FI58692C - Anordning foer optisk avsoekning av ett foeremaol - Google Patents

Description

Γβ1 .... KUULUTUSjULKAISU r ft £ Q O

^Ρλ M <11)utl»goninosskript 58692

Patentti myönnetty 10 03 1381 -Patent oeddeiat ^ (51) Kv.ik.^int.ci7i G OT S 11/10 (21) Patanttlhakamui — Patantana6knlng TT0007 (22) H»kaml«pilvt — Aruöknlngidtg 03-01.77 (Fl) (23) Alkupilvi — Glltlghatsdag 0 3.01.7 7 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentllg 09-07-77

Patentti- ja rekisterihallitut Nthtlvlk.lp.non ja kuul.Julkalaun pvm.- .. An

Patent· och registerstyrelsen ' Antökan utlagd oeh utl.tkrlften publlcarad eiO.ll.OU

(32)(33)(31) Pyyd·**/ etuoikeus—Begärd prloritet 08.01.76

Ruotsi-Sverige(SE) 76OOIU1-I

(71)(72) Martin Hammar, Erik Sandbergs Gata 21, S-171 3^ Solna, Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Laite esineen optiseksi tutkimiseksi - Anordning för optisk avsökning av ett förem&l

Esillä olevan keksinnön kohteena on laite esineen optiseksi tutkimiseksi , jolloin laite käsittää mittausaseman, jossa on joukko valoa lähettäviä elimiä valon lähettämiseksi tutkittavaa esinettä kohti ja vastaava lukumäärä valoa vastaanottavia elimiä valon vastaanottamiseksi, joka heijastuu esineestä tai vaihtoehtoisesti kulkee sen ohi, minkä lisäksi on sovitettu laskuelimiä laskemaan valaistujen ja vastaavasti valaisemattomien valoa vastaanottavien elinten lukumäärä.

Sellaisia tunnettuja laitteita, katso esim. amerikkalaisen patenttijulkaisun 3 724 95Θ mukaista laitetta ei ole tähän asti voitu käyttää suoritettaessa etäisyyksien tarkempia mittauksia. Mittaustarkkuus on nimittäin ollut rajoitettu toisaalta käytettyjen valokennojen oman koon vuoksi, toisaalta vierekkäisten valokennojen välisen kulmien päällekkäisyyden vuoksi. Tällaisten mittauslaitteiden optisen erotuskyvyn lisäämistarkoltukseesa on myös ehdotettu käytettäväksi valoa johtavia kuituja valoa lähettävinä ja valoa vastaanottavina eliminä, katso amerikkalainen patenttijulkaisu 3 233 337· Myös tämän tunnetun laitteen erotuskyky on kuitenkin rajoitettu s 58692 kahden peräkkäisen kuidun ytimen välisen väistämättömän etäisyyden vuoksi.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on sen vuoksi saada aikaan patenttivaatimuksen 1 lajimääritelmäesä llmoitetunlainen laite, joka ilman kulmien päällekkäisyysvaaraa voi suorittaa mainitun tutkimisen optisella erotuksella, joka vastaa tai vieläpä alittaa valoa lähettävien elinten koon. Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella laitteella, jolla on patenttivaatimuksessa 1 osoitetut tunnusmerkit.

Keksintöä kuvaillaan alla lähemmin oheiseen piirustukseen viitaten, joka esittää keksinnön kahta suoritusmuotoa.

Kuvio 1 esittää kaavamaisesti perspektiivissä keksinnön mukaiseen laitteeseen sisältyvää mittausasemaa.

Kuvio 2 on kuvion 1 mukaiseen mittausasemaan sisältyvän mittauskehyk-sen etukuvanto nuolien II-II suunnassa katsottuna.

Kuvio 3 on keksinnön mukaisen laitteen pitkittäisleikkaus, jolloin myös siihen sisältyvät sähköiset ja optiset piirit on piirretty esiin.

Kuvio 4 esittää kaavamaisesti perspektiivissä valoa lähettävien ja valoa vastaanottavien elinten keskinäistä ryhmittelyä kuvion 3 mukaisessa laitteessa.

Kuvio 3 esittää kaavamaisesti, kuinka kuvion 2 mukaiset valoa lähettävät elimet aktivoidaan peräkkäin.

Kuvio 6 esittää kaavamaisesti, kuinka valoa lähettävät elimet kuvion 2 mukaisessa mittauskehyksessä on ryhmitelty ensimmäisessä suoritusmuodossa.

Kuvio 7 esittää kaavamaisesti valoa lähettävien ja vastaavasti valoa vastaanottavien elinten keskinäistä ryhmittelyä toisen suoritusmuodon mukaisesti.

Kuviossa 1 esitetään tukinmittauslaite, joka käsittää mittausaseman 40, jonka läpi tukki 41, jonka paksuus on mitattava, viedään pituussuunnassa ei-esltetyllä tavalla liikkumattomien ohjauselementtien 42 ja 43 yli· Mittausaseman toisessa päässä on pystysuora tutkimuspylväs 44 mittauskehyksi-neen 45, joka käsittää joukon samaan tasoon sovitettuja, valoa lähettäviä kuidun päitä, jotka ovat ensimmäisessä kimpussa valoa johtavia kultuja 46 (katso kuvio 3). Keksinnön selventämisen helpottamiseksi piirustukseen on piirretty ainoastaan 39 kappaletta kuidun päitä 1-39 (katso kuvio 6). Tällöin on kuitenkin ymmärrettävää, että kyseessä olevaan tukinmittauslaittee-seen on edullisesti sovitettu useita satoja kuituja. Jokainen kuitu muodostuu tunnetulla tavalla sydämestä la (katso kuvio 2), joka on lasia tai muuta läpinäkyvää suhteellisen korkean refraktlokertoimen omaavaa materiaalia ja jota ympäröi alhaisen refraktlokertoimen omaava kerros Ib. Kuitujen päiden keskinäinen sijoitus ilmenee kuvioista 2 ja 6. Mittausaseman toisessa päässä on pystysuora pylväs 47 mittauskehyksineen 48, joka sisältää vastaa- 5 58692 van lukumäärän tasoon sovitettuja, valoa vastaanottavia kultujen päitä 101, 102 jne. toisessa kimpussa valoa johtavia kultuja 49 (katso kuvio 3)· Kultujen pälliä 101 - 139 on sama keskinäinen sijoitus kuin kuitujen pälliä 1 - 39. Kuvannolla nuolien II' - II' suunnassa kuviossa 1 on sen vuoksi tarkalleen ulkonäkö, joka käy ilmi kuviosta 2. Katso myös kuviota 4, joka esittää kaavamaisesti mittauskehyksissä 43 ja. 48 olevien kuuden ylimmän kuidun päätä 1 - 6 ja vastaavasti 101 - 106 välistä sädekulkua. Mittausaseman muu varustelu, jota lähemmin esitetään kuviossa 3, on sijoitettu vaakasuuntaiseen paneeliin 30, joka on kiinnitetty pystysuoriin pylväisiin 44 ja 47.

Kuten kuviosta 2 ilmenee, on kuitujen päät sovitettu kolmeen pystysuoraan riviin, jotka on keskenään siirretty yhdensuuntaisesti matkan d Verran, joksi edullisesti valitaan 1 mm. Kahden samassa rivissä olevan peräkkäisen kuidun pään etäisyys on tällöin 34, ts. 3 mm. Täten saadaan 1 mmtn etäisyys jokaisen valonsäteen välille, joka lähtee vastaavasta kuidun päästä 1-39 vastaavaan kuidun päähän 101 - 139 (katso myös kuvio 4). Ylhäältäpäin nähtynä, katso kuvio 3» kulkevat kaikki kdtujen päistä 1-39 tulevan valonsäteet suoraan toistensa yli mittauskehyksten 43 ja 48 keskelläolevalla alueella 31.

Mittauskehyksissä 43 ja 48 olevien kuitujen päiden jokaisen pystysuoran rivin eteen on sovitettu sylinterilinesi 32 - 37, katso kuvio 3, joka muotoilee valon, joka lähtee vastaavista kuitujen päistä ja saapuu vastaaviin kuitujen päihin, pääasiallisesti yhdensuuntaisiksi valonsäteiksi. Tällöin voidaan, mikäli valonseinämien väliin sovitetaan optinen eriste, aikaansaada suoria valoteitä, joiden poikkileikkaus on suorakulmion muotoinen, leveys likimain yhtä kuin sylinterilinssin leveys ja korkeus yhtä valojohtimen aktiivinen halkaisija te. 1 mm. Sylinterillnssit voidaan kuitenkin tiettyjen mittauksien yhteydessä jättää pois.

Kuvion 3 mukainen laite käsittää valotutkaimen, joka muodostuu kolmesta valalsudiodista 38 - 60, jotka on sovitettu ympyräleelle levylle 61, joka on yhdistetty jäykästi moottorin 62 käyttämälle akselille 63· Akselille 63 on kiinnitetty jäykästi myös pldike 64, joka kannattaa toisaalta jokaiseen valaisudiodiln 38 - 69 kuuluvaa valokennoa 63 - 87, toisaalta kutakin valokennoa aktivoivaa valaisudiodla 68 - 70« Jokainen valokenno 63 - 67 on sovitettu aktivoitaessa luovuttamaan sähköpulssi, jonka kesto on 3/us.

Kuituihin 48 kuuluu kuhunkin liikkumaton muster!, joista rasterit 71 - 73 esitetään, jotka rasterit on sovitettu akselin 63 kiertyessä peräkkäin katkaisemaan ja sen jälkeen avaamaan valaisudiodln ja vastaavan valoken-non 63 - 87 välinen valotle, niin että valaisudiodi peräkkäisesti aktivoituu 3/Us ajaksi ja valalsudlodlt lähettävät tällöin edeltä määrätyssä järjestyksessä valon kuitujen päiden 1-39 kyseiseenpäähän joka kerta, kun vastaava rasteri avaa mainitun valotien.

4 58692

Akseli 63 kannattaa jäykästi myös ympyrän muotoista levyä 74, jolle on kiinnitetty kolme valotransistoria 75 - 77, joista jokainen on sovitettu siten» että akselin 63 kiertyessä niihin osuus peräkkäin valo kustakin kyseisestä kuidun päästä 101 - 139. Akselille 63 on kiinnitetty jäykästi myös pidike 78» joka kannattaa kolmea vahvistinta 79 - 81» joista jokainen on varustettu kahdella tulolla ja yhdellä lähdöllä ja jotka on sovitettu lähdössään luovuttamaan vahvistettu pulssi» jos toinen tulo saa signaalin vastaavasta valotransistorista 75 - 77 samanaikaisesti kun toinen tulo saa 5yus:n pituisen signaalin vastaavasta valokennosta 65 - 67. Pulssit» jotka esiintyvät vahvistimien 79 - 81 lähdössä» johdetaan akselin 63 toiseen päähän sijoitettuun valaieudiodiin 82» joka tuottaa tällöin valopulsseja» jotka liikkumaton valokenno 83 tuntee. Tämä luovuttaa sähköisiä mittauspulsseja laskupiirlin 84» joka vähentää kultujen kokonaismäärästä (39) mlttauspulsslen lukumäärän summan sinä aikana» jona akseli 63 pyörii yhden kierroksen» joka erotus muodostaa esineen 41 paksuuden mitan.

Liikkumaton valodlodi 83 on sovitettu valaisemaan valokennoa 86 joka kerta» kun levyyn 74 tehty reikä 87 avaa niiden välisen valotien. Valokennon 86 jokainen valaisu aikaansaa sähköpulssin» joka on sovitettu vietäväksi laskupiirlin 84 ja nollaamaan tämä.

Liikkumattomat kuidut 46» joiden ensimmäinen pää 1-39 esitetään kuvioissa 2 ja 6 on toisista päistään 1' - 39'» joista päät 1' - 3’ esitetään kuviossa 3» kiinnitetty liikkumattomaan ympyräiseen levyyn 88. Liikkumattomat kuidut 49»joiden ensimmäiset päät on 101 - 139 on kiinnitetty mittaus-kehykseen 48 edellä esitetyllä tavalla» on toisista päistään 101' - 139', joista päät 101' - 103'» esitetään kuviossa 3» kiinnitetty liikkumattomaan ympyräiseen levyyn 89.

Yalotutkaimen periaate ilmenee selvemmin kuvioista 3 ja 6 yhdessä kuvion 3 kanssa. Rasteri 73» valaisudiodi 60 ja kuidun pää 1' on sijoitettu keskenään siten» että kun rasteri 73 avaa valaisudiodin 70 ja valokennon 67 välisen valotien» sijaitsee valaleudiodeista 38 - 60 ainoastaan valaisudiodi 60 vastapäätä kuidun päätä, nimittäin vastapäätä kuidunpäätä 1' (katso kuvio 3), joka vastaanottaa tällöin valon, joka siirtyy vastaavassa valoa johtavassa kuidussa kuidun päähän 1 (katso kuvio 3), joka lähettää valonsäteen mittausaseman 40 kautta kuidun itähän 101, mikäli esine 41 ai peitä valonsädettä. Kuidun päästä 101 siirtyy valo tämän jälkeen vastaavan valoa johtavan kuidun kautta kuidun päähän 101*. Yalotransistori 77 on sovitettu sijaitsemaan tällöin vastapäätä kuidun päätä 101' ja luovuttamaan tällöin sähköpulssi vahvistimeen 81. Samanaikaisesti saa vahvistin 81 5/ue:n pituisen signaalin valokennosta 67, minkä vuoksi lähtöpulssi valaieudiodiin 82 saadaan vahvistimesta 81.

5 58692

Akseli 63 kiertyy tällä väliä kappaleen matkaa (katso kuvio 3)* niin että valaisudiodi 59 sijaitsee vastapäätä kuidun päätä 2'. Rasteri 72 on sijoitettu siten,että se avaa nyt valotien valaisudiodin 69 ja valokennon 66 välille, jolloin valaisudiodi 59 lähettää valon kuidun päähän 2’, jolloin yllä selitetyn kanssa yhdenmukaisesti kuidun pää 102' siirtää valon (ellei esine 41 peitä valonsädettä) valotransistoriin 76, niin että valaisu-diodi 82 saa pulssin uuddLeen.

Akselin 63 kiertyessä edelleen valaisee valaisudiodi 58 kuidun pään 3'» sen jälkeen tulee valaisudiodi 60 valaisemaan kuidun pään 4', jne.

Mittauskehykseen 45 on kuidun päät 1-9« katso kuvio 6, sovitettu peräkkäisessä järjestyksessä ylhäältä alaspäin. Kaikki kuidun päät 11, 13 - 39» joilla on pariton järjestysluku, on sen jälkeen sovitettu peräkkäisessä järjestyksessä päiden 1-9 jälkeen. Kaikki kuidun päät 10, 12 - 36» joilla on parillinen järjestyi-uku, on sovitettu peräkkäiseen järjestykseen alhaalta ylöspäin mittauskehykseen 45*

Kuvion 6 mukaisen kuitujen ryhmittelyn avulla saadaan siten ensiksi alaspäin kulkeva valopyyhkälsy (kuiduista 1-9) ja sen jälkeen kaksi toisiaan vähitellen ja vuorotellen lähestyvää valopyyhkäisyä (kuiduista 10, 12-38 ja vastaavasti 11, 13-39). Kuviossa 6 esitetyssä esimerkissä katkeaa ylöspäin kulkeva valopyyhkälsy kuidusta 28 lähtien ja alaspäin kulkeva valo-pyyhkäiey kuidusta 29 lähtien. Esine 41 peittää näin ollen tässä tapauksessa kahdentoista kuidun 2Θ - 39 valotien, minkä laskupiiri 84 osoittaa. Kuidun päiden 1-39 ryhmittely on sitä paitsi valittu siten ottaen huomioon esineen 41 useimmin esiintyvät mitoitukset, että molempien vastakkain suunnattujen pyyhkäleyjen lasketaan saavuttavan oleellisesti samanaikaisesti kosketus esineen 41 vastaavan pinnan kanssa. Käyttämällä näin kahta pyyh-käisyä alennetaan esineen 41 mahdollisen ylöspäin tai alaspäin suuntautuvan liikkeen vaikutusta syötön aikana mittausaseman 40 läpi.

Keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesti on valaisudiodit 58-60 ja valotransistorit 75-77 täydennetty toisella sarjalla valaisudiodeja ja valotransietoreja niihin kuuluvine liipaisupiireineen ja vahvistimineen, jolloin valojohtimet 46 ja 49 ja näiden päät on sovitettu siten keskenään, että aikaansaadaan kaksi samanaikaista, toisiaan kohti vähitellen lähestyvää valopyyhkäisyä. Täten saavutetaan pyyhkäisyhopeuden kaksinkertaistuminen. Koska viimeksi mainitun suoritusmuodon rakentaminen tapahtuu vastaavalla tavalla, kuin kuviossa 3 esitetään, ei sitä tässä yhteydessä esitetä eikä kuvailla lähemmin.

Esitetyssä suoritusmuodossa on mittausasemassa 40 ainoastaan yksi pari vastakkaisia mittauskehyksiä. Useihin mittaussuuntiin mitattaessa varustetaan mittausasema useilla vastakkaisilla mittauskehyspareilla, jolloin parit 6 58692 on kierretty toisiinsa nähden.

Piirustuksen tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi ei välttämättömiä piirejä voiman siirtämiseksi keksinnön mukaiseen laitteeseen sisältyviin aktiivisiin komponentteihin ole piirretty esiin. On kuitenkin ilmeistä, että tämä voimansiirto voi tapahtua esim. induktiivisesti, kuten kuviossa 3 kohdassa 90 on osoitettu.

Keksinnön toisen suoritusmuodon mukaisesti on kuitujen päät 1-39 ja 101-139 ryhmitelty yhteiseen mittauskehykseen 91 tavalla, joka esitetään kaavamaisesti kuviossa 7« Tämä suoritusmuoto on erityisen sopiva, jos esineessä on tasainen, valoa heijastava pinta, joka on kartoitettava.

Valoa vastaanottavat elimet 101-139 vastaanottavat tällöin valon vastaavista valoa lähettävistä elimistä 1-39 vain, jos esine heijastaa lähetetyn valon. Valaistujen valoa vastaanottavien elimien lukumäärä on tällöin tasainen pinnan leveyden mitta.

Vaikka esitetyt suoritusmuodot on tarkoitettu esineen paksuuden tai leveyden mittaamiseen on edelleenilmeistä, että keksintöä voidaan soveltaa myös esim. esineen reunan, merkinnän, epäjatkuvuuden ja sentapaisten sijainnin määrittelemiseen. Keksintöä voidaan edullisesti käyttää esim. esineen kaarevuutta määriteltäessä.

Keksintöä el siis ole rajoitettu esitettyihin ja selitettyihin suoritusmuotoihin, vaan suuri määrä muunnelmia ja muutoksia on ajateltavissa jäljessä seuraavien patenttivaatimuksien puitteissa.

Claims (7)

1. 7 58692 Patenttivaatimukeet:
2. 1. Laite esineen (4l) optiseksi tutkimiseksi» joka laite käsittää mittausaseman (40), jossa on joukko valoa lähettäviä elimiä (1-39) valon lähettämiseksi tutkittavaa esinettä kohti ja vastaava lukumäärä valoa vastaanottavia elimiä (101-139) valon vastaanottamiseksi» joka heijastuu esineestä tai vaihtoehtoisesti kulkee sen ohi» jolloin laskuelimiä (64) on sovitettu laskemaan valaistujen ja vastaavasti valaisemattomien valoa vastaanottavien elinten lukumäärä» t u n n e t tu siitä» että valoa lähettävät elimet (l-39) on sovitettu siten ensimmäiseen ryhmään ja valoa vastaanottavat elimet (101-139) toiseen ryhmään» että jokainen sellainen ryhmä sisältää ainakin kaksi keskenään yhdensuuntaista riviä valoa lähettäviä ja vastaavasti valoa vastaanottavia elimiä» jolloin jokaisesea rivissä valoa lähettävät ja vastaavasti valoa vastaanottavat elimet on sovitettu riveille yhteiselle» samansuuruiselle etäisyydelle (3d) toisistaan ja jolloin jokaisen ryhmän rivit on siirretty siten yhdensuuntaisesti toisiinsa nähden» että uloimpana sijaitseva valoa lähettävä tai vastaavasti valoa vastaanottava ryhmän toisessa rivissä oleva elin (2 tai vastaavasti 102) sijaitsee uloimpana (l tai vastaavasti 101) ja lähinnä uloimpana (4 tai vastaavasti 104) sijaitsevan valoa lähettävän tai vastaavasti valoa vastaanottavan ryhmän ensimmäisessä rivissä olevan elimen välissä.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite» t u n n e t tu liikkuvista valonlähteistä (38-60)» jotka on sovitettu peräkkäin saattamaan valoa lähettävät elimet (l-39) jokaisessa rivissä lähettämään valoa siten» että jokainen rivi antaa kaksi vähitellen toisiaan lähestyvää valopyyhkäisyä.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite» t u n n e t tu siitä» että jokainen rivi valoa lähettäviä elimiä muodostuu liikkumattomien valoa johtavien ensimmäisiän kuitujen (46) toisesta päästä (1-39) jolta kuituja on valittu lukumäärä, ja että jokainen rivi valoa vastaanottavia elimiä muodostuu liikkumattomien valoa johtavien toisien kultujen (49) toisesta päästä, joita kuituja on vastaava lukumäärä, ja jolloin ensimmäisten kultujen jokaiseen toiseen päähän (1T —39*) on sovitettu peräkkäin syötettäväksi valoa koko riville yhteisestä, liikkuvasta valonlähteestä (58-60) sekä jolloin toisien kuitujen jokainen toinen pää (101*-139') on sovitettu kartoitettavaksi peräkkäin koko riville yhteisellä, liikkuvalla valonherkällä elimellä (75-77). 4* Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, t u n n e t tu siitä, että joka toinen edeltä määrätystä lukumäärästä ensimmäisiä kultuja (46) peräkkäin valaistuine tolsine päineen (9% 11', 13' - 39') on ryhmitelty niin, et- 1 -f 8 58692 tä kaikkien näiden kuitujen vastaavat ensimmäiset päät (9,11,13-39) on sovitettu vähitellen kasvavalla etäisyydellä rivien ensimmäisestä päästä, kun taas mainitun edeltä määrätyn kuitumäärän muiden kuitujen kaikki ensimmäiset päät (10,12,14-38) on sovitettu vähitellen kasvavalla etäisyydellä rivien toisesta päästä, joten ensimmäisten kuitujen ensimmäiset päät, joita kuituja on edeltä määrätty lukumäärä, lähettävät valoa kahtena vähitellen ja vuorotellen toisiaan lähestyvänä valopyyhkäisynä.
5. 3· Patenttivaatimuksien 3 tai 4 mukainen laite, t u n ne t tu siitä, että valonlähteet (36-60) on sovitettu peräkkäin liikkumaan kyseisessä rivissä olevien ensimmäisten kuitujen (46) toisen pään (^-391) ohi ja tällöin peräkkäin aktivoitumaan edeltä määrätyksi ajaksi joka kerta, kun ne ohittavat yhden ensimmäisistä kuiduista ja että jokainen valonherkkä elin (75-77) on sovitettu synkronisesti vastaavan valonlähteen kanssa liikkumaan peräkkäin vastaavien toisien kuitujen (49) toisien päiden (10^-1390 ohi, jolloin laitteeseen on sovitettu elimiä (65-67, 71-73) jokaisen valonherkän elimen lilpaisemiseksi samana aikana, kun vastaava valonlähde aktivoituu.
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, t u n n e t tu siitä, että valonherkät elimet (75-77) on kukin sovitettu antamaan sähköpulssi lasku-elimiHe (84) joka kerta, kun valonherkkä elin on sekä aktivoitunut että valaistu, jolloin laskuelinat on sovitettu laskemaan yhteen sellaisten pulskien lukumäärä sinä aikana, jonka valon siirtyminen kaikkiin ensimmäisiin kuituihin (46) kestää.
7. 7. Jonkin patenttivaatimuksien 1-6 mukainen laite, t u n n e t tu siitä, että valoa lähettävät elimet (1-39) on sovitettu siten valoa vastaanottaviin elimiin (101-139) nähden, että kalkki valoa lähettävän elimen ja vastaavan valoa vastaanottavan elimen väliset yhdysviivat kulkevat oleellisesti suoraan toistensa yli valoa lähettävien elinten ja valoa vas-taanottavien.elinten välisellä alueella (51). 9 58692