FI57504B - Avsoekningsanordning innefattande ett bandpassfilter - Google Patents

Description

Κ-·»^'τ1 γβΊ ««kuulutusjulkaisu en en λ JSTa LBJ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 5 1 DU4 ^ ^ (51) Kv.ik?/int.a.3 H 04 Q 7/00 // H 03 J 5/00 SUOMI —FINLAND (21) PtMnttIheiMmu·— Pttantanteknlng 1^62/7^ (22) H>k«mltpllvi —Amttknlngidaf 13.05·?^

^ (23) Alkuplivt—Giltlf hutadag 13.05.7U

(41) Tullut |ulklMkil — Bllvlt offantllg 15.11.7b

Prtentti- ja rekisterihallitut Nihti«k«ip«x» j. kuuL|uik.i*.n pvm.-

Patent- och registerstyrelsen AiNttkan utlagd oeh utl.skriftan publicarad 30. Ob. 80 (32)(33)(31) Pyy»··»»/ atuolkau*—Bagtrd prlorlm il*. 05.73

Ruotsi-Sverige(SE) 7306737~3 (71) Televerkets Centralförvaltning, Fack, S-123 86 Farsta, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Thorkel von Brömssen, Hägersten, Ruotsi-Sverige(SE) (TM Oy Kolster Ab (5b) Kaistanpäästösuodattimen käsittävä pyyhkäisylaite - Avsökningsanordning innefattande ett bandpassfilter Tämän keksinnön kohteena on pyyhkäisylaite, joka käsittää kaistanpäästösuodattimen, joka voidaan ohjaussignaalin taajuuden avulla asettaa eri kaistanpäästötaajuuksille askelettain tapahtuvassa pyyhkäisytapahtumassa ja joka voidaan lukita pyyhkäisytapahtumassa ensiksi esiintyvälle kaistan-päästötaajuudelle.

Keksintöä on tarkoitus käyttää hyväksi erikoisesti ruotsalaisessa patentissa 357 481 esitetyllä liikkuvassa puhelinlaitteessa*

Mainitun ruotsalaisen patentin mukaan jaetaan alue (esim. maa), jonka järjestelmän tulee peittää, useiksi ala-alueiksi, joille jokaiselle annetaan soittokanava ja useita liikennekanavia suurtaajuusalueella* Tämän ruotsalaisen patentin mukainen keksintö antaa mm. ohjeen yksinkertaisesta tavasta, millä liikkuvalle yksikölle annetaan mahdollisuus silloin, kun se on ala~alueella, etsiä ala-alueen soittokanava sekä käyttää ala-alueen liikennekanavia.

Soitto- ja liikennekanavat on siinä merkitty äänikanavaan (pientaajuus) 2 57504 sisältyvillä merkkiäänillä. Kaikki ala-alueen soittokanavat on siten merkitty yhteisellä ensimmäisellä merkkiäänellä. Kun liikkuva yksikkö on ensimmäisen merkkiäänen avulla tunnistanut ala-alueen sisäisen soittokanavan ja lukittunut siihen, pyyhkäisee se soittokanavan ja etsii siitä alueelle ominaisen ja äänikanavassa sijaitsevan toisen merkkiäänen, joka osoittaa ala-alueelle kuuluvan vapaan liikennekanavan.

Liikenneteknillisistä syistä käytetään jokaisella ala-alueella vapaan liikennekanavan tunnistamiseen myös kolmatta merkkiääntä, jonka taajuus on tietyssä suhteessa (1:2, 1:5 jne.) toisen merkkiäänen taajuuteen. Heti kun ala-alueella oleva liikkuva yksikkö on tunnistanut toisen merkkiäänen (vapaan liikennekanavan) ala-alueen soittokanavassa, valmistautuu se kolmannen merkkiäänen vastaanottoon, ennen kuin se aloittaa st-kaistan pyyhkäisyn kolmannella merkkiäänellä merkityn liikennekanavan löytämiseksi. Koska tällä tavalla menetellen ei toista merkkiääntä tarvitse käyttää vapaan liikennekanavan merkitsemiseen, estetään liikkuva yksikkö lukittumasta soittokanavaan ko. ala-alueen vapaata soittokanavaa etsiessään. Mainittu ensimmäisen, toisen ja kolmannen merkkiäänen käsittävä järjestely on erikoisen edullinen vähäliikenteisillä ala-alueilla, joissa on vähän liikenne-kanavia ja joissa tietyissä liikennetapauksissa halutaan, että myös soitto-kanavaa voidaan käyttää liikennekanavana. Mainituilla vähäliikenteisillä ala-alueilla on nimittäin myös soittokanava merkitty kolmannella merkkiäänellä, jolloin tapahtuu yksinkertainen soittokanavan uudelleenjärjestely liikennekanavaksi, jos sellainen on tarpeen liikkuvassa yksikössä. Mainittu merkkiäänien järjestely mahdollistaa sen, että toisia merkkiääniä voidaan käyttää yksinkertaisesti hyväksi numeron valinnassa liikennekanavissa.

Tämän suodatinlaitteen erikoisena tarkoituksena on aikaansaada laite, joka voidaan asettaa vastaanottamaan mainittu ensimmäinen merkkiääni, pyyhkäisemään soittokanava toisen merkkiäänen löytämiseksi sekä vaihtamaan kytkennän kolmannelle merkkiäänelle, jonka taajuus on ennalta määrätyssä euhteessa toisen merkkiäänen taajuuteen.

Sen johdosta, että koko alueen spesifisten toisten äänisignaalien lukumäärä on suuri ja sen johdosta, että äänitaajuusalueen pyyhkäisy sekä vaihtokytkentä kolmannelle merkkiäänelle on voitava tehdä lyhyen aikavälin kuluessa, tarvitaan tähän liittyvään laitteistoon ehdottomasti nopeasti toimiva suodatinlaite, jossa on mainittu vaihtokytkentämahdollisuus.

Se, mikä voidaan katsoa olevan luonteenomaista keksinnön mukaiselle laitteelle, on se, että kaistanpäästösuodatin on liitetty taajuuden jaotti- 3 57504 meen, joka siihen johdetun kellosignaalin taajuuden jaon avulla kehittää ohjaussignaalin» että suodattimen lähtöliitäntään, kernaasti integraattorin kautta, liitetty askellusyksikkÖ ohjaa käynnistymisensä jälkeen askelittain jaottimen mainittua taajuuden jakoa, jolloin jokainen askel vastaa mainittujen kaistanpäästötaajuuksien taajuutta, että askellusyksikkÖ on järjestetty keskeyttämään askelluksensa ja sen kautta lukitsemaan suodattimen ensiksi esiintyvälle kaistanpäätötaajuudelle, kun joku sen aikaansaama ja suodattimen lähtöliitännästä peräisin oleva lähtösignaali esiintyy ja että jaotin käsittää vaihtokytkinelimen, joka suodattimen ensiksi esiintyvälle kaistanpäästötaajuudelle lukitsemisen jälkeen ja ulkopuolisesta vaikutuksesta riippuen asettaa suodattimen taajuudelle, joka on tietyssä suhteessa ensiksi esiintyvään kaistanpäästötaajuuteen.

Näillä ehdotetuilla toimenpiteillä mahdollistetaan myös se, että liikkuva yksikkö voidaan tehdä ulkomitoiltaan pieneksi, samalla kun se on rakenteeltaan yksinkertainen ja huollon kannalta helppo käsitellä.

Nykyistä ehdotettua suoritusmuotoa, joka esittää keksinnön merkittäviä ominaispiirteitä, selitetään jäljempänä viittaamalla samalla oheistet-tuihin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää laitetta lohkokaavion muodossa, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaiseen laitteeseen kuuluvia komponentteja kaavion muodossa ja yksityiskohtaisemmin, kuvio 3 esittää kuvion 1 mukaiseen laitteeseen kuuluvia lisäkompo-nentteja kaavion muodossa ja yksityiskohtaisemmin ja kuvio 4 esittää kuvion 1 mukaista laitetta kaavion muodossa ja yksityiskohta! s emmin.

kuviossa 1 on laitteen tuloliitäntä osoitettu merkillä In, samalla kun laitteen lähtöliitännälle on annettu merkki Ut. Laitteessa käytetään kaistanpäästösuodatinta 1, joka on sinänsä tunnettu ns. kommutoiva suodatin, joka voidaan asettaa ohjaussignaalin taajuuden avulla eri kaistanpäätötaajuuksille. Ohjaussignaali saadaan ohjelmoitavasta taajuuden jaottimesta 2, joka vaikutuksista riippuen aikaansaa akselittain tapahtuvia ohjaussignaalin taajuuden muutoksia. Mainitut askelittain tapahtuvat ohjaussignaalin taajuuden muutokset aikaansaavat säätymisen kaistanpäätötaajuuksille, jotka ovat toistensa suhteen askelittain välimatkojen päässä. Ohjelmoitavassa taajuuden jaottimessa 2 käytetään ohjaussignaalin muodostamiseen kellogeneraat-torieta 3 tulevaa kellosignaalia.

4 57504

Mainitut ohjelmoitavaan jaottimeen 2 tarvittavat vaikutukset voidaan saada askelenlaskimesta 4» joka ulkopuolisesta käynnistyssignaalista ja ulkopuolisesta pysäytyseignaalieta ja/tai kaistanpäätösuodattimen 1 lähtö-liitän tään liitetyn integraattorin 5 muodossa olevan tunnisticsyksikön läh-tösignaalista riippuen voi vaikuttaa osaan 2 niin, että saadaan aikaan ohjaussignaalin eri askeltaajuudet. Integraattorista saadaan lähtöaignaali silloin, kun kaistanpäätösuodatin vastaanottaa signaalitaajuuden, jolle suodatin ko. tapauksessa on asetettu.

Kuvion 1 mukaisen suodatinlaitteen edellytetään sisältyvän ko. liikkuvaan puhelinjärjestelmään kuuluvan liikkuvan yksikön laitteistoon. Mainitun järjestelmän toimintaan tässä lähemmin syventymättä oletetaan edelleen, että laitteisto etsii ensin laitteen avulla soittokanavan tutkimalla, onko vastaanotetut radiotaajuussignaalit moduloitu ensimmäisellä merkkiäänellä, joka on tunnusmerkillinen soittokanavalle ja jonka avulla sen tunnistaminen mahdollistetaan. Kaistanpäästösuodatin on järjestetty niin, että joko todellinen ensimmäinen merkkiääni tai esimerkiksi painonappiryhmän (jota ei ole esitetty) kautta tuleva vaikutus panee sen etsimään vaikutusta vastaavaa merkkiääntä.

Ko. soittokanavaa edustavaa ensimmäistä merkkiääntä vastaanotettaessa saadaan integraattorista 5 lähtösignaali lähtöliitäntään Ut.

Tunnistamisen jälkeen edellytetään edelleen, että laitteisto tunnistaa toisen merkkiäänen useiden toisten merkkiäänien joukosta, esimerkiksi 10 toisen merkkiäänen joukosta. Mainittu toinen merkkiääni on ominainen tietylle paikallisalueelle, jonka piirissä liikkuva yksikkö on. Askelenlaskin käynnistyy automaattisesti mainitun lähtösignaalin avulla ja laskin alkaa laskea kahden (2) sumetun luvun välillä, esimerkiksi 10 ja 19 välillä, jolloin kellotaajuus muuttuu askelittain arvosta F/lO arvoon F/19· Suodattimen kaistan-päästötaajuus muuttuu silloin arvojen F/lOK ja F/19K, jossa K on vakio, jonka määrää suodattimen rakenne*

Jos jokin toisista merkkiäänistä vaikuttaa tuloliitännässä In riittävän suurella amplitudilla, siirtyy suodatin askelittain aktuaaliselle merkkiäänitaajuudelle, jolloin integraattori tuntee suodattimen lähtöliitän-näesä vaikuttavan signaalin ja lukitsee askelenlaskimen lähtösignaaliHaan. Suodatinlaite jatkaa pyyhkäisyä jaksottain, kunnes mainittu toinen merkkiääni tavataan.

5 57504

Laitteisto on järjestetty niin, että se soittokanavan toiseen ääneen lukitsemisen jälkeen etsii annetusta käskystä (esimerkiksi nostamalla liikkuvan laitteiston käsimikrofonikuuloke) liikennekanavan, joka on merkitty kolmannella merkkiäänellä, jonka taajuus on tietyssä suhteessa toisen merkkiäänen taajuuteen. Suodatinlaite antaa integraattorin kautta signaalin ympärillä olevalle laitteistolle, kun liikennekanavan kolmas merkkiääni tavataan, jolloin laitteisto voi lukittua liikennekanavaan. Tässä asennossa voidaan ohjelmoitavaa jaotinta 2 käyttää numeronlähetykseen lisäyksikköjen 6a - 6c kautta, jotka kuuluvat numeronlähetyspiireihin.

Numeronlähetyspiirien yksikkö 6b käsittää mm. painonappiryhmän nume-ronlähetystä varten, joka tapahtuu osan 2 ja yksikön 6a kautta, joista viimeksi mainitussa on alipäästösuodatin ja ajanmäärityslaite. Aktuaalinen numero lähetetään noin 1 sekunnissa sinimuotoisena signaalina, joka vastaanotetaan liikkuvaan puhelinjärjestelmään kuuluvalla perusasemalla, joka kuittaa signaalin lähettämällä vastaavan signaalin takaisin liikkuvalle yksikölle, joka on lähtettänyt ko. numerosignaalin. Vastaava signaali vastaanotetaan kaistanpäästösuodattimen 1 ja numeronlähetyspiireihin kuuluvan yksikön 6c kautta, joka yksikkö muodostaa indikaattoriyksikön, josta saadaan merkki siitä, että numerosignaali on oikealla tavalla vastaanotettu perus-asemalia. Siinä yhteydessä indikaattoriyksikkö voidaan tehdä jatkuvan nume-ronvalinnan määrityspiiriksi, so. indikaattori antaa tiedon laitteistolle siitä, että numeronvalinta voi jatkua. Kuviosta 2 ilmenee lohkon 6b yksityiskohtainen rakenne, kun taas kuvio 3 esittää vastaavalla tavalla lohkoa 6a. Kuviossa 2 on painonappiryhmä esitetty koskettimilla, joiden lukumäärä vastaa numeroiden lukumäärää (0 - 9)» joita numeroita käytetään numerosarjoihin. Mainittu yksikkö 6b käsittää sinänsä tunnetun desimaali - binääri-muuttajan.

Kuten kuviosta 3 ilmenee, käsittää yksikkö 6a taajuuden lisäjaottimen 6, joka sovittaa jaottimesta 2 saadun taajuuden halutuksi taajuudeksi. Ajanmääritysyksikkö käsittää yksiasentoisen kiikun 9» veräjän 10 ja jokaiseen koskettimeen liitetyn vaihtokytkinyksikön 11. Mainittu alipäästösuodatin on ilmaistu numerolla 12.

Kuvattu suodatinlaite soveltuu suurelta osalta tehtäväksi integroidun piirin muotoon, esimerkiksi MOS-tekniikkaa käyttäen, jolloin mitat ja vir-rankulutus muodostuvat äärimmäisen pieniksi. Jos kellogeneraattoria ohjataan kiteellä, saadaan suodatinlaite, jonka vakavuus tulee erittäin suureksi.

Eräs käytännössä hyvin toimiva suoritusmuoto esitetään kuviossa 4, 6 57504 jossa ne lohkot, jotka vastaavat kuvion 1 osia, on osoitettu katkoviiva-kehyksillä, joissa on kuvion 1 vastaavat merkit.

Yksinkertainen tapa erottaa kolmas merkkiääni toisesta merkkiäänestä on se, että kolmannelle merkkiäänelle annetaan taajuus, joka on yksinkertaisessa suhteessa (1:2, 1:5 jne·) toiseen merkkiääneen. Mainittu taajuusero aikaansaadaan jaottimeen 2 kuuluvan taajuuden jaotinyksikön 13 avulla, jota jaotinyksikköä ohjaa kaksi tuloliitäntää a ja h, joiden avulla määrätään vastaanotettava merkkiääni (ensimmäinen, toinen tai kolmas)·

Kuviossa 4 näkyy myös numerolla 14 osoitettu lisäindikaattori, joka joka hetki osoittaa sitä lukua, jolle ohjelmoitava jaotin 2 on asetettu. Kaistanpäästösuodattimessa oleva signaalijohdin 15 on liitetty kuviossa 5 olevaan taajuuden lisäjaottimeen 8.

Kuviossa 4 esitetyt yksikön on koottu sinänsä tunnetuista komponenteista, jonka vuoksi kuviota 4 ei tässä selitetä lähemmin.

Keksintö ei rajoitu edellä olevaan esimerkkinä esitettyyn suoritusmuotoon, vaan se voi olla muutosten kohteena jäljempänä seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (2)

7 57504

1. Pyyhkäisylaite, joka käsittää kaistanpäästösuodattimen (l), joka voidaan askelittain tapahtuvassa pyyhkäisytapahtumassa asettaa ohjaussignaalin taajuuden avulla eri kaistanpäästötaajuuksille ja joka voidaan lukita pyyhkäisytapahtumassa ensiksi esiintyvälle kaistanpäästötaajuudelle, tunnettu siitä, että kaistanpäästösuodatin (l) on liitetty taajuuden jaottimeen (2), joka siihen johdetun kellosignaalin taajuuden jaon avulla kehittää ohjaussignaalin, että suodattimen lähtöliitäntään, kernaasti integraattorin (5) kautta, liitetty askellusyksikkö (4) ohjaa käynnistymi-sensä jälkeen askelittain jaottimen (2) mainittua taajuuden jakoa, jolloin jokainen askel vastaa mainittujen kaistanpäästötaajuuksien yhtä taajuutta, että askellusyksikkö on järjestetty keskeyttämään askelluksensa ja sen kautta lukitsemaan suodattimen ensiksi esiintyvälle kaistanpäästötaajuudelle, kun joku sen aikaansaama ja suodattimen lähtöliitännästä peräisin oleva lähtösignaali esiintyy ja että jaotin käsittää vaihtokytkinelimen (13)» joka suodattimen ensiksi esiintyvälle kaistanpäästötaajuudelle lukitsemisen jälkeen ja ulkopuolisesta vaikutuksesta riippuen asettaa suodattimen taajuudelle, joka on tietyssä suhteessa ensiksi esiintyvään kaistanpäätötaa-juuteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että vaihtokytkinelintä voidaan ohjata kahden johtimen (a, b) tilan avulla.