FI57647B - Anordning foer att faesta ett eller flera byggelement i en byggnadsoeppning samt foerfarande foer framstaellning av denna anordning - Google Patents

Description

r_. KUULUTusjULKAisu en ^ a n W <11>UTLÄGGNINGSSKRIFT 5 764 7 (51) Kv.ik.3/Ir*t.ci.3 E 06 B 1/60 SUOMI —FINLAND (21) Pw#nttlh.li#mu» — PtttntaroBknlng 7536l6 (22) Hakamltptlvt — Anseknlnpdtf 22.12.75 (23) Alkuptlvl —GUtlghtttdtg 22.12.75 (41) Tullut |ulklMktl — Bllvlt offantilg 23.06.77

Pentti- Ja rekisterihallitus (44) Nlht,vik.lpMon ]. kuul.Julk.taun pm-

Patent· o«h reglsterstyrelsen Aroakin uttagd och utl.*ltrift.n publiccrtti 30.05*80 _ (32)(33)(31) Pietty «tuolkeu» —Biglrd prlorlttt (71)(72) Jörgen Skoubo Johansen, Hjortespringparken 26, 2730 Herlev, Tanska-Danmark(DK) ~ (7¾) Tampereen Patenttitoimisto (5¾) Laite yhden tai useamman rakennuselementin kiinnittämiseksi rakennus-aukkoon sekä menetelmä laitteen valmistamiseksi - Anordning för att fästa ett eller flera byggelement i en byggnadsöppning samt förfaran-de för framställning av denna anordning

Keksintö koskee laitetta yhden tai useamman rakennuselementin kiinnittämiseksi tarkoin rajattuun rakennusaukkoon esim. oven tai yhden tai useamman ikkunan kiinnittämiseksi muuriaukkoon tai yhden tai useamman seinäelementin tai paneelin kiinnittämiseksi aukkoon, jossa rajoitinpinnat kokonaan tai osittain muodostuvat vastaavien viereisten elementtien sivu- tai pääty-pinnoista .

Rakennuselementtiä, kuten ovea tai ikkunaa rtiuiir'iaukkoon kiinnitettäessä tarvitaan yleensä samalla sovitusta kiilojen tai sentapaisten elimien avulla, jotka lyödään muuriaukon aksiaalisten 2 57647 pintojen ja näitä pintoja vasten tulevien rakennuselementtien sivujen väliin. Kiilojen väliset raot täytetään senjälkeen tiivistysaineella, esim. lasivillalla ja senjälkeen suoritetaan saumaus, mitkä toimenpiteet ovat melko kalliita. Koska muuriaukkojen mitat vaihtelevat eivätkä kulmat ole tarkalleen halutun suuruisia (esim. 90°) sekä varsinkin koska myöskin kiilat vaativat suhteellisen runsaasti tilaa, otetaan laskelmissa normaalisti huomioon melko suuret välykset (n. 10-15 mm) rakennuselementin ulkosivun ja muuriaukon vaaka- _ suoran pinnan välillä. Tämän välyksen täyttö vaatii suhteellisen paljon kallista tiivistysainetta, samoin työtapa; kiilojen käyttö, kiinnitys, täyttö ja saumaus ovat suhteel-lisen aikaaviepiä ja siten kalliita työvaiheita.

Tekniikan tasoa kuvaavana voidaan esittää ruotsalainen patenttijulkaisu 123.880, jonka mukaisesti muurataan eräänlaisia liitososia muurausrakenteeseen. Muurausrakenne muurataan kehyslaatikon ympärille, joka sen jälkeen poistetaan ja rakenne varustetaan kehyksellä, joka kiinnitetään ruuveilla muurausrakenteeseen liitososien avulla. Liitososat voivat olla sauvoja, jotka laastin kovettumisen aikana tuetaan pönkillä ja paarteilla, Liitososat eivät kuitenkaan ole kulmaan taivutettuja kulmakappaleita, jotka ovat limittäin tai menevät toistensa sisään, mikä on oleellista tämän keksinnön mukaisessa laitteessa. Lisäksi keksinnön mukainen laite eroaa ruotsalaisen patenttijulkaisun 123.880 rakenteesta siinä suhteessa, että kulmakappaleet asennetaan vasta sen jälkeen kun muurausrakenne on kovettunut. _

Ruotsalainen julkaisu 130.047 esittää oviin ja ikkunoihin tarkoitettua karmirakennetta, joka voidaan asentaa aukkoon siten, ettei aikaisemmin tehty pintakäsittely vaurioidu.

Tällöin karmi asennetaan nk. piilokarmiin, joka asennetaan muurauksen yhteydessä ja jonka ympärille seinä muurataan.

Asennus tapahtuu siten, että ruuvit, naulat ja kiinnitys-elimet peitetään kehykseen. Tämänkään julkaisun mukainen rakenne ei sisällä kulmakappaleen muotoisia muotokiskoja, jotka asennetaan muurauksen kovettumisen jälkeen.

3 57647

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan ylläkuvatun tapainen, helposti asennettava laite, joka säästää huomattavasti tiivis-tysaineita ja jonka avulla rakennuselementin tai rakennus-elementtien pystytys ja kiinnitys yksittäiseen rakennus-aukkoon saadaan samalla helpoksi ja halvaksi.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on pääasiassa tunnusomaista se, että kiskot ovat kulmaan taivutettuja, ohuesta levystä valmistettuja kulmakappaleita, jotka on puristettu kiinni rakennus- _ aukon nurkkiin ja sivupinnoille, ja että toistensa sivulle asettuvat kulmakappaleiden vapaat päät limittyvät tai menevät toistensa sisään, etupäässä teleskooppisesti, suhteellisen lyhyen matkan siten, että vapaat päät sovitetaan mainitun pinnan läheisyyteen ja siten pääasiassa vältetään mainittujen päiden ja pinnan väliin jäävä rako.

Keksinnön toisen tunnusmerkin mukaisesti yksityisen kulmakappa-leen suorakulmaisesta rakennusaukon sivupinnasta aukkoon päin suuntautuva laippa on siten halkaistu taivutuskohdasta, että laipat tässä kohdin limittyvät.

v

Keksinnön kolmannen tunnusmerkin mukaisesti se laippa, joka muodostaa vastin- ja/tai ohjauspinnan osalle kulmakappaleita, on välittömästi rakennuselementin takaosan läheisyydessä.

— Keksinnön neljännen tunnusmerkin mukaisesti kahden pystysuoran tai vinosti toistensa suhteen sijaitsevan kulmakappaleen vapaiden päiden limitys on siten järjestetty, että alaspäin virtaava vesi ei pääse limityspaikan läpi, jolloin ylempi vapaa pää sijaitsee lähellä rakennusaukon sivupintaa ja alempi vapaa pää sijaitsee ylemmän vapaan pään sisäpuolella katsottuna rakennusaukon keskustaan .

Keksinnön viidennen tunnusmerkin mukaisesti kulmakappaleet muodostavien kiskojen poikkileikkaus on U-muotoinen ja että toisiaan vasten rajoittuvat kulmakappaleiden vapaat päät ovat toisiinsa nähden sivuttain rakennusaukon akselin suunnasta katsottuna, 4 57647 niin että muodostuu kaksi suhteellisen ohutta, säteittäistä, sisäänpäin suuntautuvaa laippaa ja yksi näiden väliin sovitettu sisäänpäin suuntautuva kaksoislaippa, jotka laipat voivat olla yhteisvaikutuksessa urien kanssa rakennuselementin säteittäi-sesti ulkonevalla sivuilla.

Keksinnön erään lisätunnusmerkin mukaisesti kulmakappaleet muodostavat kiskot on puristettu rakennusaukon sivupintoja vasten puris-tusmekanismien avulla, jotka on asetettu rakennuselementtiin.

Keksinnön erään toisen lisätunnusmerkin mukaisesti kukin puris-tusmekanismi käsittää sankaelimen, joka ulottuu rakennuselementin sisään ja joka yhdistää viereisten, kulmakappaleet muodostavien _ kiskojen liitettävät osat ja joka on siten sovitettu, että se voi puristaa kiskot irti toisistaan niiden pituussuunnassa, kun siihen vaikuttaa rakennuselementtiin järjestetty kiristys-osa, samalla kun sankaelin saatetaan säteittäisen voiman vaikutukselle alttiiksi, jonka ansiosta se oikenee, jolloin kiskot ensin puristuvat kulmiin ja senjälkeen rakennusaukon pintoihin.

Keksinnön erään tunnusmerkin mukaisesti kulmakappaleet muodostavat kiskot käsittävät yhden tai useampia säteittäisesti ulospäin suuntautuvia laippoja, tappeja tai ulokkeita, jotka voivat olla yhteisvaikutuksessa rakennusaukon sivupinnoissa olevien aukkojen kanssa tai näihin ulottuvissa rakennuksen pinnoissa.

Keksinnön erään tunnusmerkin mukaisesti kulmakappaleet muodostavien kiskojen sisäänpäin suuntautuvat laipat ovat siten muotoillut ja niillä on sellainen poikkileikkaus, että ne voivat olla yhteisvaikutuksessa rakennuselementin säteittäisesti ulkonevissa pinnoissa olevien urien kanssa, myöskin jo ennenkuin kiskot ja rakennuselementti asennetaan rakennusaukkoon ja urat, sikäli kuin rakennuselementti on lasiruutua, voi olla muodostettu asennuslistaan, joka on liimattu lasiruudun päälle ennen sen toimittamista rakennuspaikalle.

Keksinnön erään tunnusmerkin mukaisesti kukin kulmakappaleet muodostavista kiskoista muodostuu kahdesta osakiskosta, jotka ovat 5 57647 poikkileikkaukseltaan pääasiassa L-muotoiset, jotka osakiskot on siten sovitettu toistensa sisään, että niissä on kaksi säteit-täisesti sisäänpäin ulottuvaa laipaa, joiden keskinäistä etäisyyttä voidaan säätää niin, että rakennuselementti voidaan kiinnittää niiden väliin.

Vielä keksinnön erään lisätunnusmerkin mukaisesti profiilikis-koissa on pääasiassa samansuuntaisina rakennusaukon aksiaalisten pintojen kanssa kulkevat laipat, jotka mahdollisesti on varustettu aukoilla.

Vielä keksinnön erään lisätunnusmerkin mukaisesti profiilikis-kojen säteittäisesti sisäänpäin ulottuvissa laipoissa on aukkoja puristuselimiä varten, joilla rakennuselementti voidaan kiinnittää liimaamalla profiilikiskoihin.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle laitteen valmistamiseksi on pääasiassa tunnusomaista se, että kiskot kulman muotoon taivutettuina kulmakappaleina ensin painetaan jokainen omaan rakennus-aukon kulmaansa, jonka jälkeen kulmakappaleiden vapaat päät kiinnitetään aukon sivupintoihin kiinnityselimen ja/tai kiinnipuristuksen avulla näitä pintoja vasten.

Keksinnön mukaisen menetelmän erään toisen tunnusmerkin mukaisesti kiskojen puristus rakennusaukon kulmiin suoritetaan puris-tusmekanismien avulla, jotka on rakennettu rakennuselementin sisään, jolloin kiskot aluksi sijoitetaan rakennuselementin säteittäisesti ulospäin käännetyille sivuille mahdollisesti kosketuksissa ja tilapäisesti tiiviisti painautuneina tätä elementtiä vasten.

Keksinnön mukaisen menetelmän lisätunnusmerkin mukaisesti kulma-kappaleet, jotka asennetaan rakennusaukon vastakkaisiin nurkkiin, painetaan samanaikaisesti edellämainittuihin nurkkiin laajentuvalla puristintyökalulla, joka väliaikaisesti asetetaan ko. kulmakappaleparin väliin.

6 57647

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää myös useiden rakennuselementtäsn kiinnittämiseen samaan rakennusaukkoon tarkoitettujen useiden laitteiden valmistamiseksi, jolloin tälle menetelmälle on tunnusomaista se, että kaikki rakennuselementit ja niihin kuuluvat kulmakappaleet asetetaan vierekkäin rakennus-aukkoon, minkä jälkeen ne kulmakappaleet, jotka ovat rakennus-aukon kulmissa, ensin puristetaan näihin kulmiin, minkä jälkeen ne kiinnitetään aukon sisäänpäin käännettyihin sivupintoihin kiinnityselimien avulla ja/tai painetaan em. pintoja vasten ja että kulmakappaleet, jotka ovat rakennuselementtien toisiaan vasten painautuvien kulmien kohdalla, tämän jälkeen yhdistetään pareittain, jolloin mahdollisesti syntyy tiivistysnauha tähän väliin, ja että nämä pareittain yhdistetyt kulmakappaleet sen ~ jälkeen puristetaan rakennusaukon sivupintoihin ja kiinnitetään em. pintoihin kinnityselimien avulla ja/tai painetaan em. pintoja vasten.

7 57647

Keksintöä on selostettu lähemmin seuraavassa viitaten samalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää ikkunaa, joka on kiinnitetty muuriaukon tapaiseen rakennusaukkoon keksinnön mukaisen laitelman avulla, takaa eli rakennuksen ulkopuolelta katsottuna, kuva 2 esittää samaa edestä eli rakennuksen sisäpuolelta katsottuna , kuva 3 esittää leikkausta A-A kuvassa 2, kuva 4 esittää profiilikiskoa, joka on taivutettu samaan tasoon muurin kanssa ja joka on sijoitettu muuriaukossa olevaan kulmaan, kuva 5 esittää samaa taivutettavaksi ja asennettavaksi muuri-aukossa olevaan kulmaan, kuva 6 esittää kuvassa 2 olevaa kehystettyä osaa B suurennettuna, kuva 7 esittää kuvaa 3 vastaavaa leikkausta eräästä toisesta keksinnön mukaisesta profiilikiskosta yhdessä ikkunakonstruk-tioesimerkin kanssa, kuva 8 esittää leikkausta kolmannesta keksinnön mukaisesta profiilikiskosta muuriaukkoon sovitettuna, kuva 9 esittää leikkausta neljännestä keksinnön mukaisesta profiilikiskosta sovitettuna ikkunakehykseen, kuva 10 esittää pitkittäisleikkausta ikkunakehyksestä, johon ennakolta on sovitettu keksinnön mukainen profiilikisko, kuva 11 esittää muuriaukkoa, jossa profiilikiskot kulmakappalei-den muodossa ovat valmiina asennusta varten, kuva 12 esittää kuvan 7 tapaista leikkausta eräästä keksinnön mukaisen laitelman suoritusmuodosta lämpöruudun yhteydessä, kuva 13 esittää vierekkäisten U-muotoisten profiilikiskojen vastakkain olevia päitä ylhäältä katsottuna, kuva 14 samaa sivusta katsottuna, kuva 15 esittää vierekkäisten, eri tasossa olevien U-muotoisten profiilikiskojen vastakkain olevia päitä, kuva 16 leikkausta D-D kuvassa 15, 8 57647 kuva 17 esittää kuvaa 12 vastaavaa leikkausta viidennestä keksinnön mukaisesta laitelmasta, jota käytetään lämpöruudun kiinnittämiseksi rakennusaukkoon, jonka aukon yhden sivun muodostaa samantapaisen termoruudun vastaava laitelma, ja kuva l8 esittää useita tämäntapaisia lämpöruutuja kiinnitettynä rakennusaukkoon.

Kuvissa 1 ja 2 esitettyä laitelmaa käytetään rakennuselementin esim. ikkunan 2 kiinnittämiseksi rakennusaukkoon esim. muuri-aukkoon 3· Ikkuna, joka käsittää kehyksen 4 ja ruudun 5? on kuvan 3 mukaisesti kiinnitetty suoraan vastin- ja/tai ohjauspintaan 9 muuriaukosta säteensuuntaisena ulkonevan laitelman 1 laipassa 6, käyttämällä kiinnityseliminä 11 ruuveja. Laitelma käsittää sopi-vimmin terästä olevat L-profiilikiskot 7? jotka ulottuvat koko muuriaukon kehän ympäri sen pääasiassa akselinsuuntaisissa pinnoissa 8. Nämä profiilikiskot 7? jotka voivat olla ohutta levyä, on niiden muuriaukkoon nähden akselinsuuntaisesti sovitettujen laippojen 10 suhteen kiinnitetty muuriaukon pintoihin 8 kiin-nityselimillä 12; akselinsuuntaisen laipan 10 ja muurin väliin on asetettu ohut kerros tiivistysainetta 13? joka sopivimmin voi olla liimautuvaa. Tiivistysainetta tarvitaan kuitenkin vain vähän.

Kuvassa 1 esitetyssä laitelmassa on neljä kiskoa, jotka on taivutettu neljän kulmakappaleen 14, 15? 16 ja 17 muodostamiseksi.

Kukin kisko on taivutettu tasossa, joka yhtyy siihen kiskonlaippaan 6 (kuva 3)? joka muodostaa rakennuselementin vastin- ja/tai ohjauspinnan, jolloin laippa 6 on varustettu ralla 18 (kuva S)· Taitoksen jälkeen uraan päin olevat laipan osat 6a ja 6b tulevat limittäin toistensa päälle, kuten kuvassa 4 vasemmalla puolella on esitetty. Selvyyden vuoksi on rakennuselementti jätetty pois kuvissa 4 ja 5·

Vierekkäin olevat kulmakappaleiden 14 ja 15 vapaat päät 14a ja 15a voivat, kuten kuvassa 6 on esitetty, olla limittäin päällekkäin. Mikäli vapaiden päiden profiili on onteloprofiili, on mahdollista sovittaa päät teleskooppisesti sisäkkäin eikä limittäin päällekkäin.

Käytettyjen ohutseinämäisten profiilikiskojen seinämävahvuus on niin pieni - nimittäin 0,5 - 2,0 mm - että ne "porrasaskelmat", 9 57647 päällekkäin olevat osat viereisissä päissä ja kulmissa, eivät muodosta mitään estettä rakennuselementin tiiviin ja lujan kiinnityksen aikaansaamiseksi laitelmassa. Profiilikiskot voivat mahdollisesti olla 1,5 mm esimaalattua alumiinilevyä.

Kaikki keksinnön mukaiseen laitelmaan kuuluvat limittäin olevat osat on sovitettu siten, että alastihkuva vesi ei pääse valumaan rakennuselementtiin.

Profiilikiskojen profiili valitaan kiinnitettävän rakennuselementin mukaan - varsinkin ikkunarakenteen osalta. Profiilikiskot 7a ku-^ vassa 7 voivat, esim. kun halutaan kiinnittää alumiinikehys 19, johon on sovitettu pielet muodostava muovielementti 20, olla ohutseinämäiset U-profiilit.

Haluttaessa voidaan profiilikiskot sovittaa muuriaukkoon siten, että säteittäisesti sisäänpäinulottuva laippa 6 (kuva 3), joka muodostaa vastin- ja /tai ohjauspinnan, ylhäällä muuriaukossa sijaitsee mainitun rakennuselementin edessä, kun taas alhaalla muuriaukossa se sijaitsee elementin takana.

Kuvassa 8 esitetyssä profiilikiskon 7b suoritusmuodossa on säteittäisesti ulkoneva laippa 21, joka on sovitettu vasten seinän aukkoon rajoittuvia pintoja 68 tai seinäaukon pintoihin 8 tehtyjen, seinän sisään ulottuvien urien radiaalisia pintoja vasten (ei esitetty kuvassa). Kiskossa on vielä säteensuuntaisena ulkoneva laippa, tappi tai uloke 22, joka on yhteisvaikutuksessa muuri-_ aukon akselinsuuntaisessa pinnassa 8 olevan syvennyksen kanssa.

Sen lisäksi että laitelma on kiinnitetty muuriin kiinnityselimien 12, kuten ruuvien, saumojen, tappimaisten elinten jne. avulla, w voi se olla puristettu kiinni muuriaukon aksiaalista pintaa vasten.

Tähän tarvittavat puristusvoimat voidaan saada aikaan esim. pu-ristusmekanismien 23, kuten esim. ruuvien avulla, jotka kuten kuvassa 2 ovat sovitettut vastaavan rakennuselementin sisään. Tässä tapauksessa on profiilikiskot sopivimmin varustettu mainituilla laipoilla ja tapeilla 21 ja 22 (kuva 8).

Asennettaessa keksinnön mukaista laitelmaa (kuvat 1-3) muuriaukkoon painetaan profiilikiskot 7 ensin muuriaukon kulmiin hyvän tiiveyden varmistamiseksi. Sen jälkeen ne kiinnitetään kiinnitys-elimillä 12 muuriaukon aksiaalisiin pintoihin 8 tai painetaan niitä 57647 10 vasten puristusraekanismien 23 avulla. Silloin kun profiilikiskot kiinnitetään muuriaukon pintoihin kiinnityselimillä, voidaan kiskot sovittaa muuriaukkoon, ennenkuin rakennuselementti sovitetaan siihen. Rakennuselementti kiinnitetään senjälkeen kiskojen vastin-ja/tai ohjauspinnan muodostaviin laippoihin 6 siihen ennakolta sovitettujen kiinnityselimien 11 avulla. Silloin kun profiilikiskot halutaan kiinnittää puristusmekanismeilla, on kiskot ja rakennuselementti - jossa puristusmekanismit sijaitsevat - ehdottomasti asennettava samanaikaisesti. Erään keksinnön erityisen soveliaan suoritusmuodon mukaan voivat profiilikiskot olla ennakolta asetetut rakennuselementin muuriaukon pinnoista säteittäisesti ulkone- _ ville sivuille, kuten kuvassa 9 on esitetty, jossa profiilikiskot on merkitty numerolla 7c ja kuten kuvassa 7 niillä on U-profiili, jolloin säteittäisesti sisäänpäintyöntyvät laipat 71 ja 72 ovat yhteisvaikutuksessa ikkunakehyksen 24 urissa 24a ja 24b. Ikkuna-kehys ΛΟΪ olla esim. varustettu neljällä profiilikiskosta muodostetulla kulmakappaleella, jossa viereisten kiskojen vierekkäin olevat päät on työnnetty teleskooppisesti sisäkkäin. Jotta profiilikiskot asennustyön aikana ensin puristuvat aukon kulmia vasten, voivat puristusmekanismit käsittää sankaelimet 25 - joista yksi on esitetty kuvassa 10 - joka sitoo viereisten kiskojen vierekkäin olevat osat. Tämä sankaelin on siten sovitettu, esim. saranoiden avulla, että se voi painaa kiskot erilleen toisistaan aukon kulmia kohti, kun mekanismiin kuuluva kiristyselin 26 painaa sitä vasten, ja samalla profiilikiskot tukeutuvat muuriaukon aksiaalisia pintoja vasten. Kun sankaelintä aluksi jännitetään, se oikenee, jolloin kiskot irtoavat toisistaan niiden pituussuunnassa. Vähi-telien kun kiskot kiristyvät muuriaukon kulmia vasten, aiheuttaa sankaelimen jatkuva vaikutus sen, että kiskot tämän jälkeen puristuvat lujasti muuriaukon aksiaalisia pintoja vasten.

Asennettaessa neljästä kulmakappaleesta muodostettua laitelmaa kiinnityselinten 12 avulla, voidaan molemmat diagonaalisesti vastakkain olevat kulmakappaleparit sopivasti asentaa muuriaukkoon samanaikaisesti kunkin laajenevan puristustyökalun 27, 28 avulla, joka on sovitettu kunkin parin kulmakappaleiden välille. Tämä puristustyökalu puristaa kunkin kulmakappaleparin lujasti muuri-aukon vastaavia kulmia vasten, kuten kuvassa 11 on esitetty. Kun kulmakappaleita pidetään kiinni puristustyökalujen avulla, kiinnitetään kulmakappaleet sitten kiinnityselimien avulla, jolloin „ 57647 kulraakappaleiden vapaat päät käännetään (puristetaan) muuriaukon aksiaalisia pintoja vasten kuvassa 11 esitetystä asennosta. Muutamat kiinnityselimet järjestetään siten, että ne lävistävät kulma-kappaleiden vapaiden päiden limittäin olevat osat.

Paisuvia puristustyökaluja voidaan käyttää myöskin profiilikiskojen yhteydessä, jotka ennakolta on asetettu rakennuselementtiin. Esim. kuvassa 12 esitetty keksinnön suoritusmuoto on asennettu käyttäen tällaisia työkaluja. Profiilikiskojen, joita tässä on merkitty numerolla 7d, poikkileikkausmuoto on tässä kuten kuvissa 7 ja 9 „ pääasiassa U-muotoinen ja on asennusta varten muuriaukkoon ja sen aikana sovitettu rakennuselementtiiin, lämpöruutuun 32. Profiili-kiskoissa on vielä laipat 28 ja 29, jotka muuriaukossa ovat samansuuntaisina sen aksiaalisten pintojen kanssa. Vielä on profiili-kiskoissa säteittäisesti ulkoneva laippa tai tappi 30, joka voi olla yhteisvaikutuksessa muurissa olevan syvennyksen kanssa. Asennettaessa voivat paisuntatyökalut - samalla kun ne ovat samansuuntaisina ruudun kanssa ja ulottuvat päällekkäin olevien profiili-kiskojen (esim. kulmakappaleiden) väliin - tukeutua tai tarttua kiinni laippoihin 28 ja 29. Kulmakappaleiden ollessa kyseessä, samalla kun työkaluilla pidetään kulmakappaleet lujasti muuriaukon kulmia vasten, kiinnitetään kulmakappaleiden vapaat päät toisiinsa liitoselinten, kuten popniittien avulla, jotka viedään päällekkäin olevien osien läpi, samalla kun kulmakappaleet työnnetään muuri-pintoja vasten. Myöskin on mahdollista kiinnittää kulmakappaleiden vapaat päät suoraan muuripintoihin kiinnityselinten avulla, jotka viedään laippojen 28 ja 29 läpi.

Laipat 28 ja 29 voidaan jättää poiskin, jos paisuntatyökalujen vastimena käytetään aukkoa 31a, joka kuvan 12 mukaan on järjestetty profiilikiskojen säteittäisesti sisääntyöntyvään laippaan 31 muuri-aukon kulmasta ulospäin. Tässä tapauksessa profiilikiskot kootaan ylläkuvattujen liitoselinten avulla, jotka viedään päällekkäin olevien osien läpi, siten että kiskot puristetaan kiinni muuriaukkoon .

*

Itse rakennuselementti, joka tässä tapauksessa on lämpöruutu 32, kiinnitetään senjälkeen profiilikiskon laippoihin 31, joista toinen muodostaa vastmpinnan puristamalla nämä laipat yhteen erityisten puristuselinten avulla, joita kuvassa ei ole esitetty ja jotka viedään laippojen aukkojen 31a läpi. Tällaisena liitoselimenä ! 2 57647 voidaan käyttää kiristysruuvia. Mikäli kuvan 12 mukaisista profiili-kiskoista puuttuu toinen Säteittäisesti sisäänpäintyöntyvä laippa 3l, voidaan lämpöruutu ajatella kiinnitettäväksi kiilojen tai sentapaisten elinten avulla, jotka työnnetään akselinsuuntaisena ruudun ja profiilikiskojen ja/tai muurin aksiaalisten pintojen väliin.

Viereisten profiilikiskojen vierekkäin olevat päät ovat sopivimmm limittäin toistensa päällä, kuten on mainittu. Ohutseinämäisissä profiilikiskoissa ei tuota mitään vaikeuksia asettaa U-muotoisen profiilin pää toisen U-muotoisen profiilin päähän, siten että viereisten kiskojen väliin muodostuu teleskooppinen liitos.

Kiskot voidaan kuitenkin, kuten kuvassa 13 ja 14 on esitetty, työntää sisäkkäin sitenkin, että toisen kiskon pääasiassa samansuuntaiset laipat 33 ja 34 asetetaan samalle puolelle toisen kiskon pääasiassa samansuuntaisten laippojen 35 ja 36 suhteen. Kiskoissa on edelleen pituussuuntaiset, yhteisvaikutuksessa olevat raot 37 ja 38 kahden päällekkäin olevan laipan 34 ja 3t> juuressa, jolloin kiskot voivat haarukkamaisesti tarttua toisiinsa.

Suhteellisen suuria rakennuselementtejä kiinnitettäessä voi olla edullista järjestää yksittäiset profiilikiskot erillisiin säteit-täisiin tasoihin rakennusaukossa, kuten kuvissa 15 ja 16 on esitetty. Tällöin muodostavat profiilikiskojen 140 ja 150 toisiinsa tukeutuvat päät yhdessä kolme säteissuuntaista laippaa 14', 15' ja 14,f, joista keskimmäinen 1411 on kaksinkertainen laippa.

Kuvassa 17 on termoruuduksi muodostettu ja keksinnön mukaisella laitelmalla varustettu rakennuselementti 39a kiinnitetty vastaavaan elementtiin 39b. Tämä viimemainittu keksinnön mukainen laitelma muodostaa siten aksiaaliset pinnat rakennusaukon yhdellä sivulla. Laitelman muodostaa tässä kaksi osakiskoa 41a, 42a tai 41b, 42b, joiden poikkileikkaus on L-muotoinen ja jotka on sovitettu sisäkkäin, niiden säteensuuntaisten laippojen 41af, 42a1, 41b’, 42b' tarttuessa vastaaviin uriin 43a, 44a, 43b, 44b. Nämä urat on muodostettu asennuslistoihin 40a tai 40b, jotka on liimattu lämpö-ruutujen päälle ennen niiden tuontia rakennuspaikalle. Ennenkuin molemmat laitelmat yhdistetään toisiinsa esim. kiinnityselimien 43 avulla, sovitetaan säteensuuntaisten laippojen 41a* ja 42a’ tai 41b' ja 42b' keskinäinen etäisyys siirtämällä yksittäisiä osa-kiskoja toistensa suhteen rakennusaukon säteissuunnassa, siten että rakennuselementti voidaan kiinnittää laitelmaan. Toisessa tämäntapaisessa suoritusmuodossa voi toinen L-muotoisista osakiskoista jäädä pois.

13 57647

Kuvassa 18 on esitetty neljä rakennuselementtiä 45, 46, 47 ja 48, jotka on tällä tavoin kiinnitetty muurin 3 aukkoon. Kiinnitys tapahtuu kuitenkin siten, että ensin painetaan kulmakappaleet 49, 50, 51 ja 52, jotka ovat aukon kulmissa, siitä ulospäin, jonka jälkeen näiden kulmakappaleiden vapaat päät kiinnitetään (mahdollisesti puristetaan kiinni) aukon aksiaalisiin pintoihin. Ne kulmakappaleet, esim. 53 ja 54, jotka sijaitsevat rakennuselementtien 46 ja 47 yläpuolisissa vierekkäisissä kulmissa, yhdisteään sitten samalla tavoin kuin kuvassa 17 on esitetty. Osakiskojen 41a, 42b välille on mahdollisesti sovitettu tiivistyslista, jotka piirustuksessa ei ole esitetty. Kulmakappaleet 55 ja 56 yhdisteään vastaavasti, ja myöskin kaikki muut vastaavat kulmakappaleparit. Nämä kulmakap-paleparit puristetaan - paisuntatyökalujen avu..a, joita piirustuk-sessa ei ole esitetty - joko rakennusaukon ylä- tai alapintaa vasten ja kiinnitetään (puristetaan kiinni) sitten tähän kiinnitys-elimien avulla, joita ei ole piirustuksessa esitetty, ylläkuvatulla tavalla.

Mikäli jokin kuvassa 18 esitetyistä rakennuselementeistä rikkoutuu, sen poistaminen on helppoa. Näin muodostuva aukko voidaan täyttää rakennuselementtiä asennettaessa, painamalla ylläesitetyllä tavalla ensin kulmakappaleet aukon kulmiin, jonka jälkeen kulmakappaleiden vapaat päät kiinnitetään (mahdollisesti puristetaan kiinni) aukon aksiaalisiin pintoihin.

Keksinnön mukaisen laitelman avulla asennettavat rakennuselementit " voivat olla ikkunaelementtejä, kuten yllä, mutta ne voivat myöskin olla ovia, joita asennetaan väliseinässä olevaan aukkoon. Vielä voi rakennuselementti olla suuri seinäelementti, joka kiinnitetään " kantavaan rakenteeseen elementtirakentamisen yhteydessä. Myöskin voi rakennuselementti olla paneeli, joka asennetaan aukkoon, esim. toisten vastaavien paneelien välille.

Keksintöä voidaan monin eri tavoin muunnella poikkeamatta silti sen ideasta.

Claims (14)

1. Laite yhden tai useamman rakennuselementin (4, 5» 19, 20; 24$ 32$ 39a, 39b$ 45, 46, 47, 48) kiinnittämiseksi rakennus-aukkoon tai aukkoon, jonka rajapinnat (8) ovat tarkkaan rajatut, esim. yhden oven tai yhden tai useamman ikkunan kiinnittämiseksi rakennusaukkoon tai yhden tai useamman seinäelementin tai paneelin kiinnittämiseksi aukkoon, jonka rajapinnat joko osittain tai kokonaan muodostuvat vastaavien naapurielementtien sivu- tai päätypinnoista, joka laite käsittää kiskot (7, 7a, 7b, 7c, 7d, 14, 15, 16, 17, 140, 150, 41a, 42a, 41b, 42b, 49, 50, 51, 52, 53, 54, 55, 56), jotka ulottuvat koko rakennusaukon piirin ympäri pääasiassa sen sivupinnoilla (8) tai vain osalla niistä, ja jotka kiskot muodostavat suorassa kulmassa pinnasta (8)'lähtevän vastin- ja/tai ohjauspinnan (9) johon rakennuselementti (4, 5, 19, 20, 24, 39a, 39b, 45, 46, 47, 48) voidaan asentaa ja kiinnittää ja/tai ohjata, tunnettu siitä, että kiskot ovat kulmaan taivutettuja, ohuesta levystä valmistettuja kulmakappaleita (14, 15, 16, 17), jotka on puristettu (23) kiinni rakennusaukon kulmiin ja sivupinnoille, ja että toistensa sivulle asettuvat kulma-kappaleiden (14, 15) vapaat päät (14a, 15a) limittyvät tai menevät toistensa sisään, etupäässä teleskooppisesti (kuva 6), suhteellisen lyhyen matkan siten, että vapaat päät (14a, 15a) sovitetaan mainitun pinnan (8) läheisyyteen ja siten pääasiassa vältetään mainittujen päiden (14a, 15a) ja pinnan (8) väliin jäävä rako.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että yksityisen kulmakappaleen suorassa kulmassa rakennusaukon sivupinnasta aukkoon päin suuntautuva laippa on siten halkaistu (l8) taivutuskohdasta, että laipat (6a, 6b) tässä kohdassa limittyvät (kuvat 2, 4, 5)· 1 Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että se laippa (6), joka muodostaa vastin-ja/tai ohjauspinnan (9) osalle kulmakappaleita (14, 15, 16) on välit tömästi rakennuselementin (4, 5) takaosan läheisyydessä. 15 57647

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kahden pystysuoran tai vinosti toistensa suhteen sijaitsevan kulmakappaleen vapaiden päiden limitys on siten järjestetty, että alaspäin virtaava vesi ei pääse limityspaikan läpi, jolloin ylempi vapaa pää sijaitsee lähellä rakennusaukon sivupintaa ja alempi vapaa pää sijaitsee ylemmän vapaan pään sisäpuolella katsottuna rakennusaukon keskustaan.

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen laite, tunnettu ^ siitä, että kulmakappaleet muodostavien kiskojen poikkileik kaus on U-muotoinen ja että toisiaan vasten rajoittuvat kulmakappaleiden vapaat päät (140 ja 150) (kuvat 15 ja 16) " ovat toisiinsa nähden sivuttain rakennusaukon akselin suunnasta katsottuna, niin että muodostuu kaksi suhteellisen ohutta säteittäistä, sisäänpäin suuntautuvaa laippaa (141j 15') ja yksi näiden väliin sovitettu sisäänpäin suuntautuva kaksois-laippa (14Tt), jotka laipat voivat olla yhteisvaikutuksessa urien kanssa rakennuselementin säteittäisesti ulkonevilla sivuilla.

6. Patenttivaatimusten 1-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että kulmakappaleet muodostavat kiskot (14, 15, 16 ja 17) on puristettu rakennusaukon sivupintoja vasten puristus-mekanismien (23) avulla, jotka on asetettu rakennuselementtiin. 7» Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kukin puristusmekanismi käsittää sankaelimen (25) , joka ulottuu rakennuselementin sisään ja joka yhdistää viereisten, kulmakappaleet muodostavien kiskojen (14 ja 15) liitettävät osat ja joka on siten sovitettu, että se voi puristaa kiskot irti toisistaan niiden pituussuunnassa, kun siihen vaikuttaa rakennuselementtiin järjestetty kiristysosa (26) , samalla kun sankaelin saatetaan säteittäisen voiman vaikutukselle alttiiksi, jonka ansiosta se oikenee, jolloin kiskot ensin puristuvat kulmiin ja sen jälkeen rakennusaukon pintoihin (8). 57647 16

8. Patenttivaatimusten 1-7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kulmakappaleet muodostavat kiskot (7b, 7d) käsittävät yhden tai useampia säteittäisesti ulospäin suuntautuvia laippoja, tappeja tai ulokkeita (21, 22; 30)» jotka voivat olla yhteisvaikutuksessa rakennusaukon sivupinnoissa (8) olevien aukkojen kanssa tai sivupintoihin ulottuvien rakennuksen pintojen (68) kanssa (kuva 8 ja 12).

9. Patenttivaatimusten 1-8 mukainen laite, tunnettu s i it ä, että kulmakappaleet muodostavien kiskojen sisäänpäin suuntautuvat laipat (71 ja 72) ovat siten muotoillut ja niillä on sellainen poikkileikkaus, että ne voivat olla yhteisvaikutuksessa rakennuselementin(24) säteittäisesti ulkonevissa pinnoissa olevien urien (24a ja 24b) kanssa, myöskin jo ennenkuin kiskot ja rakennuselementti asennetaan rakennusaukkoon (kuva 9) ja urat (43a, 44a, 43b, 44b), sikäli kun rakennuselementti on lasiruutua (39a, 39b) voi olla muodostettu asennuslistaan (40a, 40b), joka on liimattu lasi-ruudun päälle ennen sen toimittamista rakennuspaikalle (kuva 17)·

10. Patenttivaatimusten 1-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kukin kulmakappaleet muodostavista kiskoista muodostuu kahdesta osakiskosta (41a, 42a ja 41b, 42b), jotka ovat poikkileikkaukseltaan pääasiassa L-muotoiset, jotka osakiskot on siten sovitettu toistensa sisään, että niissä on kaksi säteittäisesti sisäänpäin ulottuvaa laippaa (41a’, 42a' ja 42a', 42b'), joiden keskinäistä etäisyyttä voidaan säätää niin että rakennuselementti (39a, 39b) voidaan kiinnittää niiden väliin (kuva 17).

11. Patenttivaatimuksen 5 tai 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että profiilikiskoissa (7d) on pääasiassa samansuuntaisina rakennusaukon sivupintojen (8) kanssa kulkevat laipat (28 ja 29), jotka mahdollisesti on varustettu aukoilla.

12. Patenttivaatimuksen 9 tai 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että profiilikiskojen (7d) säteittäisesti 17 5764 7 sisäänpäin ulottuvissa laipoissa (31) on aukkoja (31a) puris-tuselimiä varten, jolloin rakennuselementti (32) voidaan kiinnittää liimaamalla profiilikiskoihin.

13· Menetelmä vaatimusten 1-12 mukaisen laitteen valmistamiseksi, yhden tai useamman rakennuselementin (4, 5» 19, 20; 24; 32; 39a, 39b; 45, 46, 47, 48) kiinnittämiseksi rakennus-aukkoon, joka laite koostuu profiilikiskoista (7, 7a, 7b, 7c, 7d, 14, 15, 16, 17, 140, 150, 41a, 42a, 41b, 42b, 49, 50, 51, 52, _ 53, 54, 55, 56), jotka on tarkoitettu sijoitettaviksi yhden suuntaisesti rakennusaukon sivupintojen (8) kanssa, sekä kiinnityselimestä (12) kiskojen kiinnittämiseksi mainittuihin sivupintoihin, jotka kiskot muodostavat pääasiassa suorassa kulmassa rakennusaukon sivupinnoista ulospäin työntyvän vastin-ja/tai ohjauspinnan (9), jonka pinnan päälle rakennuselementti voidaan asentaa ja kiinnittää ja/tai ohjata, tunnettu siitä, että kiskot kulman muotoon taivutettuina kulmakappa-leina (14, 15, 16, 17) ensin painetaan jokainen omaan rakennus-aukon kulmaansa, jonka jälkeen kulmakappaleiden vapaat päät kiinnitetään aukon sivupintoihin (8) kiinnityselimen (12) ja/tai kiinnipuristuksen (23) avulla näitä pintoja vasten.

14· Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiskojen puristus rakennusaukon kulmiin suoritetaan puristusmekanismien (23; 25, 26) avulla, jotka on - rakennettu rakennuselementin (4, 5) sisään, jolloin kiskot aluksi sijoitetaan rakennuselementin säteittäisesti ulospäin käännetyille sivuille mahdollisesti kosketuksissa ja tilapäisesti tiiviisti painautuneina tätä elementtiä vasten·

15· Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kulmakappaleet, jotka asetetaan rakennus-aukon vastakkaisiin nurkkiin, painetaan samanaikaisesti em. nurkkiin laajentuvalla puristintyökalulla (27, 28), joka väliaikaisesti asetetaan ko. kulmakappaleparin väliin. is 57647

16. Patenttivaatimusten 13-15 mukainen menetelmä useiden rakennuselementtien (45, 46, 47, 48) kiinnittämiseen samaan rakennusaukkoon tarkoitettujen useiden laitteiden valmistamiseksi, tunnettu siitä, että kaikki rakennus-elementit (45, 46, 47, 48) ja niihin kuuluvat kulmakappaleet (49, 50, 51, 52, 53, 54, 55, 56) asetetaan vierekkäin rakennus-aukkoon, minkä jälkeen ne kulmakappaleet (49, 50, 51, 52), jotka ovat rakennusaukon nurkissa, ensin puristetaan näihin nurkkiin, minkä jälkeen ne kiinnitetään aukon sivupintoihin kiinnityselimien avulla ja/tai painetaan em. pintoja vasten ja että kulmakappaleet (53, 54, 55, 56), jotka ovat rakennus-elementtien toisiaan vasten painautuvien kulmien kohdalla, tämän jälkeen yhdistetään pareittain, jolloin mahdollisesti tiivistysnauha sijoitetaan tähän väliin, ja että nämä pareittain yhdistetyt kulmakappaleet sen jälkeen puristetaan rakennusaukon sivupintoihin ja kiinnitetään em. pintoihin kiinnitys-elimien avulla ja/tai painetaan em. pintoja vasten.