FI13243Y1 - Lajittelujärjestely - Google Patents

Abstract

1. Lajittelujärjestely (1), joka käsittää ulossyöttölaitteen, paineistetun kaasumaisen väliaineen syöttämiseksi ulos kohteiden virtaa kohti mainittujen kohteiden lajittelemiseksi ja suuntaamiseksi ainakin kahta ennalta määritettyä määränpäätä kohti, joka ulossyöttölaite käsittää kannen (3); lukumäärän lähtöjä (4) paineistetun kaasumaisen väliaineen syöttämiseksi ulos, jolloin kullakin lähdöllä on esillä oleva osa, joka ulkonee ennalta määrätyn etäisyyden (Houtlet) mainitusta kannesta, jolloin kullakin esillä olevalla osalla (26) on kantaosa (27) ja ulkonema (28), jolloin mainitun kantaosan ulkokehä (Obp) on pienempi kuin mainitun ulkoneman ulkokehä (Opr) (Obp < Opr), ja mainittu kantaosa (27) on järjestetty mainitun kannen (3) ja mainitun ulkoneman (28) väliin, suutinnauhan (2), joka on konfiguroitu sovitettavaksi mainittuun ulossyöttölaitteeseen ja joka käsittää liitososan (9), jolla on etupuoli (10) ja takapuoli (11) sekä joukko aukkoja (12) järjestettyinä riviin mainitun liitososan (9) takapuolella; lukumäärän suuttimia (5), jotka on järjestetty riviin ja jotka ulkonevat mainitun liitososan etupuolelta; jolloin vastaava pari, jossa on yksi mainituista aukoista (12) ja yksi mainituista suuttimista (5), on järjestetty toisiaan vastakkain mainittua liitososaa (9) pitkin, ja jolloin kahden vierekkäisen aukon (12) keskustasta keskustaan -etäisyys täsmää kahden vierekkäisen lähdön (4) keskustasta keskustaan -etäisyyden kanssa; jolloin kukin suutin (5) mainitusta lukumäärästä suuttimia käsittää suutinkärjen (18), jolla on kärkiaukko (19) paineistetun kaasun syöttämiseksi ulos, ja ainakin yhden joustavan kielen (20), joka ulottuu mainittua kärkiaukkoa kohti ja rajaa sen, yhden tai useamman sisäkanavaseinän (15, 23, 24, 25), jotka rajaavat sisäkanavan (37), joka sisäkanava ulottuu liitososassa (9) olevasta mainitusta aukosta (12) mainittuun kärkiaukkoon (19) paineistetun kaasun syöttämiseksi ulos, jolloin mainitulla sisäkanavalla on ensimmäinen kantaosa (13), jolla on kehä (Nbpl) ja korkeus (hbpl), toinen kantaosa (14), jolla on kehä (Nbp2) ja korkeus (Hbp2), tulo-osa (16), jolla on säde (rip) ja korkeus (hip), jolloin mainittu toinen kantaosa (14) on järjestetty mainitun ensimmäisen kanta-osan (13) ja mainitun lähtöosan (17) väliin; lähtöosa (17), jolla on korkeus (hop), jolloin mainittu tulo-osa (16) on järjestetty mainitun toisen kantaosan (14) ja mainitun lähtöosan (17) väliin; jolloin mainitun kanavan mainittu tulo-osa (16) on konfiguroitu vastaanottamaan paineistettu kaasumainen väliaine vastaavalta mainituista lähdöistä (14), ja mainittu ainakin yksi kieli (20) on konfiguroitu deflektoimaan mainitun paineistetun kaasumaisen väliaineen virtaussuunnassa mainitun kärkialueen alan kasvattamiseksi, kun paineistettu kaasumainen väliaine kulkee mainitun kärkiaukon (19) läpi, jolloin mainitun kanavan mainitun ensimmäisen kantaosan (13) kehä on levossa olennaisesti yhtä suuri tai pienempi kuin mainitun lähdön mainitun kantaosan (27) ulkokehä (Nbpl -< 1,01* Obp) pikaliitännän aikaansaamiseksi, kun mainittu suutin sovitetaan mainittuun lähtöön. Lisäksi suojavaatimukset 2-5.

Description

LAJITTELUJÄRJESTELY

KEKSINNÖN TEKNIIKAN ALA Esillä oleva keksintö koskee lajittelujärjes- telyä.

KEKSINNÖN TAUSTA Lajittelujärjestelyä voidaan käyttää esimer- kiksi kaivosteollisuudessa, kierrätyksessä tai romutuk- sessa kohteiden, kuten muovien, metallien, kivien, ja- lokivien ja timanttien, lajittelemiseen materiaalivir- rasta. Tällaisella lajittelujärjestelyllä voidaan tar- koittaa myös lajittelukonetta. Lajittelujärjestelyä voidaan käyttää myös ruokateollisuudessa erilaisten ruokien, kuten perunoiden tai tuoreiden vihannesten, lajittelemiseen. Lajittelujärjestely käsittää tyypilli- sesti ulossyöttölaitteen, jossa on lähtöjä, joista syö- tetään ulos kaasumaista väliainetta lajiteltavia koh- teita kohti, ja jonkinlaiset vastaanottovälineet laji- teltujen kohteiden vastaanottamiseksi. Sen määrittämiseksi, mikä kohteista tulee la- jitella pois materiaalivirrasta, lajittelujärjestelyt toimivat yleensä käyttämällä lähetin- ja vastaanotinyk- sikköjä, kuten optisia tai induktiivisia lähetin- ja N vastaanotinyksikköjä. Kuten on kuvattu esimerkiksi AT N 395 545 B:ssä, lähetinyksiköt käsittävät valonlähteitä, 3 kuten diodivalonlähteitä, jotka emittoivat valonsä- o 30 teitä, jotka niputetaan vastaanotinyksikössä valoken- Ek noon linssijärjestelmän kautta. Lähetin- ja vastaan- + otinyksiköt on tyypillisesti liitetty keskustietoko- 3 neyksikköön, joka prosessoi tulevan datan ja määrittää S yksittäisten kohteiden sijainnin, koon ja tyypin mate- N 35 riaalivirrassa vastaanotinyksiköiden vastaanottamien ja lähetinyksiköiden emittoimien valonsäteiden perus- teella.

Sitten suoritetaan yksittäisten kohteiden la- jittelu sen jälkeen, kun on suoritettu loppuun materi- aalivirrassa olevien yksittäisten kohteiden tunnis- tus/määritys.

Tämä lajitteluoperaatio suoritetaan syöt- tämällä ulos kaasumaista väliainetta yksittäisiä koh- teita kohti tietokoneyksikön suorittaman yksittäisten kohteiden tunnistuksen/määrityksen perusteella.

Lajit- telujärjestelyä, joka käsittää lähdöt ja niihin johtavan virtakanavan, voidaan ohjata venttiileillä, kuten sole- noidiventtiileillä, joita tietokoneyksikkö käyttää.

Yhtä tyyppiä olevassa lajittelujärjestelyssä, kuten AT 395 545 B:ssä kuvatussa lajittelujärjeste- lyssä, käytetään suutinta, joka on järjestetty syöttä- mään ulos kaasumainen väliaine ”alhaalta ylöspäin”, mikä tarkoittaa, että suuttimet on järjestetty syöttämään ulos kaasumainen väliaine suuntaan, jolla on painovoi- maan nähden vastakkainen komponentti.

Materiaalivirtaa kuljetetaan suuttimia kohti esimerkiksi kuljetinhih- nalla, minkä jälkeen materiaalivirrassa olevien kohtei- den annetaan pudota kuljetinhihnan reunan yli.

Putoavien kohteiden laskeutuessa alaspäin suutin syöttää ulos kaa- sumaista väliainetta lajiteltavia kohteita kohti, jol- loin kohteiden putoamisreittiä muutetaan esimerkiksi pakottamalla kohde säiliöön tai erillisille kuljetin- hihnalle.

N Lajittelujärjestelyihin, joissa on ”alhaalta N ylöspäin” järjestetyt suuttimet, liittyy useita etuja 3 30 verrattuna suuttimiin, jotka on järjestetty syöttämään DO ulos kaasumainen väliaine suuntaan, jolla on painovoiman z kanssa yhteneväinen komponentti. ”Alhaalta ylöspäin” - * järjestely saa esimerkiksi aikaan paremman lajittelu- 3 tarkkuuden ja kaasumaisen väliaineen pienemmän kulutuk- S 35 sen. ”Alhaalta ylöspäin” järjestettyihin suuttimiin S liittyy kuitenkin se haittapuoli, että suuttimeen kul- > keutuu helpommin pölyä ja hiukkasia, jotka aiheuttavat suuttimen tukkeutumista ja/tai komponenttien, kuten venttiilien, jotka on järjestetty suuttimen sisälle tai ennen suutinta, heikkenemistä. Lajittelujärjestelyissä voi olla suuttimia, jotka on kiinnitetty lajittelujärjestelyn lähtöihin erillisellä puristuslevyllä, jota useat pienen pienet ruuvit pitävät paikallaan. Rankassa ja pölyisessä kai- vosympäristössä ruuvien käyttöön liittyy se haitta- puoli, että ruuvit likaantuvat ja jumiutuvat ja katoavat helposti esimerkiksi niitä poistettaessa huollon ai- kana. Lisäksi puristuslevyille on oltava tietty tila suuttimien välissä vaaditun kestävyyden saavutta- miseksi, joten puristuslevy rajoittaa suutinjaon suun- nittelua ja siten kykyä lajitella pieniä raekokoja te- hokkaasti.

KEKSINNÖN YHTEENVETO Esillä olevan keksinnön tavoitteena on poistaa edellä kuvatut ongelmat ja tarjota käyttöön ratkaisu, joka ainakin jossain määrin saa aikaan parannuksia tek- niikan tasoon ja/tai tarjoaa käyttöön vähemmän monimut- kaisen rakenteen tekniikan tason ratkaisuihin verrat- tuna. Tämä ja muut tavoitteet, jotka käyvät ilmi jäl- jempänä, saavutetaan oheisissa suojavaatimuksissa mää- ritellyllä, kohteiden lajittelemiseen tarkoitetulla suutinnauhalla. A Keksinnön ajatuksena on tarjota käyttöön suu- N tinnauha, joka kiinnitetään lajittelujärjestelyssä ole- A viin lähtöihin suutinnauhan ja lähtöjen välisellä pika- ? 30 kiinnityksellä, mikä helpottaa suutinnauhan vaihtamista O esimerkiksi sen kuluttua, huollon aikana jne. ja mah- E dollistaa suutinjaon lyhentämisen ja siten kyvyn laji- S tella pieniä raekokoja parantamisen. S Esillä olevan keksinnön ensimmäisen näkökulman N 35 mukaan tarjotaan käyttöön lajittelujärjestely, joka kä- S sittää

-ulossyöttölaitteen paineistetun kaasumaisen väliaineen syöttämiseksi ulos kohteiden virtaa kohti mainittujen kohteiden lajittelemiseksi ja suuntaa- miseksi ainakin kahta ennalta määritettyä eri määrän-

päätä kohti, jolloin ulossyöttölaite käsittää

- kannen;

- joukon lähtöjä paineistetun kaasumaisen vä- liaineen syöttämiseksi ulos, jolloin kullakin lähdöllä on esillä oleva osa, joka ulkonee ennalta määrätyn etäi-

syyden (Houtiet) mainitusta kannesta, jolloin kullakin esillä olevalla osalla on kantaosa ja ulkonema, jolloin mainitun kantaosan (Opp) ulkokehä on pienempi kuin mai- nitun ulkoneman (Opr) ulkokehä, ja mainittu kantaosa on järjestetty mainitun kannen ja mainitun ulkoneman vä-

liin,

- suutinnauhan, joka on konfiguroitu sovitet- tavaksi mainittuun ulossyöttölaitteeseen ja joka käsit- tää

- liitososan, jolla on etupuoli ja takapuoli sekä joukko aukkoja, jotka on järjestetty riviin maini- tun liitososan takapuolella, jolloin liitososan mai- nittu takapuoli on edullisesti järjestetty olennaisesti tasan mainittua kantta vasten, kun mainittu suutinnauha on sovitettu mainittuun ulossyöttölaitteeseen;

- joukon suuttimia, jotka on järjestetty riviin ja jotka ulottuvat mainitun liitososan etupuolelta;

jolloin kukin pari, jossa on yksi mainituista N aukoista ja yksi mainituista suuttimista, on järjestetty N toisiaan vastakkain mainittua liitososaa pitkin, ja jol- 3 30 loin kahden vierekkäisen aukon keskustasta keskustaan - DO etäisyys täsmää kahden vierekkäisen lähdön keskustasta Ek keskustaan -etäisyyden kanssa; * jolloin kukin suutin mainitusta joukosta suut- 3 timia käsittää S 35 - suutinkärjen, joka käsittää kärkiaukon pai- S neistetun kaasun syöttämiseksi ulos ja ainakin yhden > joustavan kielen, joka ulottuu mainittua kärkiaukkoa kohti ja rajaa sen, joka suutinkärki on valinnaisesti kupolimainen, - yhden tai useamman sisäkanavaseinän, jotka rajaavat sisäkanavan, joka sisäkanava ulottuu kanta- 5 osassa olevasta mainitusta aukosta mainittuun kärkiauk- koon paineistetun kaasun syöttämiseksi ulos, jolloin mainittu sisäkanava käsittää -ensimmäisen kantaosan, jolla on kehä Nypi ja korkeus hpi, -toisen kantaosan, jolla on kehä Ny,» ja korkeus hpp2, -tulo-osan, jolla on säde rip ja korkeus hip, jolloin mainittu toinen kantaosa on järjestetty mainitun ensimmäisen kantaosan ja mainitun tulo-osan väliin; -lähtöosan, jolla on korkeus hip, jolloin mai- nittu tulo-osa on järjestetty mainitun toisen kantaosan ja mainitun lähtöosan väliin, jolloin lähtöosa on edul- lisesti kupolimainen; jolloin mainitun kanavan mainittu tulo-osa on konfiguroitu vastaanottamaan paineistettua kaasumaista väliainetta vastaavalta mainituista lähdöistä, ja mai- nittu ainakin yksi kieli on konfiguroitu deflektoimaan mainitun paineistetun kaasumaisen väliaineen virtaus- suunnassa mainitun kärkiaukon alueen kasvattamiseksi, kun mainittu paineistettu kaasumainen väliaine kulkee mainitun kärkiaukon läpi, jolloin mainitun kanavan mainitun ensimmäisen N kantaosan kehä on levossa olennaisesti yhtä suuri tai N pienempi kuin mainitun lähdön mainitun kantaosan mai- 3 30 nittu ulkokehä (Na < 1,01* Opp) pikaliitännän aikaan- DO saamiseksi, kun mainittu suutin sovitetaan mainittuun Ek lähtöön.

* Pikaliitäntä lyhentää keskeytysaikaa, kun suu- 3 tinnauha on poistettava sen kuluttua loppuun, kun läh- N 35 töjä huolletaan jne.

S Lajittelujärjestely käsittää ulossyöttölait- > teen paineistetun kaasumaisen väliaineen syöttämiseksi ulos lajiteltavien kohteiden virtaa kohti ja mainittujen kohteiden suuntaamiseksi ainakin kahta ennalta määri- teltyä eri määränpäätä kohti.

Paineistettu kaasumainen väliaine voidaan syöttää kaasunsyöttövälineestä, joka on tarkoitettu syöttämään ensimmäisen kaasuntoiminta- paineen omaavaa kaasumaista väliainetta ulossyöttölait- teelle.

Toisin sanoen kaasunsyöttövälineen tarjoamalla kaasulla on toimintapaine, joka on esimerkiksi eri kuin ympäristön paine huoneessa tai paikassa, jossa lajitte- lujärjestely sijaitsee.

Kohteet lajitellaan/deflektoi- daan kaasumaisen väliaineen tällä toimintapaineella, ja suutinkärjessä oleva (olevat) kieli (kielet) deflektoi- daan tällä paineella.

Toimintapaine on edullisesti alu- eella 1 baaria - 10 baaria, edullisemmin alueella 2 baaria - 8 baaria.

Ulossyöttölaite käsittää kannen, joka normaa- listi on ulossyöttölaitteen uloin pinta.

On järjestetty käyttöön joukko lähtöjä pai- neistetun kaasumaisen väliaineen syöttämiseksi ulos, jolloin kullakin lähdöllä on esillä oleva osa, jolla on kantaosa ja ulkonema, jolloin kantaosan (Opp) ulkokehä on pienempi kuin ulkoneman (Opr) ulkokehä (Opp < Opr). Kantaosa on järjestetty kannen ja ulkoneman väliin.

Li- säksi suutinnauha on konfiguroitu sovitettavaksi ulos- syöttölaitteeseen.

Suutinnauha käsittää liitososan.

Liitososalla on etupuoli ja takapuoli sekä joukko aukkoja, jotka on järjestetty riviin liitososan N takapuolella.

Kun suutinnauha on kiinnitetty lähtöihin, N suutinnauhan takapuoli osoittaa kantta kohti.

Lajitte- 3 30 lujärjestelyn mainitun liitososan takapuoli on edulli- DO sesti järjestetty olennaisesti tasan lajittelujärjeste- Ek lyn kantta vasten, kun suutinnauha on sovitettuna ulos- * syöttölaitteeseen käytössä. 3 Yhden esimerkin mukaan liitososa on muotoiltu N 35 laipaksi, joka ulottuu poispäin mainitusta suuttimen N sisäkanavasta.

Laippa ja/tai kanavaseinä, joka ympäröi mainitun ensimmäisen kantaosan, voidaan järjestää vah- vistamaan suuttimen tulo-osaa ja antamaan jäykkyyttä sille sen varmistamiseksi, että suutinnauha pysyy pai- kallaan lähdöissä syötettäessä ulos paineistettua kaa- sumaista väliainetta suuttimen kautta. Tulee huomata, että liitososan ja/tai kanavaseinän jäykkyyttä ei mää- ritetä ainoastaan suuttimen valitun materiaalin perus- teella vaan myös liitososan leveyden tai paksuuden pe- rusteella. Lisäksi ohuempi suuttimen seinä/liitososa voi joustaa enemmän verrattuna paksumpaan suutti- meen/liitososaan. Niinpä suuttimen seinän/liitososan materiaalivalinta ja paksuus sekä lähtöosan muoto sovi- tetaan edullisesti niin, että suuttimen seinä/liitososa joustaa vain siinä määrin, että suutinnauha pysyy pai- kallaan lähdöissä syötettäessä ulos paineistettua kaa- sumaista väliainetta suuttimien kautta.

Suutinnauha käsittää joukon suuttimia, jotka on järjestetty riviin ja jotka ulottuvat kaikki liitos- osan etupuolelta samaan suuntaan. Vastaavat parit, joissa on yksi aukoista ja yksi suuttimista, on järjes- tetty vastakkain toisiaan liitososaa pitkin. Kahden vie- rekkäisen aukon keskustasta keskustaan -etäisyys täsmää kahden vierekkäisen lähdön keskustasta keskustaan - etäisyyden kanssa.

Kukin joukoista suuttimia käsittää suutinkär- jen, jossa on kärkiaukko paineistetun kaasun syöttä- miseksi ulos ja ainakin yksi joustava kieli, joka ulot- N tuu mainittua kärkiaukkoa kohti ja rajaa sen. Suutin- N kärki on esimerkiksi kupolimainen.

3 30 Kunkin suuttimen voidaan sanoa omaavan kärki- o aukko, jolla on ensimmäinen lähtöala levossa eli kun z paineistettua kaasumaista väliainetta ei virtaa suutti- > men läpi, tai toisin sanoen silloin, kun suuttimelle ei 3 toimiteta kaasumaista väliainetta, jolla on ensimmäinen N 35 kaasuntoimintapaine. Kun suuttimeen kohdistetaan kaasu- N maista väliainetta, kuten ilmaa, jolla on ensimmäinen kaasuntoimintapaine, joustava kieli deflektoi ja lähtö- ala kasvaa toiseksi lähtöalaksi, jolloin toinen lähtöala on suurempi kuin ensimmäinen lähtöala. Hiukkasia ja/tai pölyä tai vastaavaa menee vähemmän todennäköisesti läh- töosan ohi ja edelleen suuttimen kanavaan, sillä lähtö- osan ensimmäisen lähtöalan pienempi koko silloin, kun suutin on levossa, tai toisin sanoen silloin, kun siihen ei kohdisteta paineistettua kaasumaista väliainetta, estää ne. Ensimmäinen lähtöala on edullisesti pienempi kuin ulossyöttölaitteen mainitun lähdön lähtöala. Läh- töosa voidaan järjestää minimoimaan tai sulkemaan koko- naan suuttimen kärkiaukko ainakin silloin, kun suutin ei syötä ulos kaasumaista väliainetta suuttimen lähtö- osan kautta, eli silloin, kun suutin on levossa.

Yksi tähän liittyvä etu on, että hiukkaset ja/tai pöly tai vastaava, jotka ovat kiinnittyneet esi- merkiksi lähtöosaan, voivat tulla ravistelluiksi pois lähtöosan deflektiossa. Lisäksi lähtöosan deflektion aikana hiukkaset ja pöly ja vastaava esimerkiksi lähdön läpi ulossyötetyn kaasumaisen väliaineen pulssin tai jatkuvan virran takia kiinnittyvät vähemmän todennäköi- sesti lähtöosaan, sillä ainakin jokin suuttimen näistä osista liikkuu kaasumaista väliainetta ulos syötettä- essä.

Kukin suutin käsittää yhden tai useamman sisä- kanavaseinän, joka rajaa sisäkanavan. Sisäkanava ulot- tuu liitososassa olevasta aukosta kärkeen. Sisäkanava N yhdistää virtauksellisesti suuttimen tulo-osan ja kun- N kin suuttimen kärkiaukon. Lisäksi sisäkanavaseinät ra- 3 30 jaavat sisäkanavan, joka ulottuu liitososassa olevasta o aukosta lähtöosassa olevaan kärkiaukkoon.

z Yhden esimerkinomaisen sovellutusmuodon mukaan + yhden, kahden tai kolmen tai kaikkien ensimmäisestä kan- 3 taosasta, toisesta kantaosasta, tulo-osasta ja lähtö- S 35 osasta sisäseinän (sisäseinien) muodostama poikkileik- S kaus on olennaisesti elliptinen, ympyrämäinen, suora- > kaidemainen tai neliömäinen esimerkiksi ainakin puolen vastaavasta osasta läpi tai kokonaan sen läpi; jolloin mainittu poikkileikkaus on piirretty suuttimen aksiaa- lisessa suunnassa. Vastaavan osan poikkileikkauksen halkaisija voi olla vakio tai vaihteleva tai jatkuvasti vaihteleva suuttimen aksiaalisessa suunnassa. Sisäkanava käsittää lieriömäisen kantaosan, lieriömäisen toisen kantaosan, lieriömäisen tulo-osan ja kupolimaisen lähtöosan. Ainakin yhden esimerkinomaisen sovellutusmuo- don mukaan mainitun ensimmäisen kantaosan korkeus on alueella, joka on 1 — 6 mm, edullisesti 1 — 4 mm, edul- lisimmin 2 - 3mm. Lieriömäisellä ensimmäisellä kanta- osalla on säde rai ja korkeus hei, jolloin hppi ON suun- nilleen 1,1 mm. Täten korkeus hp, voi olla yli 2 mm, esimerkiksi jopa 3 mm tai jopa 5 mm ja myös alle 1 mm, esimerkiksi 0,5 mm tai 0,25 mm. Lisäksi ensimmäisellä kantaosalla on kehä Np, mitattuna tasossa, joka on or- togonaalinen suuttimen läpi menevän kaasumaisen väliai- neen virtaussuuntaan nähden. Lieriömäisellä toisella kantaosalla on säde Rpp2 ja korkeus Hyp, jolloin korkeus Hyp, on suunnilleen 2 mm. Täten korkeus Hyp, voi olla 1 - 4 mm, se voi olla myös yli 4 mm, esimerkiksi jopa 6 mm tai jopa 10 mm; ja se voi olla myös alle 1 mm, esimerkiksi 0,5 mm tai 0,25 mm. Lisäksi toisella kantaosalla on kehä Np. mitattuna tasossa, joka on ortogonaalinen suuttimen läpi menevän kaasumaisen väliaineen virtaussuuntaan nähden. N Lieriömäisellä tulo-osalla on säde r;, ja kor- N keus hip, jolloin korkeus hi, suunnilleen 0,25 - 6 mm, 3 30 edullisesti 0,5 - 3,5 mm, edullisimmin 1,5 - 2,5 mm. DO Täten korkeus hi, voi olla 0,5 - 3,5 mm tai 0,5 — 2, tai Ek se voi olla yli 3 mm, esimerkiksi jopa 4 mm tai jopa 6 * mm, ja se voi olla alle 0,5 mm, esimerkiksi 0,25 mm. 3 Lieriömäinen toinen kantaosa on järjestetty lieriömäi- S 35 sen ensimmäisen kantaosan ja lieriömäisen tulo-osan vä- S liin.

D

Kupolimaisella lähtöosalla on korkeus hop, jol- loin lieriömäinen tulo-osa on järjestetty lieriömäisen toisen kantaosan ja lähtöosan väliin. Kupolimainen läh- töosa mahdollistaa lähtöosan ainakin osittaisen sulkeu- tumisen itsestään, kun suuttimeen ei toimiteta ensim- mäisen toimintapaineen omaavaa kaasumaista väliainetta. Kupolimainen lähtöosa on lisäksi edullinen, koska se tukee itse itsensä suuttimen ollessa suljetussa tilassa. Sisäkanavan tulo-osa on konfiguroitu vastaan- ottamaan paineistettua kaasumaista väliainetta vastaa- valta lähdöistä, ja ainakin yksi kieli on konfiguroitu deflektoimaan paineistetun kaasumaisen väliaineen vir- taussuunnassa kärkiaukon alan kasvattamiseksi, kun pai- neistettu kaasumainen väliaine kulkee kärkiaukon läpi.

Sisäkanavan ensimmäisen kantaosan kehä on levossa (eli silloin, kun se ei ole sovitettuna ulossyöttölaitteen lähtöön) olennaisesti yhtä suuri tai pienempi kuin läh- don kantaosan ulkokehä (Neppi < 1,01* Opp) pikaliitännän aikaansaamiseksi, kun suutin sovitetaan lähtöön.

Yhden esimerkinomaisen sovellutusmuodon mukaan ensimmäisen kantaosan, toisen kantaosan, tulo-osan ja lähtöosan vastaavien korkeuksien summa on yhtä kuin ai- nakin 95 % pystysuuntaisesta etäisyydestä H mainitun nauhaosan takapuolelta mainitun suuttimen kärkeen (Dpp1 + Hepz + hip + hop < 0,95 H) N Yhden esimerkinomaisen sovellutusmuodon mukaan N kunkin lähdön kantaosa ja ulkonema sekä kunkin suuttimen 3 30 sisäkanavan ensimmäinen ja toinen kantaosa ovat lie- o riömäisiä, ja lieriömäisen toisen kantaosan säteen ja z lieriömäisen ensimmäisen kantaosan säteen suhde on alu- > eella 1,05 — 1,25 (1,05 < Rppo / Rpp1 < 1,25), tai alueella 3 1,08 — 1,2 tai alueella 1,11 — 1,17. Täten lähdön ulko- S 35 neman kehän ja lähdön kantaosan kehän välinen suhde on S alle 1,1.

D

Yhden esimerkinomaisen sovellutusmuodon mu- kaan suutinnauha kattaa ulossyöttölaitteen kannen en- simmäisen pintaosan, kun suutinnauha on sovitettuna ulossyöttölaitteeseen, ja jolloin mainitun kannen mai- nittu ensimmäinen pinta on kallistettu 30 - 60 astetta, edullisesti 30 - 45 ja edullisimmin 45 astetta, suh- teessa pystysuuntaiseen tasoon, joka leikkaa mainitun suutinjoukon useita keskilinjoja. Järjestelyn yhden esimerkinomaisen sovellutus- muodon mukaan suutinnauha on yhtenäinen kappale materi- aalia, joka materiaali on valittu ryhmästä, joka käsit- tää kumin, polyuretaanin, silikonin tai samankaltaisen elastisuuden omaavia muita materiaaleja. Kumi on edul- linen käyttää, sillä se on suhteellisen halpa materiaali ja tarjoaa halutut materiaaliominaisuudet, joita käsi- teltiin edellä. Polyuretaani on edullinen käyttää, sillä se tarjoaa halutut materiaaliominaisuudet, joita käsi- teltiin edellä.

Lisäksi järjestämällä käyttöön lähtöosa, joka käsittää joustavaa materiaalia, tehdään mahdolliseksi kaasumaisen väliaineen painetasolle vaikuttaa poikki- leikkauksen kokoon lähtöosassa (esimerkiksi kuvattuna suuttimen avautumisen asteena tai lähtöosan poikkileik- kauksen kokona) syötettäessä ulos kaasumaista väliai- netta kärkiaukon läpi. Näin ollen kaasumaisen väliaineen painetason kasvu ei lisää kaasumäärää, jonka suutin syöttää ulos, ainoastaan suorana seurauksena korkeam- N masta paineesta vaan myös sen takia, että lähtöosa de- N flektoi ulospäin suuremmassa määrin korkeamman paineen 3 30 seurauksena, jolloin poikkileikkauksen koko lähtöosassa o kasvaa ja lähtöosan kautta voidaan syöttää ulos vielä z enemmän kaasumaista väliainetta. > Kun lähtöosa deflektoi, lähtöosa voi liikkua 3 ulospäin sekä aksiaalisessa että radiaalisessa suun- S 35 nassa suuttimen sisäkanavaan verrattuna. Lahtdosa voi N liikkua niin, että lähtöaukolla ja kanavan seinällä on yhtä suuri poikkileikkausala.

Lähtöosa voi myös deflek- toida niin, että poikkileikkausala on suurempi kuin si- säkanavan poikkileikkausala.

Yhden esimerkinomaisen sovellutusmuodon mukaan liitososan korkeus on suurempi kuin etäisyys mainitusta aukosta mainittuun lieriömäiseen toiseen kantaosaan mainitun suuttimen keskilinjaa pitkin.

Liitososan korkeus on esimerkiksi ainakin 10 % suurempi tai ainakin 20 % suurempi tai ainakin 30 % suurempi tai ainakin 40 % suurempi tai ainakin 50 3 suurempi kuin etäisyys mainitusta aukosta mainittuun lieriömäiseen toiseen kantaosaan suuttimen keskilinjaa pitkin.

Lisäksi tai vaihtoehtoisesti liitososan korkeus on enintään 50 % suurempi tai enintään 40 % suurempi tai enintään 30 % suurempi tai enintään 25 % suurempi tai enintään 20 % suurempi kuin etäisyys mainitusta aukosta mainittuun lieriömäiseen toiseen kantaosaan suuttimen keskilinjaa pitkin.

Ainakin yhden esimerkinomaisen sovellutusmuo- don mukaan sisäkanava käsittää ensimmäisen kantaosan, joka on järjestetty kokonaan tai osittain liitososan sisään.

Lisäksi tai vaihtoehtoisesti sisäkanava käsit- tää ensimmäisen kantaosan, joka on järjestetty kokonaan liitososan sisään, ja toisen kantaosan, joka on järjes- tetty kokonaan tai osittain liitososan sisään.

Esillä olevan keksinnön ainakin yhden esimer- kinomaisen sovellutusmuodon mukaan sisäkanava käsittää N lisäksi ensimmäisen kavennusosan, jolla on korkeus hip.

N Kavennusosa on järjestetty ensimmäisen kantaosan ja lii- 3 30 tososassa olevan aukon väliin.

Ensimmäinen kavennusosa o kapenee asteittain ensimmäisestä kantaosasta liitos- z osassa olevaan mainittuun aukkoon.

Sisäkanava käsittää * lisäksi toisen kavennusosan, jolla on korkeus hie ja 3 joka on järjestetty toisen kantaosan ja tulo-osan vä- S 35 liin.

Kavennusosa kapenee asteittain toisesta kanta- N osasta tulo-osaan.

Esillä olevan keksinnön ainakin yhden esimer- kinomaisen sovellutusmuodon mukaan lieriömäisen toisen kantaosan ja lieriömäisen ensimmäisen kantaosan korkeu- den välinen suhde on alueella 0,3 — 1,5 tai 0,5 - 0,8 tai 0,3 - 0,5.

Esillä olevan keksinnön ainakin yhden esimer- kinomaisen sovellutusmuodon mukaan lähtöosan määrittä- vät ainakin ensimmäinen ja toinen lovi, jotka leikkaavat toisensa ja joilla valinnaisesti on leikkauspiste, joka osuu yhteen mainitun suuttimen mainitun kanavan kes- kiakselin kanssa. Toisensa leikkaavat lovet jakavat suuttimen lähdön segmentteihin, joista kukin deflektoi, kun siihen kohdistuu kaasumaisen väliaineen virtaus. Ensimmäisen ja toisen loven pituuden sekä lovien leik- kauspisteen valinnalla voidaan muuttaa suuttimen lähtö- osan lovien deflektio-ominaisuuksia. Lähtö on edulli- sesti varustettu kahdella tai useammalla lovella jopa 8:aan loveen asti. Lähdön lovien lukumäärä on esimer- kiksi 1 - 8 lovea, edullisesti 1 — 6 lovea, edullisemmin 2 — 4 lovea. Lovet on edullisesti järjestetty niin, että lovien välissä on tasakulma suuttimen aksiaalisessa suunnassa katsottuna, kuten 90 astetta, tai ristimuoto, kun lähtö on varustettu kahdella lovella. Jos suuttimen lähtö on varustettu kolmella lovella, kahden vierekkäi- sen loven välinen kulma on 60 astetta. Yleisesti ottaen suurempi leikkaavien lovien lukumäärä johtaa matalam- paan avautumispaineeseen ja suuttimen tasaisempaan N avautumiseen. Kuitenkin suurempi lukumäärä saattaa sa- N manaikaisesti johtaa suuttimen kupolin materiaalin suu- 3 30 rempaan kulumiseen.

o Esillä olevan keksinnön ainakin yhden esimer- Ek kinomaisen sovellutusmuodon mukaan lähtöosassa on läpi- * menevä reikä. Läpimenevä reikä voidaan järjestää omaa- 3 maan keskusta, joka osuu yhteen suuttimen keskiakselin S 35 kanssa. Lapimeneva reikä voi olla ympyrämäinen reikä. N Tämän keksinnön kaikissa sovellutusmuodoissa suuttimen aksiaalinen suunta osuu yhteen suuttimen keskiakselin kanssa.

Esillä olevan keksinnön ainakin yhden esimer- kinomaisen sovellutusmuodon mukaan suutinnauha muodos- tetaan yhtenä kappaleena, jolloin nauha voi käsittää 2 - 100 suutinta. Nauha ja suuttimet voidaan valmistaa sa- masta materiaalista. lisäksi mahdollistetaan yksinker- tainen asennus ja kuluneiden suuttimien nopea vaihto.

Esillä olevan keksinnön ainakin yhden esimer- kinomaisen sovellutusmuodon mukaan kahden vierekkäisen suuttimen keskustasta keskustaan -etäisyys on 3 mm - 8 mm, edullisesti 4 mm — 7 mm, edullisemmin alueella 4,5 mm — 5,5 mm. Etäisyys voi kuitenkin kunkin suuttimen koon mukaan olla suurempi, kuten 8 mm tai 20 mm tai vieläkin suurempi. Kahden vierekkäisen suuttimen väli- nen etäisyys konfiguroidaan lajiteltavien kohteiden tyypin ja koon perusteella. On selvää, että mitä pie- nempi kahden vierekkäisen suuttimen keskustasta keskus- taan -etäisyys on, sitä enemmän suuttimia voidaan so- vittaa kohteiden lajittelemiseen tarkoitettuun laittee- seen.

Ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon mukaan paineistettu kaasumainen väliaine voi olla esimerkiksi kompressoitua ilmaa. Kaasumainen väliaine voidaan syöt- tää ulos lähdön läpi esimerkiksi pulssina tai esimer- kiksi virtana, kuten jatkuvana virtana.

Ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon mukaan N suutinnauhan pituus on alueella 2 mm — 100 mm, edulli- N sesti alueella 3 - 15 mm tai alueella 4 - 10 mm.

3 30 Ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon mukaan o liitososa voi ainakin jossain määrin olosuhteista, kuten z kaasumaisen väliaineen painetasosta, riippuen deflek- * toida tai ainakin täristä yhdessä lähtöosan kanssa syö- 3 tettäessä ulos kaasumaista väliainetta lähtöosan läpi. N 35 Tällä tavalla voidaan saada ravistettua hiukkaset ja/tai N pöly tai vastaava, jotka ovat kiinnittyneet lähtöosaan,

kuten lähtöosan ulkopintaan, pois syötettäessä ulos kaa- sumaista väliainetta lähtöosan läpi.

On olemassa sovellutusalueita, joissa lajitte- lujärjestelyn tarkkuus on erittäin tärkeää.

Yksi tapa lisätä tarkkuutta on järjestää suuttimet alhaalta ylös- päin putoavien partikkelien kuvaaman paraabelin kove- ralle puolelle.

Toinen tapa saada aikaan hyvä tarkkuus on järjestää suuttimen kanava ja suuttimen kärki tässä yhteydessä esitetyllä tavalla.

Yhden kokoonpanon mukaan lähdöt järjestetään alhaalta ylöspäin 45:n asteen kul- maan, ja kun suutin on käytössä, kaasumaisen väliaineen paine riittää uudelleensuuntaamaan putoavat partikke- lit, joihin osutaan, ennalta määrättyyn suuntaan, joka on eri kuin partikkelien, joihin ei osuta, suunta.

Li- säksi tässä kokoonpanossa suuttimen lähdön halkaisija on d, kun suutin on käytössä, ja ulossyöttölaitteen läh- dön kärki on järjestetty etäisyydelle, joka on 5*d, pu- toavista partikkeleista.

Ainakin yhden esimerkinomaisen sovellutusmuodon mukaan silloin, kun suutinta käytetään tässä kokoonpanossa, ja silloin, kun on putoavien par- tikkelien virta ainakin etäisyydellä, joka on ainakin 5*d, erotettuna vaakasuunnassa ja edullisesti myös pu- dotussuunnassa, suuttimen läpi ulossyötetty kaasumainen väliaine osuu vain yhteen partikkeliin eikä vierekkäi- siin partikkeleihin mainitussa partikkelien virrassa.

Kukin lähtö voidaan lisäksi liittää kaasun- syöttövälineisiin erillisellä kanavalla.

Ainakin yhden N esimerkkisovellutusmuodon mukaan kaasunsyöttövälineet N käsittävät joukon johtoja, joista kukin johto johtaa eri 3 30 — lähtöön.

DO Ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon mukaan z suutinjoukon kahden vierekkäisen kanavan keskilinjojen + välinen etäisyys on 1 mm - 100 mm. 3 Ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon mukaan N 35 lajittelujärjestely voi käsittää ulossyöttölaitteen N paineistetun kaasumaisen väliaineen syöttämiseksi ulos kohteiden virtaa kohti mainittujen kohteiden lajittele- miseksi ja suuntaamiseksi ainakin kahta ennalta määrät- tyä eri määränpäätä kohti. Ulossyöttölaite voi käsittää kannen, johon voi olla järjestetty joukko lähtöjä. Suu- tinnauha voi olla konfiguroitu sovitettavaksi ulossyöt- tölaitteessa olevaan joukkoon lähtöjä. Kullakin jou- kosta lähtöjä on esillä oleva osa, joka ulkonee ennalta määrätyn etäisyyden mainitusta kannesta. Kullakin esillä olevalla osalla on kantaosa ja ulkonema, jolloin mainitun kantaosan ulkokehä on pienempi kuin mainitun ulkoneman ulkokehä, ja mainittu kantaosa on järjestetty mainitun kannen ja mainitun ulkoneman väliin. Toiminnan aikana suutinnauha on asennettuna joukkoon lähtöjä, ja pikaliitännän aikaansaamiseksi kunkin joukosta lähtöjä ja kunkin joukosta suutinnauhan suuttimia väliin sisä- kanavan lieriömäisen ensimmäisen kantaosan kehä on le- vossa olennaisesti yhtä suuri tai pienempi kuin lähdön lieriömäisen kantaosan ulkokehä pikaliitännän aikaan- saamiseksi sovitettaessa suutin lähtöön.

Lajittelujarjestely voi käsittää myös tietoko- neyksikön sekä vastaanotin- ja lähetinyksiköt sen mää- rittämiseksi, mitkä kohteet on määrä lajitella pois ma- teriaalivirrasta. Vastaanotin- ja lähetinyksiköt voivat olla esimerkiksi optisia tai induktiivisia vastaanotin- ja lähetinyksiköitä. Lähetinyksikkö voi esimerkiksi kä- sittää sähkömagneettisen säteilyn lähteen, kuten dio- divalolähteen, joka emittoi valonsäteitä, jotka nipute- N taan vastaanotinyksikössä valokennoon linssijärjestel- N män kautta. Vastaanotin- ja lähetinyksiköt voivat vaih- 3 30 toehtoisesti perustua muunnelmiin, jossa kohteet laji- o tellaan värin perusteella. Tällöin voidaan käyttää ka- z meraa vastaanotinyksikkönä, ja fluoresenssivalonlähde, + kuten fluoresenssiputket, voi toimia lähetinyksikkönä. 3 Vastaanotin- ja lähetinyksiköt voivat vaihtoehtoisesti N 35 perustua lähetettyihin röntgensäteisiin ja täydentävään N anturijärjestelyyn.

Ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon mukaan lähetin (tai lähetinyksikkö) käsittää sähkömaneettisen säteilyn lähteen, kuten näkyvän valon lähteen. Vaihto- ehtoisesti lähetin käsittää röntgensädelähteen tai ra- diotaajuuslähteen. Ainakin yhden esimerkkisovellutus- muodon mukaan vastaanotin (tai vastaanotinyksikkö) kä- sittää kameran näkyvän valon havaitsemiseksi, röntgen- sädekameran tai muun vastaanottovälineen sähkömadgneet- tisen säteilyn vastaanottamiseksi.

Vastaanotin- ja lähetinyksiköt on tyypilli- sesti liitetty tietokoneyksikköön, joka prosessoi tule- van datan ja määrittää esimerkiksi materiaalivirrassa olevien yksittäisten kohteiden sijainnin, koon ja tyypin vastaanotinyksiköiden vastaanottamien ja lähetinyksikön emittoimien valonsäteiden perusteella. Sitten voidaan suorittaa yksittäisten kohteiden lajittelu materiaali- virrassa olevien yksittäisten kohteiden tunnistuk- sen/määrityksen loppuunsuorittamisen perusteella. Tämä lajitteluoperaatio voidaan suorittaa syöttämällä suut- timilla ulos kaasumaista väliainetta yksittäisiä koh- teita kohti tietokoneyksikön suorittaman yksittäisten kohteiden tunnistuksen/määrityksen perusteella. Lajit- telujärjestelyä ja siihen johtavia kanavia voidaan oh- jata venttiileillä, kuten solenoidiventtiileillä, joita tietokoneyksikkö käyttää.

Ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon mukaan kuljetusväline käsittää kuljetinhihnan materiaalivirran N lajiteltavine kohteineen kuljettamiseksi. Ainakin yhden N esimerkkisovellutusmuodon mukaan kuljetusväline käsit- 3 30 tää kourun, joka on järjestetty kuljettamaan materiaa- DO livirta lajiteltavine kohteineen. Ainakin yhden esi- z merkkisovellutusmuodon mukaan vastaanottovaline kasit- * tää kuljetinhihnan vastaanotettujen ja/tai lajiteltujen 3 kohteiden kuljettamiseksi edelleen. Ainakin yhden esi- N 35 merkkisovellutusmuodon mukaan vastaanottoväline käsit- N tää ainakin yhden säiliön tai astian vastaanotettujen ja/tai lajiteltujen kohteiden vastaanottamiseksi. Aina- kin yhden esimerkkisovellutusmuodon mukaan vastaanotto- väline käsittää ainakin yhden kourun kohteiden kuljet- tamiseksi edelleen.

Ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon mu- kaan lajittelujärjestely käsittää vierekkäisten suutti- mien ryhmän. Kuten edellä esitettiin, lajittelujärjes- tely voi käsittää myös välineet tuotteen kuljettamiseksi lajiteltavaksi; välineen tuotteen skannaamiseksi; väli- neen hyväksyntä- tai hylkäysvälinevalinnan määrittä- miseksi; välineen hyväksyntä- tai hylkäysvälinevalinnan lähettämiseksi vastaanottovälineelle.

Lajiteltavat kohteet voidaan siis kuljettaa esimerkiksi kuljetinhihnalla tai esimerkiksi kourussa.

Lajitteluprosessissa tuotteet voidaan skannata niiden ollessa kuljetinhihnalla tai kourussa tai lennossa hih- nan tai kourun pään jälkeen. Sitten voidaan tehdä koh- teiden hyväksyntä- tai hylkäyspäätös lähetin- ja vas- taanottolaitteen tuloksen perusteella (esimerkiksi op- tisen skannauksen perusteella), ja tuote voidaan tar- vittaessa lajitella ulos tai ignoroida tai hylätä.

Yhdessä sovellutusmuodossa hyväksyntä- tai hylkäysvälinevalinta voi perustua lajiteltavan kohteen kokoon. Hyväksyntä- tai hylkäysvälinevalinta voi perus- tua myös lajiteltavan kohteen optiseen analyysiin tai lajiteltavan kohteen sekä optiseen analyysiin että ko- koon.

N Tulee ymmärtää, että hyväksyntä- tai hylkäys- N välinevalinta voidaan määrittää käyttämällä ohjelmistoa 3 30 hyvaksynta- tai hylkäysvälinevalinnan valitsemiseen hy- DO väksyntä- tai hylkäysvälinevalintakriteerien perus- z teella. Nämä kriteerit voivat perustua lajiteltavan koh- * teen koko- tai tyyppiominaisuuksiin, mutta tulee kui- 3 tenkin ymmärtää, että ne voivat perustua myös kohteiden N 35 muihin ominaisuuksiin.

8

D

Lajittelujärjestely voi käsittää myös välineen sen määrittämiseksi, onko skannatun kohteen koko ilma- hyväksyntä- tai hylkäyskynnyksen alapuolella, ja väli- neen ainakin yhden suuttimen aktivoimiseksi, jos skan- natun kohteen koko on ilmahyväksyntä- tai hylkäyskyn- nyksen alapuolella.

Lajittelujarjestely voi lisäksi käsittää väli- neen sen määrittämiseksi, onko skannatun kohteen koko ilmahyväksyntä- tai hylkäyskynnyksen yläpuolella, ja välineen ainakin yhden suuttimen aktivoimiseksi, jos skannatun kohteen koko on ilmahyväksyntä- tai hylkäys- kynnyksen yläpuolella.

Kaikki suojavaatimuksissa käytetyt termit tu- lee yleisesti tulkita siinä merkityksessä, joka niillä on tekniikan alalla, ellei muuta ole nimenomaisesti mää- ritelty tässä yhteydessä. Kaikki viittaukset ”ele- mentti/kyseinen elementti, laite/kyseinen laite, kompo- nentti/kyseinen komponentti, väline/kyseinen väline, vaihe/kyseinen vaihe jne.” tulee tulkita avoimesti ai- nakin yhteen mainitusta elementistä, laitteesta, kom- ponentista, välineestä, vaiheesta jne. viittaaviksi, ellei muuta ole nimenomaisesti määritelty tässä yhtey- dessä.

PIIRUSTUSTEN LYHYT KUVAUS N Seuraavaksi kuvataan esillä olevaa keksintöä N yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin piirustuk- 3 30 siin, joissa on esitetty esimerkkisovellutusmuotoja ja DO joissa z kuvio 1 on perspektiivikuva keksinnön mukaisen * ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon lajittelujär- 3 jestelystä; S 35 kuvio 2 on poikkileikkaus keksinnön mukaisen S ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon lajittelujär- > jestelystä;

kuvio 3 on perspektiivikuva keksinnön mukaisen ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon lajittelujär- jestelystä; kuvio 4 on poikkileikkaus keksinnön mukaisen ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon lajittelujär- jestelystä; kuvio 5 on perspektiivikuva keksinnön mukaisen ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon suutinnauhasta; kuvio 6 havainnollistaa keksinnön mukaisen ai- nakin yhden esimerkkisovellutusmuodon suutinnauhaa; kuvio 7 on poikkileikkaus keksinnön mukaisen ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon suutinnauhasta; kuvio 8 on perspektiivikuva keksinnön mukaisen ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon suutinnauhasta; kuvio 9 on poikkileikkaus keksinnön mukaisen ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon suutinnauhasta; kuvio 10a on poikkileikkaus keksinnön mukaisen ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon lajittelujär- jestelystä; kuvio 10b on perspektiivikuva kuviossa 10a esi- tetystä lähdöstä; kuvio lla on poikkileikkaus keksinnön mukaisen ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon suutinnauhasta; kuvio 11b on perspektiivikuva kuviossa lla esi- tetystä lähdöstä; kuvio 12a on poikkileikkaus keksinnön mukaisen ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon suutinnauhasta; N kuviot 12a ja b esittävät saman suutinnauhan N poikkileikkausta; 3 30 kuvio 13 on kaavamainen esitys keksinnön mu- o kaisen ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon lajitte- = lujärjestelystä; ja + kuviot 14a ja b ovat perspektiivikuvia keksin- 3 nön mukaisen ainakin yhden esimerkkisovellutusmuodon N 35 lajittelujärjestelystä. 8

D

PIIRUSTUSTEN YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS Seuraavassa kuvauksessa havainnollistetaan esillä olevaa keksintöä viittaamalla lajittelujärjeste- lyyn. Tällainen lajittelujärjestely voi olla lajittelu- kone. Tulee huomata, ettei tämä rajoita millään tavalla keksinnön ajatuksen, jota voidaan soveltaa myös muissa ympäristöissä, esimerkiksi oheisissa piirustuksissa esitettyihin sovellutusmuotoihin verrattuna toista tyyppiä olevien tai toista muunnelmaa edustavien lait- teiden yhteydessä, piiriä. Lisäksi se, että keksinnön mukaisen sovellutusmuodon yhteydessä mainitaan tiettyjä komponentteja, ei tarkoita, ettei näitä komponentteja voitaisi käyttää edullisesti keksinnön mukaisissa muissa sovellutusmuodoissa.

Kuviossa 1 on esitetty lajittelujärjestely 1, joka käsittää ulossyöttölaitteen paineistetun kaasumai- sen väliaineen syöttämiseksi ulos kohteiden virtaa kohti mainittujen kohteiden lajittelemiseksi ja suuntaa- miseksi ainakin kahta ennalta määritettyä eri määrän- päätä kohti. Ulossyöttölaite käsittää lisäksi kannen 3, johon on järjestetty joukko lähtöjä 4 paineistetun kaa- sumaisen väliaineen syöttämiseksi ulos. Ulossyöttölaite käsittää lisäksi suutinnauhan 2, joka on konfiguroitu sovitettavaksi ulossyöttölaitteeseen. Suutinnauha 2 on varustettu ainakin yhdellä suuttimella 5 kaasumaisen N väliaineen syöttämiseksi ulos kohteiden virtaa kohti S kohteiden lajittelemiseksi ja suuntaamiseksi. Kansi 3 A on varustettu suutinnauhalla 2, joka on asennettu usei- ? 30 siin lähtöihin 4. Lajittelujärjestely 1 käsittää lisäksi O kaasunsyöttövälineen (ei esitetty). Joukko suuttimia on E järjestetty ”alhaalta ylöspäin” eli kukin suutin 5 jou- o kossa suuttimia on järjestetty syöttämään kaasumainen S väliaine ulos suuntaan, jolla on painovoimaan nähden N 35 — vastakkainen komponentti (eli kukin suutin on järjes- S tetty suuntaamaan kaasumainen väliaine ylöspäin verrat- tuna suutinnauhan vaakasuuntaiseen järjestelyyn).

Kuvio 2 on poikkileikkaus lajittelujärjeste- lystä 1. Suutinnauha 2 ja joukko lähtöjä 4 on konfigu- roitu sovitettaviksi kannen 3 pintaosaan 6, joka pinta- osa 6 voi olla kallistettu 30 - 60 astetta, edullisesti 45 astetta, suhteessa pystysuuntaiseen tasoon, joka leikkaa joukon lähtöjä 4 keskilinjat. Kansi 3 käsittää lisäksi onton tilan 7, johon voidaan järjestää johtoja 8 liitettäviksi joukkoon lähtöjä 4 ja suutinnauhain 2 kannen 3 kallistetun pinnan 6 kohdalla.

Kukin suutin 5 joukossa suuttimia on järjes- tetty vastaanottamaan kaasumaista väliainetta kaasun- syöttövälineeltä. Kaasunsyöttöväline voi olla liitetty esimerkiksi joukkoon johtoja 8, jolloin kukin johto on virtausyhteydessä vastaavan suuttimen 5 kanssa.

Lajittelujarjestely voi lisäksi käsittää pai- netasonsäätövälineen, joka on järjestetty ohjaamaan joukolle suuttimia 5 syötetyn kaasumaisen väliaineen painetta. Painetasonsäätöväline voi olla järjestetty nostamaan ja/tai laskemaan syötetyn kaasumaisen väliai- neen painetasoa.

Kuvio 3 on osiin hajotettu perspektiivikuva lajittelujärjestelystä 1, joka käsittää joukolla suut- timia 5, joukolla lähtöjä 4 ja johtoja 8 sisältävällä kannella 3 varustetun suutinnauhan 2.

Kuvio 4 on poikkileikkaus suutinnauhasta 2 ja joukosta lähtöjä 4. Suutinnauha 2 käsittää lisäksi useita suuttimia 5, joita kuvataan kuvioiden 5 - 9 yh- N teydessä. Yhdessä esimerkkisovellutusmuodossa suutin- N nauha 2 käsittää ainakin kaksi suutinta 5. Suutinnauha 3 30 2 voi kuitenkin käsittää enemmän kuin kaksi suutinta 5. o Voidaan käyttää esimerkiksi kahdesta kahdeksaan tai Ek vielä enemmän kuin kahdeksan suutinta. Yhden esimerkki- + sovellutusmuodon mukaan suutinnauha käsittää kahdeksan 3 suutinta. Kahden vierekkäisen suuttimen välinen etäi- S 35 syys tai jako voi olla 1 mm - 100 mm, edullisesti 4,8 S mm. Jaon määritelmä on tässä yhteydessä kahden vierek- > käisen suuttimen keskilinjojen välinen etäisyys.

Kukin suutin 5 joukossa suuttimia käsittää yh- den tai useamman sisäkanavaseinän, joka rajaa sisäkana- van 37. Sisäkanava 37 ulottuu aukosta 12 kärkiaukkoon 19 paineistetun kaasun syöttämiseksi ulos. Kukin sisä- kanava 37 käsittää ainakin ensimmäisen kantaosan seinän 23, toisen kantaosan seinän 24, tulo-osan seinän 25, lähtöosan seinän 15. Ensimmäisen kantaosan seinä 23 omaa korkeuden hppa ja on järjestetty ympäröimään ensimmäinen kantaosa 13. Ensimmäisen kantaosan seinällä 23 ja kan- taosalla 13 on lisäksi korkeus ha. Toisen kantaosan seinä 24 omaa korkeuden hp? ja on järjestetty ympäröi- mään toinen kantaosa 14. Toisen kantaosan seinällä 24 ja kantaosalla 14 on lisäksi korkeus hppa. Tulo-osan seinä 25, jolla on korkeus hj, on järjestetty ympäröi- mään tulo-osa 16. Näin ollen tulo-osalla 16 ja tulo- osan seinällä 25 on korkeus hip. Lähtöosan seinä 15, jolla on korkeus hop, on järjestetty ympäröimään lähtöosa

17. Kukin suutin 5 käsittää tulo-osan 16 kaasumai- sen väliaineen vastaanottamiseksi ja lähtöosan 17 kaa- sumaisen väliaineen syöttämiseksi ulos lajiteltavaa kohdetta kohti. Kukin suutin 5 käsittää ulkopinnan ja sisäpinnan, jotka ulottuvat suuttimen ulottumissuuntaa pitkin. Sisäpinta on määritelty yhdeksi tai useammaksi sisäkanavaseinäksi, jotka ympäröivät sisäkanavan 37. Keskilinja C ulottuu kunkin suuttimen pituussuunnassa sisäkanavan 37 keskellä. N Kuvioissa 5 - 9 esitetty suutinnauha 2 käsittää N liitososan 9, jolla on etupuoli 10 ja takapuoli 11. Kun 3 30 suutinnauha 2 on kiinnitettynä lähtöihin 4, suutinnauhan DO 2 takapuoli 11 osoittaa kohti kantta 3, johon lähdöt 4 z on kiinnitetty. Yhdessä esimerkkisovellutusmuodossa la- * jittelujärjestelyn 1 mainitun liitososan 9 takapuoli 11 3 on järjestetty olennaisesti tasan lajittelujärjestelyn S 35 1 kantta 3 vasten, kun suutinnauha 2 on käytössä sovi- N tettuna lähtöihin 4.

Suutinnauha 2 käsittää lisäksi joukon aukkoja 12 järjestettyinä riviin liitososan 9 takapuolella 11. Suutinnauha käsittää joukon suuttimia, jotka on järjes- tetty riviin ja jotka kaikki ulottuvat liitososan 9 etu- puolelta samaan suuntaan.

Tulee huomata, että koko suutinnauha 2 voi olla joustava. Mistä tahansa suutinnauhasta 2 ja/tai lähtö- osasta 17 ja/tai kanavaseinistä 15, 23, 24, 25 voidaan tehdä joustava niin, että ne käsittävät joustavaa mate- riaalia, kuten kumia, polyuretaania, silikonia tai muita samankaltaisen elastisuuden omaavia materiaaleja.

Lähtöosa 17 voi olla kupolin tai puolipallon muotoinen. Lähtöosa voi käsittää lähtöosan seinän 15, joka muodostaa sisäkanavan 37. Lähtöosan seinä 15 ympä- röi lähtöosan 17. Kupolin muotoinen suutinkärki 18 kä- sittää lähtöosan seinän 15 ja aukon paineistetun kaasu- maisen väliaineen syöttämiseksi ulos. Kupolin muotoinen suutinkärki 18 voi käsittää ainakin yhden joustavan kie- len 20, joka ulottuu suuttimen 2 keskilinjaa kohti ja joka rajaa kärkiaukon 19. Ainakin yhden joustavan kielen 20 voi siten muodostaa ainakin yksi joustava kieli, joka ulottuu kärkiaukon 19 kehän ympäri.

Kuvioissa 5 - 7 esitetyn toisen esimerkkiso- vellutusmuodon mukaan kärkiaukko 19 käsittää ainakin neljä joustavaa kieltä 20, jotka ovat ainakin ensimmäi- sen 21 ja toisen loven 22, jotka leikkaavat toisensa, määrittämiä, joilla ensimmäisellä ja toisella lovella N 21, 22 on valinnaisesti leikkauspiste, joka osuu yhteen N suuttimen keskiakselin kanssa. Toisin sanoen ensimmäi- 3 30 nen ja toinen lovi 21, 22 leikkaavat kupolin muotoisen DO suutinkärjen 18 keskipisteessä. Ensimmäinen ja toinen z lovi 21, 22 on järjestetty ristin muotoon. Näin ollen > ensimmäinen ja toinen lovi 21, 22 määrittävät joustavat 3 kielet 20. Suutinkupoli 18 voi kuitenkin käsittää enem- N 35 män kuin kaksi toisensa leikkaavaa lovea, jotka on jär- S jestetty tasaisesti suutinkupoliin. Voidaan käyttää > esimerkiksi kahdesta neljään ja jopa 8:aa lovea tai enemmän lovia, jotka leikkaavat toisensa. Yleisesti ot- taen suuremmasta lukumäärästä toisensa leikkaavia lovia on seurauksena pienempi ja tasaisempi suuttimen 5 avau- tuminen. Kuitenkin samanaikaisesti suuremmasta määrästä voi olla seurauksena suutinkupolin materiaalin suurempi kuluminen.

Kuvioissa 8 - 9 esitetyn toisen esimerkkiso- vellutusmuodon mukaan lähtöosa voi käsittää vain yhden joustavan kielen 20. Näin ollen joustava kieli 20 ympä- röi kärkiaukon 19, joka on pyöreä ja järjestetty maini- tun kielen 20 keskipisteeseen.

Kukin suutinkupoli on järjestetty niin, että suutinkupolin leikkauskeskipiste on kohdistettu sisäka- navan 37 keskilinjaa C pitkin. Kun suutinnauha 2 kiin- nitetään lähtöihin 4, sisäkanavan 37 keskilinja osuu yhteen lähtöosan 17 keskilinjan kanssa ja on sen kanssa samansuuntainen. Ensimmäinen ja toinen lovi 21, 22 voi- vat jakaa suuttimen 5 kärjen 18 neljään yhtä suureen segmenttiin.

Fro lovien ja ympyrämäisen suutinreiän käytön välillä on, etteivät ympyrämäiset suutinreiät sulkeudu täysin, kun kaasumaista väliainetta, kuten kompressoi- tua ilmaa, ei toimiteta suuttimen tuloon. Kullakin ym- pyrämäisellä suutinreiällä on halkaisija, joka on 1,5 mm:n alueella. Halkaisijasta h voidaan kuitenkin konfi- guroida suurempi tai pienempi kuin 1,5 mm suuttimeen toimitetun kaasumaisen väliaineen paineen mukaan. Jos N kaasumaisen väliaineen paine on korkeampi, läpimenevän N reiän halkaisija voi olla pienempi kuin 1,5 mm, esimer- 3 30 kiksi 0,5 mm - 1,5 mm. Jos kaasumaisen väliaineen paine DO on alhainen, läpimenevän reiän halkaisija voi olla suu- z rempi kuin 1,5 mm, esimerkiksi 1,5 mm - 3 mm.

> Kuvioissa 10a,b, kuvioissa lla, b ja kuvioissa 3 12a, b on esitetty suutinnauha.

S 35 Tämän esimerkin mukaan liitososan korkeus (Hip N kuviossa 5) on suurempi kuin etäisyys mainitusta aukosta

12 mainittuun lieriömäiseen toiseen kantaosaan 14 mai- nitun suuttimen keskilinjaa pitkin.

Kuviossa 12a esite- tyssä esimerkissä H:;p on 2 mm; ja etäisyys mainitusta aukosta 12 mainittuun lieriömäiseen toiseen kantaosaan

14 mainitun suuttimen keskilinjaa pitkin on 1,5 mm.

Tämän esimerkin mukaan liitososa käsittää lie- riömäisen ensimmäisen kantaosan 13, joka on järjestetty kokonaan liitososan 9 sisään, ja toisen kantaosan 14, joka on järjestetty osittain liitososan 9 sisään.

Lie- riömäisellä ensimmäisellä kantaosalla 13 on säde rpm ja korkeus hppi1, jolloin mainittu korkeus on alueella 0,5 - 3 mm tai alueella 0,7 - 2mm tai alueella 0,8 — 1,4 mm tai alueella 0,9 —- 1,3 mm.

Lisäksi ensimmäisellä kanta- osalla 13 on kehä Np, mitattuna tasossa, joka on orto- gonaalinen suuttimen läpi menevän kaasumaisen väliai- neen virtaussuuntaan nähden.

Lisäksi sisäkanava 17 kä- sittää lieriömäisen toisen kantaosan 14, jolla on säde Rppz ja korkeus Hppo.

Lisäksi toisella kantaosalla 24 on kehä Np, mitattuna tasossa, joka on ortogonaalinen suut- timen läpi menevän kaasumaisen väliaineen virtaussuun- taan nähden.

Toisen kantaosan 14 säde Rp, on suurempi kuin lieriömäisen ensimmäisen kantaosan 13 säde rppi.

Lisäksi sisäkanava 37 käsittää lieriömäisen tulo-osan 16, jolla on säde ri, ja korkeus hip.

Lie- riömäinen toinen kantaosa 14 on järjestetty lieriömäisen ensimmäisen kantaosan 13 ja lieriömäisen tulo-osan 16 väliin.

Kupolin muotoisella lähtöosalla 17 on korkeus N hop.

Kupolin muotoinen lähtöosa 17 käsittää kärkiaukon N 19 paineistetun kaasumaisen väliaineen syöttämiseksi 3 30 ulos. lähtöosan seinä 15 käsittää ainakin yhden jousta- o van kielen 20, joka ulottuu mainittua kärkiaukkoa 19 z kohti ja määrittää sen.

Lieriömäinen tulo-osa 16 on jär- + jestetty lieriömäisen toisen kantaosan 14 ja lähtöosan 3 17, joka on varustettu kärkiaukolla 19, väliin.

Lieriö- S 35 mäisen ensimmäisen kantaosan 13, lieriömäisen toisen S kantaosan 14, lieriömäisen tulo-osan 16 ja kupolin muo- > toisen lähtöosan 17 vastaavien korkeuksien summa on yhtä suuri kuin ainakin 95 % pystysuuntaisesta etäisyydestä H liitososan 9 takapuolelta 11 suuttimen 5 kärkeen 18, joten (hppi + Hppz + hip + hop < 0,95 H) Kuten kuviosta 12a voidaan nähdä, 1,15 + 2 + 1,35 + 1,5 = 6 < 0,95 H = 0,95*7 = 6,65.

Lisäksi lieriömäisen toisen kantaosan 14 sä- teen ja lieriömäisen ensimmäisen kantaosan 13 säteen välinen suhde on alueella 1,01 — 1,1 (1,05 < Rrp2 / Rbpi < 1,25) tai alueella 1,05 — 1,2.

Kuten kuviosta 12a voidaan nähdä, (1,05 < Repa / Rpp1 = 3,2/2,8 = 1,14 < 1,2).

Kuvioissa lla ja 11b kuvatun suuttimen kanava- seinä käsittää olakkeen mainitun ensimmäisen kantaosan yläosan ja mainitun toisen kantaosan alaosan välisessä rajapinnassa, joka olake on jatkuva suuttimen mainitun aksiaalisen suunnan ympäri menevässä suunnassa.

Liitososa 9 on järjestetty vahvistamaan ja saa- maan aikaan tietty jäykkyysaste suuttimen 5 ensimmäisen kantaosan seinän 23 kohdalla sen varmistamiseksi, että suutinnauha 2 joustaa vain sen verran, että se pysyy paikallaan lähdöissä 4 syötettäessä ulos paineistettua kaasumaista väliainetta suuttimen läpi. Yhden esimerkin mukaan liitososalla 9 on korkeus Hip, joka on suurempi kuin ensimmäisen osan korkeus Hp1. Ainakin yhden sovel- N lutusmuodon mukaan liitososan korkeus on suurempi kuin N etäisyys tuloaukosta 12 ensimmäisen kantaosan yläosaan; 3 30 tai valinnaisesti suurempi kuin etäisyys kannen pinnasta DO lähdön ulkonevan osan pohjaan aksiaalisessa suunnassa; z tai valinnaisesti suurempi kuin etäisyys tulosta toisen + kantaosan pohjaan + 15 % toisen kantaosan korkeudesta 3 tai valinnaisesti yhtä suuri kuin etäisyys tulosta toi- N 35 sen kantaosan pohjaan + 25 % toisen kantaosan korkeu- N desta kuviossa 12a esitetyn mukaisesti.

Lajittelujärjestely 1 käsittää joukon lähtöjä 4 paineistetun kaasumaisen väliaineen syöttämiseksi ulos, jolloin kullakin lähdöllä 4 on esillä oleva osa 26, joka ulkonee ennalta määrätyn etäisyyden Houtiet Kan- nesta 3, jolloin kullakin esillä olevalla osalla on kan- taosa 27 ja ulkonema 28 kuviossa 10 esitetyn mukaisesti. Lisäksi kantaosan 27 ulkokehä Op, on pienempi kuin ul- koneman 28 ulkokehä Opr (Opp < Opr). Kantaosan 27 ja ul- koneman 28 ulkokehä mitataan tasossa, joka on ortogo- naalinen kunkin joukosta lähtöjä 4 menevän kaasumaisen väliaineen virtaussuuntaan nähden. Lisäksi kantaosa 27 on järjestetty kannen 3 ja ulkoneman 28 väliin. Lisäksi sisäkanavan 17 ensimmäisen kantaosan 13 kehä on levossa olennaisesti yhtä suuri tai pienempi kuin lähdön 4 kantaosan 27 ulkokehä (Npp1 < 1,01* Op), mikä parantaa pikaliitäntää sovitettaessa suutin 5 läh- töön 4. Suutinnauha 2 on levossa silloin, kun se ei ole käytössä eikä asennettuna joukkoon lähtöjä 4.

Lisäksi kukin joukosta lähtöjä 4 käsittää kiin- nitysosan 32, joka käytössä ei ole esillä. Kiinnitysosa 32 on käytössä järjestettynä niin, että sen päätyaukko 33 on kunkin joukosta johtoja 8 sisällä. Esillä oleva osa 26 ja kiinnitysosa 32 ulottuvat vastakkaisiin suun- tiin suhteessa toisiinsa sekä esillä olevalle osalle 26 että kiinnitysosalle 32 yhteistä keskiakselia pitkin. Lisäksi kukin lähtö käsittää ulkonevan laipan 34, joka on järjestetty esillä olevan osan 26 ja kiinnitysosan N 32 väliin. Ulkoneva laippa 34 käsittää ulkohalkaisijan, N joka on yhtä suuri tai suurempi kuin johdon 8 ulkohal- 3 30 kaisija. Näin ollen ulkoneva laippa 34 kiinnittää lähdön o 4 johdon 8 aukon 33 sisällä. Lisäksi kansi 3 voi käsittää z loveuksen 35, johon ulkoneva laippa 34 voidaan järjes- > tää. Loveus 35 varmistaa, että vain lähdön 4 esillä 3 oleva osa 26 ulottuu kannen 3 ulkopuolelle. Suutinnauhan N 35 2 takapuoli 11 voidaan siten järjestää olennaisesti ta- N san kantta 3 vasten, kun suutinnauha sovitetaan kanteen.

Kiinnitysosa 32 käsittää ainakin yhden ko- houman 36, edullisesti kaksi kohoumaa, jotka ulkonevat kiinnitysosan 32 ulkopinnasta 31. Kohouma 36 voi ulottua osittain tai kokonaan kiinnitysosan 32 kehän ympäri.

Kiinnitysosan 32 ulkopinta on osittain tai kokonaan kos- ketuksessa johdon 8 sisäpinnan kanssa.

Lisäksi ainakin yhden kohouman kehä on olennaisesti yhtä suuri tai suu- rempi kuin johdon 8 sisäpinnan kehä puristussovituksen aikaansaamiseksi johdon 8 ja lähdön 4 kiinnitysosan 32 välille.

Johto 8 voi käsittää joustavaa materiaalia, jotta johto voisi laajeta, kun lähdön 4 kiinnitysosa 32 vastaanotetaan johtoon 8. Näin ollen syntyy kitkavoimaa ainakin yhden kohouman ja johdon välille, kun lähtö asennetaan johtoon.

Näin ollen aikaansaatu puristusso- vitus pitää lähdön johdossa, kun ulossyöttölaite syöttää ulos paineistettua kaasumaista väliainetta kohteiden virtaa kohti.

Lisäksi lieriömäinen sisäkanava 37 käsittää ensimmäisen kaventuvan osan 29, jolla on korkeus hep.

Ensimmäinen kaventuva osa 29 on järjestetty lieriömäisen ensimmäisen kantaosan 13 ja liitososassa 9 olevan aukon 12 väliin.

Lieriömäinen ensimmäinen kaventuva osa 29 kapenee asteittain liitososassa 9 olevasta aukosta 12 ensimmäiseen kantaosaan 13. Lisäksi lieriömäinen sisä- kanava 37 käsittää toisen kaventuvan osan 30, jolla on korkeus hip.

Toinen kaventuva osa 30 on järjestetty lie- riömäisen toisen kantaosan 14 ja lieriömäisen tulo-osan N 16 väliin, ja toinen kaventuva osa 30 kapenee asteittain N lieriömäisestä toisesta kantaosasta 14 lieriömäiseen 3 30 tulo-osaan 16. o Suutinosaan 2 kohdistetaan paineistettua kaa- z sumaista väliainetta, kuten ilmaa, jota syötetään kaa- + sunsyöttövälineestä.

Paineistettu kaasumainen väliaine 3 voi olla esimerkiksi kompressoitua ilmaa, jonka ilman- S 35 paine on 1- 10, edullisemmin alueella 2 baaria — 8 baa- N ria, sen mennessä mainittuun tulo-osaan 16. Paineistettu kaasumainen väliaine on levossa, kun kaasunsyöttöväli- neestä ei syötetä paineistettua kaasumaista väliainetta suutinnauhan 2 kautta. Kuviossa 13 on havainnollistettu kaavamaisesti lajittelujärjestelmä 200, joka käsittää lajittelujär- jestelyn 1 kohteiden 202 lajittelemiseksi käyttämällä paineistettua kaasumaista väliainetta 231. Järjestelmä 200 käsittää kuljetusvälineen 204, joka on kuljetinhihna 204, materiaalivirran lajiteltavine kohteineen 202 kul- jettamiseksi. Järjestelmä 200 käsittää lisäksi vastaan- ottovälineen 206, joka muodostuu kahdesta säiliöstä 206A, 206B, lajiteltujen kohteiden 202’ vastaanotta- miseksi. Järjestelmä 200 voi käsittää myös tietokoneyk- sikön sekä vastaanotin- ja lähetysyksiköt (ei esitetty) sen määrittämiseksi, mitkä kohteet 202 on tarkoitus la- jitella pois materiaalivirrasta. Tietokoneyksikkö sit- ten tyypillisesti ohjaa mahdollisesti painetasonsäätö- välineen kanssa suuttimiin lajittelujärjestelyssä 1 syötettyä paineistetun kaasumaisen väliaineen virtausta kohteiden 202 määrittämisen/tunnistamisen perusteella. Kuviossa 13 kohteiden 202 materiaalivirtaa kuljetetaan lajittelujärjestelyä 1 kohti kuljetinhih- nalla 204, minkä jälkeen materiaalivirrassa olevien koh- teiden 20? annetaan pudota kuljetinhihnan 204 reunan yli. Putoavien kohteiden 202 alaslaskeutumisen aikana tietty suutin 101” lajittelujärjestelyssä 1 syöttää ulos paineistettua kaasumaista väliainetta lajiteltavaa koh- N detta 202' kohti, jolloin kohteen 202” reitti muuttuu N verrattuna kohteen, jota ei käsitellä paineistetulla 3 30 kaasumaisella väliaineella 231, reittiin. Lajiteltu DO kohde 202’ voidaan siten pakottaa ja lajitella esimer- z kiksi säiliöön 206B.

+ Kuvion 13 lajittelujärjestelmä 200 on suunni- 3 teltu niin, etteivät tietyt materiaalivirrassa olevat N 35 kohteet 202, kuten tietyn koon, värin ja/tai materiaalin N omaavat kohteet, saa lajittelujärjestelyä 1 syöttämään ulos paineistettua kaasumaista väliainetta. Nämä koh- teet voivat esimerkiksi pudota luonnollisesti pois kul- jetinhihnalta 204 säiliöön 206A. Kohteet 202, jotka ei- vät saa lajittelujärjestelyä 1 syöttämään ulos paineis- tettua kaasumaista väliainetta, voivat olla myös niin suuria lajiteltaviin kohteisiin 202’ verrattuna, että paineistettu kaasumainen väliaine vaikuttaa niihin hy- vin vähäisessä määrin. Lajiteltavat kohteet 202’ voidaan esimerkiksi tunnistaa/määrittää tietokoneyksiköllä, lähetysyksi- köllä ja vastaanottoyksiköllä, jotka kuvattiin edellä, ja nämä yksiköt ovat osa lajittelujärjestelmää. Laji- teltavien kohteiden 202’ tämän tunnistamisen/määrittä- misen perusteella aktivoidaan tarkoituksenmukainen suu- tin 101’ lajittelujärjestelyssä 1, ja sen annetaan syöt- tää ulos paineistettua kaasumaista väliainetta 231 koh- detta 202’ kohti. Tässä kokoonpanossa lähdöt on järjes- tetty alhaalta ylöspäin kulmaan, joka on 30 —- 45 as- tetta, edullisesti 45 astetta, ja kun suutin on käy- tössä, kaasumaisen väliaineen paine on riittävä putoa- vien partikkelien, joihin osutaan, uudelleensuuntaa- miseksi ennalta määrättyyn suuntaan, joka on eri kuin niillä partikkeleilla, joihin ei osuta. Lisäksi tässä kokoonpanossa suuttimen lähdön halkaisija on 2 mm, kun suutin on käytössä, ja ulossyöttölaitteen lähdön kärki on järjestetty 10 mm:n etäisyydelle putoavista partik- keleista. On putoavien partikkelien virta, jotka par- N tikkelit ovat ainakin 10 mm:n etäisyydellä erotettuja N toisistaan vaakasuunnassa ja edullisesti myös putoamis- 3 30 suunnassa. Kun kaasumaista väliainetta syötetään ulos DO suuttimen läpi, se osuu vain yhteen partikkeliin eikä Ek vierekkäisiin partikkeleihin mainitussa partikkelien > virrassa.

3 Kuten edellä selitettiin, lajittelujärjestely N 35 voi käsittää minkä tahansa lukumäärän lähtöjä, ja suu- N tinnauha voi käsittää minkä tahansa lukumäärän suutti-

mia. Kuviossa 14a on havainnollistettu keksinnön mukai- nen lajittelujärjestely, jossa on ainakin 8 lähtöä ja ainakin 8 suutinta. Kuviossa 14b on havainnollistettu ulossyöttölaite, jossa on 48 lähtöä, ja suutinnauha, jossa on 48 suutinta. Yhden esimerkin mukaan ulossyöt- tölaitteeseen sovitetaan kaksi tai useampia suutinnau- hoja, jolloin suutinnauha kattaa osan lähdöistä. Ulos- syöttölaitteeseen voidaan sovittaa esimerkiksi 8 suu- tinnauhaa, jotka järjestetään rinnakkain, jolloin kukin suutinnauha kattaa 6 lähtöä, eli lähtöjä/suuttimia on yhteensä 48, tai 4 nauhaa, joista kullakin on 18, 12, 10 ja vastaavasti 8 suutinta, eli lähtöjä/suuttimia on yhteensä 48. Yhden toisen esimerkin mukaan suutinnauha käsittää 8 suutinta, ja ulossyöttölaitteella on 64 läh- töä eli se on varustettu 8:lla nauhalla. Yhden toisen esimerkin mukaan suutinnauha käsittää 8 suutinta ja ulossyöttölaitteella on 190 lähtöä eli se on varustettu 24:11lä palkilla, jolloin kahta suutinta ei käytetä. Yh- den toisen esimerkin mukaan suutinnauha käsittää 8 suu- tinta, ja ulossyöttölaitteella on 672 lähtöä eli se on varustettu 84:llä nauhalla.

N N O

N © ? o

I jami a oO +

O +

N N O N D

Claims (5)

SUOJAVAATIMUKSET

1. Lajittelujärjestely (1), joka käsittää - ulossyöttölaitteen, paineistetun kaasumaisen väliaineen syöttämiseksi ulos kohteiden virtaa kohti mainittujen kohteiden lajittelemiseksi ja suuntaamiseksi ainakin kahta ennalta määritettyä mää- ränpäätä kohti, joka ulossyöttölaite käsittää - kannen (3); - lukumäärän lähtöjä (4) paineistetun kaasu- maisen väliaineen syöttämiseksi ulos, jol- loin kullakin lähdöllä on esillä oleva osa, joka ulkonee ennalta määrätyn etäisyyden (Houtzet) mainitusta kannesta, jolloin kulla- kin esillä olevalla osalla (26) on kantaosa (27) ja ulkonema (28), jolloin mainitun kan- taosan ulkokehä (Opp) on pienempi kuin mai- nitun ulkoneman ulkokehä (Opr) (Opp < Opr), ja mainittu kantaosa (27) on järjestetty mai- nitun kannen (3) ja mainitun ulkoneman (28) väliin, - suutinnauhan (2), joka on konfiguroitu sovitettavaksi mainittuun ulossyöttölaitteeseen ja joka käsittää - liitososan (9), jolla on etupuoli (10) ja takapuoli (11) sekä joukko aukkoja (12) jär- jestettyinä riviin mainitun liitososan (9) takapuolella; N - lukumäärän suuttimia (5), jotka on järjes- N tetty riviin ja jotka ulkonevat mainitun 3 30 liitososan etupuolelta; DO jolloin vastaava pari, jossa on yksi maini- z tuista aukoista (12) ja yksi mainituista suuttimista * (5), on järjestetty toisiaan vastakkain mainittua lii- 3 tososaa (9) pitkin, ja jolloin kahden vierekkäisen aukon S 35 (12) keskustasta keskustaan -etäisyys täsmää kahden vie- S rekkäisen lähdön (4) keskustasta keskustaan -etäisyyden > kanssa;

jolloin kukin suutin (5) mainitusta lukumää- rästä suuttimia käsittää - suutinkärjen (18), jolla on kärkiaukko (19) paineistetun kaasun syöttämiseksi ulos, ja ainakin yhden joustavan kielen (20), joka ulottuu mainittua kärkiaukkoa kohti ja rajaa sen, - yhden tai useamman sisäkanavaseinän (15, 23, 24, 25), jotka rajaavat sisäkanavan (37), joka sisäkanava ulottuu liitososassa (9) olevasta mainitusta aukosta (12) mainittuun kärkiaukkoon (19) paineistetun kaasun syöt- tämiseksi ulos, jolloin mainitulla sisäkanavalla on - ensimmäinen kantaosa (13), jolla on kehä (Nop1) ja korkeus (hopi), - toinen kantaosa (14), jolla on kehä (Npp2) ja korkeus (Hpp2), - tulo-osa (16), jolla on säde (rip) ja korkeus (hip), jolloin mainittu toinen kantaosa (14) on järjestetty mainitun ensimmäisen kanta- osan (13) ja mainitun lähtöosan (17) väliin; - lähtöosa (17), jolla on korkeus (hop), Jol- loin mainittu tulo-osa (16) on järjestetty mainitun toisen kantaosan (14) ja mainitun lähtöosan (17) väliin; jolloin mainitun kanavan mainittu tulo-osa N (16) on konfiguroitu vastaanottamaan paineistettu kaa- N sumainen väliaine vastaavalta mainituista lähdöistä 3 30 (14), ja mainittu ainakin yksi kieli (20) on konfigu- o roitu deflektoimaan mainitun paineistetun kaasumaisen z väliaineen virtaussuunnassa mainitun kärkialueen alan > kasvattamiseksi, kun paineistettu kaasumainen väliaine 3 kulkee mainitun kärkiaukon (19) läpi, N 35 jolloin mainitun kanavan mainitun ensimmäisen S kantaosan (13) kehä on levossa olennaisesti yhtä suuri > tai pienempi kuin mainitun lähdön mainitun kantaosan

(27) ulkokehä (Neppi < 1,01* Opp) pikaliitännän aikaansaa- miseksi, kun mainittu suutin sovitetaan mainittuun läh- töön.

2. Suojavaatimuksen 1 mukainen järjestely, jossa kunkin lähdön mainittu ensimmäinen ja toinen kan- taosa ja kunkin lähdön mainittu ulkonema sekä kunkin suuttimen mainitun sisäkanavan mainittu ensimmäinen ja toinen kantaosa ovat lieriömäisiä, ja jossa mainitun sisäkanavan lieriömäisen toisen kantaosan (14) säteen ja mainitun sisäkanavan mainitun lieriömäisen ensimmäi- sen kantaosan (13) säteen välinen suhde on 1,05 - 1,25 (1,05 < Nhp2/ Nbp1 < 1,25) e

3. Jonkin edeltävistä suojavaatimuksista mu- kainen järjestely, jossa mainittu suutinnauha on yhte- näinen kappale materiaalia, joka materiaali on valittu ryhmästä, johon kuuluvat kumi, polyuretaani, silikoni ja muut samankaltaisen elastisuuden omaavat materiaa- lit.

4. Jonkin edeltävistä suojavaatimuksista mu- kainen järjestely, jossa suutinnauha kattaa ulossyöttö- laitteen kannen ensimmäisen pintaosan, kun suutinnauha on sovitettuna ulossyöttölaitteeseen, ja jossa mainitun kannen mainittu ensimmäinen pinta on kallistettu 30 - 60 astetta, edullisesti 45 astetta, suhteessa pysty- suuntaiseen tasoon, joka leikkaa mainitun suutinjoukon useita keskilinjoja.

5. Jonkin edeltävistä suojavaatimuksista mu- N kainen järjestely, jossa liitososan korkeus (Hip) on N suurempi kuin etäisyys tulosta (12) toiseen kantaosaan 00 Kaa. . . O 30 (14) mainitun suutinkanavan keskilinjaa pitkin. =

I jami a oO +

O +

N

N

O

N

D