsaavutetaan niiden voimien vaihtelujen huomattava pienennys, jotka siirtyvät jalustaan kampi-akselin välityksellä.

Kehdon liikkuvuus voidaan aikaansaada eri tavoilla. On esimerkiksi ajateltavissa antaa kehdon levätä suorilla ja vaakasuorilla liukuohjaimilla, jotka on kohtisuorassa kampiakselia vastaan ja kuormittaa kehtoa sen keskiasentoa kohden jousilla, jotka näin ollen vaikuttavat siirtoliikettä vastaan. Suorien liukuohjaimien sijaan voidaan myös käyttää liukuohjäimiä, jotka on niin käyristetty-jä pystysuunnassa, että kehto ja kiertokanki nousevat yhä enemmän, vaakasuoran etäisyyden kasvaessa keskiasennosta, niin että kehdon ja kampiakselin paino vaikuttaa siirtoliikettä vastaan.

On kuitenkin edullisempaa ripustaa kehto jalustaan nivelvar-silla, jotka ovat sovitetut kampiakselin molemmille puolille. Edullisimmin nämä nivelvarret ovat yhdensuuntaisia tai pääasiassa yhdensuuntaisia. Kehto voi myös kannattaa moottoria, joka käyttää kampi-akselia.

Keksinnön mukaisesti valmistettu kehäsaha selitetään lähemmin seuraavassa, viitaten oheiseen piirustukseen.

Kuvio 1 on sivukuvanto keksinnön muka.iren kehäsahan suoritusmuodosta; kuviossa on toinen sivukappale poistettu; kuvio 2 esittää alemman osan kehäsahasta nähtynä nuolen II kuviossa 1 osoittamaan suuntaan.

Esitetyssä kehäsahassa on jalusta 11, joka seisoo betoniperus-talla 12. Jalusta kannattaa alaosassaan sähkö- tai hydraulimootto-rin 13 vakiokierrosluvulla käytetyn kampiakselikäyttökoneiston, jossa on yksikankinen kampiakseli 14 ja kiertokanki 15. Yläosassaan 3 58883 on jalustassa tavalliseen tanaan pystysuorat, mah-lo 11 isosi i anoi oltavat ohjaimet 16, jotka ovat yhteistoiminnassa liukukapnalei-Ien 17 kanssa jäykällä sahankehällä 18, ns. irtokcbi'ILTjjohon useita yhdensuuntaisin sahanteriä 19 on pingotettu pystytasoihin. äahnnkehä IS on kytketty kiertokankiin 15 ja liikkuu näin ollen ylös ja alas jalustassa,kun kampiakseli 14 pyörii. Hirsi tai tukki, joka on sahattava, syötetään tavalliseen tapaan jalustan ja sahankehän lävitse ylemmän ja alemman syöttövalssin 20 avulla.

Tähänastisen selityksen mukaan on esitetty kehäsaha tavanomainen. Uutta on, että kampiakselin 14 laakerit 21 eivät ole asennettuja suoraan jalustaan 11, vaan kehtoon 22, joka on heiluvasti ripustettu jalustaan neljälle yhdensuuntaiselle ja yhtä pitkälle nivelvarrelle 23, joista kaksi kampiakselin kummallakin puolen . Kehdon 22 muodostaa kaksi poikittaista kehtopalkkia 24, jotka on jäykästi yhdistetyt toisiinsa pituuspalkkien 25 välityksellä.

Kehto 22 voi siis heilua edestakaisin pääasiassa vaakasuoraan ja kohtisuorasti kampiakselin 14 pyörimisakselin keskiviivaa kohden, vasteiden (ei esitetty) määräämien rajojen sisällä. Heiluminen voi tapahtua vapaasti, ts. se ei ole pakko-ohjattu,vaan sitä vastaan vaikuttaa määrättyjen rajojen välissä vain kitka sekä. hitaus- ja painovoimat. Kun kehto on ripustettu nivelvarsiin esitetyllä tavalla ja siis nousee hiukan liikkuessaan jompaankumpaan suuntaan väliasemasta ts. siitä asennosta, jossa nivelvarret ovat pystysuorassa ja kehto ynnä kampiakseli ovat alimmassa asennossaan, pyrkii painovoima jatkuvasti palauttamaan kehdon tähän asentoon.

Kuten kuviosta 1 parhaiten havaitaan, kannattaa kehto 22 myös käyttömoottoria 13, joka siis osallistuu kehdon heilumisliikkeisiin.

Kun kampiakselin käyttölaitteen 14, 15 käyttämä sahankehä 13 sahauksen aikana liikkuu ylös ja alas jalustassa 11,tulee kehto 22 ja täten kampiakseli 14 heilumaan edestakaisin väliasentonsa ympärillä nivelvarsissa 23. Kehdon poikittaisen heilumisliikkeen taajuus on sama kuin sahankehän liikkeen taajuus ylös- ja alaspäin, mutta on niin vaihesiirtynyt tämän suhteen, että kampiakseli ja kehto ovat vasemmassa ääriasennossaan (nähtynä kuten kuviossa l),kun sahankehä liikkeessään alaspäin on päätyasentojensa keskivälissä.

Kun sahankehä on ylä- tai alapääteasennossaan, on kampiakseli ja kehto keskiasennosaan ja kun sahankehä liikkuessaan ylöspäin sijaitsee pääteasentojensa keskivälissä, on kampiakseli ja kehto oikeassa ääriasennossaan.

Kehdon poikittaisen heilahdusliikkeen amplitudi riippuu tie- “ 58883 tenkin geometrisistä suhteista, kehdon ja kampiakselin massoista jne. Valaisevana esimerkkinä mainittakoon, että etäisyys kampiakselin ja kehdon keskiasennosta kumpaankin ääriasentoon on noin 5 cm tapauksessa, jossa kehdon 22, kampiakselin 14, kiertokangen 15 ja sahankehän 18 yhteinen paino on 5500 kg, kierrosluku 380 kierr/min, nivelvarsien 23 pituudet 24 cm ja niiden poikittainen etäisyys 150 cm. Tässä tapauksessa vaihtelee kokonaisvetovoima heilurivar-sissa, ts. voima, jolla kehto vaikuttaa jalustaan 3300 kp:sta 3300 kp:iin. Tämän voiman pystysuoran komponentin muodostaa melkein ykeinon aan painovoima. Vaakasuora komponentti vaihtelee 0:sta noin ”50 kp. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että vaakasuora komponentti vaihtelisi 0:sta noin 14 000 kp:iin,jos kampiakseli olisi kiinteästi laakeroitu jalustaan, kuten tähän saakka käytetyissä kehäsahoissa on.

Selitetyssä suoritusesimerkissä vaikuttaa kehdon poikittaisia liikkeitä vastaan pääasiassa vain painovoima. Keksinnön puitteisiin kuuluu kuitenkin sovittaa jouset tai muita elementtejä, jotka kuormittavat kehtoa sen keskiasentoa kohden. Ei ole tietenkään myöskään välttämätöntä, että nivelvarret 23 ovat tarkkaan yhdensuuntaisia ja keskiasennossa pystysuorassa, vaan ne voidaan myös sovittaa esi::·, siten, että ne keskiasennossa kallistuvat jonkin verran pysty-tason suhteen.