FI57057C - Foerfarande foer brandslaeckning och foer alstrande av ett foer brand skyddande skikt - Google Patents

Description

— · r-, .... KUULUTUSJULKAISU tnneij W ^ UTLÄCONINOSSKAIFT 5'05' C (45) Γ jtr-i.tti .;o'I' y 10 26 1920 Paterit meddelat " (51) Kv.lk.*/lnt,CI.» 1 62 G 5/00 S U O M I —Fl N L A N D (21) P»t*nttlh«k*mu· — Ptt*nt»n*6knln| 770360 (22) Hak*ml»pilvl —Anteknlnpd·* 02*02*77 ' (13) Alkupilvi—Gllti|h«Uda| 02*02*77 (41) Tullut JulklMkil — Bllvlt offantlif 03.08*78

Patentti· ja rekisterihallitut .... * ^ ^ (44) Nlhtlvlktlpanon ja kuuLjulkaiaun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' ' Amttkan utbgd och utUkrift*n pubikantd 29*02*80 (32)(33)(31) Pyyd·**/ tuolkam— B*|ird prlorit* (71) A. Ahlströ· Oeekejktiö, iftofeib—»arkku, Suo»i-?iuland(FI) (72) bsi Aaro Jaoroe, Helsinki, Suo»i-Finlaad(ΪΊ) (5*0 Menet elää palon aa—attaaj aekai ja palolta auo jaavaa kerroksen Huodostaai-aekai - Förfarande för braadaläckning och för alatrande av ett för brand akyddande akikt

Esillä oleva keksintö kohdistuu sammutusmenetelmään, jossa palavan kiinteän aineen pinta peitetään levittämällä siihen kuitumaista sammutusainetta, jonka lisäksi sammutusaineella muodostetaan palolta suojaava, kuumuutta kestävä kerros.

Palon sammuttaminen perustuu, lämpötilan laskemiseen, ilman hapen pääsyn estämiseen tai palavan aineen poistumiseen. Klikin edellä mainituista tekijöistä riittää yksin palon sammuttamiseen.

Tavallisin sammutusaine on vesi, jonka sammutusvaikutus perustuu jäähdyttämi seen. Se ei kuitenkaan yleisesti ottaen sovi palavien nesteiden sammuttamiseen. Palon sammuttamiseen käytetään myös erilaisia vaahtoja, joiden muodostamiseen myös tarvitaan vettä. Vaahtojen sammutusominaisuus perustuu osittain jäähdyttämiseen ja osittain tukahduttamiseen eli palamiselle -¾ Itiä na ttömän i1-man hapen pääsyn estämiseen. Vaahdot soveltuvat hyvin useiden palavien nesteiden sammuttamiseen. Jauheiden sammutusvaikutus perustuu siihen, että estetään ilman hapen pääsy palon kohteeseen. Palon sammuttamiseen käytetään erilaisia hapettomia kaasuja. Niiden sammutusominaisuus perustuu siihen, että ne ilmaa raskaampina työntävät ilman palon kohteesta pois tai sekoittuvat ilmaan i i 2 57057 siten, että hapen osuus jää niin vähäiseksi, että palaminen ei ole mahdollista.

Edellä selostettujen sammutusaineiden käyttöä rajoittavat ja/tai hait-taavat seuraavat seikat.

Vedellä ei voida sammuttaa joitakin vähäisiä tapauksia lukuunottamatta palavia nesteitä eikä sähköisiä paloja. Taitamattomasti käytettynä tai vaikeista olosuhteista johtuen vesivahingot saattavat olla palovahinkoja suuremmat. Varsin tavallinen vesivahinko on tuotannon keskeytyminen ja rakenteiden vaurioituminen. Veden puuttuminen tietää säännöllisesti pienen palon muodostumista suurpaloksi, silla palokunnan mukanaan tuomalla vedellä ei suurehkoa palon alkua kyetä sammuttamaan.

Ellei ole vettä, ei voida muodostaa vaahtoa. Proteiiniperusteiset raskaat vaahdot tarvitsevat runsaasti vettä, sillä vaahdotusneeteen osuus sammutusvaahdossa on enintään 8 %. Mikäli proteiiniperusteiset vaahdot saavat säilytysastiassa ollessaan ilmaa, niin niissä alkaa välittömästi mädäntyminen, ja tavallisesti vuoden kuluttua vaahtoneste on pilalla. Raskaan vaahdon puoliintumisajan vaatimustaso on 30 min. Kevyet, synteettiset vaahdot aiheuttavat voimakkaasti korroosiota. Toisaalta ulkona käytettäessä ne keveytensä vuoksi helposti liikkuvat ilmavirtojen mukana. Vaahdot eivät pysty, olivatpa ne raskaita tai keveitä, estämään palavan nesteen liikkumista tai valumista, koska ne eivät sido tai ime itseensä palavia nesteitä, vaan pyrkivät muodostamaan niiden päälle vaähtokerroksen tarkoituksella estää ilman sekoittuminen palavan nesteen höyryihin. Ne eivät myöskään tartu eivätkä jää muun kuin palavan nesteen pintaan.

Jauheita käytetään vain yleensä sisätiloissa ja ne ovat yleensä alku-sammuttimien sammutusaineina. Jauhesammutusatte on itse asiassa kerta-käyttöauto, joka on vietävä tyhjennettyään ladattavaksi. Lataaminen kestää nykyisellään 30 min, ja tällöin palo on jo päässyt niin suureksi, ettei sitä pystytä jauheilla sammuttamaan. Jauheilla ei myöskään ole jäähdyttävää vaikutusta.

Kaasuja voidaan menestyksellisesti käyttää vain sisätiloissa tai vähäisissä palon aluissa. Niillä ei myöskään ole jäähdyttävää vaikutusta. Useimmat sammutustarkoituksiin käytetyt kaasut ovat myrkyllisiä tai hajotessaan tulevat myrkyllisiksi.

3 57057

Suomalaisessa patentissa 53^00 on esitetty sammutusmenetelmä, joka erityisesti soveltuu palavien nesteiden sammuttamiseen, jossa palava alue peitetään palamattomalla, kuitumuodossa olevalla aineella, jolla on hyvä imemiskyky, kuten mineraalivillalla, joka syytetään kohteeseensa ilmavirran kuljettamana.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sammuttamismenetelmä, jolla vältetään edellä mainittujen menetelmien haitat. Nykyisin tunnetuista sammutusaineista ja -menetelmistä ei yhdelläkään ole tartuntaomi-naisuutta esimerkiksi pystysuorassa olevaan palavan aineen pintaan - kuten nyt kysymyksessä oleva keksintö on.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että sammutus- - aineena käytetty palamaton kuituaine, esim. mineraalivilla, joka lennätetään palavan kohteen pinnalle, saadaan tarttumaan siihen ruiskuttamalla lämmönköstävää tartunta-ainetta sammutusaineen mukaan. Sammutusaineeksi soveltuu erinomaisesti rouhittu mineraalivilla , joka levitetään palavalle alueelle tai palavan aineen pinnalle noin 1 cm paksuisena tai sitä paksumpana kerroksena. Rouhittu mineraali-villa ohjataan sopivimmin sammutettavaan kohteeseen puhaltimen kehittämän ilmavirran mukana. Tartunta-aine suihkutetaan mineraalivillarou-heeseen joko puhaltimesta lähtevässä suihkutusputkessa tai sen ulkopuolelta silloin kun mineraalivillarouhe tulee suihkutusputkesta. Tartunta-aineena voidaan käyttää natriumsilikaatti-tyyppisiä liimoja, kuten esimerkiksi vesilasi, jolla on hyvä lämmönköstävyys, ja Jotka kovettuvat korkeammissa lämpötiloissa ja sitovat sammutusaineena käytettävän mineraalivillarouheen voimakkaasti palavan aineen pinnalle.

Menetelmä soveltuu muiden kuin palavien nesteiden sammuttamiseen. Kokeiden perusteella on todettu, että sen käyttöön liittyy mm. seu-raavat eduti - liima-aineen avulla mineraalivillarouhe saadaan tarttumaan rakenteiden pintaan riippumatta niiden asennosta, esim. pystysuoriin pintoihin, ja muodostamaan hapen pääsyn estävän kerroksen - mineraalivilla muodostaa lämpöä eristävän kerroksen, joka rajoittaa lämpösäteilyä Ja antaa täten sammutushenkilökunnalle paremmat mahdollisuudet lähestyä paloa - ei aiheuta vesivahinkoja - rouhittu mineraalivilla kyetään sen painosta johtuen lennättämään vettä ja raskasta vaahtoa etäämmälle \ k 57057 - mineraalivillalla ei voida aiheuttaa vesivahinkoja kuten vedellä tai raskaalla vaahdolla - mineraalivillan säilyvyydellä ei ole aikarajaa ja sitä voidaan varastoida missä tahansa eikä sillä ole puoliintumisaikaa - mineraalivilla on tavallinen ja helposti saatava kauppatavara.

Keksintöä selostetaan seuraavassa viitaten oheiseen piirustukseen Ja havainnollistetaan alla olevan esimerkin avulla.

Kuviossa tarkoittaa 1 lähemmin esitettyyn puhaltimeen liitettyä putkea, jolla puhaltimen kehittämän ilmavirran avulla rouhittu mineraalivilla ohjataan sammutettavan kohteen pinnalle. Liima-aine syötetään nestemuodossa putken 3 kautta esimerkiksi pumpun kehittämän paineen avulla mineraalivillaa ohjaavaan putkeen ja leviää mineraalivillaan. Kohdatessaan kohteen 2 pinnan mineraalivilla tarttuu siihen liiman ansiosta ja muodostaa sen pinnalle kerroksen k, jonka paksuus riippuu suihkutusajasta. Liikuttamalla putkea 1 voidaan mineraalivilla levittää kohteen 2 koko pinnalle.

Esimerkki

Menetelmää kokeiltiin sammuttamalla 5 m x 2,5 m suuruinen palava puuaita. Se sammutettiin levittämällä rouhittua lasivillaa 2 m , johon oli lisätty 10 1 33 vesilasiliuosta tasaisesti aidan pin nalle. Sammutusaika oli kO sek. Lasivillarouhe, joka oli sammuttanut palon, muodosti aidan pinnalle myös palolta su Jaavan kerroksen. Aidan alle asetettiin kaksi tynnyrin puolikasta, joissa oli yhteensä 80 1 jäteksyleeniä, joka sytytettiin palamaan. Tällä nestemäärällä ei saatu aikaan aidan uudelleen syttymistä.

Keksinnön mukaista menetelaiää voidaan myös käyttää paloa lähellä olevien kohteiden syttymisen ehkäisemiseen, koska niiden päälle ruiskutettu mineraalivillakerros suojaa ne kuumuudelta mineraali-villan hyvän eristyskyvyn ansiosta.

r-

Claims (3)

5 57057

1. Menetelmä palavien kiinteiden aineiden sammuttamiseksi ja palolta suojaavan kerroksen muodostamiseksi kiinteiden aineiden pintaan siten, että aineen pinta peitetään lennättämällä siihen palamatonta kuituainetta, esim. mineraalivillaa, tunnettu siitä, että palamattoman kuituaineen mukana ruiskutetaan lämmönkestävää liima-ainetta, jolla palamaton kuituaine saadaan tarttumaan kiinteän aineen pintaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä,' tunnettu siitä, että liima-aine johdetaan nestemuodossa palamatonta kuituainetta kuljettavaan ilmavirtaan.

3· Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmänkestävä liima-aine on natriumsillkaattityyppinen liima. k. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että natriumsillkaattityyppinen liima on vesilasi.