FI57581C - Foerfarande foer framstaellning av kvaevehaltiga i vatten oloesliga produkter ur sulfitavlut - Google Patents

Description

ΕΞ5^1 ΓβΊ mxKUULUTUSjULKAISU C9CÖ1 jOTa LBJ (“) utlAgg N I NGSSKRI FT o / Oöl c (4¾ r..i ..m. - ·.1 "; :· :o C9 :::o ^(51) Kv-Ik-Vci.^ C 05 F 7/02 SUOM I — Fl N LAN D (21) NttnttllialMmu» —PatwitamBImint 752317 (22) HtkamiipUvI — Aiwökninpd«| 15.08.75 ^ ^ (23) AlkupUvi—Gittifh«t*d«f 15.08.75 (41) Tullut Julktaksl — Bllvlt offmcllg 20.02.76

Patentti- Ja rekisterihallitus (44) NihtMWp™,). kuuLiulkuiem pvm.-

Patent- och registerstyrelsen ' ' AnaMan utlagd och utUkrtftan publkarad 30.05.80

(32)(33)(31) Pyydetty «uolkeut—8«flrd prtorltet 19.08.7U

USA (US) 1198759 (71) ITT Industries, Inc., 320 Park Avenue, New York, New York 10022, USA(US) (72) Karl David Sears, Shelton, Washington, Franklin Willard Herrick, Shelton, Washington, USA(US) (7*0 0y Kolster Ah (5I+) Menetelmä typpipitoisten, veteen liukenemattomien tuotteiden valmistamiseksi sulfiittijäteliuoksesta - Förfarande för framställning av kväve-haltiga, i vatten olösliga produkter ur sulfitavlut Tämä keksintö kohdistuu menetelmään typpipitoisten, veteen liukenemattomien tuotteiden valmistamiseksi sulfiittijäteliuoksesta.

Hitaasti typpeä vapauttavat lähteet ovat edullisia lannoitteina laitumia, nurmikkoja ja nurmikenttiä, koristekasveja, puita ja vihanneksia varten. Verrattain suurta huomiota on myös kohdistettu pyrkimyksiin typpilannoitteiden kestävämpien muotojen saamiseksi metsien lannoittamista varten.

Useita yrityksiä on tehty sulfiittijäteliuoksen, joka on pääasiassa selluloosaa puusta sulfiittimenetelmän avulla valmistettaessa syntyvä jätesivutuote, muuttamiseksi käyttökelpoisiksi tuotteiksi. Useisiin näistä pyrkimyksistä on liittynyt tutkimuksia näiden materiaalien käyttökelpoisuudesta maaperän lisäaineiksi kasvien kasvun parantamiseksi. Tutkimuksiin on kuulunut sulfiittijäteliuoksen paineammoniointi kohotetuissa lämpötiloissa tuotteiden saamiseksi, jotka sisältävät noin 1O-prosenttiin asti typpeä ja sulfiittijäteliuoksen kuumentaminen alkaalisen aineen kuten kalsiumhydroksidin kanssa liukenevan desulfonoidun ligniinin saamiseksi, joka sitten ammonioidaan 8-10 % typpeä sisältävien tuotteiden saamiseksi, jotka ovat käyttökelpoisia lannoitteina. Kuitenkaan mikään näistä tuotteista ei ole 2 57581 osoittautunut käyttökelpoiseksi kaupallisesti joko hintasyistä tai vajnavaisuuksien vuoksi tuotteiden ominaisuuksissa.

Esiteltävän keksinnön kohteena on menetelmä suuren typpipitoisuuden omaavien, veteen liukenemattomien tuotteiden valmistamiseksi sulfiittijäteliuoksesta, joita voidaan käyttää sekä maaperän parannusaineina että lannoitteina.

Tämän keksinnön mukaisesti voidaan tähän mennessä pääasiassa jätesivutuote muuttaa käyttökelpoiseksi tuotteeksi, joka parantaa kasvien ja taimien kasvua ilman myrkyllisiä tai haitallisia sivuvaikutuksia kasveihin.

Keksinnön mukaisesti tuotteet valmistetaan saattamalla sulfiittijäteliuos . o .. .

reagoimaan 1 TO - 250 C:n lämpötilassa reaktantm kanssa, joka on heksametyleemtet-ramiini tai ammoniakin ja formaldehydin seos. Muodostuneet tuotteet ovat käyttökelpoisia hitaasti typpeä vapauttavina lannoitteina ja maaperän parannusaineina.

"Sulfiittijäteliuos" (SJL) tässä käytettynä tarkoittaa sulfiittljäteliuosta saatuna valmistettaessa selluloosaa käyttäen liuosta, joka sisältää rikkihapoketta ja natrium- tai ammoniumbisulfiittia. Näiden sulfiittijäteliuosten pH-arvo on verrattain alhainen (esim. 1,5 - 1+,0) ja niiden sisältämän ligniinin oletetaan olevan lignosulfonihappoina ja lignosulfonihapon ammonium- tai natriumsuoloina. Nämä liuokset sisältävät myös suuria määriä pelkistäviä sokereita, pääasiassa mannoosia ja glukoosia, joita muodostuu puun hiilihydraattiosan hydrolyysissä happamia keitto-liuoksia käytettäessä. Sulfiittijäteliuoksiin kuuluvat myös ammonium- ja natrium-perusteiset sulfiittijäteliuokset, jotka on alunperin saatu puun happo-sulfiitti-uutossa rikkihapoke-rikkihapoke-bisulfiittiliuoksella muita emäksiä käyttäen, mutta jotka sitten on muutettu ammonium- tai natriumperusteisiksi. Esimerkkeihin jälkimmäisistä kuuluvat ammonium- ja natriumperusteiset sulfiittijäteliuokset valmistettuina kalsiumperusteisesta sulfiittijäteliuoksesta (1) käsittelemällä ammonium-tai natriumsulfaatilla tai -sulfiitilla pH-olosuhteissa, joissa kalsium pääasial- __ lisesti saostuu tai (2) kationin vaihtokäsittelyn avulla.

Reaktio sulfiittijäteliuoksen kanssa voidaan suorittaa joko heksametyleeni-tetramiinin (kutsutaan myös heksamiiniksi - valmistettuna reagoittamalla formaldehydiä ammoniakin kanssa moolisuhteessa 3:2) tai ammoniakin ja formaldehydin seosten kanssa. Milloin käytetään ammoniakkia ja formaldehydiä, moolisuhteen ammoniakki: formaldehydi täytyy olla vähintäin 0,5:1,0 suuren typpipitoisuuden omaavien reaktio-tuotteiden saamiseksi. Parhaita tuloksia varten ammoniakin ja formaldehydin moolisuhteen täytyy olla pienempi kuin 2,1. Heksametyleenitetramiinin tai ammoniakin ja formaldehydin painosuhteen sulfiittijäteliuoksen kiinteisiin aineisiin täytyy olla suuremman kuin noin 0,5 : 1, edullisesti suuremman kuin 0,9·" 1 ja vielä edullisemmin suuremman kuin 1:1. Heksametyleeni— 3 57581 tetramiinin tai autoalakin ja formaldehydin painon ylimäärä sulfIittijäteliuok-sen kiinteisiin aineisiin verrattuna on suositeltava reaktion saamiseksi täydelliseksi ja siten typpipitoisuuden ja saannon maksimoimiseksi. Reaktio-lämpötila voi olla 170 - 250°C, lämpötilojen 200 - 230°C ollessa suositeltavien. Reaktioaika voi olla alueella 30 minuutista 2 tuntiin, kulloisenkin ajan riippuessa lämpötilasta, väkevyyksistä ja reaktanttien suhteista sekä paineista. Reaktio voidaan suorittaa suljetussa astiassa tai avoimessa ilmas-ma.

Keksintö voidaan ymmärtää paremmin seuraavien esimerkkien yhteydessä, joissa kaikki osat ja prosenttimäärät ovat painon mukaan, ellei toisin ole „ mainittu.

Esimerkit 1-12 230 litran tynnyrin sisältämä ammoniuaperusteinen sulfIittijäteliuos __ väkevöitiin 37 prosentin kokonaiskiinteäainepitoisuuteen, viskositeetin ol lessa 6,4 poisea. Väkevöidyn sulfilttijäteliuoksen analyysi oli seuraavat

Typpeä (kaikkiaan) 2,4

Rikkiä (kaikkiaan) 6,7 3*

Sulfiittia (rikkinä) 0,4 £

Sulfaattia (rikkinä) 0,8 $

Vapaita sokereita (kaikkiaan) 28,0 96

Kokonaissokeri (hydrolyysin jälkeen) 33,2 *

Ammoniualignosulfonaattia 67,0 i» Väkevöityä ammoniumperusteista sulfIittijätelluosta (32,3 8, 30 s) uuni-kuivattuna) sijoitettiin kuhunkin kolmesta ruostumatonta terästä olevaa reak-tioastiaa. Heksamiinla (30 g) vedessä (80 ml) lisättiin astiaan, kun liuoksen pH oli säädetty arvoon 4,0 väkevöidyllä suolahapolla. Astiat suljettiin ja sijoitettiin etukäteen 200°Ctn lämpötilaan kuumennettuun uuniin. Astiat poistettiin 2,4 ja 6 tunnin kuluttua ja jäähdytettiin. Jokaisen astian seosta käsiteltiin kiinteiden kasaantumien rikkomiseksi ja kiinteät aineet poistet-^ tlin suodattamalla ja huuhtelemalla ennen kuivatusta tyhjlöuunlssa (30°C). Suedokset dlalysoltiin makkarankuoressa ja pakastekulvattiin sitten.

Sama reaktio toistettiin 170°Ctn ja 230°Ctn lämpötilassa ja 2,4 ja 6 tunnin aikana sekä 200°C:ssa 2 tunnin aikana käyttäen pienempiä määriä heksamety-leenltetramiinla. Tulokset on esitetty seuraavaesa taulukossa.

57581 4

Taulukko I

Kiinteä tuote

Eel·· Heksamiinin Lämpö- Aika Painot ^ 9 i» N * paino,g tila h b kaikkiaan org.lhfctynee- oc nä 1 30 170 2 79 8.9 2 30 170 4 80 9.2 3 Γ0 170 6 70 9.5 4 . . 30 200 2 92 10.0 9.7 5 30 200 4 94 10.0 6 30 200 6 96 10.6 7 30 230 2 88 9.9 9.3 8 30 230 4 86 9.7 9 30 230 6 86 10.3 10 15 200 2 83 7.3 7.1 11 10 200 2 77 6.9 6.6 12 5 200 2 75 . 5.3 4.6 a. veteen liukeneaaton tuote b. lähtömateriaalista laekettuna.

Kuten taulukosta I voidaan nähdä, näissä esimerkeissä analysoidut orgaanisesti sitoutuneen typen määrät olivat yli 94 # kokonaistyppipitoisuudesta, (tässä saaoinkuin seuraavissa taulukoissa orgaanisesti sitoutuneen typen tasot aääritattiin vain valituille esimerkeille, koska tämä oli riittävä suunnan määrittämiseen). Taulukosta voidaan myös nähdä, että kaksi tuntia ylittävien reaktioaikojen vaikutus on minimaalinen liittyneeseen typpeen tai saantoon. Pitoisuuden vaikutus voidaan nähdä vertailtaessa 200°Ctssa 2 tunnin ajan suoritettuja reaktioita eri heksamilnlpltolsuuksllla. Tulokset osoittavat, että muutettaessa heksamiinin painosuhdetta sulfiittljäte-liuoksen kiinteisiin aineisiin (esimerkki 4) arvosta Iti arvoon 0,17 1 (esimerkki 12) saanto laskee 17 i» ja kokonaistyppipitoisuus alenee 10 prosentista 5# 5 prosenttiin. Taloudellisten rajoitusten puitteissa on siten edullista käyttää mahdollisimman paljon heksametyleenitetramiinia typen liltty- 5 57581 aleen nakslooimiseksi massavaikutueperiaatteen avulla.

Esimerkit 15 - 19 Väkevöityä ammoniakkiperusteista sulflittijäteliuosta (52,5 8* 30 g uuni» kuivattuna) pantiin ruostumatonta terästä olevaan reaktioastlaan. Lisättiin liuos, joka sisälsi väkevöityä ammoniumhydroksldla ($6,6 ai, 14,6 g ammoniakkia) ja formaldehydiä (104 ml, 42,5 8 formaldehydiä). Astia suljettiin ja sijoitettiin uuniin. Kahden tunnin kuumentamisen jälkeen 200°Ctn lämpötilassa reaktioastia poistettiin ja jäähdytettiin.Seosta käsiteltiin kiinteiden kasaantumien rikkomiseksi ja kiinteät aineet poistettiin suodattamalla ja huuhtelemalla ennen tyhjiöuunlkuivausta (50°C). Saanto oli 25,2 g.

Sama reaktio toistettiin vaihtelemalla ammoniakin, formaldehydin ja sulfiittijätelluoksen suhteita. Käytettiin myös lyhyempiä kuin 2 tuntia ole-via reaktioaikoja. Tulokset on esitetty taulukossa II.

6 57581 :rt β Φ g CD CO rH O' rr cvr» ^ I 4 · I · · · -p ci o o en r* o o

-P rH rH f—I «—I

Ή a ή

Ä rH O

® · •+»0 ο Φ o m »e· oo oo 'a· cd β Oj · · · f · » · ♦’«Tjooo σ» f" , o o

:cd -¾¾.¾ r-i r-i r-i r-t r-H

© *H

S J3.

3 ^

Mo '"»cn 'S· oo ro tt rs) C r° CD 00 ID IOVO in vo

•H

CÖ P* ΙΛ « 04 CN 04 04 04 O r-4

A

•H

«ή o o o o o o o o o o o o o o

^ rH rH rH iHiH rH rH

Λ O ......

vj cg id m co oo n oo oo 5 ¢8 oo in oo ιοιο I—I oo ··· · · ·· ·

W β ·· rH rH rH O O rH iH

*h m o a m

.¾ a. S

M Ä a

rH

3 E-·

O

W Π ·Η rH rH rH rH rH

I Ph · · »· ·· ·« *» »·

^ ® U (N «Η CM rH rH rH rH

rn Ό ·· O »C N"\ sis nmo H m m n CM ... . . . .

ω rH m r*· oo nr v u *a* n m rH oo n

r-j. ID (M rH VO (N (N

W _ -<T CO Ol 00 CO

O w rH rH <N H rH

β S

•H

©

PH

a m in id r* oo σι

•H Η H H r-< rH H H

05 w 7 57581

Taulukosta II voidaan nähdä, että ammoniakin Ja foraaldshydin välinen suhde Iti esimerkissä 14 antoi parhaat tulokset saannon (62 paino-$) ja typpipitoisuuden (10,5 $> kaikkiaan, 10,3 $> liittynyttä typpeä) suhteen. Saanto oli oleellisesti alentunut suhteen arvolla 2tl esimerkissä 15.

Nämä tulokset osoittavat, että minimimäärä formaldehydiä on edullfaen tyydyttävän poikklsidoeten muodostumisen ja liukenemattomaksi tulemisen edistämiseksi. Ammoniakin ja formaldehydin suhteiden sulfIittijäteliuok-seen nähdään myös vaikuttavan saantoon ja typpipitoisuuteen samalla ammoniakin ja formaldehydin suhteella (lii), ajalla (2 tuntia) ja lämpötilalla (200°C). Yleensä vähintäin 0,9*1 oleva ammoniakin ja formaldehydin suhde sulfiittljätelluokseen on suositeltava, tämän suhteen ylärajan määräytyessä pääasiassa mahdollisuudesta ottaa talteen ylimääräiset reagoimattomat reagentit.

Esimerkit 20 - 25

Esimerkit 13 - 19 toistettiin 230°Ctn lämpötilassa vaihdellen ammoniakin ja formaldehydin määriä ja moolisuhteita sekä lyhyempiä aikoja käyttäen. Tulokset on esitetty taulukossa III.

Taulukko III

Esim. Paino (g) Modlisuhde Veteen liukenematon tuote

NE, CH.O NE,iCH20 Aika Saanto Ί» N i» N

5 ? h 56 kaikkiaan org. ei tontun.

20 13,4 38,2 2*3 1 79 - 21 18,2 34,3 lii 1 76 11,6 11,7 22 26,6 25,4 2:1 1 61 - 23 13,4 38,2 213 0,5 79 24 18,2 34,3 lii 0,5 72 11,4 11,3 25 26,6 25,4 2:1 0,5 59

Ammoniakin ja formaldehydin painosuhteet sulfilttijäteliuokseen olivat 1,7*1,0 edelläolevissa esimerkeissä. Näiden arvojen perusteella on ilmeistä, että on edullisempaa suorittaa reaktio 230°C*8sa 0,5 tunnin aikana (esimerkki 20) kuin 200°Cissa kahden tunnin aikana (esimerkki 14, taulukko II), mikä on vaadittava aika parhaiden tulosten saavuttamiseksi 200°C:ssa.

Veteen liukenernattornam tuotteen saanto on vain 3 # pienempi paljon lyhyemmillä reaktioajoilla.

Esimerkit 26 - 31 Näissä esimerkeissä käytettiin natriumperueteista sulfiittijätelluos-ta. Liuos väkevöitiin 50,7 prosentin kokonaisklinteäaikapltoisuuteen ja 2,4 poisen viskositeettiin. Väkevöidyn natriumperusteisen sulfiittijäteliuok -sen analyysi oli seuraava: β 57581

Natriumia 4 «4 1>

Rikkiä (kaikkiaan) 5.1 1*

Sulfiittia (rikkinä) 0,03 £

Sulfaattia (rikkinä) 0,09 £

Kokonaiseokerit (hydrolyysin jälkeen) 28,5 i»

Natriumlignosulfonaattia 64,0 Väkevöityä natriuapemeteieta sulfIittijäteliuosta (59.2 g, 30 g uuni-kuivattuna) sijoitettiin ruostumatonta terästä olevaan ieaktioastiaan. Heksamiinia (30 g) vedessä (80 ml) lisättiin astiaan, kun liuoksen pH oli säädetty arvoon 4.0 väkevöidyllä suolahapolla. Reaktioastla suljettiin ja sijoitettiin etukäteen 200°C:n lämpötilaan kuumennettuun uuniin. Kahden tunnin kuluttua 200oCissa astia poistettiin ja jäähdytettiin. Tuoteseos jauhettiin kiinteiden paakkuuntumien rikkomiseksi ja kiinteät aineet poistettiin suodattamalla ja huuhtelemalla ennen kuivaamista tyhjiöuunieea (50°C). Saanto oli 23,5 g.

Sama reaktio toistettiin vaihtelevim. heksamlinln ja sulfiittijäteliuok-sen määrin ja suhtein 170°Cxesa 200°Ctn asemasta. Reaktioajat olivat 2 tuntia. Tulokset on esitetty taulukossa IV.

Taulukko IV

Esim. Heksamiinin Painosuhde Kiinteät tuotteet

paino g heksamilni: Lämpötila painot i» N *fa N

SJL oc kalkk. org.sitoutuu.

26 30 Ι,ΟιΙ,Ο 170 65 9,1 β,9 27 15 0,5:1,0 170 61 7,6 7,4 28 10 0,3:1,0 170 59 6,6 6,3 29 30 1,0x1,0 200 78 10,3 10,2 30 15 0,5:1,0 200 73 8,9 8,8 31 10 0,3:1,0 200 70 7,6 7*5

Tulokset osoittavat suurempia saantoja 200°Cxssa kuin 170oC:ssa, kuten oli laita ammoniumperusteise la sulfiittijäteliuoksella. Vastaavasti typen sitoutuminen laskee suhteen heksamilnit8JL laskiessa arvosta lxl arvoon 0,3x1 osoittaen jälleen edullisuuden käytettäessä heksamiinia mahdollisimman paljon typen liittymisen maksimoimiseksi.

Esimerkit 32 - 36 Väkevöityä natriumperusteista sulfIittijäteliuosta (59,2 g, 30 g uuni-kuivattuna) pantiin ruostumatonta terästä olevaan reaktioastiaan. Lisättiin liuos, joka sisälsi väkevöityä ammoniumhydroksldia (72 ml, 16,2 g ammoniakkia) ja formaldehydiä (87 ml, 34,3 β formaldehydiä). Astia suljettiin ja sijoitettiin uuniin. Kahden tunnin kuumentamisen jälkeen 200°Cxssa poistettiin aetia ja jäähdytettiin. Seosta käsiteltiin kiinteiden paakkuuntumien 9 57581 rikkomiseksi ja kiinteät aineet poistettiin suodattamalla ja huuhtomalla ennen kuivaamista tyhjiöuunisse (50°c). Saanto 17*1 g.

Sama reaktio toistettiin käyttäen ammoniakin ja formaldehydin välistä suhdetta 1:1 jokaisessa tapauksessa ja vaihtelemalla ammoniakin ja formaldehydin määriä ja suhdetta sulfIittijätelluokseen sekä reaktioaikaa. Tulokset on esitetty taulukossa V.

Taulukko 7 ^ Esim. Paino,g Paino,g HH-sCHpO- Kiinteä tuote

NH, CHgO seoksen paino- Aika Paino-^έ N

suhde SJLiään h $&-N org.liitt.

kaikk.

- 32 18.2 34.3 1.75:1.00 2 57 11.1 11.0 33 9.1 17.1 0.88:1.00 2 55 9.6 9.5 34 4.6 8.5 0.43:1.00 2 55 7.5 7.4 35 18.2 34.3 1.75:1.00 0.5 30 10.2 10.1 25 18.2 34.3 1.75:1.00 1 44 10.6 10.5

Taulukko 7 osoittaa jälleen· että ammoniakin ja formaldehydin painosuhteen arvo 0,9)1 sulfIittiJätelluokseen nähden on suositeltava typen liittymisen makslmimoimiseksl ja suurimmat saannot saavutetaan 2 tunnin reaktioajoilla.

Esimerkit 37 - 45

Esimerkit 32-36 toistettiin vaihtelemalla ammoniakin ja formaldehydin määriä ja moolisuhdetta, reaktiolämpSä ja -alkaa. Tulokset olivat seu- — raavat: 10 57581

Taulukko VI

Esim. Paino g Suhde Lämpö- Aika Veteen liukenenattonat HH, CELO ΗΗ,ιΟΗ-Ο tila h tuotteet 3 °c Saanto % V $Γ5 υ i» kaikk. org.sitout.

37 13.4 38.2 2:3 230 1 79 11.1 11.1 38 18.2 34.3 1:1 230 1 67 - 39 26.6 25.4 1:2 230 1 53 40 13.4 38.2 2:3 230 0.5 80 10.7 10.6 41 18.2 34.3 1*1 230 0.5 67 42 26.6 25.4 1:2 230 0.5 53 % 43 13.4 38.2 2:3 200 2 76 10.4 10.3 44 26.6 25.4 1:2 200 2 40 - 45 18.2 34.3 1:1 170 1 30 10.5 10.4

Taulukko VI osoittaa, että natriumperusteisen eulfIittijäteliuokeen tapauksessa ansoillakin ja formaldehydin aoolisuhteet 2i3 antavat saantoja, jotka ovat huoaattavaeti suurempia kuin suhteilla Iti saavutetut ja joissa typen pitoisuudet ovat hienan pienempiä.

Keksinnön mukaisesti valmistettuja yhdisteitä tutkittiin sekä niiden tehokkuuden suhteen kasvien kasvun edistämiseksi että kasvien kyvyn suhteen niiden sietämiseksi Iinan haitallisia vaikutuksia. Kokeet suoritettiin Douglas-kuusen taimilla· Jokainen taimi istutettiin 1500 gramman multaseokseen, joka ei- " sälsi vaihtoleviä prosenttimääriä keksinnön mukaisia tuotteita. Käytetyt tuotteet oli valmistettu natriunperusteisesta sulfiittijätelipeäetä, ammoniakista ja formaldehydistä ja sisälsivät ne 11 % typpeä. Kaksi tainta istutettiin kullakin prosenttimäärätasolla. Vertailutaiaet istutettiin vastaavasti 1500 gramman multaseokseen, joka el sisältänyt lisäaineita. Taimien pituudet mitattiin kokeen alkaessa ja yhden vuoden kuluttua. Keksinnön mukaisesti valmistettuja lisäaineita sisältävien kasvien kasvun prosenttimäärä verrattuna vertailukasveihin laskettiin. Tulokset on esitetty taulukossa VII.

11 57581

Lisäaineen prosent- Keskimääräinen Kasvu-# vertailukasvoihin timäärä mullassa pituuskasvu-# verrattuna 10 35.4 104 5 45.4 134 2.5 41.2 122 1 41.9 124 ~ 0.5 62.6 185 .25 49.0 144 ^ .1 47.2 139 vertailu 33.9 100

Taimien sietokyky käytettyihin kasvuseoksiin oli hyvä, myrkyllisiä vaikutuksia el havaittu. On huomattava, että parhaat tulokset saavutettiin taimilla kasvatettuna mullassa joka sisälsi 0.1-0.5 # keksinnön mukaisesti valistettuja lisäaineita. Käytöstä riippuen voi lisäaineita olla läsnä määrinä, jotka ovat niinkin pieniä kuin 0,1 # aina 20-prosenttiin asti mullan painosta laskettuna.

keksinnön mukaisesti valmistettujen tuotteiden suurin käyttö on hitaasti tvDDeä vapauttavina lannoitteina laitumia, nurmikkoja ja nurmikenttiä, koristekasveja, puita ja vihanneksia varten sekä metsän lannoituksessa. Kiitä voidaan käyt-"" tää myös maaperän paronnusaineina astioissa kasvatettuja kasveja varten.

Tuotteita voidaan yhdistää myös muiden typen, fosforin ja kaliumin ravinto-lähteiden kanssa täydellisten lannoitteiden valmistamiseksi. Tuotteiden - rakenne on huokoinen, mikä sallii niiden käytön kantajina lannoitteita ja hyönteismyrkkyjä varten.

Claims (8)

1. 57581 12
2. 1. Menetelmä typpipitoisten, veteen liukenemattomien tuotteiden valmistamiseksi sulfiittijäteliuoksesta, tunnettu siitä, että sulfiittijäteliuos . o . saatetaan reagoimaan 170-250 C:n lämpötilassa reaktantin kanssa, joka on heksametyleenitetramiini tai ammoniakin ja formaldehydin seos.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktantti on heksametyleenitetramiini.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktantti on ammoniakin ja formaldehydin seos. k. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktioaika on 15 minuutista 3 tuntiin.
5. 5· Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktantin painosuhde sulfiittijäteliuokseen on suurempi kuin 0,5:Ιό. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että reaktiolämpötila on 200-230°C.
6. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulfiittijäteliuos on ammoniakkiperusteinen.
7. 8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulfiittijäteliuos on natriumperusteinen.
8. 9· Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suhde ammoniakki: formaldehydi on välillä 0,5:1-2:1.