FI56783C - Foerfarande foer tillverkning av tandpetare - Google Patents

Description

TTY^L.I Γβ1 kuulutusjulkaisu Γ ^ B 1 utläggningsskrift 56763 5¾¾ C (45) Patentti myönnetty 10 j4 1930

Patent meddelat V~'"V (51) Kv.lk.’/Int.CI.* B 27 L 9/00 SUOMI—FINLAND (21) P*tefiuih»kemu* — Patentansölcnlng 702973 (22) H»k#ml*pllvi — Anseknlngsdtg 29· 09· 78 ^ ^ (23) Alkupiivi — Glltlghettdag 29· 09 «78 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentllg Patentti- ja rekisterihallitua .... ...

' (44) NUhtivikllpanon ja kuul.Julkaliun pvm.—

Patent- och registerttyrelsen Aruökan utlagd och utl.ikrlften publicerad 31.12.79 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prlorltet (71)(72) Vesa Lauri Ylisaari, Vanhatie 11, 61300 Kurikka, Suomi-Finland(Fl) (7*0 Oy Kolster Ab (5k) Menetelmä hammastikkujen valmistamiseksi - Förfarande för tillverk-ning av tandpetare / Tämän keksinnön kohteena on menetelmä hammastikkujen, erikoisesti tikkukam-pojen valmistamiseksi, jonka menetelmän mukaan puuviiluun työstetään viilun syiden suuntaisia, hammastikut toisistaan erottavia, olennaisesti V-muotoisia uria ja jyrsimellä työstetään hammastikkujen kärkiosia suipentavia viistouksia, jolloin viilua ja muotojyrsintä liikutellaan toistensa suhteen viilun syiden poikkisuun-nassa.

Kiilamaisen poikkileikkausmuodon omaavia hammastikkuja valmistetaan tavallisesti useita tikkuja käsittävinä yhtenäisinä tikkukampoina, joista yksittäiset hammastikut ovat helposti taitettavissa irti. Hammastikun kärkiosa on viistottu suippenevaksi, jotta tikku olisi helpommin työnnettävissä hampaiden väliseen rakoon .

Suomalaisesta patenttijulkaisusta 53 933 on aikaisemmin tunnettu menetelmä hammastikkujen valmistamiseksi, jonka mukaan ensimmäisenä vaiheena puulistaan jyrsitään urajyrsimellä joukko vierekkäisiä, aaltomaisesti kulkevia, hammastikut toisistaan erottavia uria ja toisena vaiheena leikataan puulistan pinnasta ohut pintakerros, johon hammastikut sisältyvät. Urajyrsintä on työstön aikana siirrettävä 2 56783 aaltomaisesti puulistaa kohti ja poispäin siitä puulistan liikkuessa jyrsimen ohitse, jotta muodostuvien tikkukampojen harjat kaartuisivat ja muodostaisivat valmiiseen hammastikkuun terävän kärkiosan.

Tällaisen valmistusmenetelmän epäkohtana on se, että urajyrsin joutuu tekemään varsinaisen pyörimisliikkeen lisäksi puulistaan nähden poikittaista, edestakaista liikettä tai vastaavasti puulista suorittamaan tällaista liikettä urajyrsi-meen nähden. Tämä vaatii suhteellisen monimutkaisen 1iikuttelumekanismin. Menetelmä ei myöskään sovellu puuviilun käyttämiseen hammastikkujen aihiona. Hammastikkujen kärkiosan viistous on lisäksi aina muodostettava tikun harjan puolelle.

Tunnetaan aikaisemmin myös erilaisia menetelmiä viilujen viistousten työstämiseksi suoraan hammastikkua!hioon, mutta näissäkin menetelmissä on kysymys viistousten työstämisestä hammastikkuaihion sen pinnan puolelle, johon hammastikkujen harjat muodostetaan myöhemmässä työstövaiheessa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, joka poistaa edellä mainitut epäkohdat, ja tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että hammastikkujen kärkiosia suipenta-vat viistoukset työstetään muotojyrsimellä hammastikkujen harjoihin nähden vastakkaiseen viilupintaan.

Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetuille hammastikuille on ominaista se, että kärkiosan muodostamiseksi kärkeä kohti suippenevaksi tarvittava viistous on tehty poikkileikkaukseltaan kolmion muotoisen tikun tasopinnan eli kannan puolelta eikä harjan puolelta, kuten on asianlaita tavanomaisissa hammastikuissa. Kannan puolelta viistottu hammastikku on osoittautunut ikeniä vähemmän vahingoittavaksi kuin harjan puolelta viistottu hammastikku.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää perspektiivisesti keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettua tikkukampaa, kuvio 2 esittää perspektiivisesti yksittäistä hammastikkua, kuvio 3 esittää kaavamaisesti päältä nähtynä keksinnön mukaisen menetelmän soveltamiseksi tarkoitettua laitteistoa, ja kuvio k esittää leikkausta pitkin kuviossa 3 olevaa viivaa IV-IV.

3 56783

Kuviossa 1 on esitetty tikkukampa 1, joka on työstetty viilulevyyn 2 ja Johon sisältyy joukko yhdensuuntaisesti vierekkäin sijaitsevia hammastikkuja 3. Viilulevyn alapintaan 2a on urateräUä jyrsitty tasavälein sijaitsevia V-uria k niin, että hammastikut muodostuvat poikkileikkaukseltaan kolmion muotoisiksi. Viilu-levyn yläpintaan 2b on muototerällä Jyrsitty viistous 5 siten, että hammastikkuihin muodostuu suippeneva kärkiosa 3a.

Mainitunlaisten tikkukampojen valmistamiseksi työstetään viilusuikäleeseen ensin sen toiseen pintaan viilun syiden suuntaiset urat k sinänsä tunnetulla tavalla. Tämän jälkeen asetetaan uritetusta viilusuikaleesta katkottuja viilulevyjä 6 liikkuvalle hihnalle 7 siten, että viilulevyjen uritettu puoli sijaitsee hihnaan päin. Hihnan liikesuunta on merkitty viitteellä A ja viilulevyt on asetettu syillään kohtisuorasti liikesuuntaa vastaan. Hihnan pintaan on muodostettu ripojen 7a (kuv. k) erottamia yhdensuuntaisia uria, joihin viilulevyn harjanteet sopivat viilulevyjen kiinnittämiseksi tukevasti hihnan varaan.

Hihnan yläpuolelle on asennettu pyöriväsi! kaksi muotojyrsintä 8, joiden pyörimisakselit 9 ovat yhdensuuntaisia hihnan tason kanssa ja muodostavat vinon kulman hihnan liikesuunnan kanssa. Muotojyrsimien asennus ja muoto on tällöin sellainen, että kumpikin jyrsin Jyrsii hihnalla olevien peräkkäisten viilulevyjen muodostaman kaistaleen toiseen reuna-alueeseen kuvion 1 yhteydessä selitetyn muotoisen viistouksen 5- Muotojyrsimi in on edullisesti muodostettu ruuvinousuiset työstösär-mät siten, että viistouksien 5 työstö tapahtuu olennaisesti syiden suuntaisesti. Tämän jälkeen viilulevyt halkaistaan pyöröterällä 10 kahdeksi valmiiksi tikkukam-maksi 1.

Vaihtoehtoisesti voidaan viilukaistaleen tai -levyjen uritus 4 suorittaa vasta viistousten 5 työstämisen jälkeen.

Piirustus ja siihen liittyvä eelitys on vain tarkoitettu havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen menetelmä vaihdella huomattavastikin patenttivaatimusten puitteissa.