FI58681B - Med eldstad foersedd eller med gas uppvaermbar aonggenerator - Google Patents

Description

ΙΊλ&ϊ\ Γβΐ ««^wwlwtusjulkaisu CQc0dl

Jf9T& (11) UTLÄCCNIN05SKRIFT 5 86 8 1 C (45) Patentti myönnetty 10 03 1981 Patent meddelat ^ ^ (51) Kv.nJ/tncci.3 F 22 B 35/16, 1/18 SUOMI —FINLAND (21) —P«t*nt*»»eknJf.f 762719 (22) HakMntopUvt—Amaknlnpdtg 23.09.76 (23) Afloiplivi— GlMgtmtdtf 23.Ο9.76 (41) Tullut JulkMal — Btlvlt offmdlg 27 03 77 ymttu J* rekisterihallltu» NMitMMpmon μ kuuLJulkalMn p™._

Patent- oeh regirtentyreleen AraOkan uthgd och utUkrffwn pubiicarad 28.11.80 (32)(33)(31) Pyjrdntejr «tuolit·»—l*|W prterit« 26.09.75

Sveitsi-Schveiz(CH) 12551/75 (71) Gebriider Sulzer Aktiengesellschaft, Winterthur, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Dieter Frei, Seusach, Sveitsi-Schveiz(CH) (7k) Oy Kolster Ab (cjb) Tulipesällä varustettu tai kaasulla kuumennettava höyrykattila -

Med eldstad försedd eller med gas uppvärmbar änggenerator

Keksinnön kohteena on tulipesällä varustettu tai kaasulla kuumennettava höyrykattila, johon - lämpöä luovuttavan väliaineen suunnassa katsoen - on höyrystimen taakse sovitettu tämän väliaineen kuumentama syöttöveden esiläm-mitin, joka on syöttöpumpun kautta yhteydessä syöttövettä sisältävään säiliöön.

Sellainen syöttöveden esilämmitin (usein myös savukaasuesilämmittimeksi kutsuttu) toimii syöttöveden kuumentamiseksi lähelle höyrystymislämpötilaa höyrykattilasta poistuvan kaasun ulostulolämpötilan alentamiseksi mahdollisimman paljon palokaasuun sisältyvän lämmön hyväksikäytön parantamiseksi. Polttoaineen hyväksikäytön kannalta on toivottavaa pitää kaasulla kuumennetun eeilämmittimen ulostulokohdassa syöttöveden lämpötilan ja höyrystymislämpö-tilan välinen ero mahdollisimman pienenä, koska tällä tavalla voidaan syöttö-vedestä saada enimmäismäärä lämpöä.

Höyrykattilan osakuormituksessa vähenee kuitenkin kaasulla kuumennetun eeilämmittimen läpivirtaavan syöttöveden määrä lämmönoton samanaikaisesti 2 58681 kohotessa, koska polttokaasun ja syöttöveden väliset lämpötilaerot suurenevat esilämmittimen kautta. Tästä syystä on syöttöveden esilämmittimessä höy-rynmuodostumisvaara. Sellainen höyrynmuodostuminen ei ole toivottavaa, koska sen vuoksi esilämmittimen putkijärjestelmässä, jossa läpivirtaus tapahtuu enimmäkseen alaspäin, esiintyy epävakaisuusilmiöitä ja kavitaatioiskuja.

Sellaisien epäkohtien estämiseksi on tähän asti joko pienennetty esilämmittimen tulipintaa tai kytketty esilämmitin niin, että syöttövesi virtaa sen läpi ylöspäin. Kaasulla kuunennetuissa höyrykattiloissa yleensä esiintyvillä edellytyksillä, että polttokaasu virtaa höyrykattilan läpi ylöspäin, vaikuttavat molemmat toimenpiteet epäsuotuisasti esilämmittimen ulos-tulokohdan lämpötilan ja höyrystymislämpötilan väliseen yllä mainittuun eroon ja siten myös polttoaineen hyväksikäyttöön. Toinen mahdollisuus höyrynmuodos-tumisen estämiseksi esilämmittimessä on kaasun ohituksessa. Tämä toimenpide sallii tosin höyrykattilan käytön pienemmällä lämpötilaerolla, mutta asettaa kuitenkin korkeat vaatimukset höyrykattilan rakenteelle ja on sitä paitsi kallis*

Keksinnön tehtävänä on parantaa alussa mainitunlaista höyrykattilaa yksinkertaisin keinoin siten, että höyrynmuodostuminen kaasulla kuumennetussa syöttöveden esilämmittimessä varmasti estetään.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että kuristuseli-mellä varustettu johto, joka johtaa säiliöön, haarautuu syöttöveden esilämmittimen ja höyrystimen välillä, ja että laitteessa on syöttöveden ulostulolämpötilaa seuraava lämpötilanmittauselin ja että laitteessa on välineet, jotka lämpötilan kohotessa syöttöveden esilämmittimessä kohottavat esilämmittimen ja johdon läpivirtaavan syöttöveden määrää ja päinvastoin.

Syöttöveden esilämmittimen ja höyrystimen välissä haarautuvan johdon avulla voidaan tämän johdon haarautumiskohdan alueella mitatusta lämpötilasta riippuvaisesti aikaansaada se, että syöttövettä virtaa enemmän kaasulla kuumennetun esilämmittimen läpi, niin ettei varmasti esiinny höyrynmuodostumista. Samanaikaisesti on varmistettu, että esilämmittimen ulostulokohdassa syöttö-veden lämpötilan ja höyrystymislämpötilan välinen ero on pieni kaikilla kuormituksilla. Siten parannettaan polttoaineen hyväksikäyttöä. Esilämmittimen läpivirtaavan suuremman määrän mukana säiliöön takaisin johdettu lämpö voi aikaansaada siellä höyryä, joka johdetaan höyryturbiinin pienpainevaiheeseen, tai lämpö voidaan johtaa syöttöveden esilämmittämiseksi säiliössä ja/tai lauhdeveden esilämmittämiseksi, niin että väliottohöyryn tarve vähenee ja höyryturbiinissa on siten suurempi höyrymäärä käytettävissä työn suorittamiseen.

3 58681 Välineet, jotka syöttöveden esilämmittimessä vallitsevasta lämpötilasta riippuvaisesti kohottavat tai vähentävät tämän esilämmittimen ja johdon läpi-virtaavan syöttöveden määrää,voivat vaikuttaa syöttöveden syöttämiseksi esi-lämmittimeen vaikuttavaan säätöelimeen tai johtoon sovitettuun kuristuseli-meen tai säätöelimeen ja kuristuselimeen samanaikaisesti. Syöttöveden tuontiin esilämmittimeen vaikuttavana säätöelimenä voi tällöin olla syöttöpumppu tai syöttöpumpun ja syöttöveden esilämmittimen väliin sovitettu syötönsäätö-venttiili.

keksinnön kahta suoritusesimerkkiä on seuraavassa selitetty lähemmin piirustuksen yhteydessä.

Kuvio 1 on kaavamainen esitys keksinnön mukaisesta höyrykattilasta, joka on varustettu höyry-vesirummulla, ja kuvio 2 on keksinnön mukaisen höyrykattilan kaavamainen esitys, joka kattila työskentelee pakkokiertokulkuperiaatteen mukaisesti.

Kuvion 1 mukaisesti on kaasukanavaan 6 sovitettu höyry-vesirummulla Θ varustetun höyrykattilan syöttöveden esilämmitin tai savukaasuesilämmitin 5» höyrystin 11 ja tulistaja 16. Kaasukanavan 6 läpi virtaa nuolen A suunnassa tulipinnat 5» 11» 16 konvektiolla kuumentava kaasu, joka voi tulla kaasutur-biinista, menetelmäteknisestä laitteistosta tai kaasulla jäähdytetystä ato-mireaktorista.

Syöttövesisäiliöstä 1 tuodaan syöttövettä syöttöpumpun 3 avulla syöt-töjohdon 2 kautta, joka sisältää syöttöventtiilin 4» syöttöveden esilämmit-timeer 5· Syöttöveden esilämmittlmestä 5 johtaa johto 7 höyry-vesirtunpuun 8, johon on liitetty johto 9, joka johtaa kiertopumpun 10 kautta höyrystimeen 11. Johdon 12 kautta johdetaan höyrystimessä 11 syntyvä höyry-vesiseos rummun 8 höyrytilaan. Höyrytilaan on liitetty johto 15, joka johtaa tulistajaan 16, joka on tuore höyryjohdon 17 kautta yhdistetty höyryturbiiniin 18, joka käyttää sähkögeneraattoria 19. Höyryturbiinin 18 ulostuloon on liitetty lauhdutin 20, josta lauhdevesijohto 21 johtaa lauhdevesipumpun 22, lauhdeveden esilämmittimen 23 ja kolmitieventtiilin 24 kautta syöttövesisäiliöön 1. Lauhdeveden esilämmitin 25 kuumennetaan normaalikäytössä höyryturbiinista 8 saatavalla väliottohöyryllä, joka syötetään johdon 26 kautta. Lauhdeveden esilämmitin 23 voidaan kolmitieventtiilin 24 ja ohitusjohdon 27 avulla kiertää lauhduttimen puolelta. Kolmitieventtiili 24 on syöttöjohtoon 2 liitetyn lämpö tilanmittauselimen 25 vaikutuksen alainen.

Höyrystimeen 11 johtavan johdon 9 lisäksi haarautuu höyry-vesirummusta 8 kiertojohto 30, jossa on kuristuselin 32 ja joka johtaa syöttövesisäiliöön 1, johon se päättyy jakelujohtona 33 veden pinnan alapuolelle. Höyry-vesi- 4 58681 rummun Θ ja kuristueelimen 32 välillä on johdossa 30 syöttövesisäiliöön 1 sovitettu jäähdytin 31·

Syöttöveden esilämmittimestä 5 höyry-vesirumpuun 8 johtavaan johtoon ^ on liitetty lämpötilanmittauselin 35» jonka signaalilähtö on yhdistetty sum-mauskohtaan 36. Höyry-vesirumpuun 8 on liitetty lämpötilanmittauselin 37» jonka signaalilähtö on samoin yhdistetty summauskohtaan 36· Signaalijohdon 40 kautta johdetaan summauskohtaan 36 ei-esitetystä signaalinanturista kuormituksesta riippuva erotussignaali. Summauskohdan 36 lähtö johtaa edullisesti PI-luonteen omaavan säätimen 41 tuloon, jonka lähtö on toimintayhteydessä syöttöventtiilin 4 kanssa. Höyryvesirumpuun on lämpötilanmittauBelimen 37 ohella liitetty tasonmittauselin 45» jonka signaalilähtö vaikuttaa säätimen 46 kautta kiertojohdoesa 30 olevaan kuristuselimeen 32. Rinnan säätimeen 46 nähden on tasonmittauselimen 45 signaalilähtö yhdistetty rajoituselimeen 47» joka on signaalijohdon 48 kautta yhdistetty ei-esitettyyn signaalinanturiin. Rajoituselimen 47 signaalilähtö on yhdistetty säätimen 41 kanssa ja se syöttää tähän korjauseignaalin. Signaalilähtö voi olla säätimen 41 asemesta yhdistetty myös summauskohtaan 36·

Laite toimii seuraavasti! Lämpötilanmittauselimestä 37 tuleva, rummusea 8 olevaa höyryn lämpötilaa esittävä signaali muodostaa yhdessä signaalijoh-don 40 kautta syötetyn erotussignaalin kanssa aeetusarvon lämpötilanmittaus-elimen 35 mittaamaa lämpötilaa varten syöttöveden esilämmittimen 3 ulostulossa. Mikäli tämä lämpötila ylittää näin muodostetun asetusarvon, toimii syöttöventtiili 4 säätimen 41 välityksellä avautuvaan suuntaan, niin että syöttöveden esilämmittimen 3 läpivirtaava syöttövesimäärä tulee suuremmaksi. Mikäli höyrynmuodostuminen höyrystimessä 11 ei muutu, kohoaa syöttöventtiilin 4 toiminnan seurauksena taso höyry-vesirummussa 8. Tasonmittauselimen 45 vaikutuksesta säätimen 46 välityksellä, Jolla samoin on edullisesti PI-luonne, toimii puristuselin 32 samoin avautuvaan suunnassa. Täten johdetaan lämpöä tai - jos kurietuselin 32 jo aikaisemmin on ollut avonaisessa asennossa - enemmän lämpöä takaisin syöttövesieäiliöön 1, niin että paine ja lämpötila siellä kohoavat. Tästä seuraa, että syöttöjohtoon 2 liitetyn lämpötilan-mittauselimen 23 lähtösignaali kohoaa, joten kolmitieventtiili 24 säädetään siten, että suurempi osa lauhduttimesta 20 tulevasta lauhdevedestä johdetaan ohitusjohdon 27 kautta lauhdeveden esilämmittimeen 23. Höyryturbiinista 18 poistetaan siten vähemmän väliottohöyryä, niin että turbiinin tehon luovutus kasvaa.

Voi sattua, että tietyissä käyttöolosuhteissa höyry-vesirummun 8 taso ei saavuta signaalijohdon 48 kautta syötetyn signaalin avulla rajoituseli- 5 58681 messä 47 säädettyä asetusarvoa. Tässä tapauksessa luovuttaa rahoituselin 47 lämpötilanmittauselimestä 35 peräisin olevaa signaalia dominoivan korjaus-signaalin säätimeen 41, joka vaikuttaa avaten syöttöventtiiliin 4·

Kuvion 2 mukaisesti on syöttöveden esilämmitin 5 yhdistetty johdon 7 välityksellä välittömästi tulipinnan 50 kanssa, jossa tapahtuu höyrystyä ja sen jälkeen työväliaineen tulistaminen. Alkavan tulistamisen alueella on tulipintaan 50 liitetty lämpötilanmittauselin 52, jonka signaalilähtö on yhdistetty PI-luonteen omaavaan lämpötilansäätimeen 55· Tähän säätimeen syötetään signaalijohdon 54 kautta asetusarvo lämpötilanmittauselimen 52 mittaamaa lämpötilaa varten.

Kiertojohto 30 on liitetty välittömästi esilämmittimen 5 tulipinnan 50 kanssa yhdistävään johtoon 7, Kiertojohto 30 johtaa lauhdeveden esilämmittimen 55 kautta, joka on sovitettu lauhdeveden esilämmitintä 23 ympäröivään ohitusjohtoon 27, syöttövesisäiliöön 1 ja päättyy taas jakelujohtona 35 veden pinnan alapuolelle. Kiertojohtoon 30 on kuristuselimen 32 ohella sovitettu määränmittauselin 56, jonka signaalilähtö johtaa vertailuelimeen 58. Syöttöjohdossa 2 on syöttöpumpun 3 ja syöttöventtiilin 4 välillä määränmittauselin 57, jonka signaalilähtö johtaa samoin vertailuelimeen 58. Tässä vertai-luelimessä muodostetaan molempien määränmittauselimien 56 ja 57 mittaussignaalien perusteella erotussignaali, joka vastaa tulipintaan 50 virtaavan työväliaineen määrää. Erotussignaali johdetaan PI-luonteen omaavan määrän-säätimen 60 oloarvon tuloon, johon säätimeen on kytketty lämpötilansäätimen 53 lähtösignaali asetusarvona, Määränsäätimen 60 lähtö on kytketty positiivisesti syöttöventtiiliin 4 vaikuttavaan säätimeen 41 ja. negatiivisesti ku-ristusventtiiliin 32 vaikuttavaan säätimeen 48.

Asetusarvo lämpötilanmittauselimen 35 mittaamaa lämpötilaa varten määrätään kuvion 2 mukaisessa suoritusesimerkissä höyrystettävän työväliaineen alueella vallitsevan paineen perusteella. Tätä tarkoitusta varten on johtoon 7 liitetty paineenmittauselin 70, jonka signaalilähtö on yhdistetty toiminta-anturiin 71· Toiminta-anturi 71 muodostaa signaalin, joka vastaa mitattavaan paineeseen kuuluvaa kyllästetyn höyryn lämpötilaa tai tietyn arvon verran sen alapuolella olevaa lämpötilaa ja joka muodostaa asetuearvon lämpötilanmittauselimen 35 mittaamaa lämpötilaa varten. Lämpötilanmittauselimen 35 ja toiminta-anturin 71 signaalilähdöt johtavat ver-tailupisteeseen 72, jossa muodostuu molempien signaalien poikkeama. Tämä poikkeama syötetään samalla etumerkillä varustettuna kuhunkin summauskoh-taan 61 ja 62, josta se määränsäätimestä 60 tulevaan lähtösignaaliin sekoitettuna johdetaan edelleen säätimeen 41 tai vastaavasti 46.

6 58681

Kolmitieventtiiliin 24 vaikuttaa kuviossa 2 lauhdevesijohtoon 21 liitetty paineenmittauselin 75 siten, että paineen kohotessa syöttövesisäi-liössä 1 lauhdeveden esilämmittimen 55 läpivirtaavan lauhdeveden määrä suurenee lauhdeveden esilämmittimen 25 läpivirtaavan lauhdeveden määrän samanaikaisesti vähentyessä ja päinvastoin.

Laite toimii kuormituksen alentuessa seuraavasti, jolloin edellytetään, että höyryturbiinia käytetään liukupainekäytossä: Kuormituksen vähenemisen vuoksi pienemmän kaasunpuoleisen lämmöntarJonnan johdosta laskee lämpötilan-mittauselimen 52 mittaama lämpötila tulipinnassa 50. Siten pienenee määrän-mittauseäätimen 60 tulosignaali, mistä seuraa, että syöttöventtiili 4 toimii säätimen 41 välityksellä sulkeutuvassa suunnassa ja kuristuselin 52 säätimen 46 välityksellä avautuvassa suunnassa. Täten vähenee tulipinnalle 50 virtaa-van työväliaineen määrä ja lämpötilanmittauselimen 52 mittaama lämpötila asettuu signaalijohdon 54 kautta lämpötilansäätimelle 53 syötetylle, kuor-mityksen alenemista vastaavalle uudelle asetusarvolle.

Kadunpuoleisesta pienemmästä lämmöntar Jonnasta huolimatta vähenee syöttöveden esilämmittimeen 5 tuleva lämpö vain vähän. Kun syöttöveden määrän väheneminen kompensoi juuri lämmöntulon tämän vähenemisen, ei lämpötilanmittauselimen 55 mittaama syöttöveden lämpö muutu esilämmittimen 5 ulostulo-kohdassa, niin että lämpötilanmittauselimestä 55 käsin ei puututa syöttö-venttiiliin 4 eikä kuristuselimeen 52. Jos lämmöntulo syöttöveden esilämmittimeen 5 pysyy kuitenkin likimain samana, niin ettei syöttöveden määrän vähentymistä kompensoida, niin kohoaa lämpötilanmittauselimen 55 mittaama lämpötila ja tämän korkeamman lämpötilasignaalin johdosta avautuu syöttöventtiili 4 jonkin verran, samalla kun samanaikaisesti myös kuristuselin 52 avautuu jonkin verran, niin että johdon 50 kautta kulkeva kiertomäärä kohoaa lähes vanhaan arvoon.

Folttokaasun pienemmän lämmöntarjonnan johdosta tuotetaan vähemmän höyryä, mikä johtaa edellytetyn liukupainekäytön vuoksi paineemittauselimen 70 mittaaman paineen laskemiseen. Tästä seuraa, että toiminta-anturissa 71 muodostunut asetusarvo lämpötilanmittauselimen 55 mittaamaa lämpötilaa varten pienenee. Syöttöventtiili 4 ja puristuselin 52 tulevat sen vuoksi toimimaan avautuvassa suunnassa, kunnes lämpötilanmittauselimen 55 mittaama lämpötila vastaa niiden uutta asetusarvoa.

Selitetyistä suoritusesimerkeistä poiketen on myös mahdollista toteuttaa keksintö kaasulla kuumennetussa höyrykattilassa, jossa höyryntuotto tapahtuu kahdessa erilaisessa painevaiheessa, niin ättä laitteessa on kaksi kaasulla kuumennettua esilämmitintä, kaksi höyrystintä ja mahdollisesti kaksi tulis-tajaa. Keksinnön mukainen johto, joka käsittää lämpötilanmittauselimen ja välineet syöttöveden määrään vaikuttamiseksi, on silloin molemmissa esilämmlttintissä.

Claims (9)

1. Tulipesällä varustettu tai kaasulla kuumennettava höyrykattila, johon -lämpöä luovuttavan väliaineen suunnassa katsoen - on höyrystimen taakse sovitettu tämän väliaineen kuumentama syöttöveden esilämmitin, joka on syöttöpumpun kautta yhteydessä syöttövettä sisältävään säiliöön, tunnettu siitä, että kuristuselimellä (32) varustettu johto (30), joka johtaa säiliöön (1), haarautuu syöttöveden esilämmittimen (5) ja höyrystimen (11,50) välillä, että laitteessa on syöttöveden esilämmittimen ulostulolämpötilaa seuraava lämpötilanmit-tauselin (35) ja että laitteessa on välineet, jotka lämpötilan kohotessa syöttö-veden esilämmittimessä (5) kohottavat esilämmittimen ja johdon (30) läpivirtaa-van syöttöveden määrää ja päinvastoin. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen höyrykattila, tunnettu siitä, että välineinä on lämpötilanmittauselimen (35) ja syöttövedentuontiin esilämmit-timeen (5) vaikuttavan säätöelimen (U) välinen liitos. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen höyrykattila, tunnettu siitä, että välineinä on lämpötilanmittauselimen (35) ja kuristuselimen (32) johdossa (30) olevan välinen liitos. k. Patenttivaatimuksen 1 mukainen höyrykattila, tunnettu siitä, että välineinä on lämpötilanmittauselimen (35) sekä syöttöveden tuontiin esi-lämmittimeen (5) vaikuttavan säätöelimen (1*) että myös kuristuselimen (32) välinen liitos. 5. Patenttivaatimuksen 2 tai h mukainen höyrykattila, tunnettu siitä, että syöttöveden tuontiin vaikuttava säätöelin on tehty syötönsäätövent-tiiliksi (4). 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen höyrykattila, tunnet-t u siitä, että välineet käsittävät lämpötilanmittauselimen (35) kanssa yhdistetyn säätimen (1+1), jonka asetusarvon tulo on yhdistetty toiseen lämpöti-lanmittauselimeen (37)» joka on liitetty höyrystimen (11) kyllästetyn höyryn alueeseen. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen höyrykattila, joka on varustettu höyry-vesirummulla, tunnettu siitä, että välineet käsittävät höyry-vesi-rumpuun (8) liitetyn tasonmittauskojeen (1+5), jonka lähtö on yhdistetty kuristuselimeen (32). 8. Patenttivaatimusten 6 ja 7 mukainen höyrykattila, tunnettu siitä, että säädin (1+1) on yhdistetty paitsi molempiin lämpötilanmittauseli-raiin (35,37) myös kuormituksesta riippuvan signaalin tuottavaan signaalinantu-riin. 8 58681 9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen höyrykattila, tunnettu siitä, että tasonmittauselimen (45) lähtö on yhdistetty sekä kuristuselimeen (32) että rajoituselimeen (47)» jonka lähtö on kytketty syöttöveden tuontiin vaikuttavaan säätöelimeen (4)· 10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen höyrykattila, tunnet-t u siitä, että välineet käsittävät lämpötilanmittauselimen (35) kanssa yhdistetyn säätimen (41)» jonka asetusarvon tulo on yhdistetty toiminta-anturiin (71)» jonka tulo on yhdistetty höyrystimen (50) alueelle liitettyyn paineen-mittauselimeen (70), jolloin toiminta-anturi (71) muodostaa mitatusta kyllästetyn höyryn paineesta riippuvaisesti vastaavan kyllästetyn höyryn läm-pötilasignaalin, joka pääsee säätimen (4l) asetusarvon tuloon. 11. Patenttivaatimusten 1 ja 10 mukainen höyrykattila, tunnettu siitä, että säätimeen (41) on lisäksi kytketty määränsäädin (60), joka tulo-puolisesti on yhdistetty kuhunkin syöttöjohtoon (2) ja kurietuseiimen (32) omaavaan johtoon (30) sovitettuun mittauselimeen (57 tai vastaavasti 56) sekä alkavan tulistumiBen alueelle liitettyyn lämpötilanmittauselimeen (52). 9 58681

1. Med eldstad försedd eller medelst gas uppvärmbar änggenerator, i vilken - sett i riktning med det värmeavgivande mediet - bakom förängaren anordnats en av detta medium uppvärmd matarvattenförvärmare, som via en matarpump stär i förbindelse med en matarvatten innehällande behällare, kännetecknad därav, att mellan matarvattenförvärmaren (5) och förängaren (11, 50) avgrenar sig en med stryporgan (32) försedd ledning (30), som gär till behällaren (l), att anordningen uppvisar ett utträdes-temperatTiren i förvärmaren för matarvatten iakttagande temperaturmatorgan (35) och medel, vilka vid stigande temperatur i matarvattenförvärmaren (5) ökar matarvattenmängden som genomströmmar förvärmaren och ledningen (30), och vice varsa.

2. Änggenerator enligt patentkravet 1,kännetecknad därav, att medlen bestär av en förbindning mellan temperaturmätorganet (35) och ett regleringsorgan (4), som päverkar matarvattentillförseln tili förvärmaren (5)·

3. Änggenerator enligt patentkravet 1,kännetecknad därav, att medlen bestär av en förbindning mellan temperaturmätorganet (35) och stryporganet (32) i ledningen (30).

4. Änggenerator enligt patentkravet 1, kännetecknad därav, att medlen bestär av en förbindning mellan temperaturmätorganet (35) och bäde regleringsorganet (4), som päverkar matarvattentillförseln tili förvärmaren (5) och även stryporganet (32).

5. Änggenerator enligt patentkravet 2 eller 4, kännetecknad därav, att regleringsorganet som päverkar matarvattentillförseln utformats som matarregleringsventil (4).

6. Änggenerator enligt nägot av patentkraven 1-5, kännetecknad därav, att medlen omfattar en med temperaturmätorganet (35) förenad regulator (41), vars börvärdesingäng förbundits med ett ytterligare temperaturmatorgan (37), vilket anslutits tili omrädet för mättad änga i förängaren (11).

7. Änggenerator enligt patentkravet 1 med en äng-vattentrumma, kännetecknad därav, att medlen omfattar ett tili äng-vatten-trumman (8) anslutet nivämätorgan (45), vars utgäng förenats med stryporganet (32).

8. Änggenerator enligt patentkraven 6 och 7, kännetecknad därav, att regulatom (41) förutom med de bägge temperaturmatorganen (35, 37) är förenad med en signalgivare, som alstrar en i ett beroende av be-lastningen stäende signal.

9. Änggenerator enligt patentkravet 7, kännetecknad därav, att utgängen frän nivämätorganet (45) förutom med stryporganet (32)