FI20206164A1

FI20206164A1 - Teräslankaverkko kaivoksiin ja muihin maanalaisiin rakennelmiin

Info

Publication number: FI20206164A1
Application number: FI20206164A
Authority: FI
Inventors: Stefan Källberg; Ingmar Baarman; Jan Silén
Original assignee: Tammet Oy
Priority date: 2020-11-17
Filing date: 2020-11-17
Publication date: 2022-05-18
Also published as: EP4001585A1

Abstract

Keksinnön kohteena on teräslankaverkko kaivoksien ja muiden maanalaisten rakennelmien seinien tukemiseen. Verkko käsittää lukumäärän yhdensuuntaisia ensimmäisiä verkkolankoja, jotka on järjestetty ensimmäisen etäisyyden päähän toisistaan, sekä lukumäärän yhdensuuntaisia toisia verkkolankoja, jotka on järjestetty toisen etäisyyden päähän toisistaan, suoraan kulmaan ensimmäisiin verkkolankoihin nähden. Ensimmäiset ja toiset verkkolangat on kiinnitetty toisiinsa verkkolankojen risteämiskohdissa, edullisesti hitsaamalla. Lisäksi verkko käsittää ensimmäisten verkkolankojen kanssa yhdensuuntaisia kolmansia verkkolankoja, jolloin yksittäinen kolmas verkkolanka on järjestetty korkeintaan 20 mm:n etäisyydelle ensimmäisestä verkkolangasta, kolmansien verkkolankojen lukumäärän ollessa pienempi kuin ensimmäisten verkkolankojen lukumäärä.

Description

TERÄSLANKAVERKKO KAIVOKSIIN JA MUIHIN MAANALAISIIN

RAKENNELMIIN Keksinnön kohteena on teräslankaverkko kaivoksien ja muiden maanalaisten rakennelmien seinien tukemiseen. Erityisesti keksinnön kohteena on itsenäisen vaatimuksen johdanto-osan mukainen teräslankaverkko. Kaivostunneleiden ja vastaavien maanalaisten rakenteiden, esimerkiksi parkkiluolien, seinämiin kiinnitetään teräslangasta valmistettua verkkoa, nk. — kaivosverkkoa, lujittamaan itse rakennetta sekä estämään irtonaisten ja/tai irtoavien kivien putoamista. Käytetyn kaivosverkon tulee myötäillä rakenteen seinämiä, joten kaivosverkko on valmistettava sopivan pehmeästä langasta. Verkolle on käyttökohteesta riippuen asetettu tietyt lujuusvaatimukset, jotta siitä valmistettu rakenne on turvallinen ja täyttää määräykset. Kaivosverkon tulee kuitenkin olla — suhteellisen helposti muovattavaa, jotta se voidaan koneellisesti painamalla saada muotoutumaan tunnelin seinämiä myötäileväksi. Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on kehittää edelleen tunnetun tekniikan ratkaisuja, sekä poistaa tai ainakin vähentää tunnetussa tekniikassa olevia — ongelmia. Keksinnön eräänä tarkoituksena on teräslankaverkko, joka on helposti muovattavissa ja joka täyttää vaadittavat lujuus-, ym. vaatimukset.

S a 25 Näiden tarkoitusten toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle teräslankaverkolle on N pääasiassa tunnusomaista se, mikä on esitetty itsenäisen patenttivaatimuksen > tunnusmerkkiosassa.

T a S Muissa, epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty eräitä keksinnön edullisia S 30 — suoritusmuotoja.

N Tyypillinen keksinnön mukainen teraslankaverkko kaivoksien ja muiden maanalaisten rakennelmien seinien tukemiseen, käsittää

- lukumäärän yhdensuuntaisia ensimmäisiä verkkolankoja, jotka on järjestetty ensimmäisen etäisyyden päähän toisistaan, - lukumäärän yhdensuuntaisia toisia verkkolankoja, jotka on järjestetty toisen etäisyyden päähän toisistaan, suoraan kulmaan ensimmäisiin verkkolankoihin nähden, jotka ensimmäiset ja toiset verkkolangat on kiinnitetty toisiinsa verkkolankojen risteämiskohdissa, edullisesti hitsaamalla, ja - ensimmäisten verkkolankojen kanssa yhdensuuntaisia kolmansia verkkolankoja, jolloin yksittäinen kolmas verkkolanka on järjestetty korkeintaan 20 mm:n — etäisyydelle — ensimmäisestä — verkkolangasta, kolmansien — verkkolankojen lukumäärän ollessa pienempi kuin ensimmäisten verkkolankojen lukumäärä.

Nyt on yllättäen havaittu, että järjestämällä osaan verkkoa kolmas verkkolanka ensimmäisen verkkolangan viereen korkeintaan 20 mm:n etäisyydelle ensimmäisestä verkkolangasta, voidaan valmistaa teräslankaverkko, joka on äärimmäisen kestävää, mutta samalla helposti muotoiltavissa, jolloin se voidaan yksinkertaisesti koneellisesti painaa tunnelin seinämiä myötäileväksi.

Keksinnön mukainen teräslankaverkko käsittää lukumäärän useita yhdensuuntaisia — ensimmäisiä verkkolankoja, jotka on järjestetty vierekkäin ensimmäisen etäisyyden päähän toisistaan, ja lukumäärän useita yhdensuuntaisia toisia verkkolankoja, jotka on järjestetty vierekkäin toisen etäisyyden päähän toisistaan, suoraan kulmaan ensimmäisiin verkkolankoihin nähden.

Ensimmäiset verkkolangat voidaan siis N ajatella järjestettäviksi pystysuoraan, ja toiset verkkolangat vaakasuoraan. = 25 Ensimmäisten verkkolankojen välinen ensimmäinen etäisyys voi olla 45 — 150 mm, N edullisesti 45 — 100 mm, edullisemmin 45 — 70 mm.

Toisten verkkolankojen välinen > toinen etäisyys voi olla 45 — 150 mm, edullisesti 45 — 100 mm, edullisemmin 45 — E 70 mm.

Eräässä suoritusmuodossa Ensimmäisten verkkolankojen välinen S ensimmäinen etäisyys voi olla eri kuin toisten verkkolankojen välinen toinen S 30 — etäisyys.

Teräslankaverkossa ensimmäisten verkkolankojen väliset etäisyydet ovat N yleensä keskenään samoja, eli ensimmäinen etäisyys ei vaihtele yhdessä verkossa.

Vastaavasti toisten verkkolankojen väliset etäisyydet ovat myös yleensä keskenään samoja, eli toinen etäisyys ei vaihtele yhdessä verkossa.

Ensimmäiset ja toiset verkkolangat on kiinnitetty toisiinsa verkkolankojen risteämiskohdissa, edullisesti hitsaamalla, teräslankaverkon muodostamiseksi.

Verkkoa valmistettaessa verkkoon käytettävä lanka katkaistaan haluttuun mittaan, ja katkaistuista langan osista muodostetaan kuvattu verkkomainen rakenne, eli lankaverkko, ja rakenteessa päällekkäin asettuvat verkkolangat hitsataan kiinni toisiinsa kohdista, joissa langat risteävät.

Nyt — esillä olevassa = keksinnössä = järjestetään — siis —teräslankaverkon — verkkorakenteeseen ensimmäisten verkkolankojen kanssa yhdensuuntaisia kolmansia verkkolankoja.

Kolmas verkkolanka järjestetään suhteellisen lähelle ensimmäistä verkkolankaa, korkeintaan 20 mm:n, edullisesti korkeintaan 15 mm:n, edullisemmin korkeintaan 10 mm:n, etäisyydelle ensimmäisestä verkkolangasta.

Tämä etäisyys on niin pieni, että esimerkiksi teräslankaverkon kiinnittämiseen — tarkoitetut pultit eivät mahdu ensimmäisen ja kolmannen langan väliin.

Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan ensimmäisen verkkolangan etäisyys kolmanteen verkkolankaan voi olla välillä 0 — 20 mm, edullisesti välillä 2 — 20 mm, edullisemmin välillä 2 — 15 mm, vielä edullisemmin välillä 5 — 10 mm.

Ensimmäisen ja kolmannen verkkolangan etäisyys mitataan kolmannen verkkolangan ulkopinnasta lähimmän — ensimmäisen verkkolangan ulkopintaan.

Edullisesti ensimmäisen verkkolangan välittömään läheisyyteen järjestetään vain yksi kolmas verkkolanka.

Kolmas verkkolanka järjestetään siis ensimmäisen N verkkolangan viereen, joko sen ensimmäiselle tai toiselle puolelle.

Mikäli kolmansia = 25 — verkkolankoja järjestetään useamman erillisen ensimmäisen verkkolangan N välittömään läheisyyteen, kukin kolmas verkkolanka järjestetään samalle puolelle > kutakin ensimmäistä verkkolankaa, siis kaikki verkkolangat järjestetään E ensimmäisten verkkolankojen samalle puolelle, joko ensimmäiselle tai toiselle S puolelle.

S 30 N Teräslankaverkossa kolmansien verkkolankojen lukumäärä on pienempi kuin ensimmäisten verkkolankojen lukumäärä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kolmansia verkkolankoja järjestetään ensimmäisten verkkolankojen välittömään läheisyyteen vain tietyissä osissa teräslankaverkkoa. Teräslankaverkon osia, joissa kolmansia verkkolankoja on järjestetty lähelle ensimmäisiä verkkolankoja, voidaan kutsua vahvistusalueiksi.

Eräässä suoritusmuodossa kolmansia verkkolankoja järjestetään vain tiettyjen ensimmäisten verkkolankojen viereen. Mikäli teräslankaverkko tällöin käsittää useampia vahvistusalueita, ovat kaikki vahvistusalueet yhdensuuntaisia.

Eräässä toisessa suoritusmuodossa teräslankaverkko voi käsittää myös toisten — verkkolankojen kanssa yhdensuuntaisia kolmansia verkkolankoja, jolloin yksittäinen kolmas verkkolanka on järjestetty korkeintaan 20 mm:n, edullisesti korkeintaan 15 mm:n, edullisemmin korkeintaan 10 mm:n, etäisyydelle toisesta verkkolangasta, kolmansien verkkolankojen lukumäärän — ollessa pienempi kuin toisten verkkolankojen lukumäärä. Toisen —verkkolangan — etäisyys — kolmanteen — verkkolankaan voi olla välillä 0 — 20 mm, edullisesti välillä 2 — 20 mm, edullisemmin välillä 2 — 15 mm, vielä edullisemmin välillä 5 — 10 mm. Toisen ja kolmannen verkkolangan etäisyys mitataan kolmannen verkkolangan ulkopinnasta lähimmän toisen verkkolangan ulkopintaan. — Vielä eräässä suoritusmuodossa teräslankaverkko voi käsittää sekä ensimmäisten ja toisten verkkolankojen kanssa yhdensuuntaisia kolmansia verkkolankoja. Tällöin teräslankaverkon vahvistusalueet risteävät jossain osassa teräslankaverkkoa. N Keksinnön eräässä suoritusmuodossa teräslankaverkko voi käsittää vähintään = 25 — kaksi vahvistusaluetta, joissa ensimmäisen ja/tai toisen verkkolangan välittömään N läheisyyteen on järjestetty kolmas verkkolanka. Kukin vahvistusalue voi käsittää > vähintään kaksi, edullisesti vähintään kolme, vierekkäistä ensimmäistä ja/tai toista E verkkolankaa. Tämä tarkoittaa, että kukin vahvistusalue käsittää vähintään kaksi S rinnakkaista ensimmäistä ja/tai toista verkkolankaa, joiden kunkin välittömään S 30 — läheisyyteen on järjestetty edullisesti yksi kolmas verkkolanka. Vierekkäisten N vahvistusalueiden väliin jää lukumäärä yksittäisiä ensimmäisiä ja/tai toisia verkkolankoja, joiden välittömään läheisyyteen, alle 20 mm:n etäisyydelle, ei ole järjestetty kolmatta verkkolankaa. Vierekkäisten vahvistusalueiden etäisyys toisistaan voi olla välillä 65 — 250 cm. Vierekkäisten vahvistusalueiden etäisyys toisistaan voi olla esimerkiksi 65 — 115 cm, erityisesti jos teräslankaverkkoon on järjestetty vähintään kolme yhdensuuntaista vahvistusaluetta.

5 —Vahvistusalueet, joissa ensimmäisen ja/tai toisen verkkolangan viereen on järjestetty kolmas verkkolanka, voidaan järjestää verkon yhdensuuntaisiin reunoihin. Mikäli ainoastaan teräslankaverkon yhdensuuntaisiin reunoihin on järjestetty vahvistusalueet, niiden välinen etäisyys toisistaan voi olla esimerkiksi 120 — 250 cm. Eräässä suoritusmuodossa verkon kaikkiin reunoihin on järjestetty — vahvistusalue. Lisäksi teräslankaverkko voi käsittää edullisesti vähintään yhden keskivahvistusalueen, joka on järjestetty verkon reunoihin järjestettyjen vahvistusalueiden väliin. Tällöin teräslankaverkkoon on järjestetty vähintään kolme vahvistusaluetta. — Mikäli — teräslankaverkko — käsittää — reunoihin — järjestetyt vahvistusalueet ja lisäksi vähintään yhden keskivahvistusalueen, mainitut vähintään — yksi keskivahvistusalue ja reunaan järjestetyt vahvistusalueet voivat käsittää eri määrän ensimmäisiä ja/tai toisia verkkolankoja, joiden viereen on järjestetty kolmas verkkolanka. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että vahvistusalueiden leveys verkon reunoissa poikkeaa keskivahvistusalueen tai -alueiden leveydestä.

— Yksittäisen vahvistusalueen leveys voi olla 100 — 500 mm, edullisesti 150 — 400 mm. Verkon reunaan järjestetyn vahvistusalueen leveys voi olla 100 — 300 mm, edullisesti 150 — 300 mm, ja kunkin yksittäisen keskivahvistusalueen leveys voi olla150 — 500 mm, edullisesti 220 — 400 mm. Vahvistusalueen leveys mitataan sen N uloimmaisten lankojen ulkosivujen välisenä etäisyytenä. = 25 N Mikäli teräslankaverkko käsittää sekä ensimmäisten ja toisten verkkolankojen > kanssa yhdensuuntaisia kolmansia verkkolankoja, teräslankaverkossa on vähintään E yksi ensimmäinen ja yksi toinen vahvistusalue, jotka ovat toisiinsa nähden suorassa S kulmassa ja risteävät jossakin kohtaa teräslankaverkkoa. Teräslankaverkossa voi S 30 olla useampi ensimmäinen ja/tai toinen vahvistusalue.

O

N Ensimmäisten verkkolankojen läpimitta voi olla 3 — 6 mm, edullisesti 4 — 5.5 mm, edullisemmin 5.5 mm.

Toisten verkkolankojen läpimitta voi olla 3 — 10 mm, edullisesti 3 — 9 mm, edullisemmin 4.5 — 8.5 mm, joskus edullisemmin 8 mm.

Kolmansien verkkolankojen läpimitta voi olla 3 — 10 mm, edullisesti 3 — 9 mm tai 3 — 6 mm, edullisemmin 4 — 5.5 mm, joskus edullisemmin 5.5 mm.

Kolmannen verkkolangan läpimitta on korkeintaan yhtä suuri kuin sen ensimmäisen ja/tai toisen verkkolangan läpimitta, jonka välittömään läheisyyteen kolmas verkkolanka on järjestetty.

Kolmannen verkkolangan läpimitta voi olla yhtä suuri tai pienempi kuin sen ensimmäisen ja/tai toisen verkkolangan läpimitta, jonka välittömään läheisyyteen kolmas verkkolanka on järjestetty.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa toisten verkkolankojen läpimitta voi olla suurempi kuin ensimmäisten verkkolankojen läpimitta.

Erityisesti, jos — kolmansia verkkolankoja on järjestetty pääasiallisesti tai ainoastaan ensimmäisten verkkolankojen viereen tai yhteyteen, voi ensimmäisten verkkolankojen läpimitta olla pienempi kuin toisten verkkolankojen läpimitta.

Kolmansien verkkolankojen läpimitta voi olla sama kuin ensimmäisten ja/tai toisten — verkkolankojen läpimitta.

Mikäli kolmansia verkkolankoja on järjestetty sekä ensimmäisten että toisten verkkolankojen yhteyteen, ovat ensimmäiset ja toiset verkkolangat edullisesti läpimitaltaan samansuuruisia.

N Eräässä edullisessa suoritusmuodossa kolmansia verkkolankoja on järjestetty = 25 ainoastaan ensimmäisten verkkolankojen viereen, jolloin ensimmäisten ja N kolmasien verkkolankojen läpimitat ovat identtiset ja 3 — 6 mm, edullisesti 4 — 5.5 > mm, edullisemmin 5.5 mm.

Toisten verkkolankojen läpimitta on tällöin suurempi kuin E ensimmäisten verkkolankojen läpimitta ja 3.5 — 9 mm, edullisesti 4.5 — 8.5 mm, S edullisemmin 8 mm.

S 30 N Verkkolankana käytettävä lanka voi olla teräksestä kuumavalssaamalla valmistettua valssilankaa, joka edullisesti on poikkileikkaukseltaan oleellisesti ympyrä.

Keksinnbn mukaisessa teraslankaverkossa voidaan käyttää esimerkiksi valssilankaa, jonka murtovenymä (A10) on noin 20 — 35 %. Tyypillisesti verkkolangan murtolujuus Rm on noin 370 — 450 N/mm? ja myötölujuus Reo,20 on noin 320 — 400 N/mm?. —Keksinnön erästä suoritusmuotoa kuvataan tarkemmin oheisessa kuvassa 1, joka havainnollistaa keksinnön erään suoritusmuodon mukaista teräslankaverkkoa. Kuvassa 1 esitetään teräslankaverkko A, joka käsittää yhdensuuntaisia ensimmäisiä verkkolankoja 1, 1' ja yhdensuuntaisia toisia verkkolankoja 2, 2. — Esitetyssä teräslankaverkossa ensimmäisten verkkolankojen 1, 1' välinen etäisyys toisistaan on jotakuinkin sama kuin toisten verkkolankojen 2, 2’ välinen etäisyys toisistaan. Teräslankaverkkoon muodostetut aukot ovat siis oleellisesti neliömäisiä. Ensimmäiset verkkolangat 1, 1' ja toiset verkkolangat 2,2’ on kiinnitetty toisiinsa verkkolankojen risteämiskohdissa x, x’, yleensä hitsaamalla.

Teräslankaverkko A käsittää lisäksi ensimmäisten verkkolankojen 1, 1 kanssa yhdensuuntaisia kolmansia verkkolankoja 3,3’. Kolmannet verkkolangat 3, 3 on järjestetty joidenkin ensimmäisten verkkolankojen 1, 1' välittömään läheisyyteen, korkeintaan 20 mm:n etäisyydelle ensimmäisestä verkkolangasta 1, 1’. Näin — teräslankaverkkoon on muodostettu vahvistusalueita 4, 4, joissa kolmansia verkkolankoja 3, 3' on järjestetty ensimmäisten verkkolankojen 1, 1' välittömään läheisyyteen. Vahvistusalueita 4, 4 on muodostettu teräslankaverkon A reunoihin A, A” sekä sen keskiosaan. Teräslankaverkon A reunoihin A’, A” järjestetyt N vahvistusalueet 4 ovat kuvan esittämässä suoritusmuodossa kapeampia kuin = 25 — verkon A keskiosaan muodostettu keskivahvistusalue 4’. n - Keksintöä ei ole tarkoitus rajoittaa edellä esimerkinomaisesti esitettyihin E suoritusmuotoihin, vaan keksintöä on tarkoitus laajasti soveltaa seuraavassa S määriteltyjen — patenttivaatimusten = määrittelemän — keksinnöllisen = ajatuksen S 30 — puitteissa.

S

Claims

VAATIMUKSET

1. Teräslankaverkko kaivoksien ja muiden maanalaisten rakennelmien seinien tukemiseen, joka verkko käsittää - lukumäärän yhdensuuntaisia ensimmäisiä verkkolankoja, jotka on järjestetty ensimmäisen etäisyyden päähän toisistaan, - lukumäärän yhdensuuntaisia toisia verkkolankoja, jotka on järjestetty toisen etäisyyden päähän toisistaan, suoraan kulmaan ensimmäisiin verkkolankoihin nähden, jotka ensimmäiset ja toiset verkkolangat on kiinnitetty toisiinsa verkkolankojen risteämiskohdissa, edullisesti hitsaamalla, tunnettu siitä, että teräslankaverkko käsittää ensimmäisten verkkolankojen kanssa yhdensuuntaisia kolmansia verkkolankoja, jolloin yksittäinen kolmas verkkolanka on järjestetty — korkeintaan 20 mm:n etäisyydelle ensimmäisestä verkkolangasta, kolmansien verkkolankojen lukumäärän ollessa pienempi kuin ensimmäisten verkkolankojen lukumäärä.

2. Vaatimuksen 1 mukainen teräslankaverkko, tunnettu siitä, että toisten — verkkolankojen läpimitta on suurempi kuin ensimmäisten verkkolankojen läpimitta.

3. Vaatimuksen 1 mukainen teräslankaverkko, tunnettu siitä, että se käsittää toisten verkkolankojen kanssa yhdensuuntaisia kolmansia verkkolankoja, jolloin yksittäinen N kolmas verkkolanka on järjestetty korkeintaan 20 mm:n etäisyydelle toisesta = 25 — verkkolangasta, kolmansien verkkolankojen lukumäärän ollessa pienempi kuin N toisten verkkolankojen lukumäärä. i a 4. Vaatimuksen 1 tai 3 mukainen teräslankaverkko, tunnettu siitä, että S ensimmäisen ja/tai toisen verkkolangan etäisyys kolmanteen verkkolankaan on O — S 30 20 mm, edullisesti 2 — 20 mm, edullisemmin 2 — 15 mm, vielä edullisemmin 5 — 10

O N mm.

5. Jonkin vaatimuksen 1 — 4 mukainen teräslankaverkko, tunnettu siitä, että verkko käsittää vähintään kaksi vahvistusaluetta, joissa ensimmäisen ja/tai toisen verkkolangan viereen on järjestetty kolmas verkkolanka.

6 Vaatimuksen 5 mukainen teräslankaverkko, tunnettu siitä, että kukin vahvistusalue käsittää vähintään kaksi, edullisesti vähintään kolme, vierekkäistä ensimmäistä ja/tai toista verkkolankaa.

7. Vaatimuksen 5 tai 6 mukainen teräslankaverkko, tunnettu siitä, että verkon — yhdensuuntaisiin reunoihin on järjestetty vahvistusalueet.

8. Vaatimuksen / mukainen teräslankaverkko, tunnettu siitä, että verkko käsittää vähintään yhden keskivahvistusalueen, joka on järjestetty reunoihin järjestettyjen vahvistusalueiden väliin.

9. Vaatimuksen 8 mukainen teräslankaverkko, tunnettu siitä, että vähintään yksi keskivahvistusalue ja reunaan järjestetty vahvistusalue käsittävät eri määrän ensimmäisiä ja/tai toisia verkkolankoja, joiden viereen on järjestetty kolmas verkkolanka.

10. Jonkin vaatimuksen 1 — 9 mukainen teräslankaverkko, tunnettu siitä, että ensimmäisten verkkolankojen välinen ensimmäinen etäisyys on 45 — 150 mm, edullisesti 45 — 100 mm, edullisemmin 45 — 70 mm.

O a 25 11. Jonkin vaatimuksen 1 — 10 mukainen teräslankaverkko, tunnettu siitä, että N toisten verkkolankojen välinen toinen etäisyys on 45 — 150 mm, edullisesti 45 — 100 > mm, edullisemmin 45 — 70 mm.

T a S 12. Jonkin vaatimuksen 1 — 12 mukainen teräslankaverkko, tunnettu siitä, että S 30 — ensimmäisen verkkolankojen läpimitta on 3 — 6 mm, edullisesti 4 — 5.5 mm, i edullisemmin 5.5 mm.

13. Jonkin vaatimuksen 1 — 13 mukainen teräslankaverkko, tunnettu siitä, että toisten verkkolankojen läpimitta on 3 — 10 mm, edullisesti 3 — 9 mm, edullisemmin

4.5-85mMm.

14 Jonkin vaatimuksen 1 — 13 mukainen teräslankaverkko, tunnettu siitä, että kolmannen verkkolangan läpimitta on korkeintaan yhtä suuri kuin ensimmäisen tai toisen verkkolangan läpimitta.

15. Jonkin vaatimuksen 5 — 14 mukainen teräslankaverkko, tunnettu siitä, että — vierekkäisten vahvistusalueiden etäisyys toisistaan on välillä 65 — 250 cm, edullisesti 65 — 115 cm tai 120 — 250 cm.

O

N

O

N

K

I a a <

O

N

O

N