FI58218B - Frekvens-spaenningsomvandlare i synnerhet foer laosnings- och slirskyddsanordningar i fordon - Google Patents

Description

UA—i fa! /^KUULUTUSJULKAISU co91ft jggri IBJ <11) UTLÄGGNINGSSIIRIFT Ί Ö C Patentti ay3nnetty 10 12 1?C0 ^ Patent meddolat ^ (51) Ky.ik.Va3 G 01 P 3A81 // B 60 T 8/02, G 01 R 23/06 SUOMI—FINLAND (21) fvmaOnkmm—PattntaMMcninc 3092/72 (22) H«k*itil«pUvi — AiwSknlnpdtf 06.11.72 (23) AlkupiM—GlMghmadtf 06.11.72 (41) Tulkit iutklMkil— Bltvlt offumttf 11.05.73 rekisterihallitus (44) NlhtMMpm» J. kuuLluHa.™ p™.-

Patent- och rejisterstyrelsen ' AmMcm uttajd och utUkrHtun pubiicund 29.08.80 (32)(33)(31) hn^*«r utuelkuu*—Begird prk>rlt«t 10.11.71

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2155839·h (71) Knorr-Bremse GmbH, Postfach 52k, 8 Munchen 13, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Walter Feulner, Puchheim-Bahnhof, Saksan Li it^ ot asavalt a-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7k) Oy Borenius & Co Ab (5k) Taajuus-jännitemuuttaja, varsinkin ajoneuvojen lukittumis- ja luistosuoja-laitteisiin - Frekvens-spänningsomvandlare, i synnerhet för läsnings- och slirskyddsanordningar i fordon

Keksinnön kohteena on taajuus-jännitemuuttaja, varsinkin ajoneuvojen lukittumis- ja luistosuojalaitteisiin, joissa kierroslukuun verrannollisia pulsseja syötetään varauspiiriin, ja jonka jännite määrättyinä ajankohtina siirretään analogiamuistiin virrankatkaisimen kautta.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada edellä mainittua tyyppiä oleva muuttaja, jonka kehittämä jännite voi sangen nopeasti seurata mitattavan signaalin taajuuden muutoksia niin, että tämä muuttaja erikoisen hyvin soveltuu käytettäväksi ajoneuvojen lukittumis- ja luistosuojalaitteissa. Ajoneuvoissa on yleensä valvottavaan pyörään kytketty taajuusgeneraatto-ri, joka antaa vaihtojännitteen tai pulssisarjan, jonka taajuus on verrannollinen pyörän kierroslukuun. Pyörän lukittuminen tai luisto on täten saatava ilmaistuksi taajuuden muutoksena, joka on tulkittava mahdollisimman nopeasti, jotta automaattiset toimenpiteet kierrosluvun muuttamista varten voivat seurata välittömästi.

Tunnetaan ennestään laitteita, jotka kehittävät mittasignaalin taajuuteen verrannollisen jännitteen. Tällaisissa laitteissa käytetään RC-elintä, johon mittasignaalin avulla jaksottaisesti syötetään vakio-osavarauksia. Täten kehittyy RC-elimen kondensaattorissa tietyn aaltoisuuden omaava jännite, jonka keskiarvo on verrannollinen mittasignaalin taajuuteen.

2 5821 8 Jännitteen tämä aaltoilu vaikuttaa sangen häiritsevästi lukittumis- ja luistosuojalaitteissa, koska se peittää taajuutta kehittävää generaattoria pyörittävän pyörän hetkellisen hidastumisen tai kiihtymisen.

RC-elimen aikavakiota suurentamalla voidaan kehitetyn jännitteen aaltoir lua kylläkin mielin määrin pienentää, mutta tämä aikavakio vaikuttaa myös taajuuden muuttuessa ja estää sen, että kondensaattorin jännite voi nopeasti ja joustavasti seurata muuttuvaa taajuutta.

Tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että kierroslukuun verrannollisella pulssitaajuudella ja vakiopituudella tämän taajuuden kehittämä pulssisarja muuttajan tulosignaalin jokaisen jakson alussa saattaa kytkimen sulkeutumaan pulssilla, jonka pituus on oleellisesti pienempi kuin jakson pituus.

Eräs edullinen suoritusmuoto perustuu siihen, että käytetään kytkin-varastointilaitetta, jossa on kytkinvarastointilaite, jossa on differentiaalivahvistin, jonka invertoiva sisäänmeno vastaanottaa aaltoilevan jännitteen varauspiirissa olevan kondensaattorin kautta, ja jonka ei-invertoiva sisäänmeno vastaanottaa ulostulojännitteen kytkinvarastointi-laitteesta.

Eräs toinen edullinen suoritusmuoto perustuu siihen, että vahvistimen ulostulo on yhdistetty ensimmäisen transistorin kantaan, jonka transistorin kollektori resistanssin kautta on yhdistetty toiseen transistoriin ja resistanssin kautta varastointikondensaattoriin, jonka jännite vahvistetaan varastointilaitteen ulostulojännitteeksi transistorissa, ja että ensimmäisessä vaihtokytkentävahvistimessa olevan transistorin kollektori on johtimella yhdistetty toisen transistorin kantaan ja johtimella toisen vaihtokytkentävahvistimen sisäänmenoon, jonka vahvistimen transistorin kollektori on yhdistetty varauspiiriin.

Keksinnön mukaisessa kytkentälaitteessa käytetään pienen aikavakion omaavaa RC-elintä niin, että kondensaattorin jännite voi nopeasti seurata mittasignaalin muuttuvaa taajuutta. Suuren aaltoilun omaavaa kondensaattori jännitettä ei täten ennestään tunnettuun tapaan johdeta seuraa-vaan lukittumis- tai luistosuojalaitteeseen, vaan kuulostetaan jaksottaisesti mittasignaalilla määrättyinä ajankohtina, varsinkin kulloinkin mittasignaalin jakson päättyessä varastointilaitteesta ja varastoidaan 3 5821 8 tähän yarastointilaitteeseen mittasignaalin kulloinkin seuraavan jakson ajaksi niin, että kuulostettu jännite koko jakson aikana pysyy vakiona ja voidaan johtaa taajuuteen verrannollisena jännitteenä ilman aaltoilua lukittumis- tai luistosuojalaitteeseen.

Keksinnön eräs suosittu suoritusesimerkki selitetään seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten perusteella.

Kuvio 1 esittää esimerkkinä lohkokaaviota keksinnön mukaisen suoritus-esimerkin toimintatavan havainnollistamiseksi.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen laitteen eri pisteissä vallitsevia jännitteitä ajan funktiona.

Kuvio 3 esittää esimerkkinä kuvion 1 mukaisen laitteen erästä kytkentä-teknistä suoritusmuotoa, jossa käytetään erästä erikoista varastolai-tetta.

Kuvioissa 1 ja 2 oletetaan taajuusgeneraattorin signaalina, vast, laitteen sisäänmenosignaalina olevan symmetrinen sakarajännite. Keksintö ei kuitenkaan rajoitu tähän jännitteeseen, vaan sisäänmenosignaalina voidaan myös käyttää pulssisarjaa, jonka kuulostussuhde ei ole 1:1. Pyörivät taajuusgeneraattorit, joita käytetään lukittumis- ja luisto-suojalaitteissa, antavat yleensä sinimäisen tai sinikaltaisen vaihtojännitteen, joka kuitenkin ilman muuta voidaan tekniikan nykyistä tasoa vastaavien kytkentälaitteiden avulla muuttaa sopivaksi sakara-jännitteeksi tai pulssisarjaksi.

Sisäänmenopulssisarjän määrätty osa, tässä esim. takareuna ohjaa ensimmäistä yksiasentoista kiikkua 1, joka tällöin antaa pulssin , jonka pituus on . Tämä pulssi saattaa kestoaikanaan johtimen 1b kautta sopivasti elektronisen kytkimen 5 sulkeutumaan, jolloin kondensaattorin 4 hetkellisjännite välittyy varastointilaitteeseen 6, joka varastoi tämän jännitteen ja antaa yhtä suuren tai mahdollisesti siihen verrannollisen jännitteen U . Pulssin T. päätyttyä kytkin 5 jälleen avautuu, jolloin kuitenkin aikana varastointilaitteeseen G välittynyt jännite jää pysymään tämän laitteen 6 ulostulojännitteenä U .

a 5821 8 T.j pituisen ensimmäisen pulssin takareuna ohjaa johdinta 1 myöten toista yksiasentoista kiikkua 2, joka tällöin antaa pulssin U , jonka pituus on T2. Tämä pulssi varaa vastuksen 3 kautta kondensaattorin M. Pulssin Uj päättyessä jännite laskee nollaan ja kondensaattori 4 purkautuu nyt vastuksen 3 kautta ja saavuttaa sisäänmenosignaalin vastaavan jakson lopussa jännitteen Uc, joka on likimain verrannollinen sisäänmenosignaalin taajuuteen, ja joka nyt jälleen edellä selitetyllä tavalla seuraavan ensimmäisen pulssin aikana syötetään varastointilaitteeseen 6.

Täydennyksenä mainittakoon tässä, että mittasignaalia U^. kytkettäessä on jo tietyn ajan kuluttua, joka vastaa RC-elimen 3,4 vain noin 2...3-kertaista aikavakiota, kondensaattorin 4 aaltoilevan jännitteen keskiarvo likimain lähestynyt staattista, mittasignaalin U^· taajuuteen verrannollista loppuarvoaan noin 1% tarkkuudella. Tämä hidastus esiintyy myös siinä tapauksessa, että mittasignaalin taajuus muuttuu. Kondensaattorin 4 jännitteen Uc keksinnön mukaisessa kytkentälaitteessa sallitun suuren aaltoisuuden ansiosta voidaan kuitenkin RC-elimen 3,4 aikavakio ja täten laitteen hidastumisaika pitää huomattavasti pienempänä kuin tavanomaisessa taajuus-jännitemuuttajassa, jossa kondensaattorin 4 aaltoileva jännite Uc johdetaan suoraan ohjaus-tai säätölaitteeseen.

Kuviossa 2 on kuvion 1 mukaisen laitteen jännitteiden ajallinen kulku esitetty mittasignaalin sekä vakiona pysyvälle, suurenevalle että pienenevälle taajuudelle. Nähdään, että kondensaattorin jännite Uc, joka kulloinkin mittasignaalin jakson päättyessä, ensimmäisen yksiasen-toisen kiikun pulssin aikana T^ kuulostetaan kytkimessä 5 ja johdetaan varastointikytkentään 6, on pienempi kuin tämän jännitteen edellä mainittu ajallinen keskiarvo. Siinä tapauksessa, että mittasignaalin taajuuden vaihtelualue on noin 1:20...1:30, kuten on laita siinä tapauksessa, että keksinnön mukaista laitetta käytetään lukittumis- tai luistosuojalaitteiden yhteydessä, valitaan esim. RC-elimen 3,4 aikavakio yhtä suureksi kuin mittasignaalin suurin esiintyvä jakson pituus (pienin taajuus). Tällöin syntyy kondensaattorijännitteen Uc kulloinkin pienimmän arvon mainitun kuulostuksen takia kyliäkin mitta-signaalin U^. pienimmällä taajuudella muutaman prosentin suuruinen mittausvirhe (U suhteessa mittasignaalin taajuuteen), mutta tämä virhe pienenee kuitenkin likimain verrannollisena mittasignaalin 5 5821 8 nousevaan taajuuteen niin, että keksinnön mukaisessa laitteessa syntyy pieni noin 1-prosentin suuruinen suoraviivaisuusvirhe, joka tässä selitetyssä käyttötapauksessa kuitenkin ilman muuta voidaan sallia. Lukittumis- tai luistosuojalaite voidaan nimittäin vaikeuksitta konstruoida siten, että määräävänä tekijänä ainoastaan on suoraviivaisuus mutta ei taajuus-jännitemuuttajän antaman jännitteen absoluuttinen arvo.

Kuviossa 2 on edelleen esitetty, miten varastointikytkennän 6, vast, koko keksinnön mukaisen laitteen ulostulojännite Ua kulloinkin äkkiä saavuttaa sen arvon, joka kondensaattorijännitteellä Uc kulloinkin on mittasignaalin tämän jakson päättyessä, ja täten ainoastaan vähän hidastetusti seuraa mittasignaalin muuttuvaa taajuutta. Varastointikytkennän 6 seuraavassa selitettävän, keksinnön mukaisen laitteen yhteydessä erikoisen edullisen suoritusmuodon avulla voidaan lisäksi aikaansaada, että ulostulojännite U mittasignaalin taajuuden pie-netessä jo ennen tämän signaalin jokaisen jakson päättymistä lähestyy uutta arvoa, kuten kuviossa 2 (U ) on katkoviivoin näytetty.

Kuvio 3 esittää esimerkkinä keksinnön mukaisen kytkentälaitteen erästä käytännöllistä suoritusmuotoa. Tavanomaisten yksiasentoisten kiikkujen asemesta, jotka kulloinkin on muodostettu kahdesta transistorista, käytetään tässä kustannusten pienentämiseksi kyllästyneitä kytkin-vahvistimia, jotka myös tunnetaan englantilaisella nimellään "halfshot" (puoli yksiasentoinen multivibraattori). Niiden etuna on pienet kompo-nenttikustannukset (yksi ainoa transistori eikä mitään takaisinkytken-tävastuksia), verrattuna tavalliseen yksiasentoiseen kiikkuun. Kytkennän antamilla pulsseilla on kylläkin vähemmän jyrkät laidat, mikä ei kuitenkaan vaikuta häiritsevästi keksinnön mukaisessa laitteessa.

Laitetta ohjataan tässäkin tapauksessa esim. symmetrisellä sakara-signaalilla U^. Transistori 10 on normaalisti vastuksen 9 kautta kulkevan kantavirran takia täysin ohjattu ja kyllästynyt niin, että sen kollektorijännite on likimain nolla. Mittasignaalin U^. positiivisen pulssin aikana varautuu kondensaattori 8 mittasignaalin amplitudiin. Positiivisen pulssin päättyessä on sisäänmenossa 7 kytkennän nolla-potentiaali, jolloin kondensaattorin 8 jännite toimii transistorin 10 kannan negatiivisena jännitteenä ja sulkee tämän transistorin niin, että sen kollektorijännite vastuksen 11 kautta tulee samaksi kuin par is to j änni te Ug. Vastuksen 9 kautta tulee kondensaattori 8 nyt: 6 5821 8 varautumaan uudelleen, jolloin transistorin 10 kannassa vaikuttava aluksi negatiivinen jännite jatkuvasti pienenee ja lopuksi tulee positiiviseksi niin, että transistori 10 lopuksi jälleen tulee johtavaksi ja sen kollektorissa esiintyvä positiivinen pulssi (U^) päättyy. Tämän pulssin pituus määräytyy siis jännitteistä ja Ug samoin kuin RC-elimen 8,9 aikavakiosta.

Pulssin päätyttyä tulee transistorin 10 kollektori diodista 12 ja vastuksesta 13 muodostetun kytkennän kautta ohjaamaan toista samanlaista astetta, joka on muodostettu transistorista 16, kondensaattorista 14· ja molemmista vastuksista 15 ja 17, ja joka antaa transistorin 16 kollektorista pulssin jonka pituus on T^, ja joka johdetaan RC-elimeen 3,4.

Kuviossa 1 on periaatteellisen toimintatavan havainnollistamiseksi sopivasti elektroninen kytkin 5 ja varastolaite 6 näytetty erillisinä. Näiden osien tehtävän suorittaa kuviossa 3 numeroilla 5, 6 merkitty katkoviivoin kehystetty kytkentä. Varsinaisena varastointielementtinä on kondensaattori 23, jonka kanssa on kytketty sarjaan pieni vastus 22 kytkennän värähtelytaipumuksen pienentämiseksi. Kollektorikytkentäi-nen (emitteriseuraaja-) transistori 24, jossa on emitterivastus 25, toimii impedanssinmuuttajana ja välittää kondensaattoriin 23 varautuneen jännitteen U ulostuloon 26, sekä estää, että tämä varastointi-kondensaattori 23 purkautuu ulostulossa 26 olevan ulostulojännitteen UD kuormittuessa. Ulostulojännite U = johdetaan tämän jännitteen ver-taamiseksi kondensaattorin 4 jännitteeseen Uc johdinta 26a myöten differentiaalivahvistimeen, sopivasti ns. operaatiovahvistimen ei-in-vertoivaan (+) sisäänmenoon 18a. Kondensaattorin 4 aaltoileva jännite Uc johdetaan vahvistimen 18 invertoivaan (-) sisäänmenoon 18b.

Niin kauan kun ulostulojännite U on enemmän positiivinen kuin konden- a saattorin 4 jännite Uc, esiintyy vahvistimen ulostulossa 18c positiivinen jännite, joka syötetään transistorin 19 kantaan ja saattaa tämän transistorin johtavaksi. Tällöin tulee varastointikondensaattori 23 purkautumaan vastuksen 22 ja transistorin 19 kollektori-emitterivälin kautta niin kauan, kunnes laitteen ulostulojännite U on saavuttanut kondensaattorin 4 jännitteen Uc arvon. Koska tällöin vahvistimen 18 sisäänmenoissa 18a ja 18b esiintyvät jännitteet ovat yhtä suuret, tulee sen ulostulojännite pisteessä 18c nollaksi, jolloin transistori 19 7 58218 joutuu sulkutilaan ja varastointikondensaattorin 23 purkautuminen päättyy niin, että varastoitunut jännite U ja täten laitteen ulostulo- sp jännite U pysyvät vakioina.

cl

Vakiona pysyvät jännitteet U ja U saavutetaan viimeistään mitta-

Sp ci signaalin jakson päättyessä, kun kondensaattorin 4 jännite U on saavuttanut pienimmän arvonsa (vrt. Uc kuviossa 2). Kytkin-varastointi-laitteen tässä selitetty toimintatapa on erittäin edullinen syystä, että mittasignaalin taajuuden pienetessä kondensaattorin 4 jännite Uc (vrt. kuviossa 2) jaksona jo edellisen jakson pituutta vastaavan ajan R . kuluttua laskee sen alimman arvon U . alle, joka saavu-tettaisiin jakson Tn_^ aikana ja täten osoittaa, että mittasignaalin taajuus on pienentynyt. Koska jakson loppua ei vielä ole saavutettu (vrt. kuv. 2), ei vielä saada mitään kuulostuspulssia , joka kuvion 1 näyttämässä periaatekytkennässä voisi aiheuttaa varastoituneen jännitteen ja täten ulostulojännitteen pienenemisen. Koska kondensaattorin 4 jännite U kuitenkin nyt tulee ulostulojännitettä U pienemmäksi, voi kytkin-varastointilaitteen 5, 6 edellä selitetyn toiminnan ansiosta tapahtua ulostulojännitteen U pieneneminen, mikä kuviossa 2 on katko-viivoin näytetty (U ). Tällä tavoin saadaan se viiveaika, joka kuluu cl taajuuden pienenemisen alkuhetken ja ulostulojännitteen U pienenemi- cl sen välillä, edelleen pienennetyksi, verrattuna kuvion 1 näyttämään keksinnön mukaiseen periaatekytkentään.

- Edelleen tämä kuvion 3 näyttämä kytkin-varastointilaite 5, 6 aiheuttaa sen, että mittasignaalin jäädessä pois, esim. taajuusgeneraattorin vioittuessa, tulee laitteen ulostulojännite U automaattisesti lyhyes-^ sä ajassa lähestymään arvoa nolla, mikä ennen kaikkea on tärkeätä ns.

varmuuskytkennän takia, joka vertaamalla ajoneuvon eri pyöriin vast, taajuusgeneraattoreiden liitettyjen taajuus-jännitemuuttajien ulostulo-jännitteitä voi todeta taajuusgeneraattorin mahdollisen vioittumisen.

Lisäksi voi ajoneuvon pyörän lukittuminen pienillä nopeuksilla johtaa siihen, että taajuusgeneraattorin signaali äkkiä jää pois tai ainakin tulee niin pieneksi, että se ei enää riitä taajuus-jännitemuuttajan ohjaamiseen. Tässäkin tapauksessa on ulostulojännitteen ehdottomasti automaattisesti laskettava kohti arvoa 0, - mikä varmasti ai kaansaadaan keksinnön mukaisen laitteen avulla - koska muuten ei voitaisi todeta pyörän lukittumista.

8 5821 8

Kuvion 3 näyttämässä laitteessa transistori 20 suorittaa kuvion 1 näyttämän kytkimen 5 tehtävän. Mittasignaalin jokaisen jakson suurimman osan aikana on transistori 10 läpikytkeytynyt, kuten edellä selitettiin, ja sen kollektorissa esiintyy vain sangen pieni jäännös-jännite. Koska tämä jännite syötetään johdinta 1b myöten transistorin 20 kantaan, on tämä normaalisti sulkutilassa. Vasta jokaisen jakson aikana esiintyvien pulssien aikana, joiden pituus on T1, saavuttaa transistorin 10 kollektori ja täten transistorin 20 kanta paristopoten-tiaalin (+ Ug), jolloin transistori 20 tulee johtavaksi ja virran-rajoitusvastuksen 21 kautta syöttää virtaa kytkentäpisteeseen 21a.

Tämän seurauksena suurenevat pisteessä 21a vaikuttava jännite ja täten ulostulojännite U . Tämä suureneminen päättyy kuitenkin heti, koska johtimen 26a kautta tapahtuvan takaisinkytkennän vaikutuksesta vahvistin 18 nyt antaa positiivisen jännitteen ulostulossaan 18c ja täten saattaa transistorin 19 johtavaksi. Tällöin saavutetaan sellainen tila, että transistori 19 on juuri niin paljon johtava, että se täydellisesti vastaanottaa transistorin 20 antaman virran, joten pisteen 21a jännite, varastointikondensaattorin 23 varastoima jännite U ja ulostulojännite U pysyvät käytännöllisesti katsoen vakioina. Tämä pätee mittasignaa-Iin Uj. vakiotaajuuden edustamassa staattisessa tilassa, jolloin siis jakson pituus on vakio eikä kondensaattorin 4 jännitteen Uc pienin arvo jokaisen jakson päättyessä (vrt. kuv. 2) muutu.

Jos sen sijaan mittasignaalin taajuus suurenee (vrt. kuv. 2), on jakson päättyessä esiintyvä jännite Uc kulloinkin suurempi kuin edellisen jakson päättyessä. Koska kuitenkin varastoitunut jännite U , vast, ulostulojännite vastaa edellisen jakson päättyessä esiintyvän Uc:n arvoa, on vahvistimen 18 sisäänmeno 18b positiivisempi kuin sisäänmeno 18a. Vahvistin antaa ulostulossaan 18c negatiivisen jännitteen, joka sulkee transistorin 19. Tämän seurauksena transistorin 20 läpimenevä virta kuulostusaikana T^ varaa varastointikondensaattorin 23, jolloin Ugp ja täten ulostulojännite Ua suurenevat niin kauan, kunnes U on yhtä suuri kuin hetkellisjännite U . Tällöin tulee transistori 19 yhä enemmän johtavaksi, kuten edellä selitettiin, ja estää varastointikondensaattorin 23 jatkuvan varautumisen. Varastoitunut jännite U ia näin ollen ulostulojännite U ovat nyt sovittuneet mittasignaa-sp ' u

Iin U^. muuttuneeseen taajuuteen. Tämä tapahtuma sujuu loppuun suhteellisen lyhyen kuulostusajan T^ kuluessa.

9 58218

Kuvion 3 näyttämän keksinnön mukaisen kytkin-varastointilaitteen toimintatapa voidaan lyhyenä yhteenvetona esittää kolmea esiintyvää käyttötapausta varten seuraavasti: 1) Suureneva taajuus: Transistori 20 johtaa aikavälinä ja varaa varastointikondensaattoria 23, kunnes oikea ulostulojännite U on saavutettu. Tällöin tulee transistori 19 yhä enemmän johtavaksi ja saavutetaan tasapainotila, jolloin ulostulojännite pysyy vakiona. Aikavälin T^ päätyttyä transistorit 19 ja 20 tulevat ei-johtaviksi, ja ulostulojännite pysyy vakiona.

2) Taajuus pysyy vakiona: Mainittu tasapainotila on olemassa jo aikavälin T^ alkaessa: Transistorit 19 ja 20 ovat aikavälinä T1 johtavat ja tämän jälkeen ei-johtavat.

3) Taajuus pienenee: Jo ennen jakson päättymistä tulee transistori 19 johtavaksi ja purkaa varastointikondensaattoria 23 automaattisesti siten, että jakson päättyessä saavutetaan oikea ulostulojännite U .

<3.

Aikavälinä T^ ovat tällöin jälleen transistorit 19 ja 20 johtavat, mikä kuitenkin jää ilman vaikutusta, koska tasapainotila jo on saavutettu .

s

Claims (4)

10 5821 8

1. Taajuus-jännitemuuttaja, varsinkin ajoneuvojen lukittumis- ja luistosuojalaitteisiin, joissa kierroslukuun verrannollisia pulsseja syötetään varauspiiriin, ja jonka jännite määrättyinä ajankohtina siirretään analogiamuistiin virrankatkaisimen kautta, tunnettu siitä, että kierroslukuun verrannollisella pulssitaajuudella ja vakio-pituudella (T^) tämän taajuuden kehittämä pulssisarja muuttajan tulo-signaalin jokaisen jakson alussa saattaa kytkimen (5) sulkeutumaan pulssilla, jonka pituus (T^) on oleellisesti pienempi kuin jakson pituus.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muuttaja, tunnettu siitä, että siinä on kytkinvarastoihtilaite (5, 6), jossa on differentiaali-vahvistin (18), jonka invertoiva sisäänmeno (18b) vastaanottaa aaltoilevan jännitteen (UQ) varauspiirissä (3, 4) olevan kondensaattorin kautta, ja jonka ei-invertoiva sisäänmeno (18a) vastaanottaa ulostulojännitteen (U ) kytkinvarastointilaitteesta. 1 Patenttivaatimuksen 2 mukainen muuttaja, tunnettu siitä, että vahvistimen (18) ulostulo (18c) on yhdistetty ensimmäisen transistorin (19) kantaan, jonka transistorin kollektori resistanssin (21) kautta on yhdistetty toiseen transistoriin (20) ja resistanssin (22) kautta varastointikondensaattoriin (23), jonka jännite vahvistetaan varastointi-laitteen (5, 6) ulostulojännitteeksi (U ) transistorissa (24), ja että ensimmäisessä vaihtokytkentävahvistimessa (1) olevan transistorin (10) kollektori on johtimella (1b) yhdistetty toisen transistorin (20) kantaan ja johtimella (1a) toisen vaihtokytkentävahvistimen (2) sisäänmenoon, jonka vahstistimen transistorin (16) kollektori on yhdistetty varaus-piiriin (3, 4).

1. Frekvens-spänningsomvandlare, i synnerhet för läsnings- ooh slir-skyddsanordningar i fordon, vid vilken varvtalsproportionella pulser tillföres en laddningskrets ooh vars spänning vid bestämda tidpunkter vöerföres tili ett analogminne via en strömställare, känneteck-n a d av att vid varvtalsproportionell pulsfrekvens ooh konstant längd (T2) av en av denna frekvens alstrad pulsserie vid början av varje period i omvandlarens insignal en puis, vars längd (T^)