FI57487C - Projektil med laettad bas - Google Patents

Description

RS^l [B] (11) kuulutusjuuca.su cnAAn ffiiA l J 11J UTLÄGCNINGSSKRIFT 0 /4 8 7 ^ ' ' (51) Ky.ik.Wci.3 F 42 B 13/12 SUOM I — FI N LAN D (21) P»Mnulh»l»mu» — PanntamMiiiini 236^/7^ (22) Hikamltpllvl-Afweknlnpdtf 08.08.7^ (23) Alkuptlvt—CHtlihtttd·! 08.08.7^ (41) Tulitit JulklMksI — RlWk offmtlig 10.02.78

Patentti· ja rekisterihallitus («) NthtlvUulp™ |. kuuljulku*,,, pvm.- , Q

Patant- och ragicterttyraiMn Amökin utlt|d oeh utljkrlftm publicvnd 30.0U.80 (32)(33)(31) Pyydetty «tuoik»u« —B«gtH priority 09.08.73

Ranska-Frankrike(FR) 7329180 (71) Thomson-Brandt, 173, Bl. Raussmarm, 75008 Paris, Ranska-Frankrike(FR) (72) Roger Crepin, Ville d'Avray, Ranska-Frankrike(FR) (7*0 Oy Kolster Ab (5U) Ammus, jossa on kevennetty pohja - Projektil med lättad bas Tämä keksintö liittyy ammukseen, joka on patenttivaatimuksen johdannon mukainen ja jollainen ammus tunnetaan esimerkiksi USA-patentista n:o 3 419-

Jotta saataisiin siirretyksi koko kanuunanputken paine ammukseen, täytyy käytetyn räjähdys- tai ajopanoksen olla oleellisesti kokoonpainumaton ja erityisesti ilman tyhjää tilaa. Tunnetuissa rakenneratkaisuissa ei voida välttää, että ammuksen säilytyksen ja kuljetuksen, lämpötilamuutosten, seisontavaikutusten ja hitaiden kemiallisten vaikutusten johdosta syntyy tilavuudenmuutoksia ja siten enemmän tai vähemmän tyhjää tilaa panokseen. Tällainen tyhjä tila tuo mukanaan ammuksen epänormaalin toiminnan riskin ammuttaessa, mikä mahdollisesti voi aiheuttaa ammuksen murtumisen tai räjähtämisen.

Keksinnön tarkoituksena on helpottaa tätä epäkohtaa, mikä saavutetaan lisäämällä rakenteeseen joustava rengas, joka on esitetty patenttivaatimuksen tunnus-merkkiosassa.

2 57487

Keksintöä selvitetään lähemmin alla olevassa piirrosten kanssa yhdessä, missä: kuvio 1 esittää puoleksi itseliikkuvaa ammusta keksinnön mukaisesti kuvio 2 esittää ei-itseliikkuvaa ammusta kuvio 3 esittää kuvan 2 ammuksen muunnosta ja kuvio U esittää kuvan 3 ammuksen yksityiskohtaa.

Kuvio esittää kaaviomaista pitkittäisleikkauskuvantoa keksinnön mukaisen, puoleksi itseliikkuvan ammuksen puoliskosta. Ammukseen kuuluu ammuksen runko 1, jossa on johtorenkaat 2 ja 3, jotka koskettavat tuliaseen piipun sisäseinämää k. Ammuksen sisältämä räjähtävä panos 5 on tilan sisällä, jonka muodostavat ammuksen runko 1 ja jäykkä väliseinä 6. Helmanmuotoisen pohjan kapeneva osa 7 on ruuvattu ammuksen takapäälle. Keksinnön mukaisesti tämä helma on paljon ohuempi kuin ammuksen rungon 1 muu osa ja sen paksuus on noin 2 mm 120 mm:ssa ammuksessa.

Tämä osa on kuvassa ruuvattuna ammuksen rungolle kohdassa 8, mutta on selvää, että kiinnitysmenetelmä voisi olla mitä tyyppiä tahansa, esim. käännetty reuna. Helman 7 takapäässä on tehty aukko, jonka seinämät 9 ovat lieriömäiset. Mäntä 10 liukuu tässä aukossa ja sylinterin 9 päättävä laippa 11 estää mäntää poistumasta aukosta. Mäntään 10 on kiinnitetty tunnetulla tavalla, esim. ruuvaamalla tai valamalla muotissa, suutin 12, jonka sulkee tulppa 13, joka voi sisältää vitkasytyttimen, joka saa aikaan tulpan ulostyöntymisen ja ajopanoksen 1h syttymisen.

Frontaalisesti palava ajopanos on tilassa, jota rajoittavat helma 7, väliseinä 6 ja liikkuva mäntä 10. Se on suljettu muovipäällykseen 15, joka täyttää kaikki raot, joita voisi esiintyä panoksen 1U ja mainitun tilan välissä.

Lisäksi pitää männän 10 aina painettuna panosta 1U vasten esim. taipuisa, poimutettu rengas 30, joka sijaitsee virassa 31 ottaen vastaan panoksen tilavuusmuutok-set. Taipuisaa, aallotettua rengasta käytetään joustavana rakenteena männän kuormittamiseksi, mutta on selvää, että mikä tahansa muu joustava rakenne, joka vie pienen tilan, olisi sopiva. Männän 10 joustavalla asennuksella on lisäksi toinen etu siinä, että se poistaa välyksen. Ajopanoksen 1U sytytyshetkellä liikkuu mäntä 10 taakse kaasun paineen vaikutuksesta, kunnes saavutetaan tasapainotila taipuisan renkaan 30 vastustavan vaikutuksen kanssa, ja mäntä avaa täten raon itsensä ja ruutipanoksen palavan pinnan väliin palamiskaasujen vapaan virtauksen sallimiseksi.

Ballistiikkavaiheessa järjestely toimii seuraavasti. Laukaistaessa muodostuva paineaalto etenee piipussa kuviossa oikealta vasemmalle. Se kohdistaa voimansa ammuksen takapäätä, so. mäntää 10, vasten samalla kun se liikkuu jatkuvasti eteenpäin piippuseinämän 1+ ja ammuksen helman 7 välissä. Kuten on selitetty, on tällä helman muotoisella osalla 7 pieni paksuus eikä se voi kestää yksin siihen 3 57487 tällä tavoin kohdistuvaa paineetta. Mäntä 10 painaa nyt kuitenkin panosta vasten, joka on suljettu muovipäällykseen 15· Ajopanos 1U siirtää tämän paineen kaikissa suunnissa ja varsinkin suorassa kulmassa helmaan 7 nähden sisältä ulospäin. Tämä paine on oleellisesti sama kuin ulkopuolinen paine, joka kohdistuu helmaan vastakkaisessa suunnassa. Koska helmaan kohdistuu näin'ollen vain pieniä säteisrasituksia, sillä voi olla vain pieni paksuus, niin että. se kestää alku-iskun. Sen tulisi periaatteessa olla riittävän paksu voidakseen myöhemmin kestää ajopanoksen 14 siihen kohdistaman työpaineen.

On myös. käynyt ilmi, että jotta helma 7 voisi kestää työnnön aiheuttaman, ulkopuolisesti kohdistuvan paineen vahingoittumatta, on välttämätöntä, että paine, jonka mäntä 10 siirtää panokseen 14, kohdistuu vuorostaan kaikkiin suuntiin ja erityisesti suorakulmaisesti helman 7 ulkopintaan. Jotta tähän päästäisiin, on välttämätöntä, että aineet, jotka täyttävät väliseinän 6, helman 7 ja männän 10 rajoittaman tilan, toimivat kokoonpuristumattomana nesteenä (ko. painealueella).

Kuvio 2 esittää poikkileikkauskuvantoa ei-itseliikkuvan ammuksen puoliskosta. Tässä tapauksessa on mäntä 10 ja sen suutin 12 korvattu liikkuvalla männällä 16 eikä väliseinää 6 ole. Koko räjähdyspanos 5 vastaanottaa työntöpaineen seurauksena liikkuvan männän 16 liikkeestä. Räjähdyspanoksen 5 on voitava kestää männän siirtämä paine, vahingoittumatta ja sen on myös toimittava nesteen tavoin ko. paineilla. Poiketen kuvion 1 itseliikkuvasta ammuksesta, jossa väliseinä 6 kantaa paineen panoksesta 14, on tässä ammuksen rungon 1 kestettävä paine ja siksi se on mitoitettava tätä silmälläpitäen.

Kuvion 3 toteutusmuodossa on helma ja mäntä korvattu kuppimaisella piti-mellä 19, jonka voi meistää esim. levymetallista. Pitimen 19 (kuvio 4) huuli 20 on viistetty ja asennettu niin, että se voi liukua tukipinnalla 21, joka on tehty tätä varten ammuksen rungon 1 takapäähän, niin että on saatu liukuliitos. Pitimen 19 pitää joustavasti paikallaan ammuksen runkoa 1 vasten taipuisa rengas 30, joka on sijoitettu renkaaseen 22 koneistettuun uraan 31. Rengas 22 on kierretty kierteelle 8, joka on samanlainen kuin edellisissä toteutusmuodoissa.

Muita tapoja pitimen 19 kiinnittämiseksi ammuksen runkoon 1 voidaan myös käyttää ja liukuliitos on kuvattu vain esimerkkinä. Riippumatta siitä, millä tavalla pidin 19 on kytketty runkoon 1, on liitoksen mahdollistettava osien keskinäinen liike.

On ilmeistä, että tässä toteutusmuodossa paine siirtyy panoksen 5 sisäpuolelle seurauksena siitä, että ammuksen koko takaosa, jonka muodostavat pidin 19 ja osa panoksesta 5, liikkuu eteenpäin, eikä vain siitä, että ammuksen takapinta, joka muodostuu männästä liikkuu eteenpäin.

11 57487

Keksinnön avulla on näin ollen mahdollista korvata ammusrunkoj en takaosa, jonka oli aikaisemmin oltava riittävän paksu kestääkseen koko aseen piipussa vallitsevan paineen, paljon ohuemmalla helmalla, sen seikan ansiosta, että ammuksen tämän osan tarvitsee nyt kestää vain pienempi paine. Tällä tavoin kevennettyä takaosaa käyttämällä saavutettu painon säästö on suunnilleen 1+0 % (kun panosta ei lasketa mukaan).