FI57558C - Styrventil foer skengaoende fordons trycklufts-bromsanlaeggningar - Google Patents

Description

rr-:r--1 r i .... KU ULUTUSJ ULKAISU cncco äjb ^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 5/obö 2¾¾¾ C (45) ratentti ;.:y:.: . ILy 10 09 1909 yCjM Patent raeddelat ^ ^ (51) Kv.ik?/int.a.3 B 60 T 15/32 SUOMI —FINLAND (21) PMenttlhakemui — PsMfltaraBknlng 3^81/72 (22) Hakamlspllvl — AiMSknlngadag 08.12.72 (23) AlkuptlvS—Glltlfh*ttd*g 08.12.72 (41) Tullut |ulklMk«l — Bllvlt offmtllg 29.06.7 3

Patantti- ja rekisterihallitus NthtlvlUptno*„ kUU|.)ult«Uun pvm. -

Patent- och registerstyrelsen An*«k»n utiigd och uti.skrift*n pubiicand 30.05.80 (32)(33)(31) Pyjrdstty stuolksui— Begird priority 28.12.71

Saksan Liittotasavalta-FÖrbundsrepubliken Tyskland(DE) P 21651^-5 (71) Knorr-Bremse GmbH, Moosacher Strasse 80, 8 Miinchen 13, Saksan Liittotasa-valta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Johann Huber, Miinchen, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (TM Oy Borenius & Co Ab (5U) Ohjausventtiili kiskoilla kulkevien ajoneuvojen paineilma-jarrulaitteistoon - Styrventil för skengäende fordons trycklufts-bromsanläggningar

Keksinnön kohteena on kiskoilla kulkevien ajoneuvojen paineilma-jarrulaitteistoa varten tarkoitettu ohjausventtiili, jossa on ohjaus-mäntä, johon ohjauskammiossa vallitsevaa painetta vastaan vaikuttaa pääilmajohdon paine, joka ohjausmäntä ohjaa sisäänvirtaus- ja ulos-virtausventtiiliä, joka säätää paineilman syöttöä jarrusylinteriin, ja kiihdytin ilman poistamiseksi pääilmajohdosta, jossa kiihdyttimessä on yhdensuuntaisesti ohjausmännän akselin suunnan kanssa siirrettävissä oleva ohjaushylsy, joka ohjausmännän liikkumissuunnassa, kun tähän mäntään vaikuttaa voittava voima ohjauskammiosta, on aina vaikuttavan voiman kuormittama, jonka ohjaushylsyn vastaanottaa ohjausmäntään yhdistetty venttiilintiiviste, jolloin ohjaushylsy yhdessä venttiilintiivisteen kanssa muodostaa kiihdytysventtiilin, joka sijaitsee pääilmajohdon ja tästä ohjaushylsyn kautta täytettävissä olevan, jarrujen ollessa käyttöön kytkettyinä ulkoilmasta erotetun kammion välillä, ja kiihdytysventtiilissä lisäksi on ohjaus-hylsyyn vaikuttava siirtosalpa, jota ohjaa mäntä, johon pääilmajohdon paine vaikuttaa siirtosalvan sulkusuunnassa, ja johon siirtosalvan päinvastaisessa siirtymissuunnassa vaikuttaa kammion paine.

Tällaiset ohjausventtiilit tunnetaan esim. saksalaisista patenttijulkaisuista no 972.887 ja 969.084.

2 57558 Tätä rakennetta olevissa ohjausventtiileissä on kammion saattamiseksi täydellisesti täyttymään ja täten ilman poistamiseksi riittävässä määrin pääilmajohdosta jarrutuksen alkaessa, ohjaushylsyn sen jälkeen kun se on siirtynyt välin, joka ohjausmäntään verrattuna ei vielä riitä ulospäästöventtiilin sulkemiseen, painauduttava vaipassa kiinni olevaan vasteeseen. Kiihdytysventtiili tulee täten pysytetyksi auki koko jarrutuksen aikana. Koska kuitenkin kammio on tavalliseen tapaan yhdistettävissä ympäristöön jarrusylinterin paineen ohjaaman venttiilin avulla, voi tällöin jarruja irroitettaessa tapahtua pääilmajohdon haitallinen tyhjeneminen ympäristöön: jos näet irroittumisen aikana ja ulospäästöventtiilin ollessa jo avattuna ja kiihdytysventtiilin ollessa vielä auki ohjausmäntä jää hetkelliseen asentoonsa, avautuu jarrusylinterin vastaavan tyhjenemisen jälkeen kammiosta ympäristöön menevä yhteys, ja paineilmaa pääsee virtaamaan ympäristöön pääilma-johdosta kiihdytysventtiilin ja kammion kautta. Tämä estää jarrujen irroittumista.

Jos tämän haitan välttämiseksi jätettäisiin pois ohjaushylsyn vaipassa kiinni oleva vaste, voisi jarrutuksen alettua kylläkin ohjaushylsy, sen jälkeen, kun sen siirtosalpa on irroittunut, seurata venttiili-tiivisteen perässä siihen asti, kunnes kiihdytysventtiili sulkeutuu siihen jatkuvasti vaikuttavan voiman vaikutuksesta, ja irroittumisen aikana ei tällöin voisi esiintyä pääilmajohdon haitallista tyhjenemistä, mutta tällöin tulisi siirtosalvan olla rakenteeltaan sellainen, että se jarrutuksen alkaessa varmasti pitää kiinni ohjaushylsyn, kunnes kammio on täydellisesti täyttynyt. Tunnetuissa ohjausventtiileissä, joissa siirtosalpa on tehty kitkajarruksi, joka sijaitsee kohtisuorasti ohjaushylsyä vastaan sovitetun männän yhteydessä olevan työntimen ja ohjaushylsyn välissä, saisi kitkajarru irroittua vasta sen jälkeen, kun pääilmajohdon ja kammion välinen paine on täysin tasoittunut.

Tämä johtaisi kuitenkin jarruja irroitettaessa vaikeuksiin, koska tällöin pääilmajohdossa aikaansaatu paineennousu voisi saattaa kitka-jarrun vaikuttamaan ennenaikaisesti, mikä estäisi ohjaushylsyn painamisen takaisin asentoon, joka vastaa ohjausventtiilin irroitustilaa.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada edellä selitettyä tyyppiä oleva ohjausventtiili, jossa kammion täydellinen täyttyminen jarrutuksen alkaessa on varmistettu, mutta paineilmajarrun irroitusvaihe ei kuitenkaan voi missään tapauksessa estyä.

57558 3 Tämä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että ohjaushylsyn siirtomatka ainakin vastaa ohjausmännän nostomatkaa ulosvirtausventtiilin sulkemiseksi, että kiihdytysventtiilin ja kammion väliseen paineilmayhtey-teen on sovitettu suutin, ja että ohjaushylsyssä on kaksi mäntäpintaa, joista toiseen vaikuttaa kiihdytysventtiilin ja suuttimen välisessä yhteydessä vallitseva paine suunnassa ohjaushylsyn nostamiseksi venttiilintiivisteeltä, ja toiseen mäntään vaikuttaa kammion paine vastakkaiseen suuntaan.

Ohjausventtiilin eräässä edelleenkehitetyssä suoritusmuodossa voi tällöin olla tarkoituksenmukaista, että ohjaushylsyn ulkohalkaisija on tehty porrastetuksi, jolloin pienen ulkohalkaisijän omaava osa on suunnattu kohti venttiilintiivistettä ja on tiiviisti siirtyvästi ohjattu ohjausventtiilin vaipassa suuren ulkohalkaisijän omaava osa on pienin välyksin vaipan ympäröimä ja päättyy kammioon, ja suuren ulkohalkaisijän omaavan osan ja pienen ulkohalkaisijän omaavan osan välinen ylimenokohta muodostaa ohjaushylsyä venttiilintiivisteeltä nostavassa suunnassa vaikuttavan mäntäpinnan. Tässä suoritusmuodossa voidaan kiihdytysventtiilin halkaisija pitää pienenä, jolloin myös ohjaushylsyä aina kuormittava voima voidaan pitää pienenä, vaikka se silti jarruja irroitettaessa takaa kiihdytysventtiilin varman sulkeutumisen. Pitämällä mainittu voima pienenä edistetään ohjausmännän riittävän pitkää pidättämistä sen männänpintoihin vaikuttavan voiman avulla. Edelleen voidaan tämän suoritusmuodon ansiosta ohjaushylsyn tiivistä johtamista varten käyttää tiivistysrengasta, jonka halkaisija on pienempi, ja joka näin ollen aiheuttaa pienemmän kitkan. Ohjaushylsyn siirtämiseen tarvittavan voiman on täten voitettava vain pieni kitka-vastus, joten tämä voima voidaan pitää pienenä, mikä on eduksi, kuten edellä jo mainittiin.

Lopuksi voidaan ohjausventtiilin edullinen suoritusmuoto saada siten, että ohjaushylsyn ylimenoalueella on poikittaisporaus, ja että suutin on sovitettu hylsyn suuremman ulkohalkaisijän omaavaan osaan tämän poikittaisporauksen jälkeen. Tämän suoritusmuodon mukaan ohjaus-venttiilin rakennekustannukset ovat pieniä.

Oheinen piirustus esittää kaaviollisena leikkauksena keksinnön mukaan rakennettua ohjausventtiiliä.

Ohjausventtiilin 2 vaipassa 1 sijaitsee kalvonmännäksi tehty ohjaus-mäntä 3, joka erottaa ohjauskammion 4· pääilmajohtoon 5 liitetystä johtokammiosta 6. Vaipassa 1 ohjattu keskeinen työnnin 7 varmistaa 57558 4 ohjausmännän 3 hyvän ohjauksen. Ohjausmännässä 3 on epäkeskisesti sijaitseva tanko 8, jolla on ohjauksensa vaipassa 1, ja joka toisaalta on yhdistetty venttiilitiivisteeseen 9» joka on sovitettu saman-keskisesti ohjausmäntään 3 nähden. Venttiilitiiviste 9 sijaitsee tilassa 10, joka kanavan 110 kautta on yhteydessä johtokammioon 6. Johtokammion 6 ja tilan 10 välissä on tilaa 10 kohti avoimeen, kammion 11 muodostavan vaipan 1 loveen siirtyväksi sovitettu ohjausmännän 3 kanssa samankeskinen ohjaushylsy 12. Tässä ohjaushylsyssä 12 on pienen ulkohalkaisijän omaava, venttiilinistukkaan 13 ennen venttii-litiivistettä 9 päättyvä osa 14» ja tähän mäntäpinnan 15 muodostaman ylimenokohdan jälkeen liittyvä suuren ulkohalkaisijän omaava osa 16. Pienen ulkohalkaisijän omaavan osansa 14 luona on pitkittäiskanavan 17 läpäisemä ohjaushylsy pienen halkaisijan omaavan tiivistysrenkaan 18 avulla sovitettu vaippaan 1 tässä tiiviisti siirtyväksi. Ohjaus-hylsyn 12 suuren ulkohalkaisijän omaava osa 16 on pienin välyksin vaipan 1 ympäröimä, joten tämä osa saa käytännöllisesti katsoen kitkattomasti ohjauksensa vaipassa 1 siten, että muodostuu ahdas kuristuerako. Mantapintaa 15 vastapäätä on jonkin välin päässä kammion 11 vastaavasti kurottu pinta 19, ja mäntäpinnan 15 ja kuroma-pinnan 19 väliseen tilaan avautuu ohjaushylsyn 12 poikittaisporaus 20. Venttiilitiivisteestä 9 poispäin olevassa, poikittaisporauksen 20 aukkoa seuraavassa osassa on pitkittäiskanava 17 varustettu suutti-mella 21. Tässä esitetystä suoritusesimerkistä poiketen voi itse pitkittäiskanava 17 olla tehty kuristuskanavaksi erikoisen suuttimen 21 korvaamiseksi. Kammion 11 pohjan ja ohjausmännän 12 venttiili-tiivisteestä 9 poispäin olevan, mäntäpintaan 22 edustavan pään väliin on kiristetty heikko puristusjousi 23 jatkuvasti vaikuttavan voiman kohdistamiseksi.

Suuren ulkohalkaisijän omaavassa osassa on ohjaushylsyn 12 ulkokehällä tähän hylsyyn nähden kohtisuoraani menevä, vaipassa 1 siirtyvästi laakeroitu työnnin 24» jonka ohjaushylsystä 12 poispäin oleva pää on varustettu männällä 25. Tämä mäntä 25 erottaa kaksi tilaa 26 ja 27 toisistaan. Ohjaushylsyä 12 kohti oleva tila 26 on aina kanavan 28 kautta yhteydessä kammioon 11, ja toisella puolella oleva tila 27 on kanavan 29 kautta yhteydessä johtokammioon 6. Tilassa 27 sijaitsee mäntää 25 kuormittava puristusjousi 30. Männän 25 kulkurataan avautuu pienen poikkileikkauksen omaava kuriatuskanava 66, jonka kanavan 66 toinen pää avautuu kanavaan 29. Työntimen 24 painautuminen ohjaus- « 57558 5 hylsyyn 12 edustaa männän 25 käyttämää siirtosalpaa ohjaushylsyä 12 varten.

Venttiilitiivisteessä 9 on ohjaushylsystä 12 poispäin olevalla puolella samankeskinen venttiiliputki 31» jossa kahden tiiviin» vaippaan 1 painautuvan siirtojohteen 32 ja 33 välillä on tilaan 34 avautuva poikittaisporaus 35. Tämä tila 34 on ulospäästdkanavan 36 kautta yhteydessä ympäristöön. Venttiiliputkeen 31 kiinnitetty mäntä 37 erottaa toisistaan kaksi tilaa 38 ja 39* Venttiilitiivisteen 9 puolella oleva tila 38 on aina ilmastollisen paineen alainen» ja toisella puolella sijaitsevaan tilaan 39 avautuu jarrusyIin teriin 40 menevä putkijohto 41. Tilassa 39 venttiiliputki 31 päättyy aukiolevana venttiilinistukalla 42 enintään mäntäpinnan 19 ja kuromapinnan 19 välistä etäisyyttä vastaavan välin päässä kaksoietiivistyslevystä 43. Tämä kaksoistiivistyslevy 43 sijaitsee tilassa 45» joka aina on liitetty ei näytetyn valvontaventtiilin kautta paineilmalähteen, erikoisesti pääilmajohdon 5 varaamaan apuilmasäiliöön 44. Yhdessä vaipassa kiinni olevan venttiilinistukan 46 kanssa muodostaa jousikuormittei-nen kaksoistiivistyslevy 43 ilman virtausta tilasta 45 tilaan 39 valvovan sisäänpäästöventtiilin 43» 46, ja yhdessä venttiilinistukan 42 kanssa tilan 39 ympäristöön yhdistävää yhteyttä valvovan ulos-päästöventtiilin 42, 43.

Tila 39 on ohjausventtiilin vaipassa 1 sopivasti sijaitsevan, piirustuksessa kuitenkin erikseen näytetyn johdon 47 avulla yhdistetty tilaan 48, jonka mäntä erottaa ympäristöön aina yhteydessä olevasta tilasta 50. Mäntä 49 ohjaa työntimen 51 avulla jousen 52 avaussuun-taan kuormittamaa venttiiliä 53, joka on sovitettu johtokammiossa 6 kuristussuuttimen 54 kautta ohjauskammioon 4 menevään kanavayhteyteen 55.

Lopuksi johtaa tilasta 39 vielä kanava 56 suuttimen 65 kautta männän 58 paineillaan 57, jonka männän toiseen sivuun vaikuttaa ilmastollinen paine, ja joka työntimen 59 avulla on kytketty venttiiliin 60 siten, että se vaikuttaa tätä venttiiliä sulkevaan suuntaan. Jousi 61 kuormittaa venttiiliä tämän avautumissuunnassa. Venttiili 60 on sijoitettu kanavaan 63, joka menee kammiosta 11 välityskammioon 62. Suutin 64 yhdistää tämän välityskammion 62 aina ympäristöön.

6 57558 Käyttövalmiudessa olevassa irroitetussa jarrussa on ohjausventtiili 2 piirustuksen näyttämässä kytkentäasennossa. Pääilmajohdossa 5 ja apuilmasäiliössä 44 vaikuttaa paineilma. Johtokammio 6 on täyttynyt paineilmajohdosta 5, ja ohjauskammio 4 on täyttynyt paineilmalla kanavan 29, kuristussuuttimen 54, aukiolevan venttiilin 53 ja kanavan 55 kautta. Tila 10 on paineenalainen kanavan 110 kautta. Välitys-kammio 62 samoin kuin aukiolevan venttiilin 60 kautta kammio 11 sekä tila 26 ovat tyhjentyneet ympäristöön. Mäntä 25 painaa tällöin tilassa 27 olevan paineilman vaikutuksesta työntimen 24 ohjaushylsyä 12 vasten. Kiihdytysventtiili 9>13 on kiinni. Sisäänpäästöventtiili 43» 46 on samoin kiinni, ja ulospäästöventtiili 42, 43 on auki, niin että jarrusylinteri 40 samoin kuin tilat 48 ja 57 sekä tila 39 ovat venttiiliputken 31 pitkittäiskanavan samoin kuin poikittaisporauksen 35 ja päästökanavan 36 kautta tyhjentyneet ympäristöön.

Siinä tapauksessa, että jarruttamista varten painetta alennetaan pääilmajohdossa 5, tämä paineen aleneminen välittyy johtokammioon 6, kun taas kuristusuuttimen 54 kautta ohjauskammiossa 4 vaikuttava paine pysytetään. Ohjausmäntä 3 siirtyy tällöin kohti johtokammiota 6, jolloin se tangon 8 välityksellä ottaa mukaansa venttiilitiivis-teen 9, joka nousee venttiilinistukalta 13. Ohjaushylsy 12 ei ensin kykene seuraamaan venttiilitiivistettä 9, koska siihen painautuva työnnin 24 pitää sen kiinni. Pääilmajohdosta 5, vast, johtokammiosta 6 virtaa nyt paineilmaa kanavan 110, tilan 10 ja aukiolevan venttiilin 9, 13, pitkittäiskanavan 17 ja suuttimen 21 kautta kammioon 11, samoin kuin kanavan 28 kautta tilaan 26, ja kanavan 63, samoin kuin auki olevan venttiilin 60 kautta välityskammioon 62. Suuttimen 21 edessä vaikuttaa täten pitkittäiskanavassa 19 hiukan suurempi paine kuin suuttimen 21 jälkeen, niin että mäntäpinnan 15 ja kuromapinnan 19 rajoittamassa tilassa saadaan poikittaisporauksen 20 kautta vaikuttamaan hiukan suurempi paine kuin kammiossa 11. Paineilman poisvir-taus kiihdytysventtiilin 9, 13 läpi lisää paineen alenemista johto-kammiossa 6 niin, että ohjausmäntä 3 tulee nousemaan nopeammin. Tämän liikkeen aikana tulee venttiiliputki 31 painautumaan kaksoistiivistys-levyjn43 niin, että ulospäästöventtiili 42, 43 sulkeutuu, ja tämän jälkeen ohjausmännän 3 nousuliikkeen jatkuessa sisäänpäästöventtiili 43, 46 avautuu. Paineilmaa virtaa tällöin apuilmasäiliöstä 44 avautuneen sisäänpäästöventtiilin 43, 46 kautta tilaan 39, jarrusylinteriin 40 ja tilaan 48, samoin kuin suuttimessa 65 hidastettuna painetilaan 57558 7 57. Paineen vaikuttaessa jarrusylinterissä 40 tulevat ajoneuvon jarrut toimimaan, ja mäntä 49 sulkee joutuessaan tilan 48 kautta paineenalaieeksi työntimen 51 välityksellä venttiilin 53. i'äten on ohjauskammio 4 tullut erotetuksi pääilmajohdosta 5 eikä pääse tyhjenemään tähän. Heti, kun avautuneen kiihdytysventtiilin 9, li kautta kammiossa 11 ja tähän yhteydessä olevissa kammioissa on saatu vaikuttamaan paine, joka on tietyn määrän johtokammiossa 6 vallitsevaa painetta pienempi - suutin 21 aikaansaa tällöin paineen tasaisen likimain pyörteettömän jakautumisen niissä tiloissa, jotka ovat yhteydessä kammioon 11 - tulee mäntä 25 tilassa 26 vaikuttavan paineen ja jou sen 30 voiman vaikutuksesta painetuksi piirustuksessa oikealla, jolloin työnnin 24 nousee ohjaushylsyltä 12 ja tämän ohjaushylsyn siirto-salpa täten irroittuu. Pieni kammiossa 11 vallitsevaa painetta hiukan suurempi männänpintaan 15 vaikuttava paine pitää kuitenkin ohjaus-hylsyn 12 edelleen heikon puristusjousen 23 voimaa vastaan näytetyssä asennossa niin, että paineilmaa pääsee edelleen virtaamaan johto-kammiosta 6 kammioon 11, kunnes paine on likimain tasoittunut. Näiden vaiheiden aikana on painetilassa 57 kehittynyt suuttimen 65 hidastama paine, joka riittää venttiilin 60 sulkemiseksi männän 58 ja työntimen 59 välityksellä. Välityskammio 62 tyhjenee tämän jälkeen suuttimen w 64 kautta jälleen hitaasti ympäristöön, ^uuri ennen kun on saavutettu johtokammion 6 ja kammion 11 välinen paineen tasoittuminen, kykenee jousi 23 työntämään ohjaushylsyä 12 kohti venttiilitivistettä 9. Riippuen sisäänpäästöventtiilin 43, 46 avautumisiskusta, siis riippuen ohjausmännän 3 hetkellisesti iskuasennosta voi tällöin ohjaushylsy 12 siirtyä, kunnes sen venttiilinistukka li kohtaa venttiilitiivisteen 9, tai kunnes mäntäpinta 15 kohtaa kuroumapinnan 19* Kummassakin tapauksessa on kiihdytysventtiili 9» 13 kuitenkin jo ollut auki riittävän kauan kammion 11 ja tähän yhteydessä olevien tilojen täyttämiseksi.

Heti Kun määrätty pienentynyt paine on pysynyt vakiona pääilmajohdossa 5 ja vastaava pienentynyt paine on tullut syötetyksi tilaan 39 ja täten jarrusylinteriin 40, painaa mäntä 37 venttiiliputken 31 ja venttiilitiivisteen samoin kuin tangon välityksellä ohjausmäntää 3 alaspäin kunnes sisäänpäästöventtiili 43, 46 sulkeutuu. Tällöin tulee joka tapauksessa kiihdytysventtiili 9, 13 sulkeutumaan, ellei se ole sulkeutunut jo aikaisemmin. Tällöin on saavutettu jarrutuksen loppu-asento.

8 57558

Haluttaessa vahvistaa aloitettua jarrutusvaihetta nostetaan ohjaus-mäntää 3 lyhytaikaisesti laskemalla painetta edelleen vastaavalla tavalla pääilmajohdossa 5, jolloin avataan sisäänpäästöventtiili 43, 46 ja syötetään vastaava paineennousu tilaan 39* Jos sen sijaan halutaan pienentää vaikuttavaa jarrutusastetta, syötetään pääilma-johtoon 5 vastaava paineennousu, joka ei saavuta sitä painetta, joka vastaa irroitettua jarrua. Ohjausmäntä 3 samoin kuin siihen kytketty mäntä 37 tulevat tällöin lyhytaikaisesti liikkumaan alaspäin, jolloin ulospäästöventtiili 42, 43 avautuu. Väliaikaisesti avautuneen ulos-päästöventtiilin 42, 43 kautta virtaa paineilmaa jarrusylinteristä 40 ja tilasta 39 venttiiliputken 31 ja poistokanavan 36 kautta ympäristöön niin, että paine alenee jarrusylinterissä 40.

Kaikkien näiden vaiheiden aikana tasautuu kammiossa 11 ja tilassa 26 vaikuttava paine männän 25 ohittavan kuristuskanavan 66 kautta vähitellen siihen paineeseen, joka kulloinkin vallitsee johtokammiossa 6.

Jarrujen irroittamiseksi täydellisesti aikaansaadaan pääilmajohdossa 5 paineennousu, joka nostaa tässä johdossa vallitsevan paineen alkuaan vallitsevaan asetettuun paineeseen. Tämä myös johtokammiossa 6 vaikuttava paineennousu painaa ohjausmäntää 3 alaspäin niin, että ulospäästöventtiili 42, 43 avautuu ja paineilmaa virtaa jarrusylinteristä 40 ympäristöön. Paineennousu välittyy kuristuskanavan 66 kautta, vaikkakin hidastettuna, myös tilaan 26. Puristusjousi 30 on kuitenkin mitoitettu niin voimakkaaksi, että tilojen 27 ja 36 välillä esiintyvä paine-ero ei riitä siirtämään mäntää 25 suuntaan, jossa työnnin 24 painautuu ohjaushylsyyn 12. Ohjausmäntä 3 voi siis männän 37 ja venttiilitiivisteen 9 kanssa liikkua alaspäin irroitusasentoon, jolloin venttiilitiivisteeseen 9 painautuva ohjaushylsy 12 seuraa mukana ja liikettä ainoastaan vastustaa puristusjousen 23 pieni voima, jolloin siirtoealpa ei kuitenkaan estä liikettä. Pienen jäännöspai-neen vaikuttaessa tilassa 39, jarrusylinterissä 40, tilassa 43 ja painetilaesa 57, avautuu ensin jousen 52 vaikutuksesta venttiili 53 niin, että kuristussuuttimen 54 kautta tapahtuu johtokammion 6 ja ohjauskammion 4 välinen paineen tasautuminen. Hiukan myöhemmin jousi 61 avaa venttiilin 60, jolloin kammion 11 ja tilan 26 paine nopeasti laskee paineen tasautuessa nopeasti välityskammioon 62. Koska kiihdy-tysventtiili 9, 13 ulospäästöventtiilin 42, 43 ollessa auki kuitenkin on kiinni, ei venttiilin 60 avautuessa mitään paineilmaa pääse pois-

Claims (4)

1. 57558 9 tumaan ympäristöön johtokammiosta 6 ohjaushylsyn 12 kautta. Mäntä 25 painaa tällöin tilan 27 voimakkaan ylipaineen vaikutuksesta työntimen 24 ohjaushylsyyn 12. Tila 26, kammio 11 ja painekammio 62 tyhjenevät lopuksi vähitellen suuttimen 64 kautta täydellisesti ympäristöön. Täten on jälleen saavutettu ohjausventtiilin täysin irroittunut tila. Nähdään siis, että jousi 30 voidaan tehdä suhteellisen voimakkaaksi ilman vaaraa siitä, että ohjaushylsy jarrutuksen alkaessa liian aikaisin, ennen kuin kammio 11 on täydellisesti täyttynyt, seuraa venttiilitiivisteen 9 mukana, ja sulkee kiihdytysventtiilin 9, 13. Voimakas jousi 30 varmistaa, että mäntä 25 ei ala irroittautua jo siinä vaiheessa, jolloin paine nousee ainoastaan pääilmajohdossa 5, vaan vasta sen jälkeen, kun irroitusvaihe on päättynyt venttiilin 60 avauduttua, painaa työntimen 24 ohjaushylsyyn 12 ja täten voi ohjata tämä ohjaushylsyn sulkusalpaa.
2. 1. Kiskoilla kulkevien ajoneuvojen paineilma-jarrulaitteistoa varten tarkoitettu ohjausventtiili, jossa on ohjausmäntä (3), johon ohjaus-kammiossa (4) vallitsevaa painetta vastaan vaikuttaa pääilmajohdon (5) paine, joka ohjausmäntä ohjaa sisäänvirtaus- ja ulosvirtausventtii-liä, joka säätää paineväliaineen syöttöä jarrusylinteriin (40), ia kiihdytin ilman poistamiseksi pääilmajohdosta, jossa kiihdyttimessä on yhdensuuntaisesti ohjausmännän (3) akselin suunnan kanssa siirrettävissä oleva ohjaushylsy (12), joka ohjausmännän liikkumissuunnassa, kun tähän mäntään vaikuttaa hallitseva voima ohjauskammiosta, on aina vaikuttavan voiman (23) kuormittama, jonka ohjaushylsyn vastaanottaa ohjausmäntään yhdistetty venttiilintiiviste (9), jolloin ohjaushylsy yhdessä venttiilintiivisteen kanssa muodostaa kiihdytysventtiilin (9, 13), joka sijaitsee pääilmajohdon ja tästä ohjaushylsyn kautta täytettävissä olevan, jarrujen ollessa käyttöön kytkettyinä ulkoilmasta erotetun kammion (11) välillä, ja kiihdytysventtiilissä lisäksi on ohjaushylsyyn vaikuttava siirtosalpa (24), jota ohjaa mäntä (25), johon pääilmajohdon paine vaikuttaa siirtosalvan sulku-suunnassa, ja johon siirtosalvan päinvastaisessa siirtymissuunnassa vaikuttaa kammion (11) paine, tunnettu siitä, että ohjaus-hylsyn (12) siirtomatka ainakin vastaa ohjausmännän (3) nostomatkaa 10 57558 ulosvirtausventtiilien (42, 43) sulkemiseksi, että kiihdytysventtiilin (9, 13) ja kammion (11) väliseen paineilmayhteyteen on sovitettu suutin (21), ja että ohjaushylsyssä (12) on kaksi mäntäpintaa (15, 22), joista toiseen vaikuttaa kiihdytysventtiilin ja suuttimen välisessä yhteydessä vallitseva paine suunnassa ohjaushylsyn nostamiseksi venttiilintiivis-teeltä (9), ja toiseen mäntään vaikuttaa kammion paine vastakkaiseen suuntaan.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjausventtiili, tunnettu siitä, että ohjaushylsyn (12) ulkohalkaisija on porrasmaisesti vaihtele-va, jolloin pienen ulkohalkaisijan omaava osa (14) on suunnattu kohti venttiilintiivistettä (9) ja on tiiviisti siirtyvästi ohjattu ohjaus-venttiilin (2) vaipassa (1), suuren ulkohalkaisijan omaava osa (16) on pienin välyksin vaipan ympäröimä ja päättyy kammioon (11), ja suuren ulkohalkaisijan omaavan osan (16) ja pienen ulkohalkaisijan omaavan osan (14) välinen ylimenokohta muodostaa ohjaushylsyä (12) venttiilintiivisteeltä (9) nostavan mäntäpinnan (15). 1 Patenttivaatimuksen 2 mukainen ohjausventtiili, tunnettu siitä, että ohjaushylsyn (12) ylimenoalueella on poikittaisporaus (20), ja että suutin (21) on sovitettu hylsyn suuremman ulkohalkaisijan omaavaan osaan (16) tämän poikittaisporauksen jälkeen.
4. 1. Styrventil för tryckluftsbromsanläggning pä rälsfordon, försedd med dels en av trycket i en huvudluftledning (5), mot trycket i en styrkammare (4) belastad styrkolv (3) för manövrering av en in- och en utloppsventil, som reglerar tryckmediumflödet tili en bromscylinder (40), dels en för avtappning av luft frän huvudluftledningen avsedd accelerator, vilken är försedd med en parallellt med styrkolvens (3) axelriktning förskjutbar styrhylsa (12), som i styrkolvens rörelse-riktning, da denna päverkas av en dominerande kraft frän styrkammaren, belastas av en ständigt verksam kraft (23) och fängas upp av en med styrkolven förbunden ventiltätning (9), varvid styrhylsan tillsammans med ventiltätningen bildar en accelerationsventil (9, 13), som är belägen mellan huvudluftledningen och en frän denna via styrhylsan fyllbar, vid tillslagen broms frän atmosfären skild, kammare (11), och varvid i accelerationsventilen vidare ingär en pä styrhylsan