FI57186C - Tryckanordning foersedd med kontakt fixeringsenhet - Google Patents

Description

15SR1 [B] (11)KUULUTUSjULKAISU 57lft* fETjm lJ K } UTLAGGNINGSSKKIFT 3' loo

rag C (45) Pa ten l ti aySnnr tty 10 06 10 JO

^ v ^ (51) Kv.lk.'/Int.CI.* 6 03 G 15/20 SUOM I —FI N LAN D (21) P»t*nttlh«k«mo* — Patmtameknlng 3829/73 (22) Hakamiipiivi — Antekningidtg 13 »12.73 ^ ^ (23) AlkupUvi—Glltifhvttdag 13*12.73 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offuntllg 22.06.7^

Patentti· ja rakirtarih.ilitu· νμλ*- |. kuuLJuHobun pvm. -

Patent· och regirterrtyrelsen ' Antekan uthgd och ud-skriftm publkund 29.02.80 (32)(33)(31) Pyydetty utuolkuut—Bugird prloritat 21.12.72 USA(US) 317^82 (71) International Business Machines Corporation, Armonk, N.Y. 10501+, USA(US) (72) James Andrew Machmer, Lexington, Kentucky, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5I+) Kontaktikiinnityksellä varustettu painolaite - Tryckanordning försedd med kontakt fixeringsenhet lellit olav* keksintö koskee yleensä kopiointikoneita tai naita sähköstaattisia painolaitteita tarkennin ntäriteltynä sellaista saarella nopeudella toinivaa laitetta» jees* termoplastiset jauhekuvat, joita kopiolntiasena toinittaa jatkuvasti, kiinnitetään kantoarkkiin länaön ja paineen avulla kuunennustelaparissa, nikä liikkuu huonattavasti pienenmällä nopeudella.

Tänä nopeusero nahdollistaa kuunennustelojen toiainioen natalaanilla lämpötiloilla ja paineilla niin, että voidaan käyttää sisäisesti lännitettyä kuumenna·telaa, joka on varustettu defomoituvälla pinnalla* äuuaenmustela-parin nopeus on ensisijaisesti valittu niin, että peräkkäin syötettyjen arkkien välinen etäisyys voidaan pääasiassa eliminoida, jotta telaparin teloja ei tarvitsisi erottaa peräkkäisten arkkien välillä, äuljetlnta, joka kuljettaa arkit telapariin, käytetään ensisijaisesti ohjelmoidulla nopeudella, joka sopii yhteen sen tahdin kanssa, jolla kopio tuotetaan, tai vaihtoehtoisesti kuunennustelaparin sen pienemmän nopeuden kanssa, jok* sillä on, kun arkki viedään siihen.

äsin. sellaisten termoplastisten jauhekuvlen, Joita valmistetaan sähköisesti valokuvaavassa kopiointiko*····*, kiinnittämiseen tarkoitetut tela- 2 57186 kuumentiaet ovat tannettuja siitä, että niiden pitää olla hyvin tehokkaita kuumennuslämmön saannon suhteen näihin lämpökuumennuslaittöisiin verrattuna· Tunnettuun telakuunennuskonstruktiotekniikkaan liittyy pyrkimys aikaansaada lämpölähde kuumennustelan sisälle länpöhäviöiden minimoimiseksi« aikaansaada kuumennustelalle defornoituva pinta kuumennetun kopion tarttumisen minimoimiseksi sekä pyrkimys maksimoida tukitelan kuumennustelan deformoitaraan pintaan tekemä "jälki" tai painanne lämmönsiirtoajan maksimoimiseksi· Syvään telakuumenninsuunmitteluun sisältyy myös jäähdytys- ja puhdistustukitelan hyväksikäyttö, jotta minimoitaisiin kopion likaantuminen tukitelan väristä, lärimmäisessä tapauksessa tukitelalla oleva väri saa kopion tarttumaan siihen kiinni. Jäähdytys- ja puhdistustukitela on tarpeen myös kuvan kiinnittämiseksi korrektisti kantoarkin takasivulle kantoarkin kantaessa aikaisemmin kiinnitettyä kuvaa, esim. niin sanotussa duplez-kopioinnissa.

Tekniikan perusteella pitäisi olla selvää, että ne erilaiset suunnitte-lunäkökohdat, jotka on mainittu suotaviksi telakuumentimello, törmäävät monesti yhteen. Kiinpä esimerkiksi deformoituva aeinämateriaall, jonka kuumen-nustela tarvitsee, jotta aikaansaataisiin kopion paras irrottuminen siitä, törmää yhteen niiden kohtien kanssa, jotka tarvitaan parhaan lämmönjohtumisen aikaansaamiseen kuuman telaseinämän läpi sisäisestä lämmönlähteestä telan pintaan. lämä esitetyt suunnitteluperusteet tulevat monesti kriittisemmiksi, kun käsittelynopeus kasvaa. Jotta lämpöä esimerkiksi voitaisiin siirtää nopeammassa tahdissa nopeamman toimintanopeuden saavuttamiseksi, on tarpeen suurentaa sitä lämpötilaa, joka synnytetään kuumennustelan syllnterinäiseen sisäseinämään. Tämä korkeampi lämpötila, joka synnytetään telan pintamateriaaliin, voi pian huonontaa sen rakenna- ja pintaominaisuuksia, mikä rajoittaa käytettävissä olevat materiaalit sellaisiin, jotka voivat toimia korkeassa lämpötilassa. Korkeata lämpötilaa kestävillä materiaaleilla voi-toisaalta ^ olla jonkin verran huononnat rakenna- ja pintaominaisuudet. Taikka huonot lämmönsiirto-ominaisuudet voidaan kompensoida suurentamalla kuumennustelan läpimittaa lämpötilan palautumisajan lisäämiseksi, törmää tämä menettelytapa yhteen sen perusvaatimuksen kanssa, joka edollyttää lujaa systeemiä.

Kun kopioita valmistetaan leikatulle paperille, on toisiaan seuraavien kopioiden välillä normaalisti rako. Tämä rako voi riippua siitä ajasta, jonka valotuslaitteisto tarvitsee alkuasentoonsa palaamiseen, tai se voi olla seurausta sellaisesta kopiointirumpuasetelmasta, että kopioita valmistetaan vain rummun kehän tietyllä, ennalta määrätyllä osalla. Tämä kopioiden välinen rako synnyttää aikavälin, jonka aikana kuumonmustelalla on suora kosketus tuki-tolaan, joka halutaan pitää kylmänä ja puhtaana. Yoidaan aikaansaada laitteistoja, jotka erottavat kuumennus- ja tukitelan automaattisesti kopioiden väli- 3 57186 •en raon ajaksi» Sellaisista laitteista aiheutuu kuitenkin sekä mekaanista monimutkaisuutta ett! naita häiriöltä.

Taikka on tunnettua esimerkiksi antaa kontakti-rapaan kuumennusaseman työskennellä pienemmällä, suhteellisella nopeudella kuin kopiotuotanto (katso USA-patenttiJulkaisu 3 481 5Θ9)* ei aikaisennin ole yritetty parantaa kontaktlkuunenninta» Tätä taustaa vasten on esillä eleven keksinnön eräänä tarkoituksena aikaansaada leikattujen kopioiden tuottamiseen tarkoitettu painosysteemit johon sisältyy telakuumennin, jolloin leikatut kopiot syötetään telakuumentimeen käytännöllisesti katsoen väliraotta.

Keksinnön eräänä toisena tarkoituksena on aikaansaada pikapainosystee-mi, johon kuuluvaan telakuumentimeen liittyy kriittisyydeltään pienempiä toimintaparametreja*

Vielä eräänä keksinnön tarkoituksena on hyötyä siitä ajasta* joka tulee käytettäväksi peräkkäin valmistettujen kopioiden välisestä raosta, käyttämällä sitä telakuumentimen* jonka tehtävänä on kiinnittää kuvat näihin kopio-arkkuihin* lineaarinopeuden pienentämiseen.

Eräänä toisena tarkoituksena on poistaa tarve kuumennustelaparin telojen erottamiseen peräkkäisten kopioiden välillä eliminoimalla kopioiden väliset raot.

Vielä eräänä toisena tarkoituksena on aikaansaada erityinen ohjelmoidulla liikkeellä varustettu kopioarkkikuljetin, jonka nopeus sovitetaan yhteen kopiointioperaation aikaisen kopioinsiirtonopeuden kanssa* minkä jälkeen kuljettimen nopeus redusoidaan telakuumentimen nopeuteen sopivaksi kopion etureunan mennessä sen sisään.

Esillä olevan keksinnön mukaisessa painolaitteessä kuumennettu telakuumennin toimii pienemmällä lineaarisella syöttönopeudella kuin se nopeus* jolla kopioita tuotetaan. Kuumentimen hitaampi tahti merkitsee* että käytetään hyväksi sitä aikaa* joka muuten olisi mennyt painolaitteessa hukkaan peräkkäisesti valmistettujen kopioiden välisen raon johdosta. Vaikka ensimmäinen esillä olevalla laitteella valmistettu kopio myöhästyy jonkin verran pienemmän kuumenninnopeuden johdosta* seuraavat kopiot syntyvät samalla kopioiden minuuttimäärällä* kuin mitä olisi ollut asian laite ilman pienempää kuumennme-telanopeutta.

Telakuumentimen ja kopioita tuottavan mekanismin välinen nopeusero on edullisesti sellainen* että kopioiden välinen rako pääasiassa eliminoituu. Käytännön systeemissä pitää kuitenkin varmuustoleranssien takia aikaansaada merkityksetön minimirako aivan yksinkertaisesti kopioiden välillä mahdollisesti tapahtuvan reunalimittymisen estämiseksi. Esitetyn suoritusmuodon mukaisesti on kuumenninnopeuden ja kopioiden tuottonopeuden välinen suhde pääasi- 4 57186 aasa aasaa suuruusluokkaa kuin kuumennettavan paperin pituuden ja paperipi-tuuden ja kopioiden väli aan raon auuan aahde· Toiain sanoen kuumentimen pitää kyetä syöttämään kokonainen kopioarkki pääaaiaaaa sanassa ajassa» koin kopioiden tuottoaekanisai syöttää kopioarkin ja ohittaa kopioiden välisen raon. Yllämainitut toleranseitekijät vaativat vain pienen» kiinnitetyn kappaleen lisäämistä paperipituuteen peräkkäisten kopioiden välisen limittymisen ehkäisemiseksi. Kopioiden välisen raon pääasiallisella eliminoinnilla aikaan-saadaan nopeuden maksimlredusointi ja eliminoidaan telojen erottanistarve aputelan kuumentamisen ehkäisemiseksi kopioiden välisen raon aikana* Kuumennus» telan toimintanopeuden redusoinnilla mahdollistetaan sellaisen pikakopiointl-systeemin toteuttaminen» jossa käytetään pienen läpimitan omaavaa» defornoi-tuvalla piimällä ja sisäisellä kuumennuksella varustettua kuumennustelaa.

Kun käytetään hyväksi sisäistä kuumennusta» täytyy kaiken lämmön» joka on käytettävissä telapinnan kuumentamiseen» johtua kuumennustelaselnämän läpi. Mahdollisuus johtaa lämpöä seinämän läpi määräytyy niistä annetuista lämpötiloista, joita komponenttien täytyy kestää, ja siltä telaläpimitästä, joka vaaditaan, jotta telaplnta saisi aikaa kuumentua uudelleen menetettyään lämpöä kuumenaustapahtumasea. Ie materiaalit, jotka soveltuvat defemoituvan pinnan aikaansaamiseen kuumennustelaseinämälle, esim. piipolymeerit ja kimmo-muovimateriaallt omaavat vain kohtalaiset lämmönjohto-ominaisuudet. Tehokkaan läaaönjohtumistiem aikaansaamiseksi on siksi välttämätöntä rajoittaa defor-moituvan pinnan paksuutta. 8e aika, jonka kopio viipyy kuumennustelapintaa vasten, määräytyy siitä lämpömäärästä, joka toimitetaan kopion kuumentamiseen. Tätä kestoaikaa ohjaa sen painanteen koko, jonka aputela tekee kuumenmustelam deformoituvaan pintaan, ja telojen kehänopeus. Suhteellisen ohut, deformoituva pintakerros rajoittaa painenteen totaalista suuruutta ja lisää myös sitä voimaa ja siitä aiheutuvia kuormituksia, Joka vaaditaan annetunsuuruisen painanteen tuottamiseen. liinnuodoin ei ole mahdollista aikaansaada suurentunutta lämpövirtaa lisäämällä kestoaikaa painannetta kasvattamalla muuta kuin suhteellisen rajoitetulla alueella.

Telaläpimitan lisääminen tai sisäisesti aikaansaatujen lämpötilojen kasvattaminen ovat molemmat sopimattomia sellaisista syistä kuin lujuus ja materiaalistabiliteetti. Käyttämällä hyväksi sitä aikaa, joka menee normaalisti hukkaan kopioiden välisen raon aikana, kopion talakuunentiaesoa viipymään aikaan on defomoituvan pinnan läpi menevää lämpövirtaa koskevia vaatimuksia lievennetty huomattavasti, mikä sallii pintamateriaalin optinaniieennän valinnan redusoimalla tarvittavaa toimintalämpötilaa ja painannekuormitusta. Koska hyväksikäytetty aika menisi muuten hukkaan, esillä oleva laite ei vaikuta 5 57186 siihen tahtiin* jolla peräkkäisiä kopioita valmistetaan.

Kopioita voidaan kuljettaa kopioiden tuottomekanienin ja telakuunenti-men Tilillä monella tavalla· Tarvittava* erityinen kuljetintyyppi riippuu koneen geometrisesta asetelaa·ta. Hyvin ykainkertainen kuljetin voi olla uo-piva» kun kuuaennuaaaena aijaitaee kopioiden tuottoaekanisain alla* niki mahdollistaa painovoiman avulla tapahtuvan eyOttimiaen lisäavun ollessa vain pionin mahdollinen. Jos kopioita on toisaalta kuljetettava ylöspäin* tarvitaan aktiivisempaa vaikutusta kopioihin* esim. tyhjökuljettimen apua. Riippuen kuumentamattoman kuvan tarttumasta kopioarkkiin ja kopioiden tuottomekaniamin ja kuumentimen nopeuksien suhteellisesta erosta on tietyissä tapauksissa mahdollista syöttää kuumentamaton kopio aivan yksinkertaisesti sen valmistus-tahdissa hitaampaan telakuumentimeen.

Toinen tapa on redusoida kopionopeus vastaamaan pääasiassa telakuumen-ninnopeutta ainakin sinä aikana* kun kopion etureuna menee alussa telakuuaen-timeen. Tämä aikaansaadaan kourukuljettimellä, jonka toimintaa helpottaa alasimevä tyhjö* ja käyttöliikeohjelmalla* jonka mukaan hihnoja käytetään kopioiden valmistusnopeudella kopion vastaanottamiseksi jäljennysprosessia häiritsemättä. Kun kopion etureuna lähestyy telakuuaenninta* redusoidaan hihnojen nopeus jyrkästi likipitäen kuumenninnopeuteen. Sitten kun kopion etu-reuna on vastaanotettu telakuumentimeen* hihnat saatetaan takaisin kopioiden tuottomekanismin nopeuteen seuraavan kopion vastaanottamiseksi. On osoittautunut* että se paperi* joka syötetään telakuumentimeen» pysyy tasaisena ja aivan yksinkertaisesti luisuu kuumentimen kuljetuahihnollla» kun nämä liikkuvat nopeammassa kopioidenvalmistustahdissa. Korrekti liikeohjelma aikaansaadaan sopivasti profilisoidulla ketjupyörällä* joka muuttaa eräästä lähteestä* joka on synkronisoitu kopiosysteemin kanssa» tulevan määrätyn kulmalllkkeen tarvittaviksi» erilaisiksi nopeuksiksi. Keksinnön lähemmät tunnusmerkit esitetään jäljempänä seuraavisea patenttivaatimuksissa·

Yllämainitut ja muut keksintöön liittyvät tarkoitukset» ominaisuudet ja edut ilmenevät seuraavasta edullisten suoritusmuotojen» jotka havainnollistetaan oheisissa piirustuksissa, yksityiskohtaisemmasta kuvauksesta.

Kuvio 1 on painolaitteen, joka on konstruoitu esillä olsvan keksinnön mukaisesti, tärkeimpien komponentti en sivukuva.

Kuvio 2 on osittainen perspektiivieeitys kuumentimen käyttömekaniemistä, jota käytetään kuvion 1 mukaisessa laitteessa.

Kuvio 3 on suurennettu, sivusuunnassa otettu leikkauskuva telakuumenti-mesta, jota käytetään kuvion 1 mukaisessa painolaltteessa.

Kuvio 4 on osittainen päätyieikkauskuva kuvioissa 1 ja 3 esitetystä telakuumentimesta.

57186 6

Kuvio 5 on osittainen tasokuva kuviossa 2 esitetyn telakuumentiaen tietyistä ohjausdetaljeista.

Kuvio 6 on suurennettu, osittainen perspektliviesitys kuviossa 2 esitetystä kaapiaesta.

Kuvio 7 on osittainen tasokuva sen kuljettinen eräästä osasta» jota käytetään kuvion 1 mukaisessa painolaitteessa, jolloin kuva seuraa kuvion 1 viivoja TII-TII. Kuviot 8a-8g ovat kuvion 1 aukaisessa painolaitteessa käytettävän liikeohjelnaaekanlsaln toimintakaavioita.

Kuvio 9 on osittainen sivukuva eräästä vaihtoehtoisesta liikeohjelna-aekanisaista, jota voidaan käyttää kuvion 1 aukaisessa painolaitteessa.

Kuvio 10 on osittainen päätykuva kuvion 9 vaihtoehtoisen liikeohjelaa-aekanisain eräästä osasta» jolloin kuva noudattaa kuvion 9 viivaa X-X.

Kuvio 11 on sivuttainen poikkileikkauskuva sellaisen painolaitteen tärkeiaaistä eleaenteistä» joka käyttää ohjelaoiaatonta arkkikuljetinta yhdessä sähköstaattisella siirrolla toiaivan kuljettimen kanssa.

Piirustusten kuviossa 1 esitetään tavanoaainen» sähköisesti valokuvaava painolalte 10» jossa on kopioiden tuottolaite 11 ja kontaktikiinnitysaseaa eli telakuuaenninyksikkö &0, joka on konstruoitu esillä olevan keksinnön mukaisesti. Kopioiden tuottolaite 11 sisältää ensisijaisesti - mutta ei välttämättä - moottorikäyttöisen kuvankopiointiruaaun 12» jolla tuotetaan jauhekuva 20, joka siirretään paperikopioarkille 21 sellaisten raakakopioiden aikaansaamiseksi, jotka kantavat kiinnitettävää kuvaa 20. Eräe tyypillinen kopioiden tuottolaite kuvataan TJSA-patenttijulkaisussa 3 588 242 ja se sisältää vaiosähköä Johtavan rumpupinnan 13, koronalaitteen 11a, optisen systeemin 11b, kehittimen 11c ja koronasiirtoyksikön 14» jonka avulla jauhekuva 20 siirretään kopiopaperille 21. Optinen systeemi 11b voi olla sellaisen valo-tussysteemin muodossa, jossa alkuperäiskappaleen liikkuva Ja segmentoitu kuva projisoidaan sopivan linssi- Ja/tai peilisysteeain läpi. Optinen systeemi voi vaihtoehtoisesti sisältää alkuperäistekstin tuottavan laitteen, osin. katodisädeputken. Kopioiden tuottolaite 11 voi myös olla sähköisesti valokuvaava painolaite, jossa pysyvä, sähköstaattisesti eriytynyt kuva sijoitetaan ruaaulle 12 ja kehitetään jatkuvasti. Bullalta 22 tuleva paperi leikataan leikkurilla 115 kopioarkeiksi 21, joilla on ainakin ennalta määrätty maksimipituus ja ensisijaisesti vakiopituus tai vakiodimensio 23 arkin kuljetussuunnassa.

Tällaisissa kopiointikoneissa käytetään, kuten on tavallista, vain erästä rumpupinnan 13 osaa kopioiden valmistaniseen, minkä vuoksi pientä kehän väliosaa 13 ti käytetä. Ruapupinnan tänä osa alittaa optisen aseman 11b samanaikaisesti, kuin alkuperäisen asiakirjan valotuslaitteisto palautuu.

τ 57186 Täliosa 13 voi myös sisältää eriauotoisuutta vaiosähköä johtavassa pinnassa» kun käytetään yllämainitun USA-patenttijulkaisun 3 588 242 aukaista vaihdettavaa vaioeähkönjohdinta. Riippuen välin 15 pituudesta tulee aina kopioarkin 21 takareunan 24 ja seuraa van kopioarkin 21 etureunan 25 eteaeaän välillä olemaan ainakin aininikopiovälin suuruinen viipynäaika*

Arkit 21 poistetaan kiinnittämättömien kuvien 20 kanesa korona-aiirto-yksiköstä 14 ruapupinnan 13 lineaarisella kehänopeudella. Eopioarkit 21 erotetaan ruapupinnalta 15 sopivalla irrotuseliaellä 16» esia. tyhjön aikaansaavalla laitteella· Hiin pian kuin kiinnittäaätön kopioarkki 21 on erotettu pinnalta 13, arkki viedään sitä ohjaavalla» päättyaättöaän hihnan muodossa olevalla kuljettiaella 100 kuumennusyksikköön 40, siitä ulos kourun 40a kautta» jota kannattaa kuuaennusykilkkö 40, ja poietokouruun 17 sekä lopuksi poistotaskuun 17a* Kuten kuviosta 3 selvennin ilaenee» kuuaennusyksikköä 40 käytetään nopeutta redusoivalla liikkeenvälittiaellä, johon sisältyy ketju 30» ketjupyörä 31 sekä ruapuakselilla 12a olevan ketjupyörän 34 voiaansiir-ron haaaasrattaat 32 ja 33 (kuvio 1)» niin että kuunenninykeikön 40 lineaarinen toialntanopeus on määrätyssä» redusoidussa suhteessa ruaaun kehäpinnan 13 nopeuteen. Tänä suhde on edullisesti pääasiassa sama kuin kopion pituuden 23 ja kopion pituuden 23 ja kopiovälin 15 pituuden suaaan välinen suhde. Täaä suhde saa koko kopioiden välisen aikaraon ayötävaikuttanaan kuuaennueajan lisäämiseen. Se eliminoi myös pääasiassa kaiken peräkkäieten kopioarkkien 21 välitilan, kun niitä syötetään telakuuaennusyksikköön 40.

Ketju 30 siirtää rumpusynkronoidun liikkeen ayös epäauotoiselle ketju-pyörälle 120, joka käyttää puolestaan päättymätöntä ketjua 121, joka on kytketty kuljettiaeen 100. Ketjupyörän 120 auoto aikaansaa liikeohjelaan, joka on synkronisoitu ruaaun 12 liikkeeseen, jotta kuljetin 100 saataisiin vas-taanottanaan siirtokoronasta 14 tulevat kopiot pääasiassa sanalla nopeudella kuin ruapupinnan 12 nopeus tai sitä jonkin verran pieneanällä nopeudella, niin että koronayksikön 14 siirtotoimintoa ei häirittäisi aillään tavalla.

Siirtokoronan 14 ja kuumennusykeikön 40 välisen paperitien pitää olla piteapi kuin kopiopituuden 23, niin että samaa paperiarkkia 21 ei liikuteta erilaisilla nopeuksilla saaanaikaieesti eikä saateta sitä niinmuodoin alttiiksi värintahrlintuaiselle siirtoaseaaesa. Hiin pian kuin kopioarkki 21 on poistettu täydellisesti eiirtökoronasta 14, voi ketjupyörä 120 jarruttaa kul-jettlaen 100 pääasiassa sanaan nopeuteen kuin kuuaennusykeikön 40 lineaari-nopeus tai vähän sitä pleneapään nopeuteen. Sitten kun arkin 21 etureuna 25 on toiaitettu kuumennusyksikköön 40, kiihdytetään kuljetin 100 uudelleen rumaan 12 nopeuteen ketjupyörällä 120 tarkoituksena valmistaa se vastaanottamaan siirtokoronasta 14 tulevaa lisäarkkia. Sinä aikana, jona kuljetin 100 liikkuu β 57186 nopeammin kuin, sitä arkkia 21 syötetään kuumennaeyksikön 40 läpi, arkki vain yksinkertaisesti liukuu aan päällä. Hypistyminen estetään kiinnittävällä voimalla, joka aikaansaadaan Takiopainaiaalla tyhjölähteellä 110, jonka ylitse kuljetin 100 viedään. luljetinta liikutetaan edullisesti jonkin verran pienennällä nopeudella kuin kiinnittävän yksikön 40 nopeus, kun arkki 21 syötetään siihen, niin että arkki joutuu kuunennusykslkön 40 kuormituksen alaiseksi ja kuljettimen 100 vetänäksi, nistä aiheutuu veräjäkontaktl, jonka tarkoituksena on ohjata parennin siirtynistä kuljettinen 100 ja arkin 21 väliseen liukukontaktiin.

Kuumsnnusyksikkö 40 esitetään selvennin kuvioissa 2-4 ja siihen sisältyy kuunennustelaparl, joka nuodostuu kuuaennetusta kuunennustelasta 41 ja vastakkaisesta, kuunentanattonasta tukitelasta 42. Molempia teloja 41 ja 42 kannattaa runko-osa 50, jossa on kanavanalset urat 51* joiden sisässä pyörivät konerungossa 19 olevat rullat 18, nikä järjestely sallii koko kmunennusyksi-kön 40 irrottamisen tarkastusta ja huoltoa varten. Kuumennustelaasa 41 on ohut, pääasiassa jäykkä sylinterinäinen seinämä 45* kuvio 5, joka on valmistettu hyvällä lämmönjohtokyvyllä varustetusta materiaalista, esim. alumiinista, ja pinta 44* johon sisältyy sileä, ohut ja plielastomeerlä oleva kerros 45, jonka ominaisuuksiin kuuluu vastustuskyky lämmöstä johtuvaa huonontumista vastaan, deformoltuvuus tukitelasta 42 vaikuttavan heikon paineen alaisena sekä minimaalinen tarttumistendenssi liikkuvassa tai jauhemaisessa muodossa olevaan pigmenttiin. Kuumennustelan 41 seinämän 45 aksiaalinen pituus on suurempi kuin 35 cm, jotta se voisi vastaanottaa pituussuunnassa normaalisuuren paperin. Seinänän 43 kumpikin pää on suljettu eristävällä levyllä 41a, joka kannattaa laakerlkehää 41b, joka on puolestaan kiertyvässä tartunnassa akselitappiin 52, jota kannattaa päätylevy 55* joka on liitetty kuumentimen runko-osaan 50. Kimnomuovisuljin 41c aikaansaa jatkuvan painetiivistyksen laajalla lämpötila-alueella sylinterimäisen seinämän 44 ja levyn 41a väliin. Heijastin 55a on asennettu levyn 41a sisäsivulle lampusta 41d tulevan lämmön tehokkaammaksi käyttämiseksi. Kiinteät akselitapit 52 kannattavat myös volfranlanka-hehkulanppua 41d samankeskisesti kuumennustelan 41 sisällä lämmön aikaansaamiseksi pintaan 44· Kopeasti jäähtyvä, jatkettu ulkosuojus 54» kuviot 5 ja 4» ympäröi kuumennettua telaa 41» niin että koneenkäyttäjän ei tarvitse koskea suoraan kuumennettuun telaan 41, kun kuumennueyksikkö 40 irrotetaan koneesta huoltoa varten.

Tukitelaosa 42, kuviot 2 ja 5» on suhteellisen paksu, hyvällä länmön-johtokyvyllä varustettua materiaalia oleva sivuseinämä 46 sekä sisäruoderaken-ne 42a, joka voidaan muodostaa kauttaaltaan ulokkeeksi sellaisen olennaisesti jäykän telan aikaansaamiseksi, joka on varustettu läpimenevillä kylmäilma- 571 86 9 kanavilla 42b. Ohut» tarttumista estävää materiaalia, esim. polytetrafluori-etyleeniä oleva päällyste 42o minimoi värin tarttumisen tukitelaan 42. Kun tukitela 42 puristetaan kuumennustelaa 41 vasten, se muodostaa deformoitu-vaan kerrokseen 45 paikallisen muodonmuutoksen tai painautuman 47» Juha vastaa pääasiassa tuki telaa 42* Tukltelan 42 kummassakin päässä on tuklakseli 55» joka on sijoitettu laakeriin 56» jota kannattavat varret 57* Varret 57 on varustettu käyristetyillä sivuilla 58 kuljettimen 100 kanssa syntyvän interferenssin välttämiseksi, kun kuumennusyksikkö 40 poistetaan sivusuunnassa koneesta 10. Myötäävää kiertovarsiliitäntää 60 kannattaa hylsyn 65 sisältämä jousi 61. Jousta 61 kannattaa säädettävä holkki 62 ja se pidetään säädetyssä, eeipuristetussa tilassa mutterilla 64. Hylsy 63 on kiinnitetty kuumennusykaikön 40 runkoon 50. Kunkin varren 57 toinen pää 59 kannattaa nokkapyörän seuraajarullaa 59a, joka on kosketuksissa nokkapyörän 70 kanssa, jota kannattaa kiertyvftsti kiinnittävä runko 50. Jousi 71, joka on asennettu rungon 50 ja varsipään 54 väliin, pyrkii jatkuvasti lopettamaan telojen 41 ja 42 välisen puristuskontaktin.

Hokkapyörällä 70 on kaksi primääristä toiminta-asentoa, kuten kuviossa 2 on täydellä viivalla ja katkoviivalla esitetty. Pukitelan 42 kuten myös nokkapyörän 70 käyttämiseen tarkoitettu liike siirretään käyttöakselille 72 katkaistavalla liitännällä 75» joka muodostuu jousikuormitteisesta pistoke-parista 73a, jotka tarttuvat vastinkoloon 75b, kun kuumennusyksikkö 40 on sijoitettu kokonaan paikalleen koneen sisälle. Ketju 30 välittää niinmuodoin liikekoeketuksen käyttöhammasrattaiden 32 ja 33 kautta tukitela-akselille 55* Hunnun ketjupyörä 34» ketjupyörä 31, hammasratas 32 ja hammasratas 33 on kaikki suhteitettu liikuttamaan tukltelan 42 pintaa rummun 12 pinnan osano-peudella. Tämä on edullisesti kopiopaperin 21 pituuden 23 ja rummun 12 kehän välinen suhde rummun kantaessa yhtä ainoata kuva-aluetta. Kuumennettua telaa 41 liikutetaan tukitelasta 42 aiheutuvalla kitkalla. Kuten kuviossa 5 esitetään, on akseli 72 liitetty kitkaliitoksen ja aktiivisesti toimivan kynsi-kytkennän 75 avulla nokkapyörään 70. Kytkennässä 75 oleva ohjausakseli 76 on liitetty liukuvasti nokkapyörän 70 akseliin ja siinä on kehäura 76a, jonka kanssa ohjausvarsl 80 tulee tartuntaan. Jousi 81 pitää normaalisti akselin 76 irti tartunnasta sisäänmenoakseliin 77* Solenoidi 82 siirtää aktivoituessaan varren 80 esitettyyn asentoon akselien 76 ja 77 kytkemiseksi ja aiheuttaa siten liikkeen nokkapyörään 70. Kokkapyörä 70 kiertyy jousta 78 vaataan, kunnes se tulee kosketukseen pysäyttimen 79 kanssa telojen 41 ja 42 sulkeutumisen jälkeen. Kltkakytkentä 74 aiheuttaa jatkuvasti nokkapyörään 70 pitovoiman aina niin kauan, kuin kytkentä 75 on toimivassa tartunnassa.

10 571 86

Kytkennän 75 avaaminen vapauttaa nokkapyörän 70» joka palaa silloin lepoasentoonsa tukitelan 42 kuoraitukeen ja paiautuejousen 78 voiman alaiee-na. Peruspiiriin» joka on tarkoitettu vaikuttaneen teloja 41 ja 42 eväänään ja sulkevaan solenoidiin 82» voi sisältyä yksinkertaisia TAl-logiikkapiirejä kuviossa 5 esitetyn mukaisesti. Vaihtokytkin 83 (katso nyδs kuvio 1) sijaitsee paperivlrtasuunnassa ylempänä kuunennusyksiköetä 40 laskettuna ja riittävällä etäisyydellä siitä antaakseen teloille 41 ja 42 aikaa sulkeutua juuri ennen kopioarkin etureunan 23 vastaanottamista. Vaihtokytkin 84 (katso myös kuvio 3) on sijoitettu aivan telojen 41 ja 42 alapuolelle» jotta mahdollistettaisiin telojen nopea avaaminen jatkuvan virran viimeisen kopion kiinnittämisen jälkeen. 8olenoidi 82 on aktivoituneena niin kauan, kuin jompikumpi vaihtokytkin 83 ja 84 on suljettuna. Haluttaessa piirissä voidaan käyttää normaalisti suljettua virhetoimlntakatkaisinta 83 solenoidin 82 paseivoiai-seen vastineena paperiruuhkan tai muun virhetoiminnan syntymiselle. Tietenkin haluttaessa voidaan käyttää monimutkaisempia piirejä. Telapari pysyy siis suljettuna niin kauan» kuin kopioita valmistetaan jatkuvasti. Ei ole olemassa mitään tarvetta telojen avaamisen tai sulkemisen aikaansaamiseen peräkkäisten kopioiden välillä minkään jakson kuluessa, koska kopioiden välinen normaali rako 13 on eliminoitu kuumennusyksikön 40 pienemmällä nopeudella. Jos paperi-ruuhkautuma tai jokin muu virhetoiminta saisi koneen 10 kytkeytymään pois päältä, katkaisin 83 avautuu, ja solenoidi 82 passivoituu. Aktiivisesti toimiva kytkentä 73 avautuu ja palautusjouei 76 palauttaa nokkapyörän 70 alku-asentoon, mikä sallii varsipään 39 liikkua alaspäin ja tukltelan 42 avautua.

Värillä on taipumus kerääntyä tukitelalle 42 esimerkiksi sen koskettaessa rajoitetusti kuumennustelaan 41, sen koskettaessa aikaisemmin kiinnitettyyn kopioon, joka menee telaparin läpi kuvan kiinnittämiseksi takasivulle, ja sen joutuessa kosketuksiin irtonaisen, ilmakantolsen, koneen eisäpuolisen pigmentin kanssa. Tämän kerääntyneen pigmentin irrottamiseen on asennettu kaavin 90, katso kuviot 1, 2 ja 6. Kaapiaeasa 90 on edullisesti lukuisia erillisiä, joustavia jousisormllehtiä 31, jotka on varustettu terävillä etureunoilla, jotka kaapivat värihiukkaset pois telapinnalta. Lehtien 91 yksiköllinen joustavuus mahdollistaa telaepätasaisuuksien, kuten kerääntyneiden väritahrojen huomioonottamisen. Konerunko 19 kannattaa säiliötä 93 (kuvio l) ja sen tehtävänä on koota poiskaavittu materiaali, joka putoaa alas kaapimasta 90.

Kopiokuljetin 100 esitetään selvimmin kuviossa 1 ja se käsittää tukl-pöydän tai reitin määräävän pinnan 101, joka peittää pääasiassa koko irrotus-elimen 16 ja kuumennusyksikön 40 sisäänmenon välisen matkan. Pöytään 101

J t I 'J

aiettItyy kupera sisäänmeno-osa 102, joka melkein sivuaa rumpua 12 ja joka kaareutuu pehmeäeti pöydän pituudesta suurenaan osan käsittäväksi, pääasiassa tasaiseksi syöttötieksi· Pöydän 101 poistopäässtt on kovera osa 103 (katso ayöe kuvio 3), joka johtaa arkin 21 etureunan 23 telojen 41 ja 42 kiinnittävälle alueelle· Kovera osa 103 saa arkin 21 taipumaan jonkin verran ennen kontaktia kuuaentiaen kiinnitysalueeseen 47 ja k&ttatyattttn pöytään 101 päin, aillä ehkäistään rypistyminen, sen sijaan, ettft se kääntyisi mahdolli-sesti poispäin pöydästä 101, missä tapauksessa paperiohjans aenetettäisiin. Pöydän syöttö- ja poistopttän lähellä olevien kiekkojen 103 ja 106 ympäri on viety lukuisia hihnoja 104* Kuljetuspöydän 101 alla on joksoonkin suurella koskiaukolla 111 varustettu tila 110. Bunkorakenne 112 kannattaa sähkömoottoria 113, joka käyttää potkuriaaista, aukossa 111 sijaitsevaa puhallinta 114 vakiopainoison, suurella tilavuudella varustetun, heikon tyhjölähteen aikaansaamiseksi tilaan 110· Pöydässä 101 on lukuisia pitkulaisia aukkoja 113 (kuvio 1), jotka sijaitsevat samalla viivalla hihnoissa 104 olevien reikien 107 kanssa, joiden kautta tyhjö kohdistetaan hihnojen 104 kuljettanen kopio-arkin 21 alasivuun. Tämä tyhjö aikaansaa suhteellisen vakion, pienen noraaali-voiaan kohdistumisen hihnojen 104 kuljettamaan kopioarkkiin. Tämä normaalivoima pitää paperin tasaisena hihnojen 104 päällä ja aiheuttaa riittävän, myötäävän vetovoiman paperinkuljotukseen samalla, kun paperin annetaan liukua hihnoilla 104, minkä täytyy tapahtua siksi, että kopio menee kiinnitysyksik-köön 40 hitaammassa tahdissa, kuin hihnat 104 liikkuvat. Hihnat 104 kulkevat pöydän 101 pinnalla suurin piirtein sen pituuden puolikkaan suuruisella matkalla. Peistohihnakiekossa 106 on käyttöketjupyörä 108, joka en kiinnitetty sen toiseen akselipäähän ja jota käyttää päättymätön välitysketju 121 sen mukaisesti, mikä ilmenee selvimmin kuviosta 6a. Ketju 121 on viety tyhjäkäyn-tikiehon 122 ympäri, jota kannattaa kiertyvästi vipuvarsi 123, joka on esijännitetty joustavasti jousella 124 tarkoituksena pitää ketju 121 kireällä. Kiekko 122 on asennettu sen kohdan 109, jossa ketju 121 jättää ketjupyörän 108, ja sen kohdan 120a, jossa ketju 121 menee ketjupyörälle 120, väliin· Ketjupyörälevy 120, joka aikaansaa ohjelmoidun käyttöliikkeen, on tartunnassa ketjuun 121 joko suurisäteisen ja suurinopeuksisen homma«kehän 126 tai pieni-ehtoisan ja pieninopeuksisen hammaskehän 123 välityksellä. Ketjupyörälevy 120 vastaanottaa vakion kulmaliikkaan sisäänottoakselillaan 33 ketjupyörältä 36 (katso kuvio l) tyhjökäyntiketjupyörän 37, jonka ympäri ketju 30 kulkee, ohjaamana.

Ketjupyörälevy 120 vetää ketjua 121 tyhjökäyntipyörältä 122 tahdissa, jonka «tö·-*1* sisääntulo tartunnan kohdassa 120a (kuvio 6a) oleva ketjupyörälevy säde. Ketjupyörälevy 120 syöttää ketjun 121 ulos tahdissa, jonka määrää ulosmenotartunnan kohdassa 120b oleva ketjupyörälevyn säde· Koska näiden 12 5 71 8 6 kohtien liitti voivat olla erilaiset, ketjaa 121 tullaan toisinaan vetiaiin nopeaaaln kuin syöttiäkin ulos ja kääntäen. Jousi 124 ayötii niiden erilaisuuksien tasoittaniseksi. Koska uiosnenotartuntakohdan 120b ja kuljettlaen käyttöketjupyörän 108 välinen ketjujftnne 121 ei voi nyötiä, sen nopeuden tulee nääriisiin kuljetushihnojen 104 tahti* On suotavaa aikaansaada suhteellisen jyrkkÄ hidastus suuresta pieneen kuljetuenopeuteen kuljettiaeen 100 tarvittavan pituuden ainiaoiaiseksi* Ketjuohjauspyörd 127 ayötivaikuttaa tihku jyrkkiin hidastuvuuteen pakottaaalla ketjun 121 käytännöllisesti katsoen simanaan kehii 125, kunnes ketju 121 on kutakuinkin sanalla viivalla kehin 126 kanssa. Py6ri 127 on sijoitettu edullisesti kehin 104 lihelle ja asennettu kehin 126 ja ketjupyörin 108 yhteisen tangentin suhteen niin, otti ketjun 121 jänne taipuu aina silti sisiiapiin.

Kun arkki 21 lihestyy slirtoaseaaa 14 sen uukaisesti, äiti kuviossa 1 esitotiin, kiyttöpyörä 120 on (katso ny·· kuvio 8a) juuri aloittaaaioillaan hitaan käyttOliikkaensi. Kun ketjupyöri 120 liikkuu kuvion 8b asentoon, syötötkin ketju 121 ulos tahdissa, jonka aiirii kehin 126 side. Koska ketju 121 liikkuu kehilli 125 suurella nopeudella, alkaa vipuvarsi 125 kiintyi vasta-pilviin jousta 124 vastaan. Tini liike jatkuu kuviossa 8o esitetyn asennon kautta vipuvarren 125 kiertyessi jatkuvasti, kunnes kuvion 8d asento on saavutettu. Tini ajankohtana on koploarkin 21 etureuna 25 (katso kuvio l) saavuttanut irrotuseliaen 16, ja ketjupyöri 120 on pyörinyt rilttivin paljon, jotta ketju 121 tulee syötetyksi ulos ketjupyörikehin 125 nopeudella. Kuten ylli on nainittu, tiai nopeus on edullisesti sana tai jonkin verran pieneapi kuin runnon 12 kehinopeus interferenssin pelstaaiseksi siirtoprosesslata. Kopioarkki 21 pidetiin tyhjöllä hihnoilla 104 ja kuljetetaan ylöspiin yksikköä 40 kohti. Kun vaihtokytkin 85 (kuviot 1 ja 5) kytkeytyy, sihkönagneetti 82 aktivoituu ja aiheuttaa telan 42 sulkeutuaisen telaa 41 vasten.

Ketjupyöri 120 Jatkaa ketjun 121 pikasyöttöi Ja vastaanottaa kuviossa 8e esitetyn asennon vilitykselli, aini aikana vipuvarsi 125 Pysyy pääasiassa paikoillaan. Kuvioiden 8f ja 8g uukainen jatkettu pikasyöttö tapahtuu hitaalla liikkeellä, niin että vipuvarren 125 sallitaan palautua nyötipiiviin jousen 124 vaikutuksesta. Sini ajankohtana, jona kopioarkin takareuna 24 jättiä ailrtoasenan 14, on ketjupyöri 120 palannut siihen asentoon, joka esitetään kuvioissa 1 ja 8a. Kopea klertiainen tästä asennosta pois redusoi syöttötahdin kehin 126 nopeuteen. Tini hidastus päättyy, kun osat liikkuvat uudestaan kuviossa 8b esitettyyn asentoon ja kun kopioarkin etureuna 25 aenee kuuaennus-yksikön 40 kiinnitettäville alueelle 47« Se ulostulonopeus, joka tuotetaan hitaalla kehilli 126, on yhtä suuri tai jonkin verran pieneapi kuin tukitelan « 5 71 8 6 42 käyttönopeus, jolloin hihnat 104 vetävät arkkia 21 tietynsuuruisella luis-tolia. Arkki 21 pidetään taaaiaona aiihan kohdiatatulla tyhjöllä.

Kun valmistetaan toinen kopio, tulee aen etureuna 25 saavuttamaan aiirtoaaeuan 14 paljon, ennenkuin enaiaaäinen kopioarkki on ohittanut kuumennusyksikön 40. Kuljettiaen 100 kiihdyttäminen ketjupyörällä 120, joka liikkuu kuviossa 8d esitettyyn asentoon, saa hihnat 104 liukumaan ensimmäisen kopion alla, joka on yhä edelleen kuunennusyksikössä 40. Se tyhjö, joka synnytetään pöydän 105 alle* pitää eneimnäieen kopioarkin tasaisena hihnojen liukuessa sen alla. Jos kuumennusyksikön 40 nopeus en suhteltettu rummun 12 nopeuteen, kun kopioarkin pituutta 25 ja kopioiden välistä rakoa 15 sovi-tetaan, tulee toisen kopioarkin etureuna 25 seuraamaan välittömästi ensimmäisen kopioarkin takareunaa kuumennueykeikköön 40. Tästä ayyatä ei ole olemassa mitään tarvetta telojen 41 ja 42 erottamiseen peräkkäietea kopioiden välillä.

Kun sarjan viimeinen kopioarkki menee kuumennusyksikön 40 läpi, sen takareuna 24 vapauttaa vaihtokytkinen 85 (kuviot 1 ja 5)* Tela 42 ei kuitenkaan irrotu, koska arkki tänä ajankohtana peittää vaihtokytkinen 84 (kuviot 5 ja 5). Sähkömagneetti 82 ei tule passivoitumaan kytkennän 76 avaamiseksi ja joustan 71 ja 78 vaikutuksesta tapahtuvan tukitelaa 42 laskemisen sallimiseksi, ennenkuin viimeisen kopioarkin 21 takareuna 24 on vapauttanut vaihtokytkinen 84*

Kuvio 9 esittää erästä vaihtoehtoista mekanismia, joka on tarkoitettu hihnojen 104 nopeuden ohjelmoimiseen ketjupyörän 120 asemesta. Vakio kulma-liike toimitetaan esittämättömillä laitteilla rummulta 12 (kuvio 1) akseleille 150 ja 151. Päätön ketju 152 on viety kuljettimen käyttöketjupyörän 108, nopeuden nuuttamisketjupyörän 155, priaääriliikkeen sisäänmenoketjupyörän 134 ja tyhjökäyntiketjupyörän 155 ympäri. Tyhjäkäyntiketjupyörä 155 on asennettu vipuvarteen 156 ja se on esijännitetty jousella 136a, jotta aikaansaataisiin sama ketjukiristys, kuin ketjupyörällä 122 tehtiin kuviossa 1. Kopeuden mauttanisketjupyörä I55 on asennettu vipuvarteen 157 ja se on esiklris-tetty jousella 138a akselilla 151 olevan ohjausnokkapyörän 159 ulkopintaa vasten. Vokkapyört 159 kiertyy synkronisesti rummun 12 kanssa, niin että täydellinen nokkapyörän kierros vastaa rummun kierrosta, jonka tämä tekee täydellisen kopiojakson aikana, johon sisältyy kopioiden väliosan 15 ohittaminen, katso kuvio 1. Haluttaessa voidaan aikaansaada eräs vaihtoehtoinen ohjelma käyttämällä nokkapyörää 159a, katso kuvio 10, jommallakummalla kahdesta pituudesta varustetun kopioarkin käsittelyn mahdollistamiseksi. Xslttä-mötän kopiopituuden vaiintanskanismi aikaansaa nokkapyörien 159 ja 159a liukumisen niihin liittyvää akselia 151 pitkin vaihtoehtoiseen sijoittumiseen 14 5 718 6 kisrtovarren 137 kohdalle.

Käytännössä kaijetinhihnojen 104 nopeuden määrää ensisijassa kopio-ruumin 12 nopeus, jok* siirretään akselin 130 välityksellä prinääriselle sisäänaenoketjupyörälle 134· lokkapyörä 139 tai 139a lisät tai vähentää liikettä jatkuvasti ketjupyörältä 134 tulevan perusaisäänaenoliikkeen suhteen· Hihnoja 104 liikutetaan siten nopeaanin, kun vartta 137 viedään ulospäin nokkapyöräatä 139· Tänä liike aiheutuu vetovarren 136 liikkeestä ylöspäin.

Kun nokkapyOrä 139 ohittaa korkeinaan kohtansa, varsi 137 tulee Uikkunaan nopeasti sisäänpäin ketjupySrältä 134 toiaitetun liikkeen vähentäaiseksi» eikä redusoi hihnojen 104 nopeuden. Pitäisi olla ilaeistä, että kyseiseen liikkeenauunnoslaitteistoon liittyvät edut ovat siinä vapaudessa, joka koskee nokkapyörän 139 auodostusta, jonka tarkoituksena on saavuttaa tarkalleen haluttu ohjeina.

Tllä kuvatun, ohjelaoidun kuljettiaen eräs vaihtoehto perustuu sellaisen kuljettiaen käyttöön, joka toiaii aäärätyllä kuljetusnopeudella, jolloin paperia jarrutetaan siten, että se kohtaa hitaaaain pyörivät kuuaennustelat ohjelaoidulla tavalla. Pöydän 101 käyristys 103 ja se tyhjö, joka synnytetään tilaan 110, pyrkivät pitänään arkin 21 alhaalla, kun sen etureuna 21 sattuu hitaaaain kulkeviin teloihin 41 ja 42. Taikka tänän ratkaisun etuihin voidaan lukea euuriarvoinen, aekaaninen yksinkertaisuus, voitaisiin olettaa, että ne suunnittelutekijät, joihin vaikuttaa kuuaentaaattoaan kopion pitkittäinen tukivaikutus, tulisivat kriittlseaaiksi. Käytännössä ei ole kuitenkaan huoaat-tu siihen sisältyvän, voiaakkaan hidastuksen ennustettuja, negatiivisia vaikutuksia. Itse asiassa on saavutettu hyvin tyydyttäviä tuloksia tällä toiain-taperlaatteella, jossa käytetään ohjelaeiaatonta kuljetinta, joka kulkee nopeudella 30 oa/sek, sellaisen kuuaentiaen yhteydessä, jonka telojen kehä-nopeus on 28,8 ca/sek.

Kuvio 9 esittää kopiopalnolaitteistoa, joka anistuttaa kuviossa 1 esitettyä, autta jossa käytetään silrtoaseaaa 140, joka kohdistaa aktiivisen ohjauksen kopioarkkiin 21 siirtotapahtuaan aikana. Siirtoaseaassa 140 on sopivaa dielektristä aateriaalla, osia. polyetyleenitereftalaattia oleva kul-jetinhihna 141· Korona-varauksenpoistoyksikkö 142 pitää kopioarkin 21 sähkö-staattisesti polyetyleenitereftalaattihihnalla 141 suhteellisen suurella pitovolaalla· Koronayksikkö 143 poistaa pintavarauksen, joka kerääntyy hihnaan 141. Kopioarkkia kuljetetaan siten hihnalla 141 kosketuksessa runaun 12 kanssa. Siirtokerona varaa hihnan 141 sisäpinnan sähköstaattisen kentän syn-nyttäaiseksi rnaaun 12 aaadoitetun aetallisen takasivun kanssa, niin että positiivisesti varattu pigaenttikuva 20 siirtyy kopioarkille 21. Hihna 141 kuljettaa kopioarkin pois ruanulta 12 erotuskohtaan, joka on aikaansaatu suh- 15 571 86 teellisen pienen säteen omaavalla tyhjökäyntitelalla 145· Kopioarkki 21 erotetaan siten hihnalta 141 ja viedään edelleen kuljettimen 100 pöydälle 101. Kopioarkin 21 ja hihnan 141 välisen saaren pitovoiman» joka vaikuttaa alaspäin siirtokoronasta 144 virtauesuuntaan laskettuna» johdosta kopioarkin 21 ja kuljetinpöydän 101 välinen kitkatartunta ei tule häiritsemään koronassa 144 tapahtuvaa siirto-operaatiota* Tämäntyyppiseen siirtonekanisniin liittyen on pyörä 108' niinmuodoin dimensioita liikuttamaan kuljetinhihnoja 104 jatkuvasti pääasiassa kuunennusyksikön 40 pienemmällä nopeudella* Se kopioarkki 21» joka viedään kuljettimella 141 ylös pöydälle 101» pidetään niinmuodoin hihnoja 104 vasten tyhjöllä» joka synnytetään tilaan 110» kuten aikaisemmin on kuvattu. Koska hihnat 104 liikkuvat hitaammin kuin kuljetin 141 syöttää arkkia» tulee niiden välillä esiintymään luistoa» kunnes kopioarkin 21 takareuna 24 on jättänyt kuljettimen 141* Hihnat 104 syöttävät arkin 21 kuumennus-yksikköön 40 siten pääasiassa kuumentimen nopeudella.

Pitäisi olla ilmeistä» että on aikaansaatu painolaitteisto» jossa käytetään hyväksi kuumennusasemaa» joka toimii pienemmällä läpäisynopeudella kuin se nopeus» jolla kopioita tuotetaan» ja että tänä laitteisto sopii erikoisesti kuumennetulla telalla varustetun kuumentimen parantamiseen ja optimoimiseen» jolloin kuumennettu tela on yhteistoiminnassa deformeituvan pinnan kanssa. Vaikka tietyt» aktuaaliset suoritusmuodot käyttävät ohjelmoidulla liikkeellä varustettua kuljetinta maksimaalisen kopiotieohjauksen turvaamiseksi» on esitetty myös vaihtoehtoisia suoritusmuotoja» joissa parannettu kuumennustoiminta johtuu laajemmassa merkityksessä ymmärretystä keksinnöstä.

Claims (11)

14 57186 Patenttivaatiaukset t

1. Painolaite, joka käsittää kiinnitettäväksi tarkoltotallla kuvilla varustettujen, per&kk&isten, leikattujen kopioarkkien tolaittaniseen ensin-attisellä etukäteen Häärätyllä lineaarlnopeudella tarkoitetun kopioidentuot-tanisnekanisnin, jolloin kopioarkkeja erottaa ainakin yksi ennaltsnäärätty ainlaikopioaikaväll ja jolloin niillä on ainakin yksi ennaltsnäärätty etuja takareunojen välinen aaksiaidiaensio, ja joka käsittää kontaktikiinnityöyksikön, joka on varustettu kuuaennetulla pinnalla, jeka on kannatettu siten, että se liikkuu kontaktissa aainittuihin, kiinnitettäviin kuviin, t u n -n e t t u välineistä (30-34) aainitun, kuuaennetun pinnan liikuttaaiseksi toisella etukäteen Häärätyllä lineaarlnopeudella, joka on pieneapi kuin mainittu ensiaaäinea etukäteen Häärätty nopeus, kuljettiaesta (100), joka on sijoitettu aainitun kopleldentuottaaisaekanieain (11) ja aainitun kontakti-kiinnity «yksikön (40) väliin vaikuttaaaan niihin aktiivisesti tarkoituksena kuljettaa aainittu kopioarkki niiden välistä reittiä pitkin, sekä ehjelaei-duista käyttöeliaistä (120-123), jotka on synkronisoitu aainitun kopioiden-tuottaaisaekanisain (11) kanssa aainitun kuljettlaen liikuttaaiseksi vuorotellen enaiaaäisellä kuljetusnopeudella, joka on aainitun ensiaaäisen etukäteen Häärätyn lineaarinopeuden lähellä, ja toisella kuljetusnopeudella, joka on aainitun toisen etukäteen Häärätyn lineaarinopeuden lähellä·

2· Patenttlvaatiauksen 1 aukainen painolaite, tunnettu siltä, että se reitti, jota leikattu kopioarkki viedään aainitun kopioidentuottaais-aek&nisnin (li) ja aainitun kontaktikiinnityslaitteen (40) välillä, on pitea-pi kuin aainittu kopioarkkidiaensio autta lyhyeapi kuin kahdella kerrottu kopioarkkidinensio, että aainittu kuljetin (lOO) kuljettaa aainittua kopio-arkkia joustavasti, sekä että aalnitut, ohjelmoidut käyttöeliaet (120-123) liikuttavat aainittua kuljetimta nopeudella, joka ylittää aainitun toisen etukäteen Häärätyn lineaarinopeuden, sitten kun kopioarkin etureuna on syötetty kontaktikiinnitysyksikköön ja ennenkuin sen takareuna on syötetty tähän yksikköön.

3* Patenttlvaatiauksen 1 aukainen painolaite, tunnettu siitä, että aainittu kontaktikiinaityeykeikkö (40) on asennettu sen kohdan yläpuolelle, johon aainittu kopioidentuottaaisaekaaisai (li) tolaittaa kopioarkin, sekä että aainittuun kuljettiaeen (lOO) sisältyy päättöaät hihnat (104), jotka kulkevat kopioidentuottaaisaekanisain ja aainitun kontaktikiinnitysyksikön välillä, sekä tyhjöelin (114), jonka tarkoituksena on pitää aainittu kopio-arkki joustavasti kiinni aainituissa, päättöaissä hihnoissa. 17 571 86

4. Patenttivaatimuksen 1 aukaisen painolaite» tunnetta siitä» ett! aainitut ensimmäinen ja teinen kuljetinnopeus orat pääasiassa saaat kuin aainitut eneiaaäinen ja toinen lineaarinopeus» sekä että aainitut» ohjelaoidut käyttöeliaet (120-125) on ajoitettu liikuttaaaan aainittua kulje-tlnta aalnltulla ensiaaäisellä kuljetinnopeudella pääasiassa koko sen ajan» jona kopioarkkia toinitetaan aainitueta kopioidentuottaaieaekanlsaista (li)» ja aainitulla toisella kuljetinnopeudella ainakin sinä aikana» jona kopioar-kin etureuna toinitetaan aalnlttuun kontaktlkllnnityöyksikköön (40)·

5. Patenttivaattauksen 1 aukainen painolaite» tunnettu kuumennus telaparista (41» 42 kuvioissa 2-4)» johon kuuluu defonoituvalla pintakerroksella (44» 45) varustettu kuunennustela (41)» jonka tarkoituksena on elia kontaktissa nainitun kiinnitettävän kuvan kanssa» joka telaparl sisältää edelleen aputelan (42) ja tukieliaet (55-63) aainitun aputelan ja aainitun kuumennustelan ykteenpuristaaieekei» minkä johdosta aputela saa kuumennustelaa pintakerroksen deformoitumaan sellaisen paikallisen pintakäyrlstyaän aikaan-saaalseksl» joka on olennaisesti yhtenevä aputelapinnan kanssa» sekä elimet (30-34) aainitun telaparin käyttämiseksi lineaarisella kehäaopeudella» joka on olennaisesti pienenpi kuin aainittu ensiaaäinen lineaarinopeus.

6. Patenttlvaatiauksen 1 aukainen painolaite» tunnettu siitä» että aainittu toinen etukäteen määrätty lineaarinopeus on pienenpi kuin aainittu ensiaaäinen etukäteen määrätty nopeus ja suhteitettu siihen nähden niin» että niiden välillä vallitsee pääasiassa sana suhde kuin aainitun etukäteen määrätyn dimension ja etukäteen aäärätyn dimension ja aainitun ainialkopio-välin sumaan välillä.

7. Patenttivaatimuksen 1 aukainen painolaite» tunnettu siitä» että mainittuihin» ohjelmoituihin käyttö el imi im voidaan vaikuttaa saaanauo-toisen kulaalUkkoon (30 kantta) lähteellä» sekä että niihin sisältyy päätön välitysketju (121), joka on liitetty mainittuun kuljettiaeen (lOO)» ja kio-kosto (120)» joka on kytketty aalnlttuun päättönään välitysketjuun ja mainittuun saaaauotoisen kulaallikkeen lähteeseen» jolloin mainitun kiekoeton (120) kehä on muodostettu muuntanaan aainittu» saaaauotoiaen kulaaliike aainitun päättömän välitysketjun vaihtolavaksi lineaariliikkeeksi.

8« Patenttivaatimuksen 7 aukainen painolaite» tunnettu siitä» että mainittuun klekostokehään kuuluu suhteellisen suurioäteinen ensiaaäinen osa (126)» jonka tehtävänä on syöttää ja vastaanottaa aainittu ketju suhteellisen euurella nopeudella» ja suhteellisen pienisäteinen toinen osa (125)» jonka tehtävänä on syöttää ja vastaanottaa ketju suhteellisen pienellä nopeudella» ja että mainittuihin» ohjelmoituihin käyttöelialin kuuluu edelleen joustavat eliaet (122)» jotka tulevat tartuntaan aainitun ketjun kanssa ketjun 10 57186 ja kuljettimen lilttymlekohdan ja san kohdan välillä, jossa kstjn asnsa Mainitulle kiekostolle, tarkoituksena säilyttää mainitun ketjun kiristys kiekoston syötettäessä ja Tastaanottaessa ketjua vaihtoierasti, jolloin kiekoston ket-jusyötön nopeuksissa esiintyvät erilaisuudet määräävät mainitun kuljettimen nopeuden.

9* Patenttivaatimuksen β mukainen paiaolaito, tunnettu ketju-reitin ohjausosasta (127)» joka on asennettu lähelle sitä kohtaa, jossa kie-kosto syöttää ketjun ulos, tarkoituksena pitää ketju tehokkaassa tangontiaa-lisessa tartunnassa suuremman säteen omaavaan kiekoston kehään pääasiassa aina siihen saakka, kunnes pienennän säteen omaava osa alkaa syöttää mainittua ketjua ulos.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen painolaite, tunnettu liekkui jettinesta (140) sekä välineistä mainitun lisäkuljettimen liikuttamiseksi lineaarinopeudella, joka on huomattavasti pienempi kuin mainittu ensimmäinen etukäteen määrätty nopeus.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen painolaite, tunnettu välineistä mainitun lisäkuljettimen liikuttamiseksi lineaarinopeudella, joka on pääasiassa sama kuin mainittu toinen etukäteen määrätty nopeus. 57186 19