FI56641C - Foerfarande foer formsprutning av foeremaol av skumbar plast - Google Patents

Description

IJ Ζ—ΤΊ m .... KUULUTUSJULKAISU r _ - . .

U] (11) UTLÄGGN I NGSSKRIFT S664 1 +¾¾¾ C (45) Patentti myönnetty 10 03 1980 J Patent oeddelat ' (51) Kv.ik.«/Int.ci.* B 29 D 27/04- SUOMI — FINLAND (11) P,tenttlh*kemu* — P*t*ntan*eknlnf 189/72 (22) HakemlspUvi — Anteknlnpdag 26.01.72 (23) Alkupilvl—Glltlfhatsdag 26.01.72 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentllg 30.07.72

Patentti- ja rekisterihallitus .... , ... ...... .

* (44) NihtSviksIpanon ja kuuLJulkalaun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen Anrtlun utlajd och utl.skrlfttn publlcerad 30.11.79 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Bejlrd prlorltet 29.01.71 ^ Japani-Japan(JP) 3223/71 Toteennäytetty-

Styrkt _ (71) USM Corporation, Balch Street, Beverly, Mass., USA(US) (72) William Thomas Kyritsis, Beverly Farms, Essex, Mass.,

Robert Charles Simmonds, Jr., Topsfield, Essex, Mass., USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Menetelmä vaahdotettavan muovia olevien esineiden ruiskuvalamiseksi -Förfarande för formsprutning av föremal av skumbar plast Tämän keksinnön kohteena on menetelmä vaahdotettavaa muovia olevien esineiden ruiskuvalamiseksi, jolloin muovi sulatetaan ja sekoitetaan huokoistus-aineen kanssa, samalla kun seoksen lämpötila pidetään huokoistusaineen aktivoi-tumislämpötilan alapuolella, minkä jälkeen seos lämmitetään huokoistusaineen aktivoitumislämpötilan yläpuolelle ja ruiskutetaan jäähdytettyyn, laajennettavaan ruiskuvalumuottiin niin, että huokoistusaine jokaisessa seoksen osassa, joka koskettaa ruiskuvalumuotin kylmiä seiniä, desaktivoituu ja jolloin ruiskuvalumuotti heti sisäänruiskutuksen päätyttyä laajennetaan ja se osa seosta paisuu, joka ei kosketa ruiskuvalumuotin kylmiä seiniä.

Eräässä tunnetussa menetelmässä vaahtoaineiden ruiskuvalamiseksi sulatetaan ruiskutusvaluaine ja aine sekoitetaan yhteen huokoistusaineen kanssa lämpötilassa, joka on riittävän suuri aikaansaamaan seoksen vaahtoa-misen, mutta paineella, joka on suurempi kuin paine, jolla seoksen vaahtoami-nen voi tapahtua, niin että seoksen vaahtoaminen tulee olennaisesti estetyksi. Seokseen kohdistetaan mieluiten paine, kunnes se syötetään muottiin, jossa seos laajenee ja täyttää muottiontelon.

Mainittun menetelmään liittyvä vaikeus johtuu siitä, että käytännössä on vaikeaa ylläpitää riittävä paine seoksen vaahtoamisen estämiseksi, kun se on kerran saavuttanut vaahtoamislämpötilansa. Yleensä on ehtinyt tapahtua huomattavan suuri laajeneminen ennen kuin seos on muottiontelon 56641 sisällä. Kun aine vaahtoaa ennen kuin se on muottiontelossa, on tästä tavallisesti seurauksena valetun tuotteen solurakenteen melko huono laatu, varsinkin kun on valettava verraten ohuita osia. Tämä menetelmä ei lisäksi ole sopiva sellaisten tavaroiden valua varten, jcdssa on hyvin tiivis kiinteä, ei-huokois-tettu ulkokuori tai kalvo ja tasaisesti vaahdotettu sisusta, jonka tiiviys on pieni, mitkä ominaisuudet usein ovat suotavia vaahtoainetavaroissa.

Toisessa tunnetussa vaahtoaineen ruiskuvalumenetelmässä sulatetaan ruiskuvaluaine ja aine sekoitetaan yhteen huokoistusaineen kanssa lämpötilassa, joka on alhaisempi kuin huokoistusaineen vaahtoamislämpötila, ja paineella, joka on sama kuin tai pienempi kuin seoksen vaahtoamispaine, seos syötetään muottionteloon ja syötön aikana sen lämpötila korotetaan vaahtoamislämpötilaan tai tätä suuremmaksi, jolloin seoksen vaahtoaminen alkaa.

Vaikka toisella menetelmällä on monta etua ensimmäiseen verrattuna, on huomattu, että kun sekoittaminen suoritetaan seoksen vaahtoamislämpötilassa tai alhaisemmassa lämpötilassa, tapahtuu tietty vaahtoaminen, vaikka koko seos ei ole saavuttanut huokoistusaineen vaahtoamislämpötilaa. Tämä johtuu todennäköisesti "kuumista pisteistä", joita esiintyy sekoituslaitteessa, esim. plastioimislaitteessa.

Muitakin menetelmiä on ehdotettu sellaisten tavaroiden ruiskuvalemiseksi, joilla on edellä mainitut ominaisuudet, Kaikkein tunnetuin on se menetelmä, jossa vaahtoavan hartsiaineen ja huokoistusaineen seos kuumennetaan ainakin huokoistusaineen huokoistuslämpötilaan ja sitten syötetään laajenevaan muottiin. Muotti on varustettu jäähdytyslaitteella, joka jäähdyttää seosta, kun muotti pidetään laajentamattomassa tilassa. Seurauksena siitä, että seos suljetaan supistettuun muottionteloon ja muotin seinämiä jäähdytetään, laskee lämpötila siinä seoksen osassa, joka on kosketuksissa muotin w jäähdytettyjen seinämien kanssa, hartsin pehmenemispisteen alle, kun taas lämpötila seoksen siinä osassa, joka ei ole kosketuksessa seinämien kanssa, pysyy pehmenemispisteen yläpuolella. Näin muodostuu olennaisesti huokoistamaton, jähmettynyt kuori, minkä jälkeen muottiontelon tilavuutta lisätään ja seoksen sisäosan annetaan vaahdota.

Vielä toisenlaisen tunnetun menetelmän mukaisesti kuumennetaan vaahtoavan hartsin ja huokoistusaineen seosta kokoojakammiossa ainakin huokoistusaineen huokoistuslämpötilaan, samalla kun seos pidetään suuren paineen alaisena kokoojakammiossa (huokoistusaineen huokoistuspainetta suuremman paineen alaisena).

Tämän jälkeen kokoojakammio yhdistetään muottiin, jota ei voi laajentaa. Paine muottiontelossa on sama kuin tai pienempi kuin ilmakehän paine ja muotin seinämät ovat kylmiä. Kun on muodostettu yhteys paineenalaisen kokoojakammion ulos-menoaukon ja muottiontelon välillä, ruiskutetaan kuuma seos nopeasti onteloon ja se "räjähtää" muotin kylmiä seinämiä vasten, estäen siten olennaisesti huokoistusaineen vaikutuksen seoksen sen osan hiukkasissa, joka koskettaa ensiksi 3 66641 muotin seinämiin. Tämä seoksen "räjähtäminen" on seuraus paineen huomattavasta alenemisesta kokoojakammion ja muotin välillä. Seoksen se osa, joka ei kosketa muotin seinämiin, pääsee vaahtoamaan, kun se on tullut muottiin. Näin saadaan tavara, jossa on olennaisesti huokoistamaton ulkopuoli ja vaahdonnut, soluinen sisäpuoli.

Kaikkiin tähän asti tunnettuihin menetelmiin on liittynyt huonoja puolia, jotka ovat estäneet sellaisten ensiluokkaisten, ruiskuvalettujen tavaroiden taloudellisen valmistuksen, joissa on sileä, hyvin tiivis, ei-soluinen ulkokuori ja tasaisesti vaahdonnut sisusta, jonka tiiviys on pieni. Eräissä tapauksissa, joissa ruiskutusseos pidetään vaahtoamislämpötilassa tai alhaisemmassa lämpötilassa ennen ruiskutusta, aiheuttaa seoksen osien ennenaikainen huokoistuminen ruiskutuksen aikana tai heti sen jälkeen huonon solurakenteen valmiin tuotteen sisustassa ja ei-suotavan laadun, kuten kuplia tai onteloja, sen ulko-osassa. Toisissa tapauksissa, joissa kuuma seos syötetään kylmään, supistettuun onteloon ja sen vaahtoaminen estetään, pääsee muotin kylmien seinämien vieressä oleva seoksen osa jähmettymään hartsin pehmenemispisteen alle, niin että sisusta, joka pääsee tämän jälkeen vaahtoamaan, laajenee epätasaisesti ja sen solurakenne muodostuu epäyhtenäiseksi ja tiiviys ei-suotavan suureksi. Koska tässä tarvitaan lisäksi vaihetta, jossa muotin tilavuus pidetään pienempänä kuoren jähmettymisen aikana, muodostuu se aika liian pitkäksi, jona kukin tavara on muotissa, ja valmistus muodostuu näin hitaaksi ja kalliiksi. Tämän menetelmän toinen huono puoli on siinä, että laajennetun ontelon täydellistä täyttöä ei voi saavuttaa sen jälkeen, kun hartsi on jähmettynyt tavaran pinnoilla ennen muottiontelon laajentamista. Muotin sisäpuolen yksityiskohtia ei voi näin ollen jäljentää tarkasti valmiin tavaran pinnalla.

Yhteenvetona todettakoon, että tähän asti tunnetut menetelmät sisältävät vaiheina vaahtoavan hartsin sekoittamisen yhteen huokoistusaineen kanssa ja seoksen kuumentamisen ennen ruiskutusta ainakin huokoistusaineen huokoistuslämpö-tilaan, samalla kun estetään seoksen vaahtoaminen. Tämän jälkeen seos ruiskutetaan muottiin, joka on mieluiten jäähdytetty ja laajennettavissa. Osa seoksesta jähmettyy olennaisesti huokoistamattomassa tilassa, minkä jälkeen muotti-ontelon tilavuutta lisätään, niin että seoksen muu osa voi vaahdota. Ruiskutus-seoksella on näin ollen vaahtoamislämpötilansa ennen varsinaisen ruiskutus-iskun alkua ja ennenaikaisen vaahtoamisen estämiseksi on käytettävä monimutkaista laitetta. Jotta estettäisiin seoksen vaahtoaminen, kun se on kerran saapunut muottiin, niin että saadaan haluttu kuori tai kiinteä ulkokerros, tarvitaan ylimääräisiä välineitä, joiden avulla seos pidetään paineen alaisena muotissa niin kauan, että kuori voi jähmettyä. Hidastamalla tuotantonopeutta tämä monimutkainen laite vaikuttaa myöskin valmiin tuotteen hintaan.

Puheena olevan keksinnön päämääränä on poistaa edellä mainitut huonot puolet, jotka liittyvät menetelmään, jolla ruiskuvaietaan vaahtoainetavaroita, joissa on hyvin tiivis, ei-vaahdotettu ulkopinta ja tasaisesti vaahdonnut sisusta.

u 56641

Mainitun päämäärän ja muiden päämäärien saavuttamiseksi on puheena olevassa keksinnössä kehitetty vaahtoainetavaroiden valumenetelmä, jolle on tunnusomaista, että seoksen lämpötila vain välittömästi sisäänruiskutuksen aikana saatetaan vähintään seoksen normaaliin vaahtoamislämpötilaan ja sisäänruiskut-us tapahtuu sellaisella nopeudella, joka on tarpeeksi suuri, jotta valumuotti huokoistusaineen induktioajan kuluessa oleellisesti täyttyy kokonaan.

Seuraavassa viitataan oheiseen piirustukseen, joka esittää yksinkertaistetussa muodossa osaksi pystykuvantoa ja osaksi poikkileikkauskuvantoa laitteen eräästä toteutusmuodosta, jolla keksintö voidaan toteuttaa.

Keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä käytettävä laite sisältää plas-tioimisyksikön 2, joka plastioi ruiskuvaluaineen ja huokoistusaineen, sekä muot- ~ tikytkyeen h, jolla valetaan vaahtoainekappaleita. Plastioimislaite 2 sisältää kotelon 6, joka muodostaa kammion 8, johon on sijoitettu ruuvi 10* joka kuljettaa valuainetta. Plastioimislaite on varustettu tuloaukolla 12, johon — on kiinnitetty syöttösuppilo 11+, ja poistoaukolla 16, joka on varustettu suutin-venttiilillä 18. Kotelo 6 on varustettu lämpötilan säätövälineellä 20, joka käsittää kotelossa 6 olevia kanavia 22, jotka johtavat lämpötilan säätönestettä, jonka avulla säädetään lämpötila kammiossa 8 ja siten pehmitettävän aineen lämpötila.

Kotelon 6 toinen pää on yhdistetty sylinterin 2h kanssa, johon on sijoitettu mäntä 26, joka on kiinnitetty ruuviin 10. Männän 26 takaosaan 28 kohdistettu paine panee ruuvin 10 liikkumaan kammiossa 8 aksiaalisesti kohti poisto-aukkoa 16, jolloin se pakottaa kammiosssa 8 olevan aineen ulos poistoaukon kautta ja muottiosan 1+ sisälle.

Pehmennysruuvi 10 on varustettu pidennysosalla 30, joka on kytkettynä voimanlähteeseen, kuten sähkömoottoriin 31, joka pyörittää ruuvia 10 pehmen-nyskammiossa 8. Ruuvin 10 pyöriminen kammiossa 8 sekoittaa perusteellisesti suppilon lU kautta kammioon 8 syötetyn ruiskuvaluaineen ja huokoistusaineen.

Samalla aine tulee pehmennetyksi ja pakotetuksi eteenpäin, eli vasemmalle piirustuksessa nähtynä, kohti poistoaukkoa 16. Kun suutinvent- ~ tiili 18 on kiinni, kerääntyy plastioitu aine alueella 32 ruuvin 10 edessä ja pakottaa ruuvin 10 taaksepäin, jolloin mäntä 26 liikkuu taaksepäin sylinterissä 2k.

5 66641 Käynnistin 34 on kiinnitetty ruuvin jatkeeseen 30 ja se on suunniteltu kytkemään katkaisimen 36, kun ruuvi 10 on saavuttanut iskunsa etumaisen rajan, moottorin 31 käynnistämiseksi, joka pyörittää ruuvia 10. Käynnistin 34 on lisäksi suunniteltu kytkemään katkaisimen 36 ruuvin 10 iskun takimmaisessa päätepisteessä moottorin 31 pysäyttämiseksi, jolloin ruuvin 10 pyöriminen lakkaa. Katkaisin 38 voi lisäksi toimia niin, että se siirtää kaksitieventtiilin 40 piirustuksen näyttämään asentoon, joka yhdistää sylinterin 24 nestepaineen johdon 42 kanssa, jolloin paine vaikuttaa männän 26 takaosaan 28, mikä pakottaa ruuvia eteenpäin pehmennyskammiossa 8.

Muottikytkye voi sisältää ensimmäisen muottiosan 50, joka on asennettu ^ kiinteälle laatalle 52, ja toisen muottiosan 54* jota kantaa liikkuva laatta 56. Varusteena on laatan siirtävä väline, kuten sylinteri 58, joka siirtää laatan ja siten toisen muottiosan 54 suhteessa ensimmäiseen muottiosaan 50. Muotti-osista 50,54 on toinen varustettu valukanavalla 60, joka yhdistää ensimmäisen ja toisen muottiosan muodostaman muottiontelon 62 suutinventtiilin 18 kanssa. Muottikytkye on varustettu lämpötilan säätökanavilla 64, jotka johtavat lämpötilan säätävää nestettä.

Kun keksinnön mukainen menetelmä toteutetaan käytännössä, käynnistetään moottori 31, joka panee ruuvin 10 pyörimään kammiossa 8. Ruuvi 10 on aluksi piirustuksen näyttämässä, etumaisessa asennossa. Ruiskuvaluainetta syötetään kiinteässä muodossa kammioon 8 syöttösuppilon 14 ja tuloaukon 12 kautta. Huokoistusaine voidaan syöttää samalla tavalla tai erillisen tulotien kautta (ei näytetty). Ruiskuvaluaine voi esim. olla polypropeenipallojen muodossa, joita on pölytetty atsobisformamidilla, joka toimii huokoistusaineena.

Ruuvin 10 pyöriminen pehmentää perusteellisesti valuaineen ja huokois-tusaineen, muuttaen seoksen juoksevaksi ja työntäen sen eteenpäin kohti pois-_ toaukkoa 16. Suutinventtiili 18 on kiinni, mikä aiheuttaa sulan aineen kerään tymisen alueelle 32 ruuvin 10 edessä. Aineen tällainen kerääntyminen pakottaa ruuvia taaksepäin. Ruuvin 10 liikettä taaksepäin vastustaa männän 26 takapintaan 28 vaikuttava nestepaine. Paineenalaisen nesteen johto 70 on kytketty sylinteriin 24 venttiilin 40 kautta. Johdossa 70 on pakoventtiili 72, joka on säädettävissä, jotta varmistetaan ennalta valitun paineen pysyminen johdossa 70 ja siten sylinterissä 24· Kun ruuvin 10 edessä kasaantuneen aineen kohdistama paine voittaa johdon 70 paineen, liikkuu ruuvi 10 taaksepäin ja liikkuu edelleen näin, kun ainetta kerääntyy lisää ruuvin eteen. Ruuvin takana vallitseva paine valitaan etukäteen sellaiseksi, että pehmennyskammiossa olevaan aineeseen kohdistuva paine ylittää paineen, jolla aine voi vaahdota. Ruuviin 10 kohdistuva vastapaine estää näin vaahtoamisen pehmennyskammiossa 8 pehmennys-jakson aikana.

*»6641

Pehmennyslaitteeseen yhdistetty lämpötilan säätöväline 20 toimii niin, että se pitää pehmennyskammiossa 8 olevan aineen lämpötilan sen lämpötilan alapuolella, jossa huokoistusaine aktivoituu. Kammiossa 8 oleva aine tulee näin ollen pehmennetyksi lämpötiloissa ja paineilla, jotka ovat vastaavasti liian alhaiset ja liian suuret, jotta aine voisi vaahdota pehmennysjakson aikana.

Ruuvin 10 jatkuva liike taaksepäin panee käynnistimen 54 koskettamaan katkaisimeen 58, joka pysäyttää moottorin 51 ja siten ruuvin 10 pyörimisliikkeen. Pehmennyslaitteen tila on nyt sellainen, että se voi toimittaa kasaantuneen ainemäärän muotin onteloon. Ellei tämä aikaisemmin tapahdu, kytketään muotti 4 ja pehmennyslaite 2 yhteen niin, että valukanava 60 on samalla linjalla kuin suutinventtiili 18 ja sen vieressä. Painamalla painiketta 44 tai automaattisen välineen avulla, jonka laukaisee katkaisimen 5Θ toiminta, tulee kaksitieventtiili 40 siirretyksi piirustuksen näyttämään asentoon, jolloin se yhdistää sylinterin 24 nestepaineen johdon 42 kanssa. Paine johdossa 42 on olennaisesti suurempi kuin paine ruuvin 10 edessä ja tämän vuoksi se panee männän 26 ja ruuvin liikkumaan eteenpäin. Suutinventtiilin 18 avaa automaattinen väline (ei näytetty) ja ruuvin 10 edessä oleva aine tulee ajetuksi suutinvent-tiilin 18 ja valukanavan 60 kautta muottionteloon 62.

Pehmennyslaitteen poistotie 16 koostuu kanavasta, jolla on sellainen pituus ja halkaisija, että kitka vastustaa virtausta sen läpi, mikä kuumentaa ainetta, jota ruuvi 10 pakottaa kanavan läpi. Lämpö, jonka poistokanava antaa aineelle, on niin suuri, että aineen lämpötila nousee pisteeseen, jossa siinä oleva huokoistusaine saavuttaa huokoistus-lämpötilan. _

Kun aine on kulkenut poistokanavan läpi, on sillä näin ollen niin korkea lämpötila, että se voi vaahdota. Aine tulee kuitenkin ajetuksi muottionteloon ajanjaksossa, joka on pienempi kuin vaahtoamiseen tarvittu aika. Tämä aika on riippuvainen huokoistusaineen induktiojaksosta, joka on ajanjakso huokoistuslämpö-tilan saavuttamisen ja sen ajankohdan välillä, jolloin huokoistusaine kehittää huokoistuskaasua. Huokoistusaineen induktiojaksoa käytetään näin ollen hyväksi muotin täyttämiseksi olennaisesti kokonaan aineella, joka ei ole huokoistunut.

Kun se koskettaa muottiontelon kylmiin seinämiin, jäähtyy muotin seinämien vieressä oleva seoksen osa lämpötilaan, joka on aineen huokoistuslämpötilaa alhaisempi, mutta mieluiten ei alhaisempi kuin hartsin pehmenemispiste. Muotin kylmien seinämien vieressä oleva huokoistusaine tulee näin ollen deaktivoiduksi ennen induktiojakson päättymistä, jolloin seos pysyy mieluiten juoksevassa tilassa.

7 56641

Huokoistusaineen induktiojakeon päättyessä alkaa seoksen se osa, joka ei ole kosketuksessa muotin kylmien seinämien kanssa, vaahdota ja laajentua, ja samalla tapahtuu muottiontelon tilavuuden kasvu. Koska olennaisesti koko seos pysyy juoksevana sen jälkeen, kun muotin seinämien vieressä oleva huokois-tusaine on deaktivoitunut, ja kunnes sisäosan laajentuminen on tapahtunut, tulevat muotin sisäseinämien kaikki yksityiskohdat jäljennetyiksi hyvin tarkasti valmiissa tavarassa.

Kun muottiontelo on täyttynyt ja ruuvi 10 on saavuttanut etumaisen asemansa, sulkeutuu suutinventtiili 18, sulkien muottiontelon, ja käynnistin 34 koskettaa katkaisinta 36, joka käynnistää moottorin ja siten ruuvin 10 pyö-rimisen ja siirtäen venttiilin 40 niin, että vain paine johdosta JO pääsee sylinteriin 24·

Kuten edellä olevasta kuvauksesta käy ilmi, lyhenee se aika huomattavasti ^ jona puheena olevan keksinnön mukaisesti valmistettava tavara on muotin sisällä, koska ruiskutus ja huokoistusaineen osittainen deaktivointi aikaansaadaan huo-koistusaineen induktiojakson aikana, jolloin se vaihe, jossa muotti pidetään supistetussa tilassa ruiskutetun seoksen pintakerroksen jähmettämiseksi, jää pois parhaana pidetyssä toiminnassa. Koska aktivoitua huokoistusainetta sisältävän seoksen osan vaahtoaminen voi tapahtua ilman jähmettämisen aiheuttamaa viivytystä ja elennaisesti koko seoksen ollessa vielä vapaasti juoksevassa tilassa, saavutetaan lisäksi laajennetun muottiontelon täydellinen täyttö ja kauttaaltaan yhdenmukainen vaahtorakenne näin valmistetun tavaran sisällä.

Koska tiettyjä, ilmeisiä muutoksia voidaan tehdä kuvatussa menetelmässä keksinnön suojapiirin puitteissa, on tämä esittely tulkittava keksintöä valaisevana eikä sitä rajoittavana.

Esimerkki Tässä esimerkissä pehmennettiin ja plastioitiin vaahdotettava ja valettava aine muunnetussa 200 tonnin Lombard-koneessa, jonka kapasiteetti oli 680 g, rummun halkaisija 63,5 mm ja pituuden ja halkaisijan välinen suhde 24:1.

— Rummun lämpötila oli seuraavanlainen. Lämpötila takana oli 177°C.

Takapään lähellä olevan osan lämpötila oli 182°C, lämpötila rummun keskellä oli 188°C ja lämpötila ruiskutussuuttimen lähellä oli 196°C. Ruiskutus- konetta käytettiin ruuvin nopeudella 50 kierr/min ja ruuviin vaikuttava vasta- 2 · · paine oli 10,5 kg/cm .

Tässä esimerkissä vaahdotettu ja valettu aine oli iskupolystyreeni (kautsulla muunnettu polystyreeni), jota on saatavissa kaupallisesti nimellä "Sinclair-Koppers 535-60". Huokoistusaine oli atsodikarbonamidia ja sitä käytettiin 0,4 %· Induktiojakso on tietenkin riippuvainen lämpötilasta ja aineista, joiden kanssa huokoistusainetta käytetään, ja puheena olevassa tapauksessa arvioitiin induktiojakson pituudeksi noin 8-10 sekuntia. Tämä saadaan selville e 56641 huokoistamalla seos, jossa on pigmenttejä sisältämätön muoviaine. Huokois-tetun aineen keltainen pinta eräissä kohdissa todistaa, että huokoistusaine jäähdytettiin aktivointilämpötilaansa kylmemmäksi ennen'kuin huokoistuminen oli tapahtunut. Valmistaja ilmoittaa huokoistusaineen hajaantumislämpötilaksi noin 200°C.

Muotti on laattatyyppinen muotti, jossa pintojen välys on noin 3,3 mm hetkellä, jolloin aine ruiskutetaan muottiin, ja jossa on mahdollisuus laajentaa muottia säädetysti 8,13 »un lopulliseen paksuuteen. Ennen muoviaineen ruis- o kutusta on muotin lämpötila 24 C. Kun aine oli saatettu mainittuihin lämpötiloihin, käynnistettiin kone ruiskutusiskun aikaansaamiseksi, josta seurasi noin 1 sekunnin ruiskutusaika. Huiskutetun aineen lämpötila nousee alkulämpö-tilasta 196°C lämpötilaan 218°C, kun se kulkee supistetun kanavan kautta muottiin. Muotin välys 3>5 ylläpidetään ruiskutuksen aikana noin 8,5 millisekuntia ennen ruiskutusiskun päättymistä. Huiskutuksen aikana on paine muotissa noin 100 kg/cm . Kun puristin avataan, pääsee muotti laajenemaan lopulliselle välykselleen 8,13 mm noin 0,2 sekunnissa. On tärkeää panna merkille, että muottia liikuttaa männän tai muun mekaanisen väliaineen vaikutus sen laajennettuun asentoon eikä muovissa olevan huokoistusaineen voima. Paine muotin si- 2 säilä on muotin laajenemisen päättyessä noin 7 kg/cm ja juuri ennen laajene- Λ mistä arvioitiin paineeksi 100 kg/cm .

Valetun muovin pinnan lämpötila on laajenemisen päättyessä ainakin 140°C, mikä lämpötila mitataan kun noin 1,5 sekuntia on kulunut laajenemisen päättymisestä. Toisessa kokeessa, jossa käytettiin samoja toimintaolosuhteita o mitattiin 150 C maksimilämpötila, kun 1,9 sekuntia oli kulunut laajenemisen päättymisestä. Nämä lämpötilat mitattiin infrapuna-spektrometrillä heti muotin avaamisen jälkeen. Tämän saman aineen kanssa on käytetty jopa 100°C muotin lämpötiloja hyvällä tuloksella.

x

Valmiin, valetun laatan tiheys oli suunnilleen 0,5 g/cm .

Claims (1)

1. 56641 Patenttivaatimus: Menetelmä vaahdotettavaa muovia olevien esineiden ruiskuvalamiseksi, jolloin muovi sulatetaan ja sekoitetaan huokoistusaineen kanssa, samalla kun seoksen lämpötila pidetään huokoistusaineen aktivoitumislämpötilan alapuolella, minkä jälkeen seos lämmitetään huokoistusaineen aktivoitumislämpötilan yläpuolelle ja ruiskutetaan jäähdytettyyn, laajennettavaan ruiskuvalu-muottiin niin, että huokoistusaine jokaisessa seoksen osassa, joka koskettaa ruiskuvalumuotin kylmiä seiniä, desaktivoituu ja jolloin ruiskuvalumuotti heti sisäänruiskutuksen päätyttyä laajennetaan ja se osa seosta paisuu, joka ^ ei kosketa ruiskuvalumuotin kylmiä seiniä, tunnettu siitä, että seoksen lämpötila vain välittömästi sisäänruiskutuksen aikana saatetaan vähintään seoksen normaaliin vaahtoamislämpötilaan ja sisäänruiskutus tapahtuu w' sellaisella nopeudella, joka on tarpeeksi suuri, jotta valumuotti huokoistus aineen induktioajan kuluessa oleellisesti täyttyy kokonaan.