FI58859B - Foerfarande foer framstaellning av naeringsprodukter - Google Patents

Description

ΓβΙ (11^UUI.UTUSjULKAISU r O o C o W (11) UTLÄGCNINGSSKMFT 5 ÖÖ59 C Patentti myönnetty 11 05 1931

Patent meddelat ** (51) K».ik.3/iM.a.3 A 23 L 1/0* SUOM I — FI N LAND (21) *t»nttlhak«mu»-PM*nt«niölu><n| 753198 (22) HakamtapWf — Araeknlnpdig 13-11.75

(FO

(23) AJkuplM—Giltlftictsdag 13.11*75 (41) Tullut julklMkal — Bllvlt offwitllg l6.05 · 76 hMMH-i· nkUtwHMlNtM (4«

Patent- och ragiatentyrelMn ' Antttktn uttagd oeh uti.*kr+ft*n pubik*nd 30.01. öl (32)(33)(31) Pyydetty «tuoik«M—Ifefird priority 15-11-7^ 23.07.75 Ruotsi-Sverige(SE) 7U-1UI09-8 75-081+15-2 (71) Abba AB, Box 2099» 1+51 02. Uddevalla, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Äke Dahlgren, Lidingö, Ruotsi-Sverige(SE) (7I+) Oy Kolster Ab (5I+) Menetelmä ravintotuotteiden valmistamiseksi - Förfarande för fram-ställning av näringsprodukter

Keksinnön kohteena on menetelmä sellaisten ravintotuotteiden valmistamiseksi, joita voidaan käyttää rehuna, ruoka-aineina, ruoka-aineiden korvikkeena tai lisäaineena ja senkaltaisena käyttämällä lähtöaineena vesiliukoista alginaat-tia.

Kuten tunnettua on uusia ruoka-ainetyyppejä kehitetty soveltamalla eri menetelmiä, jolloin niiden valmistukseen käytetään tuotteita, joita luonnossa kehittyy suurin määrin. Tässä yhteydessä on pääongelmana yleensä sellaisten tuotteiden aikaansaaminen, jotka kestävät varastointia, ja jotka ovat hyvänmakuisia eivätkä käyttönsä yhteydessä aiheuta haitallisia sivuvaikutuksia. Tällöin esim. tuotteen konsistenssi on eräs huomattavan tärkeä tekijä, pääasiallisesti psykologiselta kannalta arvosteltuna. Lukuisia yrityksiä on tehty sellaisten tuotteiden valmistamiseksi, joiden rakenne jollain tavoin poikkeaa puhtaasti tahna-maisesta tai nestemäisestä muodosta. Tämä pyrkimys rajoittaa lähtömateriaalien valintaa.

2 58859

Viime aikoina on yleisesti kohdistettu huomiota ravintoaineiden tuottamiseen. Tämän alan tulevaisuuden ongelmien ratkaisemiseksi on tärkeää kehittää uusia ravintoaineita, joita voidaan valmistaa teollisuusmittakaavassa käyttämättä lähtömateriaalina elävää kudosta, joka voi johtaa eläin- tai kasvilajien hävittämiseen, tai jonkin lisääntymiskeinon hävittämiseen, jolloin erikoisesti ei saa käyttää sellaisia lisääntymisen kannalta tärkeitä tuotteita kuin esim. mätiä.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sellaisia ravintotuotteita, joita voidaan valmistaa teollisuusmittakaavassa raakamateriaaleista, joiden käyttö ei johda edellä mainittuihin haittoihin. Niinpä keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sellaisia ravintotuotteita, jotka ovat muodoltaan rakeisia tai jyvämäisiä, ja joita voidaan pitää esim. mädin tai kaviaarin rakenteen jäljittämisenä.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että 2-6 paino-osaa alginaattia sekoitetaan jauheena 100 paino-osaan vettä, jolloin samalla lisätään happameksi tekevää ainetta sellainen määrä, että saavutetaan pH-arvo ^-6, ja yhdistettä, joka kykenee vapauttamaan vesiliuoksessa kalsiumioneja, jotka yhdessä algii-nihapon kanssa muodostavat veteen niukkaliukoisen suolan, sekä mahdollisesti haluttuja lisäaineita, kuten makuaineita ja ravinnelisäaineita, niin että alginaatti-rakeiden paisuttua vesiliuoksessa haluttuun määrään, mutta geelimäistä tilaa saavuttamatta paisuminen päättyy tai keskeytetään lisäämällä liuokseen suolaa, niin että alginaattirakeet ainakin pinnaltaan muuttuvat ioninvaihdon vaikutuksesta niukkaliukoiseksi suolaksi, minkä jälkeen alginaattirakeet otetaan talteen.

Keksinnön mukaisen alginaattimenetelmän avulla voidaan valmistaa jyvämäisiä tai rakeisia tuotteita, jotka alginaatin lisäksi sisältävät sulavia proteiineja. Täten alginaattipitoisuus voi edustaa lopullisen tuotteen vain pienehköä osaa, jolloin alginaatin voidaan sanoa toimivan rakeistusaineena, jonka avulla proteiinit voidaan muuttaa jyvämäiseen tai rakeiseen muotoon käyttämällä vain pientä suhteellista alginaattimäärää.

Happameksi tekevänä aineena voidaan käyttää mitä tahansa myrkytöntä happoa, erikoisesti orgaanisia happoja, kuten sitruunahappoa, omenahappoa, viini-happoa, jne. Sellaisista edullisista yhdisteistä, jotka kykenevät vapauttamaan haluttuja kationeja heikosti liukenevien alginaattien valmistamiseksi, mainittakoon erikoisesti kalsiumyhdisteet. Sopivista kalsiumsuoloista mainittakoon kalsium-kloridi, kalsiumlaktaatti, kalsiumtartraatti, 3 58859

Keksintöön johtaneiden tutkimusten yhteydessä on todettu, että lievästi hapan pH-arvo voidaan ylläpitää alginaattijyvä en paisumisen yhteydessä käyttämällä sellaista yhdistettä, joka kykenee vapauttamaan vesiliuoksessa kationeja, jotka yhdessä algiinihapon kanssa muodostavat suolan, joka vain heikosti liukenee veteen, esim. epätäydellisesti neutraloidun orgaanisen hapon suolan. Tällaisten suolojen esimerkkeinä mainittakoon kalsiumsitraatti, kalsiumtartraatti, kalsium-laktaatti, kalsiumsukkinaatti, jne.

Ko. komponenttien sekoittamisen helpottamiseksi voidaan eräissä tapauksissa sopivasti lisätä dispergoimisainetta. Tämä aine voi olla kiinteää kuivaa ainetta, esim. jauhemaista dekstroosia, tai nestemäistä ainetta, esim. etyylialkoholia, jolloin dispergoimisainetta käytetään lähtöalginaatin kostuttamiseksi. Eräänä vaihtoehtoisena dispergoimisaineena mainittakoon glyserolimonostearaatti.

Keksintö soveltuu erikoisesti kaviaarinkaltaisten tuotteiden valmistukseen, Tässä tapauksessa käytetään lähtömateriaalina sopivasti jauhemaista kuivaa natriumalginaattia. Tämä natriumalginaatti sekoitetaan kalsiumlaktaattiin, sitruunahappoon ja ruokosokeriin, jotka materiaalit myös ovat jauheina tasaisen seoksen muodostamiseksi, Tähän seokseen lisätään sitten jatkuvasti sekoittaen sopiva määrä vettä, minkä jälkeen natriumalginaattijyvien paisuttua halutussa määrin lisätään natriumkloridia, jolloin paisuminen keskeytyy ja tuote otetaan talteen sellaisenaan .

Näyttää siltä, että edullisimmat tulokset tuotteen luonteen kannalta saadaan lisäämällä sellainen määrä happameksi tekevää ainetta, että vesiseoksen pH-arvo on noin 5· Sopivasti käytetään happameksi tekevänä aineena sitruunahappoa.

Keksinnön erään toisen tunnusmerkin mukaan lisätään komponenttien sekoittamisen yhteydessä suhteellisen pienin määrin lämmössä koaguloituvaa proteiinia eli valkuaista, joka sitten on läsnä saadussa tuotteessa, joka saadaan alginaatin paisuttua. Proteiinilisäyksen tarkoituksena on mahdollistaa tuotteen muuntaminen joko yksinkertaisesti lämmittämällä tätä ja samalla sekoittaen, niin että sen rakenne muuttuu, tai tavanomaiseen tapaan kuumentamalla tuotetta materiaalin steriloimiseksi siten, että se voidaan muuttaa täyssäilykkeeksi. Valkuaista lisäämällä voidaan materiaalia lämmittää ilman, että sen rakenne turmeltuu tuotteessa olevan veden höyryyntyessä, joten valkuainen toimii kiinnitysaineena siten, että koaguloituminen tapahtuu lämmityksen yhteydessä. Tämän kiinnitysvaikutuksen aikaansaamiseksi voidaan sopivana proteiinina käyttää kaikentyyppisiä lämmössä koagu-loituvia proteiineja. Niinpä keksinnön yhteydessä voidaan menestyksellisesti käyttää u 58859 valkuaisia, esim. seeruminvalkuaista, munanvalkuaista, maidonvalkuaista, leuko-siinia. Lisäksi voidaan käyttää globuliineja, esim. myosinogeenia, fibrinogeenia, seerumiglobuliinia, munaglobuliinia, edestiiniä, legumiinia ja amandiinia. Albumiinit, esim. munanvalkuainen ja maidonvalkuainen ovat erikoisen suosittuja. Proteiinia lisätään suhteellisen pienin määrin, esim. suuruusluokkaa muutamia prosentteja, valmiista tuotteesta laskettuna, jolloin sopiva painoalue on noin 0,5...2 paino-#, erikoisesti noin 1 paino-#.

Keksinnöllä on huomattavia etuja verrattuna alginaattien käsittelyyn liittyvään ennestään tunnettuun tekniikkaan. Niinpä tavanomainen ennestään tunnettu tiputusmenetelmä perustuu siihen, että annetaan alginaatin esim. natriumalginaatin vesiliuoksen pisaroita pudota esim. kalsiumkloridin tai kalsiumlaktaatin vesi-liuokseen, jolloin natriumalginaatin natriumionit korvautuvat ioninvaihdon vaikutuksesta kalsiumioneilla siten, että muodostuu heikosti liukenevaa kalsiumalgi-naattia. Tämä antaa tulokseksi enemmän tai vähemmän pallomaisia alginaattirakeita, jotka kovuutensa takia eivät erikoisen hyvin sovellu ruokatavaroiden valmistukseen. Keksinnön mukaiselle tuotteelle voidaan sensijaan antaa käsittelyn kannalta haluttu kovuus siten, että voidaan sangen laajalti jäljitellä luonnollisia ravintotuottei-ta.

Keksinnön mukaan käytettävänä lähtöamateriaalina mainittakoon minkä tahansa tyyppinen alginaatti, joka vettä absorboiden paisuu, kun se joutuu kosketukseen veden kanssa. Niinpä voidaan käyttää natrium-, kalium-, magnesium-,ammonium-alginaattia ja alempien amiinien alginaatteja, jotka kaikki ovat vesiliukoisia. Erikoisen sopivasti käytetään natriumalginaatteja natriumionin hyvän siedettävyyden ansiosta. Heikosti liukenevien alginaattien valmistamiseksi voidaan käyttää kaksiarvoisia ja kolmiarvoisia kationeja, lukuunottamatta magnesiumia. Kalsium on sopivin kationi,

Seuraavassa on taulukon muodossa esitetty niiden eri komponenttien sopivia painorajoja, joita komponentteja käytetään keksinnön mukaisten ravintotuottei-den valmistuksessa. Mainitut painorajat tarkoittavat paino-osia 500 paino-osassa vettä.

Komponentti Painorajat (suhteessa 500 paino-osaan vettä)

Alginaattia 5···30

Kalsium- tai muuta suolaa 5...100 meq.

Happameksi tekevää ainetta sellaisin määrin, että liuoksen pH-arvo on k...6,5

Dispergoimisainetta (valinnanvar.) 5... 100

Proteiinia 0...75 josta lämmössä koaguloituvaa 1... 15 5 58859

Dispergoimisaineen laajat rajat johtuvat suuresta lukumäärästä erityyppisiä aineita. Niinpä voidaan käyttää esim, kiinteää jauhemaista dispergoimisai-netta, esim. dekstroosia, jota voidaan lisätä suhteellisen suurin määrin, kun taas toisaalta nestemäistä dispergoimisainetta, esim. etyylialkoholia on lisättävä ainoastaan sellaisin määrin, että se tasaisesti kostuttaa alginaatin.

Keksintö kuvataan seuraavassa esimerkkien avulla.

Esimerkki 1 Kävi aar i nkalt ai s en tuotteen valmistus

Kuivassa sekoittamalla valmistetaan jauhemainen seos, jonka koostumus paino-osana on seuraava:

Natriumalginaattia 15 paino-osaa

Kalsiumlaktaattia 1+ "

Omenahappoa 0,7 "

Saatu seos lisätään sekoittaen noin 500 paino-osaan vettä, jonka pH seoksen happosisällön takia laskee arvoon noin 5. Joutuessaan kosketukseen veden kanssa erilliset natriumalginaattirakeet absorboivat vettä ja paisuvat siten, että muodostuu kooltaan suurempia palloja. Kalsiumionien läsnäolo liuoksessa hidastaa paisumista ja estää seoksen muuttumisen geeliksi, kun hiukkaset ovat paisuneet haluttuun kokoon. Hiukkasissa on täten heikosti liukenevaa kalsiumalginaattia oleva pintakerros.

Koska seoksen .ia veden määrät ovat tarkasti säädetyt, tulee vesi absorboitumaan täydellisesti natriumalginaattihiukkasten paisuessa, niin että kaikki lähtömateriaalit esiintyvät valmiissa tuotteessa. Tällä tuotteella on jyvämäinen tai rakeinen rakenne, joka suuresti muistuttaa mädistä valmistettua kaviaaria.

Siinä tapauksessa, että halutaan värillistä tuotetta, voidaan väriainetta lisätä veteen, ennen kuin tämä sekoitetaan jauheseokseen.

Tämän esimerkin mukaan saatua tuotetta voidaan sopivasti käyttää täydellisesti tai osittain korvaamaan tavanomaista kaviaaria, sellaisena kuin sitä nykyään on markkinoilla saatavissa putkiloihin pakattuna.

Esimerkki 2

Kaviaarinkaltaisen täyssäilyketuotteen valmistus

Valmistetaan jauheseos, jolla on sama koostumus kuin esimerkissä 1, minkä jälkeen saatu jauheseos sekoittaen lisätään 500 paino-osaan vettä, jolloin veteen on ennalta lisätty 15 paino-osan. hydrolysoitua kalaproteiinia ja 5 paino-osaa munanvalkuaista. Sekoittamista jatketaan koko käsittelyn aikana, jolloin seos saavuttaa alginaattien paisumisen päätyttyä vähitellen rakeisen rakenteen.

6 58859

Saatu rakeinen massa voidaan sellaisenaan tai yhdessä luonnollisen mädin kanssa tölkittää ja steriloida tavanomaisesti lämmittäen täyssäilykkeeksi, jolloin valkuainen koaguloituu. Valkuaisen läsnäolo estää erillisten rakeiden rikkoutumisen niiden sisältämän ja kuumennettaessa höyryyntyvän veden vaikutuksesta, joten tuote pysyttää alkuperäisen jyvämäisen rakenteensa lämpösteriloinnista huolimatta.

Haluttaessa antaa tuotteelle jokin haluttu väri, lisätään sopivaa väriainetta ennalta veteen. Valinnanvaraisesti voidaan myös lisätä makuaineita joko jauheseokseen tai veteen ennen sekoittamista.

Esimerkki 3

Esimerkin 1 mukainen menetelmä toistetaan muuten samalla tavalla, paitsi että vettä käytetään noin 1 000 osaa 500 osan sijasta. Kun rakeet ovat paisuneet halutun kokoisiksi, lisätään noin 25 paino-osaa natriumkloridia, jolloin paisuminen keskeytyy. Suolan lisäyksellä stabilisoidut rakeet voidaan sitten helposti poistaa liuoksesta, ja tuotteella on sama ulkonäkö ja samat ominaisuudet kuin esimerkin 1 mukaisesti valmistetulla tuotteella.

Claims (6)

1. 7 58859
2. 1. Menetelmä sellaisten ravintotuotteiden valmistamiseksi, joita voidaan käyttää rehuna, ruoka-aineina, ruoka-aineiden korvikkeena tai lisäaineena ja senkaltaisena käyttämällä lähtöaineena vesiliukoista alginaattia, tunnettu siitä, että 2-6 paino-osaa alginaattia sekoitetaan jauheena 100 paino-osaan vettä, jolloin samalla lisätään happameksi tekevää ainetta sellainen määrä, että saavutetaan pH-arvo ^-6, ja yhdistettä, joka kykenee vapauttamaan vesiliuoksessa kal-siumioneja, jotka yhdessä algiinihapon kanssa muodostavat veteen niukkaliukoisen suolan, sekä mahdollisesti haluttuja lisäaineita, kuten makuaineita ja ravinne-lisäaineita, niin että alginaattirakeiden paisuttua vesiliuoksessa haluttuun määrään, mutta geelimäistä tilaa saavuttamatta paisuminen päättyy tai keskeytetään lisäämällä liuokseen suolaa, niin että alginaattirakeet ainakin pinnaltaan muuttuvat ioninvaihdon vaikutuksesta niukkaliukoiseksi suolaksi, minkä jälkeen alginaattirakeet otetaan talteen.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesimäärä säädetään vastaamaan valmi in tuotteen vesipitoisuutta.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä käviaarinkaltaisen tuotteen valmistamiseksi, tunnettu siitä, että sekoitetaan kuivaa natrium-alginaattia, kalsiumlaktaattia, sitruunahappoa ja ruokosokeria, jotka kaikki ovat jauhemuodossa, niin että muodostuu tasainen seos, joka saatetaan kosketukseen säädetyn vesimäärän kanssa jatkuvasti sekoittaen, ja natriumalginaattirakei-den paisuttua haluttuun kokoon, lisätään natriumkloridia paisumisen keskeyttämiseksi ja otetaan tuote talteen. k. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happameksi tekevää ainetta lisätään sellainen määrä, että vesiseok-sen pH-arvoksi saadaan noin 5.
5. 5. Patenttivaatimuksen 1+ mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happameksi tekevänä aineena käytetään sitruunahappoa.
6. 6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että seokseen lisätään myös koaguloitumatonta albumiinia, minkä ansiosta saatua tuotetta voidaan kuumentaa ja käyttää täyssäilyketuotteena.