FI56449C - Vingstabiliserad projektil - Google Patents

Description

R5F^1 [B] (11)KUULUTUSjULKAISU CC44Q

Ma lJ ' ' UTLÄGGN I NGSSKRIFT

C (45) Patentti mySnnetty 10 01 1980 Patent oeddelat ^ ’ (51) Kv.ik.*/int.ci.» F 4-2 B 13/22 ' SUO M I—FI N LAN D ¢1) Patenttihakemus — PatantansBknlng 838/73 (22) Hakamlspilvi — Ansöknlngsdag 19· 03· 73 ^ ^ ^ (23) Alkupilvt — Glltlghetsdag 19.0 3.7 3 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentllg 23.09.73

Patentti, ja rekisterihallitut Nlhtivlk.lp.non Ja kuul.JulksJsun pvm—

Patani och registerstyrelsen ' Ansökan utlagd och utl.skrlften publkarad 28.09· 79 _ (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prlorltet 22.03.72

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2213832.5 (71) Etablissement Salgad, Vaduz, Liechtenstein(Li) (72) Amos Frostig, Haifa, Israel(lL) (7^) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5^) Siipistabiloitu ammus - Vingstabiliserad projektil

Kyseessäoleva keksintö kohdistuu siipistabiloituun ammukseen mörssäreitä varten, joka ammus käsittää keskeisen ammusrungon, etumaisen kranaattiosan sytytysmekanismeineen ja pyrstöputken, jossa on siipiohjaus, sekä panososan sirpaleineen, jossa ammuksessa on etumai-- sen ja takimmaisen ammusosan välissä muoviin upotettuja sirpeleita sisältävä panososa, sekä ammusosia yhdistävä putkimainen teräskapse-li, jolloin panososa ulommaiselta vaippapinnaltaan on ilman ympärystä rajoittavaa osaa.

Eräässä tunnetussa siipistabiloidussa ammuksessa, joka on selvitetty suomalaisessa patenttihakemuksessa 2555/71, on sirpaleosia sisältävä panososa tehty siten, että se on sijoitettu etumaisen ja takimmaisen ammusrungon väliin esijännittämättömänä ja siten, että muo-virunko ogivaaliselta ympärysosaltaan on ilman minkäänlaista rajoittavaa osaa. Kyseisenlaisessa siipistabiloidun ammuksen toteutusmuodossa on panososan räjähdysvaikutus vapaasti ympäristöön leviävä. Tällöin ei sirpaleet sisältävässä panososassa itsessään eikä sen ympärillä ole vahvikkeita joten räjähdysvaikutus voi vaikuttaa koko ympäryksellä sirpaleiden sinkoamiseen.

2 7s D Ή H 7

Itävaltalaisessa patenttijulkaisussa 295 360 on kuvattu muovinen siipistabiloitu ammus, jossa on muovirunko, jonka sisällä sirpa-leaines, esimerkiksi kuulat ovat muoviaineeseen upotettuina. Tämä, sirpaleosat sisältävä panososa on vaipan ympäröimä, joka on tehty niin vahvaksi, että sen takapäähän voi olla kiinnitettynä keskiöimis-holkki joko kierteillä tai vaippa-aineeseen upotettuna, jolloin teräksinen pyrstöputki on kierretty kierrehylsyyn. Kyseisenlaisessa ammustoteutuksessa täytyy vaipan olla, jos kierteen itsensä täytyy olla kestävä, muoviaineen lujuutta lujemman. Tällöin on panososa siihen upotettuine sirpaleineen vaipan ympäröimä, joka on tosiasiallisesti verrattavissa teräksiseen vaippaan. Kyseisenlainen ammus ei vastaa hakemuksen tavoitetta, jossa sirpaleosat sisältävän panososan tulee olla vapaa sirpaleosien ulossinkoutumista estävästä vaipasta.

Suomalaisen hakemuksen 613/61 mukaan on tunnettua varustaa sii-pistabiloidun ammuksen muovivaippa suurimman halkaisijan alueella itsenäisellä renkaalla, johon rengasurat ovat sijoitetut. Tällaisen itsenäisen renkaan asentaminen ja kiinnittäminen ei voi tapahtua riittävän huolellisesti muovivaippaan, koska ammusta ulosammuttaessa se joutuu huomattavien hankausvaikutusten alaiseksi. Sitäpaitsi heikke-nee tällaisen sisäänasennetun renkaan vuoksi renkaanmuotoisen ammus-vaipan jäljellejäävä poikkileikkaus. Edelleen ei vaara ole poissuljettu, että ammusta putkesta ammuttaessa rengasurat muuttavat muotoaan erittäin suuren hankausvaikutuksen vuoksi, jolloin samanaikaisesti voi sattua, että ammus tulee suurimman halkaisijansa kohdalta soikeaksi. Ammusta valmistettaessa ovat myös ylimääräiset työvaiheet tarpeen.

On yleisesti tunnettua, kuten ranskalaisessa patentissa 1 237 195 on selvitetty, varustaa pommit ja vastaavanlaiset räjähdyskappaleet, joihin sisältyy muoviaineskerrokseen upotettuja sirpaleita, sisäpuo- ^ lelta sekä myös ulkopuolelta sisäänpainetulla vahvikeverkolla. Lisäksi on tässä yhteydessä mainittava, että ulkopuolisen verkon asemasta voidaan käyttää myös ohutseinäistä teräsvaippaa. Siitäkin huolimatta, että kyseisenlaista räjähdyskappaletta ei ammuta putkesta, jolloin ammuksen ulkopinnan ja ammusputken sisäpinnan välillä on oltava erityiset kosketuspinnat, on kuvattujen räjähdyskappaleiden rakenne siten tehty, että vahvikkeen, jona voi olla verkko tai teräs-levy, tulee olla koko vaippapinnalla. Kyseisenlainen vahvistus olisi kuvatunlaisissa siipistabiloiduissa ammuksissa haitallinen, koska tavoiteltu vaikutus, pitää sirpaleet vapaana räjähdysvaikutusta es- 3 56449 tävältä ulkoiselta vaikutukselta, jäisi saavuttamatta.

Keksinnön kohteena on parantaa alussa mainitunlaisen siipista-biloidun ammuksen ominaisuuksia juuri suurimman halkaisijan alueella ja kuitenkin säilyttää sirpaleosien sinkoutumista estämätön ammusra-kenne. Keksinnön mukaiselle ammukselle on tunnusomaista, että muo-virunko sen kaliiperihalkaisijän alueella on vahvistettu yhdellä tai useammalla kerroksella kuituharsoa tai -verkkoa, ja että ohjausele-mentit, kuten rengasurat, ovat sijoitetut tähän kuituharsolla tai -verkolla vahvistettuun alueeseen.

Tällaisella siipistabiloidun ammuksen toteutusmuodolla saavutetaan se, että kuitukankaalla ja muulla sellaisella aikaansaatu lisä-vahvistus on aikaansaatu vain ammuksen pituuden rengasura-alueelle, ~ jolloin ammuksen kulkiessa ammuttaessa putken läpi, on ammuksen lu juus saatu varmennetuksi ja kuitenkin muu osa muovisesta vaippapin-nasta on vahvistamaton, jolloin sirpaleosien ei tarvitse ammuksen räjähtäessä tunkeutua metallisen vaipan tai muun voimakkaasti vastustavan esteen läpi. Tällä tavalla varmennetaan yksinkertaisella ja tehokkaalla tavalla kaksi käyttötarkoitusta. Ennen kaikkea voidaan siipistabiloitu ammus asettaa nyt erittäin korkeiden rasitusten alaiseksi putkesta ammuttaessa. Tämä koskee erityisesti suurikalii-perisiä siipistabiloituja ammuksia, joiden paino on suhteellisen suuri. Keksinnön mukaisella vahvistuksella, joka kohdistuu vain rengasura-alueeseen vähennetään edelleen vaaraa, että rengasurien poikkileikkausmuoto muuttuisi kuumuuden vaikutuksesta ammuksen kulkiessa putken läpi. Vältytään myös siltä, että ammuksen muoviaine-' täytteeseen olisi asennettava jonkinlainen vaippakappale. Sen lisäk si, että parannetaan siipistabiloidun ammuksen käyttövarmuutta, saavutetaan myös ammuksen valmistuksen yksinkertaistuminen.

" Keksintöä selvennetään lähemmin oheisen piirustuksen mukaisen toteutusmuodon avulla.

Piirustuksessa on esitetty keksinnön mukainen siipistabiloitu ammus osittain leikattuna.

Siipistabiloitu ammus muodostuu ammusrungosta 2, kärkikappalees-ta 3, jossa on sytytin, etumaisesta ammusrunko-osasta 4a, takimmaisesta ammusrunko-osasta 4b sekä pyrstöputkesta 5, jossa ovat ohjaus-siivekkeet. Ammus on varustettu putkenmuotoisella sisäkotelolla 6, joka on terästä tai kevytmetallia, joka sisältää räjähdysainepanok-sen 6'. Putki 6 on liitetty sopivalla tavalla, esim. kierreliitok-sella etumaiseen ja takimmaiseen ammusrunko-osaan. Sirpaleosat, esim.

4 56449 metallikappaleet, teräskuulat tai vastaavat, ovat upotetut muovista tai vastaavasta aineesta valmistettuun runkoon 8, jolloin sirpale-osat 7 ovat jaetut tasaisesti muovimassaan. Muovirunko-osa 8 muodostaa sirpaleiden kanssa yhtenäisen osan. Rungon 6 muovimassa muodostaa välittömästi ammuksen ulkopinnan.

Ammuksen suurimman kaliiperihalkaisijan alue 9 on vahvistettu yhdellä tai useammalla kuitukangaskerroksella tai verkolla niin, että on mahdollista tehdä rengasurat tai vastaavat ohjauselimet 11 välittömästi muovirunkoon 8 tai kuitukangaskerrokseen. Kuidut voivat muodostua epäorgaanisista tai synteettisistä aineista, kuten myös -metallista ja vastaavista. Kuitukangaskerros kiinnitetään muovi-ainesrunkoon 8 tarkoituksenmukaisesti valun yhteydessä. Kuitukangas-kerroksen asemasta voi muoviainerungon 8 ympäryspinnalla tai sen läheisyydessä olla myös verkko, joka voi muodostua, kuten kuitukangas-kerroskin, tekstiilistä, lasista ja/tai metallista. Ohjauselemen-teillä varustettu alue on muoviainesrunkoon 8 verrattuna pituudeltaan erittäin rajoitettu niin, että muovirungolla 8 aikaansaatu vapaan särkymisen vaikutus ei käytännössä lainkaan esty.