FI129482B - Menetelmä ja laitteisto uuteaineita sisältävien hakekappaleiden rikastamiseksi tasaisen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman omaavasta puuhakkeesta - Google Patents

Abstract

Keksintö koskee laitteistoa ja menetelmää uuteaineita sisältävien hakekappaleiden rikastamiseksi hakekappalekasaan tasaisen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman omaavasta puuhakkeesta (10; 10a). Menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: - homogeenisen puuhakevirran (1) muodostus puuhakkeesta (10; 10a), joka käsittää tasaisen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman omaavia hakekappaleita, - oleellisesti samaan nopeuteen kiihdytetyn, homogeenisen puuhakevirran (11) aikaansaaminen kiihdytyslaitteen (20) ja/tai kiihdytyslaitteen (20) väliaineen välityksellä homogeenisesta puuhakevirrasta (1) - puuhakkeen syöttövirtauksen (12) aikaansaaminen suuntaamalla samaan nopeuteen kiihdytetty puuhakevirta (11) erotusvälineelle (30), - puuhakkeen syöttövirtauksen (12) sisältämien hakekappaleiden erotus erotusvälineellä (30) joukoksi erilaisia puuhakkeen lähtövirtoja (14), jotka lähtövirrat perustuvat mainitun puuhakkeen syöttövirran (12) sisältämien hakekappaleiden ominaispainoeroihin tai hakekappaleiden muotoeroihin siten, että uuteaineita 0,5 p-10 % sisältävät, ominaispainoltaan painavammat syöttövirran (12) hakekappaleet siirtyvät pääosin vähintään yhteen ensimmäiseen lähtövirtaan (14; 14c), joka kulkee vähintään yhteen ensimmäiseen hakekappalekasaan (40; 402) pitkin vähintään yhtä ensimmäistä kulkureittiä (K4) ja uuteaineita alle 0,5 p-% sisältävät, ominaispainoltaan keveämmät hakekappaleet siirtyvät pääosin vähintään yhteen toiseen lähtövirtaan (14a, 14b), joka kulkee vähintään yhteen toiseen hakekappalekasaan (40) pitkin vähintään yhtä toista kulkureittiä (K4), jolloin toiset hakekappalekasat (40) sijaitsevat lähtövirtojen (14) keskimääräisellä kulkureitillä (K4) ennen ensimmäisiä hakekappalekasoja (40).

Description

Menetelmä ja laitteisto uuteaineita sisältävien hakekappaleiden rikasta- miseksi tasaisen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman omaa- vasta puuhakkeesta Keksintö koskee patenttivaatimuksessa 1 määriteltyä menetelmää uuteaineita sisäl- — tävien hakekappaleiden rikastamiseksi hakekappalekasaan tasaisen palakokoja- kauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman omaavasta puuhakkeesta. Keksintö koskee myös patenttivaatimuksessa 12 määriteltyä laitteistoa. Sahateollisuudesta saadussa puuhakkeessa olevasta uutemateriaalista, erityisesti polyfenoleista, on yleisesti ottaen yli 90 %:isesti peräisin oksista. Oksamateriaali — puolestaan kulkeutuu hakkeessa pääosin ylisuuria tai ylipaksuja hakekappaleita si- sältävään hakefraktioon. Ylipaksun ja ylisuuren hakefraktion (jatkossa:hakejakeen) määrä riippuu puulaadusta, hakkurityypistä, puun kovuudesta, haketustavasta yms. Oksien suuri tiheys, uuteaineiden korkea pitoisuus ja oksien alhainen kosteuspitoi- suus sekä poikkeava syiden suunta aiheuttavat ongelmia massan valmistuksessa — riippumatta ylisuuren tai ylipaksun hakejakeen määrästä massan valmistukseen menevässä puuhakkeessa. Niinpä ylisuuret tai ylipaksut hakekappaleet pääsään- töisesti erotetaan puuhakkeesta mekaanisella seulonnalla. Ylipaksujen ja ylisuurien hakekappaleiden erotukseen käytetään nykyään etu- päässä mekaanista seulontaa (mm. täryseula, rumpu- ja kiekkoseulat) tai ilma- — seulontaa. Ilmavirralla vastavirtaan tehtävää seulontaa voidaan käyttää, koska ok- saisilla hakekappaleilla on suuri ominaispaino. Ilmavirralla tapahtuva seulonnassa paineilmaa syötetään puuhakkeeseen, kulmassa puuhakkeen etenemissuuntaan nähden, myös mm. sykloneja voidaan käyttää. N Erotettu, ylisuuria tai ylipaksuja hakekappaleita käsittävä puuhakejae haketetaan V 25 — nykyään uudelleen, homogeenisen puuhakkeen aikaansaamiseksi massan valmis- S tusta silmällä pitäen. Tällöin massan valmistukseen menevä, havupuista saatu puu- S hake käsittää oksamateriaalia yleensä 5-10 %. Kemiallisen massan valmistuksessa E pyritään nykyään käyttämään homogeenista puuhaketta (havupuuhaketta) jonka pi- n tuus on 25 +-3 mm ja paksuus noin 4 mm. Mekaanisen massan valmistuksessa 2 30 — käytetään puolestaan homogeenista puuhaketta (havupuuhaketta), jonka pituus on 2 20 +-3 mm ja paksuus noin 3 mm.

N Ylipaksujen ja ylisuurten hakepalojen uudelleenhaketus vähentää joitakin ongelmia massanvalmistuksessa, mutta massan laatu saattaa jäädä heikoksi. Oksaisten paksujen hakekappaleiden pihka- ja lignaanipitoisuudet ovat korkeita. Nämä uute- aineet jäävät keittymättä kemiallisen massan valmistuksessa lisäten rejektin mää- rää ja vähentäen saantoa. Uuteaineet lisäävät myös kemikaalien kulutusta keitto- prosessissa ja energiantarvetta mekaanisessa massanvalmistuksessa. Oksissa olevat uuteaineet vaikeuttavat myös valkaisua ja lisäävät kemikaalien kulutusta.

Uuteaineilla tarkoitettaan tässä hakemuksessa puussa olevia vesiliukoisia ja poolit- tomiin liuoksiin liukenevia ei-rakenteellisia yhdisteitä, joita esiintyy runsaasti muun muassa puun oksakohdissa ja sydänpuussa. Näitä ovat muun terpenoidit, rasvat, polyfenolit, hiilihydraatit ja erilaiset epäorgaaniset suolat.

— Erityisen kiinnostavia uuteaineita ovat polyfenolit, joilla tarkoitetaan lignaaneja, fla- vonoideja, stiloeenejä sekä tanniineja. Näitä esiintyy erityisen runsaasti puun ok- sissa, kuoressa, sydänpuussa. Polyfenoleilla, erityisesti lignaaneilla ja stilbeeneillä, on havaittu olevan useita edullisia antioksidatiivisia, lääkinnällisiä vaikutuksia ja li- säksi niitä voidaan käyttää kosmetiikassa.

— Tekniikan tasosta tunnetaan useita menetelmiä, joissa pyritään uuteaineiden, erityi- sesti polyfenolien erotukseen ylipaksuista ja ylisuurten hakekappaleita sisältävästä hakejakeesta. Näissä tunnetuissa menetelmissä on poikkeuksetta lähtökohtana erottaa lignaanit ja yleisemmin uuteaineet, päähakejakeesta erotetusta ylipaksusta ja ylisuuresta hakejakeesta.

—Lignaanien talteenottoon sovellettuna on ko. erotusmenetelmiä käytetty mm. patent- tijulkaisussa FI 20031150 ja FI 112041B. Edellisestä julkaisusta tunnetaan mene- telmä, jossa ylisuuri puuhakejae tai sen ilmavirrassa (vastavirtaan) edelleen lajitel- lut hakejakeet hienonnetaan ja lajitellaan edelleen. Hydroksimatairesinoli otetaan N talteen esimerkiksi uuttamalla tai erottamalla lignaania sisältävät hakekappaleet O 25 — korkeamman ominaispainonsa perusteella ilmaerotuksella (vastavirtamenetelmä) N tai vesierotuksella. Jälkimmäisestä patenttijulkaisusta tunnetaan menetelmä, jossa K kuivatusta ylisuuresta ja/tai ylipaksusta hakejakeesta otetaan talteen ne hakekap- 7 paleet, joilla on korkea ominaispaino ja jotka jäävät vesialtaan pohjalle, kun kuivatut = hakekappaleet on upotettu veteen. 5 30 Ongelmana ylipaksujen ja ylisuurten hakekappaleiden erotuksessa on usein huono > saanto, koska ylisuuri ja ylipaksu puuhakejae joudutaan ottamaan talteen suhteelli- N sen karkeilla seulontamenetelmillä, jotka erottavat hakevirrasta esimerkiksi vain ne hakekappaleet, joiden paksuus on 8 -40 m ja pituus yli 500 mm. Lisäksi uuteaineita sisältävien hakekappaleiden jatkoerotus ylipaksuja ja ylisuuria hakekappaleita kä- sittävästä hakejakeesta saattaa aiheuttaa ongelmia ja hidastaa jatkoprosessia.

Suomalaisessa hakemusjulkaisussa FI-20050268 on puolestaan esitetty mene- telmä, jossa lignaanit otetaan talteen suoraan haketetusta ja uudelleen haketetusta homogeenisestä hakejakeesta. Siinä kuitenkin uuteaineiden talteenotto perustuu niiden suoraan uuttoon, mikä on suhteellisen hidas ja usein kallis erotusmenetelmä ja saattaa hidastaa kokonaisprosessia.

Edellä oleva tekniikan taso lähtökohtana, keksinnön tavoitteena oli päästä eroon tai ainakin lievittää edellä olevassa tekniikan tasossa ilmeneviä ongelmia.

— Niinpä keksinnön tavoitteena oli aikaansaada menetelmä ja siinä käytetty laitteisto, joka mahdollistaisi uuteaineiden, erityisesti lignaanien, tehokkaan talteenoton suo- raan massan valmistukseen soveltuvasta homogeenisestä puuhakkeesta. Ho- mogeeninen massan valmistukseen soveltuva puuhake käsittää ensinnäkin hakeja- keet, jotka ovat peräisin puun haketuksesta mutta myös hakejakeet, jotka ovat pe- raisin ylisuurten ja ylipaksujen hakejakeiden uudelleen haketuksesta.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja siinä käytetyllä laitteistolla päästään edellä esitettyihin tavoitteisiin.

Niinpä keksintö koskee patenttivaatimuksessa 1 määriteltyä menetelmää uuteai- neita sisältävien hakekappaleiden rikastamiseksi hakekappalekasaan tasaisen pa- —(lakokojakauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman omaavasta puuhakkeesta. Tarkemmin sanottuna keksintö koskee menetelmää uuteaineita sisältävien hake- kappaleiden rikastamiseksi hakekappalekasaan tasaisen palakokojakauman ja/tai N tasaisen paksuusjakauman omaavasta puuhakkeesta ja menetelmä käsittää seu- N raavat vaiheet:

S K 25 - homogeenisen puuhakevirran muodostus puuhakkeesta, jonka hakekappaleet 7 omaavat tasaisen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman, Ao N -oleellisesti samaan nopeuteen kiihdytetyn, homogeenisen puuhakevirran aikaan- 2 saaminen kiihdytyslaitteen ja/tai kiihdytyslaitteen väliaineen välityksellä homogeeni- 2 sesta puuhakevirrasta,

N - puuhakkeen syöttövirran aikaansaaminen suuntaamalla samaan nopeuteen kiih- dytetty puuhakevirta erotusvälineelle,

- puuhakkeen syöttövirran sisältämien hakekappaleiden erotus erotusvälineellä, joka on sovitettu jakamaan syöttövirran joukoksi erilaisia puuhakkeen lähtövirtoja siten, että mainitut lähtövirrat perustuvat mainitun syöttövirran sisältämien hakekap- paleiden ominaispainoeroihin tai hakekappaleiden muotoeroihin, jossa -uuteaineita0,5 p-10 % sisältävät, ominaispainoltaan painavammat syöttövirran ha- kekappaleet siirtyvät pääosin vähintään yhteen ensimmäiseen lähtövirtaan, joka kulkee vähintään yhteen ensimmäiseen hakekappalekasaan pitkin vähintään yhtä ensimmäistä kulkureittiä ja uuteaineita alle 0,5 p-% sisältävät, ominaispainoltaan keveämmät syöttövirran — hakekappaleet siirtyvät pääosin vähintään yhteen toiseen lähtövirtaan, joka kulkee vähintään yhteen toiseen hakekappalekasaan pitkin vähintään yhtä toista kulkureit- tiä, jolloin toiset hakekappalekasat sijaitsevat lähtövirtojen keskimääräisellä kulkureitillä ennen ensimmäisiä hakekappalekasoja. — Käsitteellä samaan nopeuteen kiihdytetty puuhakevirta tarkoitetaan jatkuvaa puu- hakevirtaa, jonka sisältämät hakekappaleet on järjestetty samaan kulkunopeuteen, riippumatta hakekappaleiden painosta, muodosta jne. Samaan nopeuteen kiihdy- tetty puuhakevirta saadaan aikaan esimerkiksi kuljettimella kuten hihnakuljettimella, paineväliaineella tai näiden yhdistelmällä. — Käsitteellä homogeeninen puuhakevirta tarkoitetaan puuhakevirtaa, jonka hakekap- paleilla on tasainen palakokojakauma ja/tai tasainen paksuusjakauma. Tasainen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman omaavassa puuhakkeessa ha- kekappaleiden pituus on 25 +-3 mm ja paksuus noin 4 mm valmistettaessa kemial- N . N lista massaa.

N S 25 Mekaanisen massan valmistuksessa homogeenisella puuhakevirralla tarkoitetaan S puuhaketta (havupuuhaketta, ) jonka hakekappaleiden pituus on 20 +-3 mm ja pak- I suus noin 3 mm. a O Keksintö koskee myös patenttivaatimuksen 12 mukaista laitteistoa uuteaineita si- D sältävien hakekappaleiden rikastamiseksi hakekappalekasaan puuhakkeesta, D 30 jonka hakekappaleet omaavat tasaisen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuus-

N jakauman.

Tarkemmin sanottuna keksinnön mukainen laitteisto uuteaineita sisältävien hake- kappaleiden rikastamiseksi hakekappalekasaan puuhakkeesta, jonka hakekappa- leet omaavat tasaisen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman käsittää varaston, jossa on tasaisen palakokojakauman ja paksuusjakauman omaavaa puu- 5 haketta. Lisäksi laitteistoon kuuluu kiihdytyslaite kiihdytetyn ja homogeenisen puuhakevirran aikaansaamiseksi, erotusväline, joka on sovitettu erottamaan puuhakkeen syöttövirran sisältämät hakekappaleet joukoksi erilaisia puuhakkeen lähtövirtoja, jotka lähtövirrat perustu- vat mainitun puuhakkeen syöttövirran sisältämien hakekappaleiden ominaispai- — noeroihin tai hakekappaleiden muotoeroihin, vähintään yksi ensimmäinen hakekappalekasa keveämmistä syöttövirran ha- kekappaleista peräisin olevien lähtövirran /lähtövirtojen vastaanottamiseksi, vähintään yksi toinen hakekappalekasa raskaammista syöttövirran hakekap- paleista peräisin olevien lähtövirran /lähtövirtojen vastaanottamiseksi, — jolloin toiset hakekappalekasat sijaitsevat lähtövirtojen keskimääräisellä kulkureitilla ennen ensimmäisiä hakekappalekasoja. Keksintö perustuu siihen, että muodostetaan homogeeninen puuhakevirta, joka so- veltuu esimerkiksi mekaanisen ja kemiallisen massan valmistukseen. Tämän puu- hakevirta saatetaan samaan nopeuteen kuljettimella tai vastaavalla ja sen jälkeen homogeeninen samannopeuksinen puuhakevirta erotetaan sopivalla menetelmällä, kuten kimmotuksella tai kappaleiden muotoon perustuvalla menetelmällä, jossa ras- kaammat hakekappaleet saavat suuremman liike-energian, jolloin ne päätyvät kau- N kaisempiin kasoihin/lokerikkoihin. Edellä olevalla menetelmällä saadaan raskaam- N mat hakejakeet eroteltua nopeasti ja erittäin hyvällä saannolla massan valmistuk- S 25 seen tarkoitetusta hakkeesta. Koska erottelu eri hakefraktioihin voidaan tehdä puu- S hakkeelle, joka soveltuu sellaisenaan massan valmistukseen, ei erottelu häiritse I massan valmistustakaan. a O Läheisintä tekniikan tasoa patenttivaatimuksissa määritellylle keksinnölle on esitetty D patenttidokumentissa D1: GB 1177136 ja D2 WO 0226404. Kumpikaan mainituista D 30 — patenttidokumenteistä ei opeta tai ehdota rikastettavaksi uuteainepitoisia hakekap-

N paleita.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukainen erotusväline käsittää puuhak- keen syöttövirtauksen virtaussuuntaan nähden poikkisuuntaisesti kulmaan asenne- tun törmäystason, erilaisten kimmotetun puuhakkeen lähtövirtausten ja edelleen eri- laisten puuhakkeen lähtövirtojen aikaansaamiseksi, puuhakkeen syöttövirtauk- sesta. Kimmonneiden lähtövirtojen nopeus ja suunta perustuvat puuhakkeen syöt- tövirran sisältämien hakekappaleiden ominaispainoon.

Tällaisella erotusvälineellä saavutetaan se merkittävä etu, että ominaispainoltaan raskaammat hakekappaleet saavat suuremman lähtönopeuden kuin ominaispainol- taan keveämmät hakekappaleet. Tätä ominaispainoon perustuvaa eroa hakekap- — paleiden lähtönopeuksissa törmäystasolta ja lentoradoissa voidaan käyttää hyväksi eroteltaessa hakekappaleita erilaisiin hakekappalekasoihinlokerikkoihin.

Eräässä toisessa keksinnön edullisessa suoritusmuodossa erotusväline käsittää edellä mainitun puuhakkeen syöttövirtauksen virtaussuuntaan nähden poikkisuun- taisesti kulmaan asennetun törmäystason, ja lisäksi laitteisto käsittää vähintään yh- den ensimmäisen lokerikon ja vähintään yhden toisen lokerikon, jotka on asetettu erotusvälineeseen nähden siten, että kimmotetun lähtövirran painavammat hakekappaleet ja kimmotetun lähtövirran keveämmät hakekappaleet suunnataan erilaisen kineettisen energiansa perusteella eri lokerikkoihin: -uuteaineita 0,5 p-10 % sisältävät, ominaispainoltaan painavammat syöttövir- ran hakekappaleet siirtyvät suuremman kineettisen energiansa perusteella pääosin vähintään yhteen ensimmäiseen lähtövirtaan, joka kulkee vähintään yhden ensim- mäisen lokerikon hakekappalekasaan pitkin vähintään yhtä ensimmäistä kulkureittiä N ja

O V 25 -uuteaineita alle 0,5 p-% sisältävät, ominaispainoltaan keveämmät hakekap- S paleet siirtyvät pienemmän kineettisen energiansa perusteella pääosin vähintään S yhteen toiseen lähtövirtaan, joka kulkee vähintään yhden toisen lokerikon hakekap- E palekasaan pitkin vähintään yhtä toista kulkureittiä, jolloin = - toiset hakekappalelokerikot sijaitsevat lähtövirran kulkusuunnassa ennen en- 3 30 simmaisia hakekappalekasoja.

O N Erässä toisessa edullisessa menetelmässä erotusvälineen toiminta perustuu syöt- tövirtauksessa olevien hakekappaleiden ominaispainoeroihin sekä erilaiseen keski- määräiseen litteyteen siten,

että uuteaineita 0,5 p-10 % sisältävät, pyöreät ja ominaispainoltaan painavam- mat hakekappaleet kulkevat vähintään yhteen ensimmäiseen hakekappalekasaan ja uuteaineita alle 0,5 p-% sisältävät ominaispainoltaan keveämmät ja litteäm- mät hakekappaleet päätyvät pääosin vähintään toiseen hakekappalekasaan, jolloin toiset hakekappalekasat sijaitsevat hakekappaleiden kulkusuunnassa (K) en- nen ensimmäisiä hakekappalekasoja. Eräässä edullisessa kemiallisen massan valmistukseen soveltuvassa homogeeni- sessa puuhakkeessa hakekappaleiden pituus on 25 +-3 mm ja paksuus on noin 4 mm. — Eräässä toisessa mekaanisen massan valmistukseen homogeenisessa soveltu- vassa puuhakkeessa hakekappaleiden pituus on 20 +-3 mm ja paksuus noin 3 mm. Vielä eräässä edullisessa keksinnön suoritusmuodossa menetelmä käsittää lisäksi haketetun puuhakkeen muodostuksen sahaamalla puun rungosta, oksan kohdalta puukiekkoja ja pilkkomalla kiekot ja/tai jyrsimällä puun rungosta, oksan kohdalta, — puukiekkoja. Edullisesti sahatun ja/tai jyrsityn puukiekon läpimitta on 1-4 cm, jolloin se sahataan puurungon latvapuolesta, jossa puun rungon halkaisija on alle 7 cm. Tällaisessa puuhakkeessa on tavanomaista enemmän lignaania. Edellä mainitussa menetelmässä käytetään edullisesti laitteistoa, joka käsittää li- — säksi sahausvälineet ja pilkkomisvälineet ja/tai jyrsintävälineet jotka on sovitettu ha- ketetun puuhakkeen muodostamiseksi sahaamalla ensin puun rungosta, oksan N kohdalta puukiekkoja ja pilkkomalla sitten nämä puukiekot ja/tai jyrsimällä puun run- N . . S gosta, oksan kohdalta, puukiekkoja.

N <Q Seuraavassa keksintöä ja sillä saavutettuja etuja kuvataan vielä yksityiskohtaisem- S 25 min, viittamaalla oheisiin kuvioihin.

I a = Kuviossa 1A esitetään kaavamaisesti sivusta päin katsottuna, keksinnön mukaista = laitteistoa ja hakejakeiden kulkua laitteistossa.

LO o D Kuviossa 1B esitetään kaavamaisesti menetelmävaiheita hakkeen käsittelemiseksi

N ennen kuin se saapuu kuviossa 1A esitettyyn laitteistoon. — Kuviossa 2 näkyy keksinnön mukaisen menetelmän juoksukaavio.

Kuviolla 3A ja 3B havainnollistetaan juoksukaavioilla homogeenisen hakevirran kahta pääerotusmenetelmää. Kuviossa 4 esitetään erilaisia vaihtoehtoisia toteutustapoja uuteaineiden talteen- otolle ylisuurista ja ylipaksuista hakejakeista. —Kuvioissa 1 havainnollistetaan menetelmää ja laitteistoa uuteaineita sisältävien ha- kekappaleiden rikastamiseksi hakekappalekasaan käyttäen lähtömateriaalian tasai- sen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman omaavaa puuhaketta 10; 10a. Lähtömateriaalina on tässä homogeeninen puuhake 10;10a, joka on tuotu valmiiksi — varastoon, josta se otetaan jatkokäsittelyyn. Varastoitu puuhake 10; 10a on edullisesti homogeenista puuhaketta, jonka hake- kappaleet omaavat tasaisen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman. Puuhake 10a voi olla sovitettu kemiallisen massan valmistukseen, jolloin hakekap- paleiden pituus varastossa on 25 +-3 mm ja paksuus on noin 4 mm. Puuhake 10a — voi olla sovitettu myös mekaanisen massan valmistukseen sopivaksi, jolloin se on homogeenista puuhaketta (havupuuhaketta) 10; 10a, jonka hakekappaleiden pituus on 20 +-3 mm ja paksuus noin 3 mm. Varastolla tarkoitetaan tässä joko fyysistä varastoa tai yksinkertaisesti puuhakeka- saa. Varastoidusta homogeenisesta puuhakkeesta 10a muodostetaan homogeeninen puuhakevirta 1. Tämä puuhakevirta 1 tuodaan kiihdytysvälineelle 20, kuten kuljetti- N melle tai vastaavalle. Kuviossa 1 jatkuva puuhakevirta 1 tuodaan kuljettimelle reittiä O K pitkin painovoimaisesti.

N <Q Tällä kiihdytysvälineellä 20 aikaansaadaan oleellisesti samaan nopeuteen kiihdy- S 25 — tetty homogeeninen puuhakevirta 11 sille saapuvasta homogeenisesta puuhake- E virrasta 1. Muodostettuun kiihdytettyyn, homogeeniseen 11 puuhakevirtaan voidaan n lisätä väliainetta kuten paineilmaa kiihdytetyn, homogeenisen puuhakevirran 11 jat- 2 kokäsittelyn sujuvoittamiseksi. o S Puuhakkeen syöttövirta 12 muodostetaan puuhakevirrasta 11 suuntaamalla sa- maan nopeuteen kiihdytetty puuhakevirta 11 erotusvälineelle 30 kiihdytysvälineeltä

20. Kuviossa 1 syöttövirat 12 suunnataan lentorataa K2 pitkin erotusvälineelle 30 kuljettimelta 20. Puuhakkeen syöttövirran 12 sisältämät hakekappaleet erotetaan erotusvälineellä

30. Erotusväline 30 on sovitettu jakamaan syöttövirta 12 joukoksi erilaisia puuhak- — keen lähtövirtoja 14. Nämä lähtövirrat 14 perustuvat syöttövirran 12 sisältämien ha- kekappaleiden ominaispainoeroihin tai hakekappaleiden muotoeroihin. Kuviossa 3A näkyy erotusvälineellä 30 tapahtuva erotusprosessi periaatetasolla ja kuviossa 1A näkyy tarkemmin syöttövirran hakekappaleiden erottelu käyttämällä erotukseen hakekappaleiden ominaispainoeroihin perustuvaa laitteistoa ja menetel- maa. Erotuslaitteisto 30 käsittää puuhakkeen syöttövirran 12 virtaussuuntaan K2 nähden poikkisuuntaisesti kulmaan asennetun törmäystason 30a. Törmäystaso 30a kim- mottaa syöttövirran 12 hakekappaleet törmäystason 30a pinnasta suunnassa K3. Suunta K3 riippuu mainitun puuhakkeen syöttövirran 12 sisältämien hakekappalei- den ominaispainosta ja niiden säilyttämästä liike-energiasta elastisessa kimpoami- sessa törmäystason 30a pinnalta. Kuviossa esitetyssä laitteistossa uuteaineita 0,5 p-10 % sisältävät, ominaispainol- taan painavammat syöttövirran 12 hakekappaleet kimpoavat yleensä korkeammalle lentoradalle K3 ja siirtyvät ensimmäiseen lähtövirtaan 14; 14c, joka kulkee ensim- — mäisen lokerikon hakekappalekasaan 40; 402 lentoreittiä K4; K4! pitkin. Sen sijaan uuteaineita alle 0,5 p-% sisältävät, ominaispainoltaan keveämmät syöt- tövirran 12 hakekappaleet siirtyvät pääosin lähtövirtoihin 14; 14a ja 14; 14b. Lähtö- virrat on sovitettu kulkemaan vastaavien toisten lokerikoiden hakekappalekasoihin N 40; 401 kulkureittejä K: K4? ja K, K43 pitkin. Lokerikoissa voi olla erilaisia korotettuja N 25 — ylöspäin suuntautuvia ulokkeita tai vastaavia, joilla hakekappaleiden lentoratoja 1 <Q ohjataan.

S I Molemmat toiset hakekappalekasat 40; 401, 401 sijaitsevat lähtövirtojen 14 keski- - määräisellä kulkureitillä K4 ennen ensimmäistä hakekappalekasaa 40; 402.

O D Voidaankin sanoa, että edellä selostettu, erotuslaitteistoa 30 hyödyntävä mene- D 30 telmä, käsittää kuvion 3A mukaisesti tärkeimpänä vaiheena erotusvaiheen 400; N 401, joka perustuu syöttövirran 12 hakekappaleiden erilaiseen, niiden ominaispai- nosta ja kineettisestä energiasta johtuvaan lähtönopeuteen hakekappaleiden kim- motessa törmäystasolta 30a.

Sen jälkeen syöttövirran hakekappaleet ovat kimmonneet erotuslaitteistossa 30 ole- valta kimmoisalta ja törmäystasolta 30a. Törmäystaso 30 on asennettu erotusväli- neelle sopivaan saapumiskulmaan syöttövirran 12 suuntaan K2 nähden, kuten 30- 150 asteen kulmaan. Erotusvälineen 30 törmäystaso 30a voi olla myös liikkuva, jol- loin erotuslaite on kuljetin, jossa on kova tai kimmoisa törmäystaso. Törmäystaso kimmottaa syöttövirran 12 hakekappaleet törmäystason 30a pinnasta suunnassa K3, joka suunta riippuu mainitun puuhakkeen syöttövirran 2 sisältämien hakekap- paleiden ominaispainosta ja niiden elastisessa kimpoamisessa saamasta liike-ener- giasta.

— Syöttövirran 12 hakekappaleet joutuvat erilaisille, niiden ominaispainosta riippuville lentoradoille (lähtövirrat 14), jolloin ne voidaan lajitella eri lokerikkoihin (lajittelu, vaihe 500;510). Lokerikkoihin lajittelussa voidaan käyttää apuna erilaisia haittoja tai ulokkeita, jotka osuvat lähtövirtojen lentoradalle ja poikkeuttavat lähtövirrat haluttui- hin lokerikkoihin.

— Keksinnön toisessa erotuslaitteen 30 suoritusmuodossa, jota on kaavamaisesti ha- vainnollistettu kuviolla 3B, erotusvälineellä 30 suoritettu syöttövirran hakekappalei- den erotusvaihe 400; 402 perustuu syöttövirrassa 12 olevien hakekappaleiden kes- kinäisiin ominaispainoeroihin sekä erilaiseen muotoon. Tämä kuviossa 3B havain- nollistettu erotuslaite perustuu siihen havaintoon, että enemmän lignaaneja sisältä- vat hakekappaleet ovat keskimäärin pyöreämpiä kuin alhaisemman lignaanipitoi- suuden omaavat hakekappaleet.

Tällöin erotus voi perustuu hakekappaleiden erilaiseen vierintävästukseen. Syöttö- virat 12 saatetaan tällöin alaspäin viettävälle vierintäalustalle, jolloin pyöreämmät hakekappaleet vierivät pitemmälle. Erityisesti uuteaineita 0,5 p-10 % sisältävät, pyö- N 25 —reät ja ominaispainoltaan painavammat hakekappaleet kulkevat vähintään yhteen N ensimmäiseen hakekappalekasaan. Uuteaineita alle 0,5 p-% sisältävät ominaispai- N noltaan keveämmät ja litteämmät hakekappaleet päätyvät pääosin vähintään toi- S seen hakekappalekasaan, jolloin toiset hakekappalekasat sijaitsevat hakekappalei- I den vierimissuunnassa ennen ensimmäisiä hakekappalekasoja (lajittelu eri lokerik- - 30 — kojen hakekappalekasoihin, vaihe 500; 550).

O D Kuviolla 1B havainnollistetaan homogeenisen puuhakevirran 10a muodostusta ha- D ketetusta puuhakkeesta 10; 10c. Tällöin haketettu puumateriaali, esim. sahateolli- N suuden prosesseista, kuljetetaan erottimelle 106, jossa haketetusta hakejakeesta 10; 10c erotetaan ylisuuria ja/tai ylipaksuja hakekappaleita sisältävä hakejae 10b; 10b.

Mikäli käytetään erityisesti käsillä olevaan prosessiin sovitettua puuhaketta, jossa on jo alunperin korkea lignaanipitoisuus, on edullista, että haketettu puu on peräisin puukiekosta, joka on muodostettu sahaamalla puun rungosta, oksan kohdalta puu- kiekkoja ja sen jälkeen hakettamalla puukiekot. Toinen vaihtoehto haketuksen suo- — rittamiseksi on jyrsiä puun rungosta, oksan kohdalta, puukiekkoja. Edullisesti sahatun ja/tai jyrsityn puukiekon läpimitta on 1-4 cm, jolloin se sahataan puurungon latvapuolesta, jossa puun rungon halkaisija on alle 7 cm. Erotin voi olla esimerkiksi mekaaninen seula, paineilma, jossa erotus tapahtuu vas- tavirtaan hakekappaleiden etenemissuuntaan nähden tai sykloni. Nämä puuhak- — keen yleiset ilhaerotusmenetelmät- ja laitteet sekä mekaaniset hakkeen seulonta- menetelmät ja niissä käytetyt seulat ovat sinänsä tunnettuja ja niiden osalta viita- taankin tässä alan tunnettuun kirjallisuuteen ja alan ammattimiehen yleisesti tunte- miin käytäntöihin. Kuviolla 2 havainnollistetaan edellä kuvattua menetelmää vielä yleisemmällä me- — netelmätasolla: Ensimmäisessä vaiheessa 80 puu haketetaan. Edullisesti haketettu puu on puu- kiekko, joka on muodostettu sahaamalla puun rungosta, oksan kohdalta puukiek- koja ja sen jälkeen hakettamalla kiekot. Toinen vaihtoehto haketuksen suoritta- miseksi on jyrsimällä puun rungosta, oksan kohdalta, puukiekkoja. — Edullisesti sahatun ja/tai jyrsityn puukiekon läpimitta on 1-4 cm, jolloin se sahataan puurungon latvapuolesta, jossa puun rungon halkaisija on alle 7 cm. Näin saadusta puuhakkeesta 10; 10c erotetaan ylisuuret ja/tai ylipaksut hakekap- N paleita sisältävä puuhakejae 10; 10b (vrt. edellä kuvion 1B selostus). Ylisuuria ja/tai N ylipaksuja hakekappaleita käsittävän hakejakeen 10; 10b hakekappaleet pilkotaan S 25 uudelleen hakettamalla vaiheessa 80. Näin saadaan puuhaketta 10; 10a, jolla on - tasainen palakokojakauma ja/tai tasainen paksuusjakauma.

I = Homogeenisen puuhakevirran 1 muodostus käsittää yleensä myös tasaisen pala- O kokojakauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman omaavan puuhakkeen 10; 10a va- D rastointivaiheen 150.

O N 30 On kuitenkin mahdollista suorittaa myös ylisuuria ja/tai ylipaksuja puuhakekappa- leita sisältävän hakejakeen 10; 10b edelleen fraktiointi uuteaineiden talteenotta- miseksi vaiheessa 90. Tätä kuvataan lähemmin kuviossa 4.

Varastoidusta homegeenisestä puuhakkeesta 10; 10a muodostetaan homogeeni- sen puuhakevirta 1, jonka hakekappaleet omaavat tasaisen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman (vaihe 200). Tämän jälkeen seuraa oleellisesti samaan nopeuteen kiihdytetyn, homogeenisen puuhakevirran 11 muodostus kiihdytyslaitteen 20 ja/tai kiihdytyslaitteen 20 sekä vä- liaineen (esim. paineilma) välityksellä homogeenisesta puuhakevirrasta (vaihe 300). Tämän jälkeen syöttövirrasta 12 erotetaan hakekappaleet erotusvälineellä 30, joka on sovitettu jakamaan syöttövirran 12 joukoksi erilaisia puuhakkeen lähtövirtoja 14 siten, että mainitut lähtövirrat 14 perustuvat mainitun syöttövirran 2 sisältämien ha- — kekappaleiden ominaispainoeroihin tai hakekappaleiden muotoeroihin. Kuten edellä todettiin, voidaan keksinnössä suorittaa myös ylisuuria ja/tai ylipaksuja puuhakekappaleita sisältävän hakejakeen 10; 10b edelleen fraktiointi uuteaineiden talteen ottamiseksi vaiheessa 90. Ylisuurista ja ylipaksuista hakejakeista voidaan tehdä jatkofraktionti 901 esimerkiksi — mekaanisella seulonnalla. Seula on esimerkiksi mekaaninen seula, kuten täryseula, rumpu- tai kiekkoseula. Mekaaniset hakkeen seulontamenetelmät ja niissä käytetyt seulat ovat sinänsä tunnettuja ja niiden osalta viitataan alan tunnettuun kirjallisuu- teen sekä alan ammattimiehen yleiseen osaamiseen. Ylisuurista ja ylipaksuista hakejakeista 10b voidaan tehdä edelleen jatkofraktionti 904 esimerkiksi hakekappaleiden erilaiseen muotoon perustuvalla seulonnalla, jos puuhake 10b on suhteellisen tuoretta. Tämä voidaan tehdä aiemmin kuvatulla ta- valla, jos ylisuuri tai ylipaksu hakejae 10b on muutoin suhteellisen tasalaatuista- ja tasakokoista.

N N Ominaispainoltaan painavammat hakejakeet sisältävät ovat pyöreämpiä hakekap- N 25 — paleita kuin alhaisemman lignaanipitoisuuden omaavat hakekappaleet. Tällöin jat- S kofraktiointi voi perustua myös hakekappaleiden erilaiseen vierintävästukseen. Yli- I suuren ja/tai ylipaksun hakejakeen syöttövirta tuodaan tällöin viettävälle vierintä- = alustalle, jolloin pyöreämmät hakekappaleet vierivät pitemmälle ja ne voidaan erot- = taa omiin kasoihinsa/lokerikkoihinsa.

LO 2 30 — Ylisuurista ja ylipaksuista hakejakeista voidaan tehdä myös jatkofraktionti 903, joka N perustuu uuteaineiden suoraan uuttoon, sinänsä tunnetulla tavalla.

Lisäksi ylisuurista ja ylipaksuista hakejakeista voidaan tehdä myös jatkofraktionti 902, joka perustuu puuhakejakeen hakekappaleiden ominaispainoeroihin. Jatkofraktioinnin 902 ensimmäisessä suoritusmuodossa 902b jatkofraktiointi teh- dään paineilmalla tai syklonilla vastavirtaerotuksena. Nämä puuhakkeen yleiset il- —maerotusmenetelmät- ja laitteet sekä syklonit ovat sinänsä tunnettuja ja niiden suo- rituksen osalta viitataankin tässä alan tunnettuun kirjallisuuteen sekä alan ammatti- miehen osaamiseen. Jatkofraktioinnin toisessa suoritusmuodossa 902a fraktiointi suoritetaan vesierotuk- sella, jossa ylisuuresta ja/tai ylipaksusta hakejakeesta otetaan talteen ne hakekap- — paleet, joilla on korkea ominaispaino ja jotka jäävät vesialtaan pohjalle. Edellä on esitetty vain eräitä keksinnön toteutustapoja ja alan ammattimiehelle on selvää, että keksintö voidaan toteuttaa monella muullakin tavalla patenttivaatimuk- sissa määritellyn keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

N N O N

N <Q

NN O

I a a

O O

LO o

O N

Claims (18)

Patenttivaatimukset

1. Menetelmä uuteaineita sisältävien hakekappaleiden rikastamiseksi hakekap- palekasaan tasaisen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman omaa- vasta puuhakkeesta (10; 10a), joka menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: - homogeenisen puuhakevirran (1) muodostus puuhakkeesta (10; 10a), jonka ha- kekappaleet omaavat tasaisen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuusja- kauman, ja jossa homogeenisessa puuhakkeessa hakekappaleiden pituus on 25 +- 3 mm ja paksuus on noin 4 mm tai 20 +-3 mm ja paksuus noin 3 mm, -oleellisesti samaan nopeuteen kiihdytetyn, homogeenisen puuhakevirran (11) ai- —kaansaaminen kiihdytyslaitteen (20) ja/tai kiihdytyslaitteen (20) väliaineen välityk- sellä homogeenisesta puuhakevirrasta (1), jossa samaan nopeuteen kiihdytetty puuhakevirta on jatkuva puuhakevirta, jonka sisältämät hakekappaleet on järjestetty samaan kulkunopeuteen, - puuhakkeen syöttövirran (12) aikaansaaminen suuntaamalla samaan nopeuteen — kiihdytetty puuhakevirta (11) erotusvälineelle (30), joka on sovitettu jakamaan syöt- tövirta (12) joukoksi erilaisia puuhakkeen lähtövirtoja (14), - puuhakkeen syöttövirran (12) sisältämien hakekappaleiden erotus erotusvälineellä (30), joka on sovitettu jakamaan syöttövirran (12) joukoksi erilaisia puuhakkeen läh- tövirtoja (14), — siten, että mainitut lähtövirrat perustuvat mainitun syöttövirran (12) sisältämien ha- kekappaleiden ominaispainoeroihin tai hakekappaleiden muotoeroihin, tunnettu siitä, että

N | - uuteaineita 0,5 p %-10 p-% sisältävät, ominaispainoltaan painavammat syöttövir- N ran (12) hakekappaleet siirtyvät pääosin vähintään yhteen ensimmäiseen lähtövir- K 25 taan (14; 14c), joka kulkee vähintään yhteen ensimmäiseen hakekappalekasaan 7 (40; 402) pitkin vähintään yhtä ensimmäistä kulkureittiä ja a a n uuteaineita alle 0,5 p-% sisältävät, ominaispainoltaan keveämmät syöttövirran 2 hakekappaleet siirtyvät pääosin vähintään yhteen toiseen lähtövirtaan (14a, 14b), > joka kulkee vähintään yhteen toiseen hakekappalekasaan (40; 401) pitkin vähintään

O N 30 — yhtä toista kulkureittiä, jolloin toiset hakekappalekasat (40) sijaitsevat lähtövirtojen (14) keskimääräisellä kulkureitillä ennen ensimmäisiä hakekappalekasoja (40).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erotusväline (30) käsittää puuhakkeen syöttövirtauksen (12) virtaussuuntaan (K2) nähden poik- — kisuuntaisesti kulmaan asennetun törmäystason (30a), joka on sovitettu aikaansaa- maan erilaisia kimmotetun puuhakkeen lähtövirtoja (14; 14a, 14b, 14c), puuhak- keen syöttövirtauksesta (12), siten, että lähtövirrat (14; 14a, 14b, 14c) perustuvat mainitun puuhakkeen syöttövirran (12) sisältämien hakekappaleiden ominaispai- noeroihin, jolloin kimmotetun lähtövirran (13) painavammat hakekappaleet ja kimmotetun lähtövirran keveämmät hakekappaleet suunnataan erilaisen kineettisen energiansa perusteella eri lokerikoissa oleviin hakekasoihin siten, että -uuteaineita 0,5 p-10 % sisältävät, ominaispainoltaan painavammat syöttövirran (12) hakekappaleet siirtyvät suuremman kineettisen energiansa perusteella pääosin — vähintään yhteen ensimmäiseen lähtövirtaan (14; 14c), joka kohdistetaan vähintään yhden ensimmäisen lokerikon (40; 402) hakekappalekasaan pitkin vähintään yhtä ensimmäistä kulkureittiä ja -uuteaineita alle 0,5 p-% sisältävät, ominaispainoltaan keveämmät syöttövirran ha- kekappaleet siirtyvät pienemmän kineettisen energiansa perusteella pääosin vähin- — tään yhteen toiseen lähtövirtaan (14; 14a, 14b), joka kohdistetaan vähintään yhden toisen lokerikon (40;401) hakekappalekasaan pitkin vähintään yhtä toista kulkureit- tiä, jolloin toiset lokerikot (40;401) sijaitsevat lähtövirtojen (14) keskimääräisellä kulku- N reitillä (K4) ennen ensimmäisiä lokerikkoja (40; 402).

N N 25

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erotusväli- S neen (30) toiminta perustuu syöttövirrassa (12) olevien hakekappaleiden ominais- I painoeroihin sekä muotoeroihin siten, a O että uuteaineita 0,5 p-10 % sisältävät, pyöreät ja ominaispainoltaan painavam- D mat hakekappaleet kulkevat vähintään yhteen ensimmäiseen hakekappalekasaan S 30 (40; 402) ja uuteaineita alle 0,5 p-% sisältävät ominaispainoltaan keveämmät ja litteäm- mät hakekappaleet päätyvät pääosin vähintään toiseen hakekappalekasaan (40;

401), jolloin toiset hakekappalekasat (40;401) sijaitsevat hakekappaleiden kulku- suunnassa (K) ennen ensimmäisiä hakekappalekasoja (40;402).

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää lisäksi paineväliaineen kuten paineilmavirtauksen (P) — sekoituksen puuhakkeeseen (10; 10a) homogeenisen paineväliaine-puuhakevirran aikaansaamiseksi tai kiihdytyslaitteelle syötettyyn homegeeniseen puuhakevirtaan (1) homogeenisen, kiihdytetyn paineväliaine-puuhakevirtauksen aikaansaamiseksi.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että homogeenisen puuhakevirran (1) muodostus haketetusta puuhakkeesta — (10; 10c), käsittää lisäksi ylisuurten ja/tai ylipaksujen hakekappaleiden erotuksen ja uudelleenhaketuksen tasaisen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman omaavan puuhakkeen (10; 10a) aikaansaamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, joka käsittää lisäksi haketetun puuhakkeen (10;10c) muodostuksen sahaamalla puun rungosta, oksan kohdalta — puukiekkoja ja pilkkomalla kiekot ja/tai jyrsimällä puun rungosta, oksan kohdalta, puukiekkoja.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sahatun ja/tai jyrsityn puukiekon läpimitta on 1-4 cm.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5 -7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ho- mogeenisen puuhakevirran (1) muodostus käsittää lisäksi tasaisen palakokoja- kauman ja/tai tasaisen paksuusjakauman omaavan puuhakkeen (10; 10a) varas- toinnin. N

9. Jonkin patenttivaatimuksen 6 -8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että N puuhakkeesta (10; 10c) erotetaan ylisuuria ja/tai ylipaksuja hakekappaleita käsit- S 25 tava puuhake (10; 10b) mekaanisella seulonnalla tai menetelmällä, joka perustuu - hakekappaleiden erilaiseen vierintävastukseen riippuen niiden muodosta. E:

10. Jonkin patenttivaatimuksen 5 -9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yli- O suurista ja/tai ylipaksuista hakekappaleista otetaan talteen uuteaineita erityisesti lig- D naaneja sisältävät hakekappaleet hakekappaleiden keskinäiseen ominaispai- D 30 — noeroon perustuvalla menetelmällä, kuten puhaltamalla paineistettua kaasua puu- N hakkeeseen, joka kulkee — vastapäivään puuhakkeen kulkusuuntaan nähden tai upottamalla kuivat hakekappaleet veteen ja ottamalla talteen sedimentoituneet ha- kekappaleet.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 5-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lig- naani otetaan talteen ylisuurista ja/tai ylipaksuista hakekappaleista uuttamalla.

12. Laitteisto uuteaineita sisältävien hakekappaleiden rikastamiseksi patenttivaa- timuksen 1 mukaisella menetelmällä hakekappalekasaan puuhakkeesta (10; 10a), jonka hakekappaleet omaavat tasaisen palakokojakauman ja/tai tasaisen paksuus- jakauman, johon laitteistoon kuuluu varasto, jossa on tasaisen palakokojakauman ja paksuusjakauman omaavaa puuhaketta (10; 10a), tunnettu siitä, että laitteistoon kuuluu lisäksi kiihdytyslaite (20) kiihdytetyn ja homogeenisen puuhakevirran (11) aikaansaa- — miseksi, erotusväline (30), joka on sovitettu erottamaan puuhakkeen syöttövirran (12) sisältämät hakekappaleet joukoksi erilaisia puuhakkeen lähtövirtoja (14), jotka läh- tövirrat perustuvat mainitun puuhakkeen syöttövirran (12) sisältämien hakekappa- leiden ominaispainoeroihin tai syöttövirran (12) sisältämien hakekappaleiden muo- — toeroihin, siten että - uuteaineita 0,5 p %-10 p-% sisältävät, ominaispainoltaan painavammat syöttövir- ran (12) hakekappaleet siirtyvät pääosin vähintään yhteen ensimmäiseen lähtövir- taan (14; 14c), joka kulkee vähintään yhteen ensimmäiseen hakekappalekasaan (40; 402) pitkin vähintään yhtä ensimmäistä kulkureittiä ja uuteaineita alle 0,5 p-% sisältävät, ominaispainoltaan keveämmät syöttövirran hakekappaleet siirtyvät pääosin vähintään yhteen toiseen lähtövirtaan (14a, 14b), joka kulkee vähintään yhteen toiseen hakekappalekasaan (40) pitkin vähintään yhtä W toista kulkureittiä , jolloin

N N toiset hakekappalekasat (40) sijaitsevat lähtövirtojen (14) keskimääräisellä S 25 — kulkureitillä ennen ensimmäisiä hakekappalekasoja (40).

S z n

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsit- O tää 3 > joukon hakekappalekasoja (40) erotusvälineen (30) lähtövirtojen (14) vastaan- — ottamiseksi, jolloin hakekappalekasat (40) käsittävät vähintään yhden ensimmäisen hakekappalekasan (40) keveämmistä syöttö- virran (12) hakekappaleista peräisin olevien lähtövirran /lähtövirtojen vastaanotta- miseksi, vähintään yhden toisen hakekappalekasan (40) raskaammista syöttövirran (12) hakekappaleista peräisin olevien lähtövirran /lähtövirtojen vastaanottamiseksi, jolloin kaikki toiset hakekappalekasat (40) sijaitsevat lähtövirtojen (14) keski- määräisellä kulkureitillä ennen ensimmäisiä hakekappalekasoja (40).

14. Patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että erotus- väline (30), käsittää puuhakkeen syöttövirran (12) virtaussuuntaan (K2) nähden — poikkisuuntaisesti kulmaan asennetun törmäystason (30a), syöttövirran (12) hake- kappaleiden kimmottamiseksi törmäystason (30a) pinnasta sellaisessa suunnassa (K3), joka riippuu mainitun puuhakkeen syöttövirran (12) sisältämien hakekappalei- den ominaispainosta.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto käsit- — tää lisäksi vähintään yhden ensimmäisen lokerikon (40; 402) ja vähintään yhden toisen lokerikon (4: 401), jotka lokerikot (492, 401) on asetettu erotusvälineeseen nähden siten, että uuteaineita 0,5 p-10 % sisältävät, ominaispainoltaan painavammat syöttövir- ran (12) hakekappaleet kimpoavat törmäystason pinnasta ja lentävät suuremman — kineettisen energiansa perusteella pääosin vähintään yhteen ensimmäiseen lähtö- virtaan (14; 14c), joka kulkee vähintään yhden ensimmäisen lokerikon (40; 402) ha- kekappalekasaan, vastaavaa ensimmäistä kulkureittiä pitkin ja N uuteaineita alle 0,5 p-% sisältävät, ominaispainoltaan keveämmät hakekap- N paleet kimpoavat törmäystason (30a) pinnasta ja lentävät pienemmän kineettisen N 25 energiansa perusteella pääosin vähintään yhteen toiseen lähtövirtaan (14; 14a, S 14b), joka kulkee vähintään yhden toisen lokerikon (40;401) hakekappalekasaan I vastaavaa toista kulkureittiä pitkin, jolloin kaikki toiset lokerikot (40;401) sijaitsevat = lähtövirtojen (14) keskimääräisellä kulkureitillä ennen ensimmäisiä lokerikkoja (40;

O 2 402). D 30 16. Jonkin patenttivaatimuksen 12-15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ha- N kekappalekasa sijaitsee lokerikossa, joka muodostuu keräyspohjasta, johon liittyvät ylöspäin ulottuvat reunat.

17. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto kä- sittää lisäksi sahausvälineet ja pilkkomisvälineet ja/tai jyrsintävälineet jotka on sovi- tettu haketetun puuhakkeen (10;10c) muodostamiseksi sahaamalla ensin puun run- gosta, oksan kohdalta puukiekkoja ja pilkkomalla sitten nämä puukiekot ja/tai jyrsi- mällä puun rungosta, oksan kohdalta, puukiekkoja.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että sahausväli- neellä ja/tai jyrsintävälineellä sahatun ja/tai jyrsityn puukiekon läpimitta on 1-4 cm.

N

N

O

N

N <Q

NN

O

I a a

O

O

LO o

O

N