FI57985B - Anordning foer raffinering av fibermaterial - Google Patents

Description

raSr^l M („)KUULUTUSJULKAISU „ jGTe l J 1 ' utlAgcninosskrift o / y o o

Patent ?r<H deist ^ (51) Kv.lk?/!ntCI.3 D 21 D 1/30 SUOMI —FINLAND (21) P«t*n«lh«k«mu»-P«t«nt«i»ek»«ln| 750675 (22) H*k*ml*pllvi — An*6knlnpd«t 07-03.75 (23) Alkuptlvl —GHtlih*t*d«| 07-03· 75 (41) Tullut JulktMksI — Bllvlt offwitllg 28.09-75

Patentti· |a rekisterihallitus Nihtivildp™ ,. kuuUjulWwn pm-

Patent- och registerstyrelsan Arwektn utitgd och utUkrift*n publicund 31.07 · 80 (32)(33)(31) Prr**«r •tuolk.ui-teglrt priorit« 27-03-7^

Ruotsi-Sverige(SE) 7^0i+131-0 (71) SCA Development Aktiebolag, Sundsvall, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Axel Henning Sjöbom, Njurunda, Ruotsi-Sverige (SE ) (7*0 Berggren Oy Ab (5^+) Laite kuitumateriaalin jauhamiseksi - Anordning för raffinering av fibermaterial

Esillä oleva keksintö koskee kiekkomyllyjä kuitumateriaalin käsittelemiseksi. Näissä jauhinlaitteissa on kaksi jauhinlevyä, jotka pyörivät vastakkaisiin suuntiin, jolloin kuitumateriaali johdetaan levyjen väliin ja sitä käsitellään sen kulkiessa ulos kehälle päin levyjen välisen jauhinraon kautta.

Molemmat jauhinlevyt on sovitettu kumpikin akselinsa päähän, jolloin kaksi moottoria pyörittää akseleita vastakkaisiin suuntiin. Kumpaakin akselia kannattavat laakerit, jotka ovat sovitetut osaksi kummankin jauhinlevyn läheisyyteen ja osaksi akseleiden vastakkaisiin päihin.

Jauhettaessa syntyy erittäin suuria aksiaalivoimia jauhinraossa vallitsevan korkean paineen johdosta. Tämä aiheuttaa sen, että paine ak-siaalilaakereihin tulee niin suureksi, että kullekin akselille on sovitettava useampi kuin yksi aksiaalilaakeri. Vaikeutena on tällöin se, että aksiaalilaakereiden kuormituksen jakautuminen tulee helposti epätasaiseksi eikä ole oikeassa suhteessa laakereiden kantokykyyn.

57985

Esillä olevan keksinnön mukaisesti ratkaistaan tämä vaikeus siten, että aksiaalilaakereiden kantokykyä käytetään hyväksi optimaalisesti, jolloin samalla jauhinlevyjen maksimaalista laakeripainetta voidaan suurentaa. Keksinnön tunnusmerkit ilmenevät patenttivaatimuksista.

Keksintöä kuvataan seuraavassa viittaamalla piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisella laitteella varustettua jauhinlaitetta ja kuviot 2 ja 3 esittävät laakeripesän leikkauksia akselin kummassakin päässä.

Jauhinlaite käsittää rungon 1, joka laakereiden välityksellä kannattaa kahta akselia 2, 3, jotka on varustettu kahdella vastakkaisella jauhinlevyllä 4, 5. Akseleita 2, 3 ja jauhinlevyjä 4, 5 pyörittävät vastakkaisiin suuntiin akseleille sovitetut moottorit 6, 7.

Toinen akseli 2 jauhinlevyineen 4 on liikkuva akselin suunnassa jau-hinraon suuruuden säätämiseksi (säätöpuoli). Toinen jauhinlevy 5 on varustettu kanavilla 8, jotka sijaitsevat sen keskuksen läheisyydessä, jauhettavan materiaalin sisään johtamiseksi (syöttöpuoli).

Kumpikin akseli 2, 3 on laakeroitu kahdesta kohdasta osittain laakeroinneilla 9, 10 vastaavien jauhinlevyjen 4, 5 kummallakin puolella, ja osittain laakeroinneilla 11, 12, jotka sijaitsevat vastakkaisissa päissä. Akseleiden päissä olevat laakeroinnit 11, 12 ovat tällöin sovitetut vastaanottamaan aksiaalivoimat. Koska aksiaalivoimien on tasapainotettava toisensa, vastaanottavat molemmat laakeroinnit 11, 12 yhtä suuret aksiaalivoimat.

Laakerointi 11 säätöpuolella käsittää kaksi aksiaalilaakeria 13, 14, jotka kumpikin ovat yhteydessä sylinterissä 17 olevan mäntänsä 15 vast. 16 kanssa. Molemmat männät 15, 16 on sovitettu samankeskisestä ja ovat jossain määrin siirrettävissä toistensa suhteen, ja ne rajoittavat sylinterissä 17 kaksi kammiota 18, 19· Jauhinlevyjen alku-paine aikaansaadaan johtamalla hydraulista paineväliainetta, kuten öljyä, ulompaan kammioon 18. Ulommassa kammiossa 18 vallitseva paine vaikuttaa mäntiin 15, 16, jotka tällöin siirtävät vastaaviin aksiaa-lilaakereihin 13, 14 voiman, joka on suhteessa vastaavan männän pinta-alaan. Mäntien pinta-alojen ollessa yhtä suurten vastaanottavat molemmat aksiaalilaakerit 13, 14 näin ollen yhtä suuret aksiaalivoimat. Koska sisempi laakeri l4 vastaanottaa myös säteettäisiä voimia, teh- • ar« · · 5 57985 dään männät 15, 16 sopivasti sellaisiksi, että kummankin laakerin kestoaika on yhtä suuri.

Tarpeellinen hydraulinen paine aikaansaadaan pumpun 20 avulla, joka pumppaa paineväliainetta johdon 21 kautta sylinteriin 17 sinänsä tun-netunlaisen säätöventtiilin 22 kautta. Säätöventtiiliin 22 vaikuttaa osoituslaite 23, joka osoittaa akselin 2 akselinsuuntaisen sijainnin. Haluttu aksiaalinen sijainti, so. jauhinraon haluttu suuruus, voidaan säätää, ja aksiaaliaseman muutos saadaan aikaan siten, että paineväliainetta johdetaan johdon 21 kautta joko ulompaan kammioon 18 tai si-sempään kammioon 19 niin, että aikaansaadaan jälleen haluttu asento. Vastakkaisesta kammiosta 18 tai 19 johdetaan tällöin paineväliainetta säätöventtiilin 22 kautta palautusjohdon 24 lävitse.

Syöttöpuolen laakerointi 12 käsittää samoin kaksi aksiaalilaakeria 25, 26, joista toinen 25 nojaa runkoon 1 kiinteästi sovitettuun vasteeseen, ja toinen, 26 on yhteydessä männän 27 kanssa, joka liikkuu sylinterissä 28. Mäntä 27 rajoittaa kaksi kammiota, ulomman 29 ja sisemmän 30, sylinterissä 28.

Ulompi kammio 29 on yhteydessä ulomman kammion 18 kanssa paineväli-ainejohdon 31 välityksellä, ja sisempi kammio 30 on yhteydessä sisemmän kammion 19 kanssa paineväliainejohdon 32 välityksellä. Hydraulinen paine kammiossa 18 ja kammiossa 29 on täten yhtä suuri. Se voima, joka siirtyy männän 27 ja aksiaalilaakerin 26 välillä, on suhteessa männän pinta-alaan. Jos männän 27 pinta-ala tehdään yhtä suureksi kuin mäntien 15 vast. l6 pinta-alat, jakaantuvat aksiaalivoimat tasaisesti vastaavien aksiaalilaakereiden 13, 14 ja 26 välillä, ja koska aksiaalivoimien on tasapainotettava toisensa, tulee kiinteä aksiaa-lilaakeri 25 myös vastaanottamaan suunnilleen saman aksiaalivoiman. Koska laakeri 25, samoin kuin laakeri 14, vastaanottaa myös säteen suuntaisia voimia, on mäntien pinta-alat säädettävä siten, että kaikkien laakereiden kestoaika tulee samaksi.

Edellä mainitun järjestelyn avulla on täten mahdollista jakaa jauhamisen aikana syntyvät jauhamisvoimat useiden aksiaalilaakereiden välille suhteessa niiden kestokykyyn. Esitetyn toteuttamismuodon mukaisesti on kummallekin akselille sovitettu kaksi aksiaalilaakeria, mutta luonnollisesti on mahdollista sovittaa kolme tai useampia laakereita keksinnöllistä ajatusta käyttäen. Säätöpuolelle tulee tällöin f 11 5 7 9 8 5 kunkin lisätyn aksiaalilaakerin kanssa yhdistetty mäntä, joka liikkuu samassa sylinterissä kuin muutkin männät ja johon vaikuttaa sama hydraulinen paine. Syöttöpuolelle tulee vastaavasti yksi mäntä kutakin lisättyä laakeria kohden.

Kuviossa 2 on esitetty yksityiskohtaisesti laakerointi 11 säätöpuo-lella. Laakeripesä 33 on laakeroitu akselin suunnassa liukuvaksi ulompaan laakeripesään 34, joka on kiinnitetty kiinteästi rungon 1 kanssa ja jonka pyöriminen estetään ulommassa kammiossa kiilaliitoksen tai senkaltaisen avulla. Laakeripesä 33 on ulomman painelevyn 35 välityksellä yhteydessä putkimaisen männänvarren 36 kanssa, joka ulottuu sylinteriin 17 ja jolle mäntä 16 on sovitettu.

Akselin 2 päähän on kiinnitetty holkki 37 ja tälle hoikille on sovitettu molemmat aksiaalilaakerit 13, 14. Sisempi laakeri 14 nojaa akselin suunnassa holkkimaisen laakeriosan 38 välityksellä laakeripe-sässä 33 olevaa uloketta vasten. Laakeriosa on akselin suunnassa jossain määrin liikkuva ja sen pyöriminen estetään kiilaliitoksen tai senkaltaisen avulla. Laakerin väljyys, sen ollessa kuormittamattomana, estetään sen johdosta, että jousi 39 puristaa laakeriosaa 38 laakeria 14 vasten laakeripesän 33 ulokkeen kohdalla. Vaihtoehtoisesti voi laakeriosa 38 olla rakennettu yhteen laakeripesän 33 kanssa, jolloin jousi 39 sovitetaan laakerin 14 ja laakeriosan 38 väliin.

Ulompi laakeri 13 on kiinnitetty kiinteästi hoikille 37 ja laakerei-den 13, 14 väliin on sovitettu välikeosa 40. Laakeri 13 nojaa akselin suunnassa sisempää painelevyä 4l vasten, joka vuorostaan nojaa sisempää männänvartta 42 vasten, jolle mäntä 15 on sovitettu. Painelevy 41 ja männänvarsi 42 on sovitettu siten, että ne mahdollistavat määrätyn vinottaisen sovituksen ja säteen suuntaisen liikkeen akselin keskiviivan suhteen. Tappi 43 estää painelevyn 4l pyörimisen tämän tapin kiinnittäessä toisiinsa painelevyt 35 ja 41.

Molemmat männät 15, 16 ovat samankeskisiä ja akselin suunnassa liikkuvia toistensa suhteen.

Sisempi mäntä 15 on tiivistetty tällöin ulompaa mäntää 16 vasten, joka vuorostaan on tiivistetty sylinteriä 17 vasten. Sisempi mäntä 15 estetään liukumasta pois ulommasta männästä tähän ulompaan mäntään 16 sovitetun pysäytysrenkaan 44 avulla.

m * 5 57985

Sisemmästä männästä 15 ulkonee männänvarsi 45 sylinterin 17 vastakkaisesta päästä. Tähän männänvarteen 45 on sovitettu pysäytysmutteri 46. Tämä aiheuttaa sen, että akselia 2 voidaan siirtää mekaanista py-säytyslaitetta vastaan, joka poistaa vaaran, että jauhinlevyt voisivat leikata kiinni toisiinsa. Keksinnön mukaista laitteistoa tavanomaisella tavalla käytettäessä ei tätä mekaanista pysäytyslaitetta käytetä, vaan jauhinraon säätö aikaansaadaan hydraulisen sylinterin 17 ja säätöventtiilin 22 avulla.

Osoituslaitteen 23 muodostaa tanko, joka on kiinnitetty ulompaan painelevyyn 35 niin, että se seuraa levyn aksiaalista liikettä. Tanko ulkonee ulomman laakeripesän 34 päädyssä olevan aukon kautta ja siihen vaikuttaa säätöventtiili 22 kuten edellä on esitetty.

Kun jauhinlevyt erotetaan toisistaan hydraulisen sylinterin 17 avulla, kevenee laakereiden 13 ja 14 kuormitus. Voima, joka suuntautuu tällöin vastakkaiseen suuntaan, siirtyy täten akselin suunnassa siirrettävästä sisemmästä laakeripesästä 33 pienemmän aksiaalilaakerin akselille 2, joka laakeri on sovitettu laakereiden 13 ja l4 sisäpuolelle.

Kuviossa 3 esitetään yksityiskohtaisesti syöttöpuolen laakerointi 12. Laakeripesä 48 on aksiaalisesti jossain määrin siirrettävissä ulommassa laakeripesässä 49, joka on yhdistetty kiinteästi runkoon 1. Laakeripesä 48 nojaa akselin suunnassa ulomman laakeripesän 49 päätyä 50 vasten. Syöttöpuolen jauhinlevyn aksiaalisen aseman määrää täten mainittu pääty 50. Pääty 50 on tämän johdosta aseteltavissa aksiaali-suunnassa joukon avulla kehälle sovitettuja asetusruuveja 51·

Laakeripesää 48 pidetään kiinni päädyssä 50 pulttien 52 avulla, jotka samanaikaisesti estävät laakeripesän 48 pyörimisen ulommassa pesässä 49.

Akselin 3 päähän on kiinnitetty holkki 53 ja tälle hoikille on sovitettu molemmat aksiaalilaakerit 25 ja 26. Sisempi laakeri 25 nojaa akselin suunnassa holkkimaisen laakeriosan 54 välityksellä laakeri-pesässä 48 olevaa vastetta vasten. Laakeriosa 54 on akselin suunnassa jonkin verran liikkuva, ja sen pyöriminen estetään kiilaliitoksen 55 tai senkaltaisen avulla.

Laakerivälys laakerin ollessa kuormittamattomana estetään puristamalla 6 57985 laakeriosa 54 laakeria 25 vasten laakeripesän 48 ulokkeessa olevan jousen 56 avulla.

Ulompi laakeri 26 on sovitettu kiinteäksi hoikille 53 ja laakereiden 25, 26 välillä on välikeosa 57· Laakeri 26 nojaa akselin suunnassa painelevyä 58 vasten, jonka keskiosa nojaa männänvartta 59 vasten, jolle mäntä 27 on sovitettu. Puristus levyn 58 pyörimisen estää tappi 60, joka yhdistää painelevyn päädyn 50 kanssa.

Päätyyn 50 on muodostettu sylinteri 28. Sylinteri 28 on suljettu kannella 6l, johon on myös sovitettu ura mäntää 27 varten.

Kun akselia 3 kuormitetaan akselin suunnassa ja suunnassa laakeroinnista 12 poispäin, pienenee aksiaalilaakereiden 25, 26 kuormitus ja sen sijasta alkaa pienempi aksiaalilaakeri 62 toimia. Tämä laakeri 62 on sovitettu molempien aksiaalilaakerien 25, 26 sisäpuolelle akselilla 3 olevan hoikin 53, ulokkeen ja laakeripesän 48 sisemmän päädyn 63 väliin.

Jauhamisen aikana esiintyvät akselin suuntaiset jauhamisvoimat siirretään säätöpuolen akselilta 2 osittain ulomman aksiaalilaakerin 13, sisemmän painelevyn 4l ja sisemmän männänvarren 42 kautta hydraulisen sylinterin 17 sisempään mäntään 15 sekä osittain sisemmän aksiaalilaakerin 14 laakeriosan 38, laakeripesän 33, ulomman painelevyn 35 ja putkimaisen männänvarren 36 kautta hydraulisen sylinterin 17 ulompaan mäntään 16. Aksiaalilaakerit 13 vast. 14 saavat tällöin sellaisen aksiaalisen kuormituksen, joka on suhteessa mäntien 15 vast. l6 tehokkaisiin pinta-aloihin.

Syöttöpuolella johdetaan akselin suuntainen jauhamisvoima akselilta 3 osittain sisemmän aksiaalilaakerin 25, laakeriosan 54 ja laakeripesän 48 kautta ulomman laakeripesän 49 päätyyn 50, sekä osittain ulomman aksiaalilaakerin 26, painelevyn 58, männänvarren 59, männän 27 ja kammiossa 29 olevan paineväliaineen kautta mainittuun päätyyn 50. Ulompi aksiaalilaakeri 26 kuormitetaan sellaisella aksiaalivoimalla, jonka määrää kammiossa 29 oleva paine ja männän 27 tehokas pinta-ala. Jäljellä oleva aksiaalivoima kuormittaa tällöin sisempää aksiaalilaa-keria 25.

Claims (8)

1. Laite kuitumateriaalin jauhamiseksi, joka käsittää kaksi vastakkaisiin suuntiin pyörivää jauhinlevyä, joita kumpaakin kannattaa pyörivä akseli, joista toinen on akselin suunnassa liikuteltavissa, jotka akselit on laakeroitu runkoon, jolloin kummankin akselin laakerit käsittävät ainakin kaksi aksiaalilaakeria jauhamisen aikana syntyvien akselin suuntaisten voimien vastaanottamiseksi, tunnet-t u siitä, että toisen akselin (2) aksiaalilaakerit (13, 14) siirtävät aksiaalivoiman runkoon (1) rungon (1) kanssa kiinteästi yhdistetyssä ensimmäisessä hydraulisessa sylinterissä (17) olevan vastaavan mäntänsä (15, 16) avulla, että yksi toisen akselin (3) aksiaalilaakereista (25) siirtää aksiaalipaineen suoraan runkoon (1), kun taas toisen akselin (3) muut aksiaalilaakerit (26) siirtävät aksiaalivoiman runkoon (1) kunkin rungon (1) kanssa kiinteästi yhdistetyssä toisessa hydraulisessa sylinterissä (28) sijaitsevan mäntänsä (27) avulla, sekä että molemmat hydrauliset sylinterit (17, 28) ovat yhteydessä toistensa kanssa hydraulisen paineväliaineen johtojen (31, 32) välityksellä .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisessä hydraulisessa sylinterissä (17) olevat männät (15, 16) ovat sovitetut samankeskisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunne ttu siitä, että jauhamisen aikana syntyvän aksiaalivoiman vastaanottaa kaksi kummallakin akselilla (2 vast. 3) sijaitsevaa aksiaalilaakeria (13, 14 vast. 25, 26).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnet tu siitä, että kummallakin akselilla (2 vast. 3) oleva ulompi aksiaalilaakeri (13 vast. 26) nojaa painelevyä (4l vast. 58) vasten, joka vuorostaan nojaa männän (15 vast. 27) kanssa yhdistettyä männänvartta (42 vast. 59. vasten, joka on dimensioitu siten, että se voidaan taivuttaa niin, että se mahdollistaa vinon aseman ja painelevyn (4l vast. 58) säteen suuntaisen liikkeen.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen akselin (2) aksiaalinen asema todetaan sellaisen toteamislaitteen (23) avulla, joka vaikuttaa säätöventtii-liin (22), paineväliaineen johtamisen säätämiseksi ensimmäiseen hydrauliseen sylinteriin (17)· 8 57985

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että yksi (14 vast. 25) kummallakin akselilla (2 vast. 5) oleva aksiaalilaakeri on myös sovitettu vastaanottamaan säteen suuntaisia voimia.

7· Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että mäntien (15, 16, 27) tehokkaat pinta-alat on dimensioitu siten, että aksiaalilaakereiden (13, 14, 25, 26) kestoaika tulee samaksi.

7 57985

8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisessä hydraulisessa sylinterissä (17) oleva sisin mäntä (15) on varustettu ulkonevalla männänvarrella (45), joka ulkonee sylinteristä (17) ja muodostaa yhdessä pysäytysmutterin (46) kanssa ensimmäisen akselin (2) aksiaalisen liikkeen mekaanisen pysäytyslait-teen.