FI58322B - Elektrisk ugn med foerbaettrad avtappningsoeppning - Google Patents

Description

rSS?71 ΓΒΐ ««KUULUTUSJULICAISU c O 7 o o Α®Γα LBJ (“) utlAggninqsskrift C ma Patentti .ny ennetty 12 01 1931 Patent meidelat 's (51) K».ik.3/inta3 o 03 B 5/26 SUOMI—FINLAND pi) ρμ«μ^-μ«μμιι^ι 75213^ (22) H»k#m)*ptJvI —An»<Mcnlnf»d«g 24.07*75 (23) AlkupUv·—Glklglntfdag 24.07*75 (41) Tullut JulklMksI — Bllvlt offoKlIg 26.01.76 j. rekisterihallitus (44) Nlhtmlulpwwn „ kiniLjutktlwn

Patent· och refisterstyrtlsen AraekM uti*gd och ut!.skrtft*n publicans 30.09* 80 (32)(33)(31) Pyydetty «udUc·..—8*^1 priorim 25.07*74 USA(US) 491885 (71) Johns-Manvilie Corporation, Greenvood Plaza, Denver, Colorado 80217, USA(US) (72) Steve Douglas Sanford, Richmond, Indiana, Vaughn Charles Chenoweth, Hollanburg, Ohio, Duane Harold Faulkner, Cambridge City, Indiana, USA(US) (74) Forssen & Salomaa Oy (54) Sähköuuni, jossa on parannettu laskuaukko - Elektrisk ugn med förbättrad avtappningsöppning

Keksinnön kohteena on sähköuuni lasin ja muiden korkean sulamispisteen omaavien materiaalien sulattamiseksi lämpötiloissa, jotka ylittävät 2500°F, johon uuniin kuuluu amme, sähkökuumennuslementti ammeessa olevan materiaalin sulattamiseksi ja laskuaukko, joka ulottuu ammeen seinän läpi uunin sisäosasta uunin ulkonuolelle sulan materiaalin poistamiseksi ammeesta, ja johon laskuaukkoon kuuluu ensimmäinen aukko-osa, jonka toinen pää on sanotun ammeen sisäpuolella ja jonka läpi sulanut materiaali valuu sanottua ammetta tyhjennettäessä, sanotun ensimmäisen aukko-osan ollessa korroosionkestävää metallia, jonka sulamispiste on yli 3000°F ja joka sulatetun materiaalin lämpötilassa on altis hapettumishajoamiselle, ja suojarakenne sanottua ensimmäistä aukko-osaa varten, joka suojaa sanottua ensimmäistä aukko-osaa hapettavalta ilmalta ilman, että on tarpeen käyttää neutraalia tai pelkistävää kaasua laskuaukon ympärillä, sanotun suojarakenteen käsittäessä toisen aukko-osan sanotun ensimmäisen aukko-osan alapuolella, sanotun toisen aukko-osan ollessa vaikeasti sulavaa metallia, jonka hapettumiskestävyys on korkeampi kuin ensimmäisessä aukko-osassa käytetyllä metallilla sanotun toisen aukko-osan sijaitessa sanotun ammeen pohjalla olevassa syvennyksessä sekä väliainetta käyttävä jäähdytin, joka ainakin osittain ympäröi sanottua toista aukko-osaa ja joka pitää sanotun toisen aukko-osan lämpötilan alemapana kuin sen kriittinen tai sulamislämpötila.

2 58322

Uuneissa, jotka on tarkoitettu lasin, vaikeasti sulavien aineiden ja muiden aineiden, joilla on korkea sulamispiste, sulattaitiiseen, laskuaukon rakenteen pitää kyetä kestämään korkeita lämpötiloja ja ilman vaikutusta ilman, että se nopeasti turmeltuu. Tunnetut uunit ovat varustetut yksivaiheisilla laskuaukkorakenteilla, jotka on tehty erilaisista metalleista riippuen siitä lämpötilasta, jossa niiden on toimittava. Sellaisissa uuneissa nämä rakenteet ovat onttoja ja niiden jäähdytys tapahtuu kierrättämällä jäähdytysväliainetta niiden kautta, jotta niiden lämpötila pysyisi sulamispisteen alapuolella. Suukappaleen suojaamiseksi sitä voidaan jäähdyttää riittävästi niin, että suojaava kerros vaikeasti sulavaa materiaalia jähmettyy suukappaleen pinnalle.

Eräs toinen tapa laskuaukon rakenteen suojaamiseksi on käyttää inerttiä kaasua tai pelkistävää atmosfääriä laskuaukon rakenteen alla suojaamassa laskuaukon rakennetta ympäröivän ilman vaikutukselta. Pelkistävä tai inertti atmosfääri estää laskuaukon rakenteen hapettumisen korkeissa lämpötiloissa, jotka tulevat kysymykseen uunin las-kuaukossa. Näiden kaasujen hinta ja näiden kaasujen syöttäminen uunin alle aiheuttavat epätoivottavia kustannuksia. Lisäksi, jos vetyä käytetään, se täytyy säilyttää ja polttaa säiliön suulla räjähdysvaaran välttämiseksi.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan laskuaukko, jonka kaksivaiheisessa rakenteessa käytetään korkean lämpötilan alueella sellaisia materiaaleja, jotka parhaiten soveltuvat sellaisiin korkeiden lämpötilojen olosuhteisiin ja joka rakenne suojaa näitä tulenkestäviä materiaaleja turmeltumasta ympäröivän ilman vaikutuksesta ilman, että on tarpeen käyttää pelkistävää tai inerttiä atmosfääriä laskuaukon alla. Suojaamalla tulenkestävästä metallista (jolla tarkoitetaan korkean sulamislämpötilan omaavaa metallia) valmistettu ensimmäinen aukko-osa hapettavalta atmosfääriltä käyttämällä suojarakennetta, johon kuuluu jäähdytetty toinen aukko-osa, saadaan eliminoiduksi aikaisemmin tunnetuissa laitteissa välttämättömäksi osoittautunut tarve ylläpitää pelkistävä tai neutraali atmosfääri uunin laskuaukon ympärillä.

Keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että sanotun ensimmäisen aukko-osan ja sanotun suojarakenteen välille on sijoitettu vaikeasti sulava eristys.

Kuvio 1 on poikkileikkauskuvanto tyypillisestä uunista, jossa käytetään tämän keksinnön mukaista kaksivaiheista laskuaukkorakennetta.

Kuviot 2-5 ovat poikkileikkauskuvantoja neljästä tämän keksinnön mukaisen kaksivaiheisen laskuaukkorakenteen sovellutuksesta.

3 58322

Kuvio 1 esittää tyypillistä uunia 20, jossa voidaan käyttää tämän keksinnön mukaista kaksivaiheista laskuaukkorakennetta 22. Uuni 20 käsittää ammeen 24, jossa on metallivaippa 26 ja keraaminen vuoraus 28. Uunissa on tavanomainen kannatus-rakenne, jota ei ole esitetty.

Joskin uunia voidaan kuumentaa eri tavoin esim. kaasupolttimilla tai sen tapaisilla, on edullisinta, että uuni, jossa, tämän keksinnön mukaista laskuaukkoa käytetään, on sähköuuni. Kuten kuviossa 1 on esitetty, uuniin kuuluu keskellä oleva tyh-jennysblokki 30 ja useita siihen nähden sivuttaisia elektrodeja 32, jotka on johdettu uuniin ammeen 24 sivuseinien läpi. Tyhjennysblokki 30 ja elektrodit 32 ovat molybdeenia tai muuta sopivaa ainetta, joka kestää uunissa vallitsevat korkeat lämpötilat. Sähkövirta, joka kulkee elektrodien välillä ja tyhjennysblokin kautta, kuumentaa ja sulattaa uunissa olevan materiaalin Joule-efektin vaikutuksesta. Sulanut materiaali poistetaan uunista kaksivaiheisessa laskuaukkorakenteessa 22 olevan aukon 34 kautta.

Kuviot 1 ja 2 esittävät esillä olevan keksinnön mukaisen kaksivaiheisen laskuaukko-rakenteen samaa sovellutusta. Kuten on esitetty, kaksivaiheiseen laskuaukkoraken-teeseen 22 kuuluu ensimmäinen vaihe 36, joka käsittää olennaisesti putken muotoisen osan 38, jossa on reikä 40 ja katkaistun· kartion muotoisen kannatusosan 42. Osassa 38 oleva putkimainen jatke ulottuu kannatusosan 42 yläpäässä olevan aukon läpi ja osassa 38 oleva rengasmainen laippa 44 lepää kannatusosan 42 yläpinnalla. Täten osa 42 kannattaa osaa 38, jonka varaan puolestaan tyhjennysblokki 30 on asennettu.

Reikä 40 muodostaa osan laskuaukosta 34. Koska tämä laskuaukonosa joutuu alttiiksi lämpötiloille, jotka lähentelevät niitä, jotka vallitsevat uunissa, esim. vähintään 2500°F ja joissakin tapauksissa yli 3000°F, kun sulatetaan lasia tai vaikeasti sulavia materiaaleja sekä osa 38 että katkaistun kartion muotoinen kannatusosa 42 ovat valmistetut tulenkestävästä metallista. Joskin tulenkestävä metalli, jota käytetään edullisemmassa sovellutuksessa, on molybdeeni, muitakin vaikeasti sulavia metalleja esim. kromia, volframia, niobia, tantalla ja näiden metallien seoksia tai vastaavia korroosion kestäviä metalleja, joiden sulamispisteet ovat yli 2500°F, voidaan käyttää ensimmäisen vaiheen aukkorakenteessa.

Toisen vaiheen aukkorakenteeseen 46 kuuluu pääasiallisesti putken muotoinen rakenneosa 48 ja jäähdytysvaippa 50. Osa 48 on edullisimmin valmistettu platinasta, joskin voidaan ajatella, että muitakin metalleja esim. palladiumia tai rodiumia tai näiden metallien seoksia tai vastaavia metalleja voidaan käyttää osaan 48. Osassa 48 on reikä 52, joka muodostaa laskuaukon 34 alimman osan. Reikä 52 sijaitsee sa- 4 58322 maila akselilla kuin osassa 38 oleva reikä 40.

Vaippa 50 on muodoltaan pääpiirtein katkaistu kartio ja sen yläosassa on aukko 54, jonka läpi osa 48 ulottuu. Osassa 48 oleva rengasmainen laippa 56 lepää ja on kannatettu vaipan 50 yläpinnalla. Vaipan reunaa kiertää ylöspäin suunnattu, rengasmainen kouru 58. Kannatusosan 42 alaosa ulottuu kouruun 58, joka sitä kannattaa. Vaippa 50 voi olla ruostumatonta terästä, kuparia tai muuta vastaavaa metallia.

Jäähdyttävä väliaine, joka voi olla kaasun tai nesteen muodossa, esim. ilmaa tai vettä, johdetaan sisääntuloputken 62 kautta vaipassa 50 olevaan jäähdytyskammioon 60, joka on pääpiirtein katkaistun kartion muotoinen. Jäähdyttävä väliaine kulkee kammion läpi ja se poistetaan kammiosta poistoputken kautta (ei esitetty). Sisään-tuloputki ja poistoputki sijaitsevat molemmat vierekkäin, mutta vastakkaisilla puolilla levyä 64, joka sijaitsee kammiossa 60 ja toimii yhteisenä seinänä sen molemmissa päissä. Levy 64 estää jäähdytysväliaineen kulkemasta suoraan sisääntuloput-kesta poistoputkeen ja aiheuttaa jäähdytysaineen virtaamisen läpi koko kammion 60 pituuden. Vaippa siten jäähdyttää kappaletta 48 ja pitää sen lämpötilan kriitillisen eli sulamislämpötilan alapuolella. Kappaleiden 38 ja 48 välisellä alueella vaipan jäähdytysvaikutus jähmetyttää kaiken sulan materiaalin, joka tihkuu kappaleiden 38 ja 40 välistä muodostaen tiivisteen tällä alueella.

Laskuaukkorakenteen ensimmäiseen ja toiseen vaiheeseen kuuluvien osien välille on sullottu keraamista eli tulenkestävää eristysmassaa 66. Tämä eristys 66 auttaa toisen vaiheen lämpötilan pitämistä alempana kuin ensimmäisessä vaiheessa. Tyypillisiä vaikeasti sulavia aineita, joita voidaan käyttää, on alumiinioksidi, beryllioksidi ja sirkonioksidi sekä lasikuitueristys, jossa on vähintään 98% puhdasta kvartsia soveltuen käyttöön korkeissa lämpötiloissa. Nämä vaikeasti sulavat aineet tai. niiden seokset voidaan jauhaa hienoksi ja sulloa vaiheitten väliin. Senjälkeen kun tämä kaksivaiheinen rakenne on otettu käyttöön materiaali joutuu alttiiksi sellaisille lämpötiloille, jotka aiheuttavat tiivistysmassaan kovenemisen ja tämä lisää laskuaukkorakenteen lujuutta.

Kuvio 3 esittää tämän keksinnön muakisen kaksivaiheisen laskuaukkorakenteen toista sovellutusta. Materiaalit, joita käytetään ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa sekä vaikeasti sulava eristys ensimmäisen ja toisen vaiheen välillä ovat samat kuin tämän keksinnön ensimmäisessä sovellutusmuodossa. Kaksivaiheisen laskurakenteen ensimmäiseen vaiheeseen 68 kuuluu yleismuodoltaan putkimainen osa 70 ja katkaistun kartion muotoinen kannatusosa 72. Osassa 70 on reikä 74, joka ulottuu aksiaalisesti tämän osan läpi, joka muodostaa aukon 34 yläosan. Putkimainen osa 70 ulottuu alas- 5 58322 päin kannatusosan 74 yläosassa olevan aukon läpi ja se on varustettu rengasmaisella laipalla 76, joka lepää kannatusosan 72 yläpinnan varassa. Osan 72 yläpää puolestaan on tyhjennysblokissa olevassa ontelossa ja muodostaa kannatuksen tyhjennysblo-kille. Kuten on esitetty, osa 70 päättyy alapäästään tasoon, joka on aivan toisen vaiheen rakenteen yläpuolella ja se on olennaisesti samalla tasolla kuin kannatus-osan 72 alaosa.

Laskuaukkorakenteen toiseen vaiheeseen 78 kuuluu muodoltaan pääasiassa putkimainen osa 80 ja jäähdytysvaippa 82. Osassa 80 on sen läpi aksiaalisesti ulottuen reikä 84, joka on samalla akselilla kuin osassa 70 oleva reikä 74 ja joka muodostaa pois-toaukon 34 alimman osan. Renkaanmuotoinen laippa 86 on osan 80 yläpään ulkopuolella ja vaipan 82 yläpinnan yläpuolella. Vaippa 82 on muodoltaan pääasiassa levymäinen ja sen keskellä on aukko, jonka läpi osa 80 ulottuu. Kourumainen ura 88 jäähdy-tysvaippalevyn yläpinnalla muodostaa renkaan lähellä sen ulkoreunaa. Kannatuseli-men 72 alaosa on sovitettu tämän renkaanmuotoisen uran kannatukseen. Jäähdytysvaip-pa 82 on varustettu renkaanmuotoisella jäähdytyskammiolla 90, joka ympäröi osan 80 yläpäätä aivan laipan 86 alapuolella. Jäähdytysväliaine johdetaan kammioon sisään-tuloputken 92 läpi ja se poistetaan kammiosta poistoputken kautta, jota ei ole näytetty. Sisääntuloputki ja poistoputki sijaitsevat kumpikin vierekkäin, mutta vastakkaisilla puolilla levyä 94, joka toimii yhteisenä seinänä kammion 90 molempien päiden välillä. Levy 94 estää jäähdytysaineen virtaamasta suoraan sisääntuloputkes-ta poistoputkeen ja aikaansaa jäähdytysvällaineen virtaamisen kautta koko kammion 90 pituuden. Mitä tahansa sopivaa ainetta, esim. ilmaa tai vettä voidaan käyttää j äähdytykseen.

Kuvio 4 esittää tämän keksinnön mukaista kolmatta sovellutusta. Materiaalit, joita käytetään ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa ja vaikeasti sulava eristysaine, ovat samoja, joita on käytetty ensimmäisessä sovellutusmuodossa, joka on esitetty kuviossa 2. Aukkorakenteen ensimmäiseen vaiheeseen 96 kuuluu muodoltaan pääasiassa putkimainen osa 98 sekä katkaistun kartion muotoinen kannatuselin 100. Osassa 98 on reikä 102, joka ulottuu aksiaalisesti osan 98 läpi ja muodostaa osan laskuaukon reiästä 34. Kannatuselin 100 on rengasmaisen laipan 106 välityksellä ammeen vaipan 26 varassa. Osa 98 ulottuu kannatuselimen 100 yläpään läpi ja on rengasmaisen laipan 106 välityksellä elimen 100 yläpinnan varassa. Osan 98 yläpää puolestaan liittyy tyhjennysblokin 30 syvennykseen ja kannattaa tyhjennysblokkia 30.

Kaksivaiheisen laskuaukkorakenteen toiseen vaiheeseen 108 kuuluu osa 110 ja jäähdy-tysvaippa 112. Osassa 110 on reikä 114, joka ulottuu aksiaalisesti osan läpi saman-keskeisenä kappaleessa 98 olevan reiän 102 kanssa. Tämä reikä muodostaa alimman osan tyhjennysaukosta 34. Jäähdytysvaippa 112 on poikkileikkaukseltaan pääpiirtein 6 58322 onton renkaan muotoinen ja se muodostaa renkaanmuotoisen jäähdytyskammion 116. Jäähdytysväliaine esim. ilma tai vesi syötetään kammioon sisääntuloputken 118 kautta ja se poistetaan kammiosta poistoputken kautta (ei esitetty). Sisääntuloput-ki ja poistoputki sijaitsevat vierekkäin, mutta eri puolilla levyä 120, jok on sijoitettu toimimaan kammion 116 molempien päiden välisenä seinänä. Levy 120 estää jäähdytysvällaineen kulkeutumasta suoraan sisääntuloputkesta poistoputkeen ja aikaansaa jäähdytysväliaineen virtaamisen kautta koko kammion 116.

Jäähdytysvaipan alaosassa on sisäänpäin ulottuva rengaslaippa 122, joka kannattaa osan 110 yläpäässä olevaa rengaslaippaa 124. Tällä tavalla jäähdytysvaippa kannattaa osaa 110, joka suurelta osalta on jäähdytysvaipan alapuolella. Jäähdytysvaipan 112 yläosa ympäröi osan 98 alapäätä. Kuitenkin jäähdytysvaippa 112 on välin päässä osan 98 ulkopuolella. Lisäksi jäähdytysvaipan yläosa on viistopintainen, se on jokseenkin kannatuselimen 100 sisäpinnan suuntainen ja välin päässä tästä. Rakenneosa 110 ja jäähdytysvaippa 112 sulkevat sisäänsä keraamisen tai vaikeasti sulavan eris-tysmassan 125. Tämä eristysmassa toimii näiden rakenneosien tukena ja myös eristää nämä elimet laskuaukkorakenteen sisäosasta.

Kuvio 5 esittää tämän keksinnön edullista suoritusmuotoa. Materiaalit, joita käytetään laskuaukkorakenteen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa sekä tässä sovellutuksessa käytetty vaikeasti sulava eristysmateriaali ovat samat, joita on käytetty kuvion 2 mukaisessa sovellutusmuodossa. Laskuaukkorakenteen ensimmäiseen vaiheeseen 126 kuuluu muodoltaan jokseenkin putkenmuotoinen osa 128 ja katkaistun kartion muotoinen kannatuselin 130, jota tukee, siitä kuitenkin eristettynä, uuniin kuuluva rengaslaippa 132. Rakenneosassa 128 on reikä 134, joka ulottuu aksiaalisesti rakenneosan läpi ja muodostaa osan tyhjennysaukosta 34. Rakenneosa 128 ulottuu alaspäin kannatuselimen 130 yläosassa olevan aukon läpi ja tämän rakenneosan rengaslaippa 136 lepää kannatuselimen 130 yläpinnalla. Rakenneosan yläpää sijaitsee tyhjennys-blokissa 30 olevassa syvennyksessä ja kannattaa tyhjennysblokkia 30.

Kaksivaiheisen laskuaukkorakenteen toinen vaihe 138 käsittää rakenneosan 140 sekä parin jäähdytysvaippoja 142 ja 144. Rakenneosassa 140 on reikä 140, joka aksiaalisesti ulottuu rakenneosan läpi samankeskeisesti rakenneosassa 128 olevan reiän 134 kanssa. Tämä reikä muodostaa alimman osan tyhjennysaukosta 34.

Jäähdytysvaippa 142 muodostuu rengasmaisesta olennaisesti vaakasuorasta pohjasei-nästä, ontosta sylinterimäisestä sisäseinästä 150 ja kartiomaisesta ulkoseinästä 152. Sisä- ja ulkoseinät nousevat ylöspäin pohjaseinästä ja ne yhtyvät kärkiosistaan muodostaen jäähdytyskammion 154. Rengaslaippa 156 ulottuu sisäänpäin sisäseinän 150 alareunasta muodostaen tuen rakenneosassa 140 olevalle rengas 1 nipalle.

7 58322 Jäähdytyskammiossa 154 on sisääntuloputki 158 ja poistoputki 160 jäähdytysväliai-neen syöttöä ja sen poistamista varten kammiosta. Sisääntuloputki ja poistoputki sijaitsevat vierekkäin, mutta vastakkaisilla puolilla levyä 162, joka sijaitsee kammiossa 154 toimien sen molempien puolien välisenä seinänä. Levy 162 estää jääh-dytysväliaineen kulkeutumista suoraan sisääntuloputkesta poistoputkeen ja saa aikaan jäähdytysväliaineen virtaamisen koko kammion 154 kautta.

Toinen jäähdytysvaippa 144 sijaitsee ensimmäisen jäähdytysvaipan 142 alla, jonka reunaan se on hitsaamalla tai muuten kiinnitetty. Toinen jäähdytysvaippa on rengasmainen ontto vaippa, joka muodostaa rengasmaisen jäähdytyskammion 164. Jäähdytys-vaippa 144 on varustettu sisääntuloputkella 166 ja poistoputkella 168, jotka sijaitsevat vierekkäin, mutta vastakkaisilla puolilla levyä 170, joka toimii jäähdy-tyskammion molempien päiden välisenä yhteisenä seinänä. Levy aikaansaa jäähdytys-väliaineen virtaamisen kautta kammion 164 koko pituuden. Toinen jäähdytysvaippa täydentää ensimmäisen vaipan aikaansaamaa jäähdytysefektiä ja siinä tapauksessa, että toisessa jäähdytysvaipassa esiintyy vuotoa tai se tulee muuten toimintakyvyttömäksi, toinen jäähdytysvaippa pystyy jäähdyttämään toisen vaiheen tyhjennysaukon niin, että kaksivaiheisen laskuaukon toiminta voi jatkua.

Uunin 20 toimiessa sulatettu materiaali esim. lasimassa poistetaan tyhjennysaukon 34 kautta. Kaikissa neljässä sovellutuksessa laskuaukkorakenteen muodostaa ensimmäinen ja toinen vaihe.

Laskuaukkorakenteen ensimmäinen vaihe joutuu alttiiksi niille korkeille lämpötiloille, jotka vallitsevat uunissa, osan rakenteesta ollessa suorassa kosketuksessa uunissa olevaan sulaan materiaaliin. Tästä johtuen aukkorakenteen tämän vaiheen täytyy olla materiaalista, joka voi kestää ilman nopeaa turmeltumista niitä lämpötiloja, joita uunissa käytetään. Käytetyt materiaalit ovat vaikeasti sulavia metalleja. Vaikkakin nämä vaikeasti sulavat metallit kestävät hyvin turmeltumatta ensimmäisessä vaiheessa saavutettuja lämpötiloja esim. yli 2500°F, ne kuitenkin pyrkivät helposti hapettumaan näissä lämpötiloissa. Tämän vuoksi on aukkorakenteeseen järjestetty toinen vaihe. Vaikkakaan materiaalit, joita käytetään tässä rakenteessa, eivät kestä ensimmäisen vaiheen lämpötiloja, tämä toinen vaihe on eristetty ensimmäisestä vaiheesta ja jäähdytetty niin, että materiaalit, joita käytetään toisessa tulevat olemaan lämpötilassa, joka on niiden sulamispisteen alapuolella ja lämpötilassa, jossa ne eivät nopeasti hapetu joutuessaan ilman kanssa kosketuksiin. Tästä johtuen toinen vaihe muodostaa suojan ensimmäiselle vaiheelle.

Jos laskuaukon ensimmäisen ja toisen vaiheen rakenneosien välillä on rako, jäähdytysvaippa tai -vaipat jäähdyttävät tämän alueen riittävästi niin, että kaikki sula

Claims (6)

1. Sähköuuni lasin ja muiden korkean sulamispisteen omaavien materiaalien sulatta-miseksi lämpötiloissa, jotka ylittävät 2500°F, johon uuniin (20) kuuluu amme (24), sähkökuumennuselementti (32) ammeessa olevan materiaalin sulattamiseksi ja lasku-aukko (22), joka ulottuu ammeen seinän läpi uunin sisäosasta uunin (20) ulkopuolelle sulan materiaalin poistamiseksi ammeesta, ja johon laskuaukkoon (22) kuuluu ensimmäinen aukko-osa (40), jonka toinen pää on sanotun ammeen sisäpuolella ja jonka läpi sulanut materiaali valuu sanottua ammetta (24) tyhjennettäessä, sanotun ensimmäisen aukko-osan (40) ollessa korroosionkestävää metallia, jonka sulamispiste on yli 3000°F ja joka sulatetun materiaalin lämpötilassa on altis hapettumishajoami-selle, ja suojarakenne (46) sanottua ensimmäistä aukko-osaa (40) varten, joka suojaa sanottua ensimmäistä aukko-osaa (40) hapettavalta ilmalta ilman, että on tarpeen käyttää neutraalia tai pelkistävää kaasua laskuaukon ympärillä, sanotun suojarakenteen (46) käsittäessä toisen aukko-osan (52) sanotun ensimmäisen aukko-osan (40) alapuolella, sanotun toisen aukko-osan (52) ollessa vaikeasti sulavaa metallia, jonka hapettumiskestävyys on korkeampi kuin ensimmäisessä aukko-osassa (40) käytetyllä metallilla sanotun toisen aukko-osan (52) sijaitessa sanotun ammeen (24) pohjalla olevassa syvennyksessä sekä väliainetta käyttävä jäähdytin (50), joka ainakin osittain ympäröi sanottua toista aukko-osaa (52) ja joka pitää sanotun toisen aukko-osan (52) lämpötilan alempana kuin sen kriittinen tai sulamislämpötila, tunnettu siitä, että sanotun ensimmäisen aukko-osan (40) ja sanotun suojarakenteen (46) välille on sijoitettu vaikeasti sulava eristys (66).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähköuuni, tunnettu siitä, että sanottu vaikeasti sulava eristys (66) on keraamista materiaalia. 9 58322

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sähköuuni, tunnettu siitä, että sanottu toinen aukko-osa (114) on välin päässä sanotusta ensimmäisestä aukko-osasta (102), ja että väliainetta käyttävä jäähdytin (112) on sijoitettu tämän välin lähelle jäähdyttämään sitä niin, että kaikki materiaali, joka tulee tähän tilaan, jähmettyy.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sähköuuni, tunnettu siitä, että sanottuun väliin on sijoitettu keraamista vaikeasti sulavaa materiaalia (125).

5. Jonkin patenttivaatimuksien 1-4 mukainen sähköuuni, tunnettu siitä, että sanottu väliainetta käyttävä jäähdytin (112) ympäröi sanotun ensimmäisen aukko-osan (102) alaosaa ja sanotun toisen aukko-osan (114) yläosaa.

1. Elektrisk ugn för smältning av glas och andra material med hög smältpunkt i tem-peraturer som överstiger 2500°F, tili vilken ugn (20) hör ett kar (24), ett elek-triskt upphettningselement (32) för smältning av i karet beläget material och en ut-loppsöppning (22), som sträcker sig genom en vägg i karet fran inre delen av ugnen ut utanför ugnen (20), för avlägsnande av smält material ur karet och tili vilken utloppsöppning (22) hör en första öppningsdel (40), vars ena ände ligger innanför sagda kar och genom vilken smält material strömmar vid tömning av sagda kar (24), varvid sagda första öppningsdel (40) är av en korrosionsbeständig metall, vars smältpunkt ligger över 3000°F och som vid temperaturen av det smälta materialet är utsatt för oxidationsnedbrytning, och en skyddskonstruktion (46) för sagda första öppningsdel (40), som skyddar sagda första öppningsdel (40) fran oxiderande luft utan att det är nödvändigt att använda en neutral eller reducerande gas omkring utloppsöppningen, varvid sagda skyddskonstruktion (46) omfattar en andra öppningsdel (52) under sagda första öppningsdel (40), varvid sagda andra öppningsdel (52) är av en svärsmält metall, vars oxidationsbeständighet är högre än den i den första öppningsdelen (40) använda metallens, varvid sagda andra öppningsdel (52) är belägen i en fördjupning i bottnen av sagda kar (24), samt en kylare (50), som ut-nyttjar ett medium, som ätminstone delvis omger sagda andra öppningsdel (52) och som haller temperaturen av sagda andra öppningsdel (52) lägre än dess kritiska temperatur eller smälttemperatur, kännetecknad därav, att en svärsmält isolering (66) är anordnad mellan sagda första öppningsdel (40) och sagda