FI128540B - Palosuojattu talotekniikkakotelo - Google Patents

Abstract

Hakemus kohdistuu erään suoritusmuodon mukaiseen palosuojattuun talotekniikkakoteloon (100) ainakin yhden kaapelin, putken tai mittalaitteen suojaamiseksi. Kotelo käsittää pohjaosan (101), sähkökansiosan (102) ja peitekannen (103). Pohjaosa on muodostettu asennusalustaa vasten asennettavasta taso-osasta (127), ja ensimmäisestä ja toisesta laitaosasta (128a, 128b). Sähkökansiosa kiinnitetään pohjaosaan kotelomaisen palosuojatun tilan muodostamiseksi. Peitekansi on tarkoitettu peittämään pohja- ja sähkökansiosat. Toisen laitaosan (128b) yhteyteen on muodostettu peitekannen kiinnitystaso (131b), johon peitekansi kiinnitetään kiinnitysvälineellä (109).

Description

PALOSUOJATTU TALOTEKNIIKKAKOTELO Tekniikan ala Hakemus kohdistuu yleisesti palosuojattuun talotekniikkakoteloon. Tausta Sähkölaitteiden ja erilaisten sähköisten järjestelmien lisääntymisen myötä teol- lisuuteen ja talotekniikkaan on sähkökaapeleiden aiheuttama tulipaloriski kas- vanut merkittävästi. Tyypillisesti kaapeloinnit kulkevat rakennusten kerroksien ja huoneiden läpi, jolloin kaapelit muodostavat koko rakennuksen mittaisen yh- teyden. — Kiinteistöissä ja muissa rakennuksissa kaapelit ovat tyypillisesti päällystetty muovilla ja tulipalon sattuessa tuli leviää helposti niitä pitkin eri osiin kiinteistöä. Tästä syystä johtuen kehitetty kaapelikoteloita (-kanavia), joissa kaapelit ovat suojattu erillisellä paloa eristävällä palosuojatulla tilalla, johon kaapelit voidaan asentaa. Koteloiden palosuojaus on toteutettava siten, että tulipalon sattuessa — palosuojatussa kotelossa sen sisäinen lämpötilannousu saa paloturvallisuus- määräyksien mukaisesti olla enintään 180*C, kun tulipalo on kestänyt 30 mi- nuuttia ja lämpötila kotelon ulkopuolella on korkeintaan 850°C. Ongelmana nykyisissä ratkaisuissa on niiden asennuksen vaatima tarkkuus, ettei näkyviä pintaosia naarmuteta tai muulla tavoin vioiteta, jonka seuraukse- na asennustyö hidastuu. N Lisäksi ongelmana on niiden paino, jonka seurauksena ne ovat vaikeasti N asennettavia, jonka seurauksena asennustyö hidastuu edelleen. Asennustyön S hidastuminen tyypillisesti nostaa asennustyön hintaa. 00 z Lisäksi ongelmana on nykyisten ratkaisujen pituus, koska lyhyiden Osa kana- a 25 — vista on lyhyitä, jolloin kanavien päittäisliitosten kohdassa tulee toteuttaa tark- 2 kuutta vaativa työvaihe, palomassaus. Tämä nostaa asennustyön hintaa ja

N O näin ollen kokonaisuuden asennuskustannuksia.

O N Painavia kanavatuotteita ei voi hyödyntää esim. kulkuneuvoissa kuten laivat, junat, yms.

Eräs kaapelien palosuojaamiseen tarkoitettu kotelorakenne on esitetty hyödyl- lisyysmallissa DE 8219766 U1. Yhteenveto Keksinnön eräänä tavoitteena on poistaa tunnettujen ratkaisujen ongelmia ja muodostaa edullinen, modulaarinen ja palosuojamääräykset täyttävä palosuo- jattu talotekniikkakotelo, joka mahdollistaa koteloiden tunnettuja ratkaisuja va- paamman asentamisen työmaalla kotelorakenteen päälle tulevan visuaalisesti tyylikkään erillisen suojakuoren ansiosta. Keksinnön eräs tavoite saavutetaan itsenäisen vaatimuksen mukaisella palo- — suojatulla talotekniikkakotelolla. Erään suoritusmuodon mukainen ainakin yhden kaapelin, putken tai mittalait- teen suojaamiseen tarkoitettu palosuojattu talotekniikkakotelo käsittää pohja- osan, sähkökansiosan ja peitekannen. Pohjaosa on muodostettu asennusalus- taa vasten asennettavasta taso-osasta, ja ensimmäisestä ja toisesta laitaosas- ta Sähkökansiosa kiinnitetään pohjaosaan kotelomaisen palosuojatun tilan muodostamiseksi. Peitekansi on tarkoitettu peittämään pohja- ja sähkökansi- osat. Toisen laitaosan yhteyteen on muodostettu peitekannen kiinnitystaso, jo- hon peitekansi kiinnitetään kiinnitysvälineellä. Muita suoritusmuotoja on esitetty epäitsenäisissä vaatimuksissa. — Kuvien lyhyt selitys Keksinnön suoritusmuotoja esitetään tarkemmin viitaten seuraaviin kuviin:

O O fig. 1a esittää suljetun talotekniikkakotelon poikkileikkauksen K fig. 1b esittää edellisen kuvan mukaisen avatun kotelon poikkileikkauksen 2 peitekansi ja -lista irrotettuna © 25 fig. 1c esittää fig. 1a mukaisen avatun kotelon peitekansi ja -lista irrotettu- z na 3 fig. 1d esittää fig. 1a mukaisen talotekniikkakotelon räjäytyspoikkileikkauk- io sen fig. 1e esittää fig. 1a mukaisen suljetun talotekniikkakotelon N 30 fig. 2a esittää suljetun palosuojaamattomalla tilalla varustetun talotekniik- kakotelon poikkileikkauksen fig. 2b esittää edellisen kuvan mukaisen kotelon räjäytyspoikkileikkauksenfig. 2c esittää toisen suljetun palosuojaamattomaan tilaan asennetuilla put- kieristeillä varustetun kotelon räjäytyspoikkileikkauksen Kuvien yksityiskohtainen selitys Fig. 1a—1e esittävät palosuojatun talotekniikkakotelon 100, joka on tarkoitettu — ainakin yhden kaapelin, putken tai mittalaitteen suojaamiseksi.

Putki voi olla esimerkiksi käyttövesi-, viemäri-, ilmanvaihto- tai suojaputki. Kaa- peli voi olla esimerkiksi tietoliikenne- tai sähkökaapeli. Mittalaite voi olla esi- merkiksi vesimittari tai virtausanturi.

Talotekniikkakotelo 100 käsittää vähintään yhden pohjaosan 101, vähintään — yhden sähkökansiosan 102, peitekannen 103, vähintään yhden sähkökansi- osan 102 kiinnitysvälineen 108 ja vähintään yhden peitekannen 103 kiinnitys- välineen 109. Talotekniikkakotelo 100 voi käsittää myös peitehatun 110. Lisäk- si palosuojattu talotekniikkakotelo käsittää palosuojaeristeet 122, 105a, 105b sekä kannakointilevyn 106. Lisäksi talotekniikkakotelo 100 voi käsittää peitelis- tan 104.

Pohjaosa 101 on valmistettu teräslevystä, joka voi sisältää sähkö- tai kuuma- sinkkipinnoitteen. Teräslevyn ainevahvuus on esimerkiksi 0,5-2 mm. Pohjaosa 101 voi olla maalattu, mutta maalauksesta ei ole hyötyä ulkonäön vuoksi, kos- ka pohjaosa jää peitekannen 103 ja peitelistan 104 peittämäksi.

Pohjaosaan 101 on muodostettu taso-osa 127, joka on tyypillisesti asennus- alustaa vasten. Asennusalusta on tyypillisesti esimerkiksi katto, seinä tai muu tasomainen pintarakenne. Taso-osaan 127 on muodostettu laitaosat 128a, N 128b esimerkiksi taivuttamalla. Laitaosat 128a, 128b ovat olennaisesti kohti- N suoraan taso-osaan 127 nähden esimerkiksi fig. 1b mukaisesti, tai taso-osan S 25 127 ja laitaosan 128a, 128b välinen kulma voi olla alle tai yli 90 astetta. 00

O I Pohjaosan 101 laitaosiin 128a, 1280 on muodostettu sähkökansiosan 102 & kiinnitystasot 129a, 129b, jotka voivat olla kuvanmukaisesti olennaisesti taso- 2 osan 127 suuntaiset tai vaihtoehtoisesti laitaosan 128a, 128b ja kiinnitystason

N O 129a, 129b välinen kulma voi olla yli tai alle 90 astetta. Kiinnitystasoissa 129a, > 30 129b voi olla reikiä tai aukkoja kiinnitysvälineitä 108 varten. Kiinnitystasoon 129a, 129b voi olla muodostettu nosto-osat 130a, 130b, joilla mahdollistetaan peitekannen kiinnitystasojen 131a, 131b, jotka ovat muodos-

tettu nosto-osiin 130a, 130b, ja kiinnitystasojen 129a, 129b välinen korkeus- ero. Peitekannen 103 kiinnitystaso 131a, 131b on olennaisesti ylempänä kuin sähkökansiosan kiinnitystasot 129a, 129b. Korkeusero mahdollistaa sähkö- kansiosan 102 paremman lukittumisen ja ohjautumisen paikoilleen pohjaosaan

101. Peitekannen 103 kiinnitystaso 131a, 131b voi olla olennaisesti saman- suuntainen tai erisuuntainen taso-osaan 127 nähden. Kiinnitystason 131a, 131b ja kiinnitystason 129a, 129b välillä voi olla nosto-osat 130a, 130b, joiden tehtävänä on muodostaa korkeusero kiinnitystasojen 129a, 129b, 131a, 131b välille. Nosto-osat 130a, 130b voivat olla kohtisuoraan taso-osaan 127 näh- den. Sähkökansiosa 102 on valmistettu teräslevystä, joka voi sisältää sähkö- tai kuumasinkkipinnoitteen. Kansiosa 102 voi olla maalattu, mutta maalauksesta ei ole hyötyä ulkonäön vuoksi, koska kansiosa 102 jää peitekannen 103 ja pei- telistan 104 peittämäksi. Sähkökansiosan 102 teräslevyn ainevahvuus on esi- — merkiksi 0,5-2 mm. Sähkökansiosassa 102 on vaakaosa 123, joka on muodostettu vähintään yh- destä tasomaisesta osasta. Vaakaosa 123 voi käsittää myös useampia ta- somaisia pintoja, jotka ovat valmistettu esimerkiksi taivuttamalla. Sähkökansi- osan 102 vaakaosaan 123 on muodostettu pystyosat 124a, 124b, jotka ovat — tavanomaisesti pystysuoraan. Pystyosan 124a, 124b ja vaakaosan 123 välinen kulma voi olla myös yli tai 90 astetta. Sähkökansiosa 102 käsittää kiinnitystaivutukset 125a, 125b, jotka ovat muo- dostettu pystyosiin 124a,124b ja joiden lävitse sähkökansiosa 102 kiinnitetään pohjaosaan 101 kiinnitysvälineillä 108. Kiinnitysväline 108 kiinnittyy pohjaosan N 25 101 kiinnitystasoon 129a, 129b, jolloin sähkökansiosa 102 lukittuu paikoilleen. N Kiinnitysvälineen 108 kantaosa on kiinnitystaivutuksia 125a, 125b vasten. S Kiinnitystaivutuksissa 125a, 125b voi olla reikiä tai aukkoja kiinnitysvälineitä 2 108 varten.

I & Sähkökansiosa 102 kiinnitystaivutuksiin 125a, 125b voi olla muodostettu jäy- 2 30 — kisteosat 126a, 126b, joiden tehtävä on jäykistää sähkökansiosaa 102 sekä io estää lämmön ja tulen pääsy kotelon 100 sisätilaan. Jäykisteen 126a, 126b > mitta on esimerkiksi 3-20 mm. Jäykisteosa 126a, 126b voi olla esimerkiksi kohtisuoraan kiinnitystaivutukseen 125a, 125b nähden tai niiden välinen kulma voi olla alle tai yli 90 astetta.

Pohjaosa 101 ja sähkökansiosa 102 muodostavat kotelomaisen rakenteen nii- den ollessa sovitettuina toisiinsa. Pohjaosan 101 ja sähkökansiosan 102 sisä- pinnalla on eristeet 105a, 105b, 107, 122, jotka ovat esimerkiksi kipsilevyä, vil- laa, magnesiittilevyä, palosuojalevyä tai muuta materiaalia, joka estää läm- 5 —mönsiirtymistä ja toimivat paloeristeenä. Eristeiden 105a, 105b, 107, 122 pak- suus on esimerkiksi 5-80 mm. Eristeet 105a, 105b, 107, 122 voivat olla muo- dostettu myös useammasta kerroksesta. Eristeet 105a, 105b, 107, 122 voivat käsittää myös useampia materiaaleja, esimerkiksi villan ja kipsilevyn yhdistel- män. Eristeissä 105a, 105b, 107, 122 voi olla uria ja lovia lämmön siirtymisen — estämiseksi. Eristeet 105a, 105b, 107, 122 voidaan kiinnittää pohjaosaan 101 ja sähkökansiosaan 102 esimerkiksi liimalla tai mekaanisilla klipseillä. Eristeiden 105a, 105b, 122 väliset liitokset voivat olla kuvista poiketen jiiriliitok- sella, jolloin eristeiden 105a, 105b, 122 päissä on 45 asteet viisteet. Eriste 107 on olennaisesti vaakaosaa 123 vasten. Eristeen 107 ja vaakaosan 123 välille voi jäädä ilmarako urien tai lovien ansioista, joita ei esitetä kuvissa, tai vaakaosan 123 ollessa muodostettuina useista tasopinnoista, jolloin vaa- kaosa 123 ei ole täysin suora. Eriste 107 voi olla sovitettuna sähkökansiosaan 102 niin, että eriste 107 on pu- ristussovitteella pystyosien 124a, 124b välissä. Pystyosissa 124a, 124b voi ol- la kiinnitysklipsejä, joilla estetään eristeen 107 irtoaminen sähkökansiosasta

102. Kiinnitysklipsi on muodostettu pystyosaan 124a, 124b esimerkiksi leik- kaamalla materiaalia pystyosista 124a, 124b pois. Kiinnitysklipsi käännetään eristeen 107 sisään tai pintaan työkalulla esimerkiksi ruuvimeisselillä. o Eristeet 105a, 105b ovat olennaisesti laitaosia 128a, 128b vasten. Eriste 122 S 25 on olennaisesti taso-osaa 127 vasten. Eristeiden 105a, 105b, 122 kiinnitys N pohjaosaan 101 tapahtuu liimalla tai kiinnitysklipseillä. Eriste 122 voi olla ku- © vanmukaisesti eristeitä 105a, 105b vasten tai vaihtoehtoisesti laitaosia 128a, I 128b vasten, jolloin eristeet 105a, 105b ovat eristettä 122 vasten. Eristeiden & 122, 105a, 1050 väliset liitokset voidaan toteuttaa myös jiiriliitoksilla.

O & 30 — Eristeessä 105a, 105b voi olla uria tai lovia lämmön siirtymisen estämiseksi ko- = telon 100 sisätilaan. Urat sijaitsevat eristeen 105a, 105b ja laitaosan 128a, N 128b välisellä pinnalla.

Kannakointilevy 106 koostuu kiinnitystaso-osasta 137, johon on muodostettu tukiosat 120, 121. Kannakointilevy 106 on kiinnitetty eristettä 122 vasten esi- merkiksi liimalla tai kiinnitysklipseillä. Tukiosien 120, 121 tehtävänä on tukea eristeitä 105a, 105b sekä estää lämmön pääsy eristeiden 105a, 105b välisistä raoista kotelon 100 sisätilaan. Tukiosien 120, 121 sekä eristeiden 105a, 105b välissä voi olla tiiviste- tai limamassaa.

Kannakointilevyyn 106 voi olla muodostettu vähintään yksi kiinnityspiste 118 kaapelia, putkea tai mittalaitetta varten. Kiinnityspisteet 118 sijaitsevat kiinni- tystaso-osassa 137 tai/ja ainakin yhdessä tukiosassa 120, 121.

—Kannakointilevyn 106 kiinnitystaso-osassa 137 sekä pohjan 101 taso-osassa 127 voi olla reikiä tai aukkoja palosuojatun talotekniikkakotelon 100 kiinnittä- miseksi asennusalustaan.

Palosuojattu talotekniikkakotelo 100 viimeistellään peitekannen 103 sekä pei- telistan 104 avulla. Peitekansi 103 ja peitelista 104 ovat valmistettu teräslevys- tä, joka voi olla pinnoitettu sinkkikerroksella. Peitekansi 103 ja peitelista 104 pinnoitetaan lisäksi esimerkiksi pulveri- tai märkämaalilla, tai muulla pinnoit- teella. Teräslevy voi olla pinnoitettu esimerkiksi polyesteripinnoitteella ennen osien 103, 104 valmistusta. Teräslevy voi olla myös ruostumatonta- tai hapon- kestävää teräslevyä. Levyn ainevahvuus on esimerkiksi 0,5-2 mm.

Peitekansi 103 käsittää vähintään yhden vaakapinnan 111. Vaakapintoja 111 voi olla useita kuvan mukaisesti, jolloin ne muodostavat monikulmaisen pinta- osan. Vaakapinta 111 voi olla myös kokonaan taso-osan 127 suuntainen. Vaakapinta 111 voi olla muodoltaan kaareva. Vaakapinnassa 111 on vähin- o tään yksi reikä kiinnitysvälineen 109 asentamiseksi, ja peitehatun tai -nastan < 25 110 kiinnittämiseksi peitekanteen 103.

NN 2 Peitekannen 103 vaakapintaan 111 on muodostettu sivuosa 115, joka voi olla © olennaisesti kohtisuoraan taso-osaan 127 nähden. Sivuosan 115 ja taso-osan E 127 välinen kulma voi olla myös joko olennaisesti alle tai yli 90 astetta. Sivu- 3 osassa 115 on vähintään yksi reikä kiinnitysvälineen 109 asentamiseksi sekä N 30 — peitehatun 110 kiinnittämiseksi peitekanteen 103.

0 N Peitekansi 103 käsittää lisäksi sivun 116, joka on muodostettu sivuosaan 115, sekä sivuosaan 115 muodostetun kiinnityspinnan 117, jossa voi olla vähintään yksi reikä helpottamaan kiinnitysvälineen 109 asentamista. Sivu 116 mitoite-

taan niin, että kiinnitystaso 131a mahtuu peitekannen 103 sisään. Mitoitus voi- daan tehdä niin, että kiinnitystason 131a pääty osuu sivuosaan 115 tukien sitä.

Peitekansi 103 käsittää lisäksi vaakapintaan 111 muodostetun lyhyemmän si- vuosan 112, johon on muodostettu kiinnityspinta 113, jossa voi olla vähintään —yksi reikä helpottamaan kiinnitysvälineen 109 asentamista. Peitekanteen 103 voi sisältyä jäykiste 114, jonka tarkoitus on jäykistää peitekantta 103 sekä pi- tämään peitekannen 103 lyhyempi sivuosa 112 sekä peitelistan 104 pystysivu 132 samassa linjassa.

Peitelistaa 104 käytetään silloin, jos talotekniikkakotelo 100 asennetaan esi- — merkiksi keskelle seinää, kattoa tai muuta asennusalustaa, ja jolloin molemmat sivut ovat näkyvissä. Peitekansi 103 peittää vasemman puolen ja peitelistan 104 avulla peitetään oikeanpuoleinen sivu.

Peitelista 104 käsittää pystysivun 132, joka voi olla olennaisesti samansuun- tainen peitekannen 103 lyhyemmän sivuosan 112 kanssa. Peitelistan 104 pys- — tysivuun 132 on muodostettu vaakasivu 135 sekä kiinnityspinta 133, jonka lä- vitse kiinnitysväline 109 kiinnitetään. Apusivu 134, joka on muodostettu kiinni- tyspintaan 133, helpottaa peitelistan 104 asentamista estäen peitelistan 104 ir- toamista pohjaosasta 101. Vaakasivuun 135 on muodostetun kiinnityspinnan 136 avulla peitelista 104 kiinnitetään pohjaosaan 101.

— Kiinnityspinnassa 136 voi olla kuvasta poiketen vähintään yksi reikä, jonka lä- vitse kiinnitysväline voidaan kiinnittää pohjaosan 101 laitaosaan 128b. Pysty- sivussa 132 voi olla vähintään yksi reikä kiinnitysvälineen asentamista varten sekä peitehatun kiinnittämiseksi pystysivuun 132. Kiinnitysväline sekä peite- o hattu voivat olla samanlaisia kuin kuvissa esiintyvät kiinnitysvälineet 108, 109 < 25 ja peitehatut 110.

NN 2 Pohjaosassa 101 voi olla kiinnityspisteet vähintään yhdelle putkelle, kaapelille © tai mittalaitteelle laitaosissa 128a, 129a, jolloin pohjaosan 101 ja peitelistan z 104 sekä pohjaosan 101 sekä peitekannen 103 välille muodostuu koteloitu tila, 3 jota ei ole paloeristetty. Kiinnityspisteet ovat pohjaosan 101 ulkopuolella, johon N 30 —eiole asennettu eristettä 105a, 105b.

0 N Sähkökansiosan 102 tasopinnassa 123 voi olla vähintään yksi kiinnityspiste vähintään yhdelle putkelle, kaapelille tai mittalaitteelle, jolloin peitekannen 103ja sähkökansiosan 102 välille jää koteloitu tila, jossa ei ole paloeristettä. Kiinni- tyspisteet ovat kansiosan 102 ulkopuolella, jossa ei ole eristettä 107.

Kiinnitysväline 108, 109 voi olla esimerkiksi poraruuvi, jonka kantaosa asettuu teräslevyä vasten. Poraruuvissa voi olla porakärki ja sen halkaisija voi vaihdel- la esimerkiksi 3-8 mm välillä. Ruuvin materiaali on esimerkiksi terästä, joka voi olla sinkitty, tai ruostumatonta terästä.

Kiinnitysväline 109 voi olla esimerkiksi yleisruuvi tai poraruuvi, jonka kantaosa tukeutuu kuvista poiketen vaakapintaa 111 vasten. Ruuvin kantaosa voi olla kartio, jolloin vaakapintaan 111 on muodostettu muovaus, jonka avulla ruuvin — kantaosa istuu vaakapinnan 111 tasolle, ja jonka ruuvin kantaosan voidaan peittää peitenastalla 110, joka kiinnitetään kiinnitysvälineeseen 109.

Kotelon mitat voivat vaihdella leveys-, korkeus- sekä pituussuunnassa. Fig. 2a-2b esittävät palosuojatun talotekniikkakotelon 200, joka on tarkoitettu ainakin yhden kaapelin, putken tai mittalaitteen suojaamiseksi. Palosuojatussa — talotekniikkakotelossa 200 on lisäksi palosuojaamaton tila esimerkiksi putkille tai halogeenivapaille kaapeleille.

Putki voi olla esimerkiksi käyttövesi-, viemäri-, ilmanvaihto- tai suojaputki. Kaa- peli voi olla esimerkiksi tietoliikenne- tai sähkökaapeli. Mittalaite voi olla esi- merkiksi vesimittari tai virtausanturi.

Talotekniikkakotelo 200 käsittää vähintään yhden pohjaosan 201, vähintään yhden sähkökansiosan 202, peitekannen 203, vähintään yhden sähkökansi- osan kiinnitysvälineen 208, vähintään yhden peitekannen 203 kiinnitysvälineen N 209. Talotekniikkakotelo 200 voi käsittää myös peitehatun 210. Lisäksi palo- N suojattu talotekniikkakotelo 200 käsittää palosuojaeristeet 222, 205a, 205b se- S 25 kä kannakointilevyn 219. Talotekniikkakotelo 200 käsittää lisäksi putkipohja- 2 osan 241. Lisäksi talotekniikkakotelo 200 voi käsittää peitelistan 204.

I & Pohjaosa 201 on valmistettu teräslevystä, joka voi sisältää sähkö- tai kuuma- 2 sinkkipinnoitteen. Teräslevyn ainevahvuus on esimerkiksi 0,5-2 mm. Pohjaosa

N O 201 voi olla maalattu, mutta maalauksesta ei ole hyötyä ulkonäön vuoksi, kos- > 30 ka pohjaosa 201 jää peitekannen 203 ja peitelistan 204 peittämäksi. Pohjaosaan 201 on muodostettu taso-osa 227, joka on tyypillisesti asennus- alustaa vasten. Asennusalusta on tyypillisesti esimerkiksi katto, seinä tai muutasomainen pintarakenne. Taso-osaan 227 on muodostettu laitaosat 228a, 228b esimerkiksi taivuttamalla. Laitaosat 228a, 228b ovat olennaisesti kohti- suoraan taso-osaan 227 nähden fig. 2b mukaisesti, tai taso-osan 227 ja laita- osan 228a, 228b välinen kulma voi olla alle tai yli 90 astetta.

Pohjaosan 201 laitaosiin 228a, 228b on muodostettu sähkökansiosan 202 kiinnitystasot 229a, 229b, jotka voivat olla kuvanmukaisesti olennaisesti taso- osan 227 suuntaiset tai vaihtoehtoisesti laitaosan 228a, 228b ja kiinnitystason 229a, 229b välinen kulma voi olla yli tai alle 90 astetta. Kiinnitystasoissa 229a, 229b voi olla reikiä tai aukkoja kiinnitysvälineitä 208 varten.

— Kiinnitystasoon 229a, 229b voi olla muodostettu nosto-osat 230a, 230b, joilla mahdollistetaan peitekannen kiinnitystasojen 231a, 231b, jotka on muodostettu nosto-osiin 230a, 230b, ja kiinnitystasojen 229a, 229b välinen korkeusero. Pei- tekannen 203 kiinnitystaso 231a, 231b on olennaisesti ylempänä kuin sähkö- kansiosan 202 kiinnitystasot 229a, 229b. Korkeusero mahdollistaa sähkökan- — siosan 202 paremman lukittumisen ja ohjautumisen paikoilleen pohjaosaan

201. Peitekannen 203 kiinnitystaso 231a, 231b voi olla olennaisesti saman- suuntainen tai erisuuntainen taso-osaan 227 nähden. Kiinnitystason 231a, 231b ja kiinnitystason 229a, 229b välillä voi olla nosto-osat 230a, 230b, joiden tehtävänä on muodostaa korkeusero kiinnitystasojen 229a, 229b, 231a, 231b — välille. Nosto-osat 230a, 230b voivat olla kohtisuoraan taso-osaan 227 näh- den.

Sähkökansiosa 202 on valmistettu teräslevystä, joka voi sisältää sähkö- tai kuumasinkkipinnoitteen. Kansiosa 202 voi olla maalattu, mutta maalauksesta ei ole hyötyä ulkonäön vuoksi, koska kansiosa 202 jää peitekannen 203 ja pei- N 25 — telistan 204 peittämäksi. Sähkökansiosan 202 teräslevyn ainevahvuus on esi- N merkiksi 0,5-2 mm.

S © Sähkökansiosassa 202 on vaakaosa 223, joka on muodostettu vähintään yh- I destä tasomaisesta osasta. Vaakaosa 223 voi käsittää myös useampia ta- & somaisia pintoja, jotka ovat valmistettu esimerkiksi taivuttamalla. Sähkökansi- 2 30 osan 202 vaakaosaan 223 on muodostettu pystyosat 224a, 224b, jotka ovat io tavanomaisesti pystysuoraan. Pystyosan 224a, 224b ja vaakaosan 223 välinen > kulma voi olla myös yli tai 90 astetta. Sähkökansiosa 202 käsittää kiinnitystaivutukset 225a, 225b, jotka ovat muo- dostettu pystyosiin 224a,224b ja joiden lävitse sähkökansiosa 202 kiinnitetäänpohjaosaan 201 kiinnitysvälineillä 208. Kiinnitysväline 208 kiinnittyy pohjaosan 201 kiinnitystasoon 229a, 229b, jolloin sähkökansiosa 202 lukittuu paikoilleen.

Kiinnitysvälineen 208 kantaosa on kiinnitystaivutuksia 225a, 225b vasten.

Kiinnitystaivutuksissa 225a, 225b voi olla reikiä tai aukkoja kiinnitysvälineitä 208 varten.

Sähkökansiosan 202 kiinnitystaivutuksiin 225a, 225b voi olla muodostettu jäy- kisteosat 226a, 226b, joiden tehtävä on jäykistää sähkökansiosaa 202 sekä estää lämmön ja tulen pääsy kotelon 100 sisätilaan.

Jäykisteosan 226a, 226b mitta on esimerkiksi 3-20 mm.

Jäykisteosa 226a, 226b voi olla esimerkiksi — kohtisuoraan kiinnitystaivutukseen 225a, 225b nähden tai niiden välinen kulma voi olla alle tai yli 90 astetta.

Pystyosien 224a, 224b ja kiinnitystaivutuksien 225a, 225b välille voi olla muo- dostettu pyöristys tai viiste 238a, 238b, jotka helpottavat sähkökansiosan 202 asennusta ohjaten kansiosan 202 eristeiden 205a, 205b välille.

Pyöristyksen 238a, 238b suuruus on esimerkiksi 2-10 mm ja viisteen 238a, 238b mitta 2- 10 mm.

Pyöristys 238a, 238b on suurempi kuin valmistusteknisesti syntyvä pyö- ristys, jonka määrittää esimerkiksi särmäyskoneen terät.

Putkipohjaosa 241 on valmistettu teräslevystä, jonka ainevahvuus on esimer- kiksi 05—-2 mm.

Teräslevy voi olla pinnoitettu esimerkiksi kuuma- tai säh- — kösinkkikerroksella.

Materiaali voi olla myös ruostumatonta- tai haponkestävää terästä.

Putkipohjaosa 241 voi olla pinnoitettu lisäksi muulla pinnoitteella esi- merkiksi pulverimaalilla tai muulla vastaavalla pinnoitteella tai kalvolla.

Putkipohjaosassa 241 on taso-osa 244, joka on asennusalustaa vasten, ja jos- o sa taso-osassa 244 voi olla reikiä tai aukkoja putkipohjaosan 241 kiinnittä- S 25 — miseksi asennusalustaan.

Nn 2 Lisäksi putkipohjaosan 241 taso-osaan 244 on muodostettu laitaosa 242a, jo- © ka on taivutettu niin, että laitaosan 242a ja taso-osan 244 välinen kulma on alle E 90 astetta.

Laitaosassa 242a voi olla vähintään yksi reikä helpottamaan kiinni- 3 tysvälineen 209 asentamista.

Laitaosa 242a voi olla myös kohtisuorassa taso- N 30 — osaan 244 nähden, mutta tällöin kiinnitysvälineen 209 kiinnittäminen on hanka- = lampaa.

Lisäksi putkipohjaosan 241 taso-osaan 244 voi olla muodostettu laitaosa 242b, joka on edullisesti samansuuntainen kuin laitaosa 228a. Laitaosa 242b voi- daan taivuttaa myös yli- tai alikulmaan.

Putkipohjaosassa 241 voi olla vähintään yksi kiinnityspiste 243 putkea, kaape- lia, mittalaitetta tai edellä mainittujen kiinnittämiseksi tarvittavia apuvälineitä varten. Apuväline voi olla esimerkiksi putkikannake tai kaapelipidin. Putkipoh- jaosa 241 voi sisältää myös kiinnitysvälineitä, kuten niittimutterin tai kierrerei- än.

Pohjaosa 201 ja sähkökansiosa 202 muodostavat kotelomaisen rakenteen nii- den ollessa sovitettuina toisiinsa. Pohjaosan 201 ja sähkökansiosan 202 sisä- pinnalla on eristeet 205a, 205b, 207, 222, jotka ovat esimerkiksi kipsilevyä, vil- laa, magnesiittilevyä, palosuojalevyä tai muuta materiaalia, joka estää läm- mönsiirtymistä. Eristeen 205a, 205b, 207, 222 paksuus on esimerkiksi 5—80 mm. Eristeet 205a, 205b, 207, 222 voivat olla muodostettu myös useammasta — kerroksesta. Eristeet 205a, 205b, 207, 222 voivat käsittää myös useampia ma- teriaaleja esimerkiksi villan ja kipsilevyn yhdistelmän. Eristeissä 205a, 205b, 207, 222 voi olla uria ja lovia lämmön siirtymisen estämiseksi. Eristeet 205a, 205b, 207, 222 voidaan kiinnittää pohjaosaan 201 ja sähkökansiosaan 202 esimerkiksi liimalla tai mekaanisilla klipseillä.

— Eristeen välisen liitokset voivat olla jiiriliitoksella kuten kuvassa 2a eristeet 205a, 222, 205b toisiinsa liitettyinä on. Eristeet 205a, 205b, 222 voivat olla myös päittäisliitoksilla kuten kuvissa fig. 1a—1e on esitetty.

Sähkökansiosan 202 eristeessä 207 voi olla lisäosa 239, joka on muodostettu o samasta materiaalista kuin 207 eli niiden välillä ei ole liitosta. Lisäosa 239 voi- < 25 daan muodostaa tarvittaessa myös erillisestä materiaalista, jolloin lisäosa 239 N on erillinen osa. Lisäosan 239 nurkissa voi olla viisteet tai pyöristykset 240 tii- © vistämään saumaa. Eristeissa 205a, 205b voi olla pyöristystä tai viistettä 240 I vastaava pyöristys tai viiste, jolloin eristeet 207, 205a, 205b asettuvat toisiaan E vasten saumattomasti. Lisäosa 239 asettuu eristeiden 205a, 205b väliin säh- 8 30 — kökansiosan 202 ollessa asennettuna pohjaosaan 201 kiinni.

LO = Eriste 207 on olennaisesti vaakaosaa 223 vasten. Eristeen 207 ja vaakaosan N 223 välille voi jäädä ilmarako urien tai lovien ansioista, joita ei esitetä kuvissa, tai vaakaosan 223 ollessa muodostettuina useista tasopinnoista, jolloin vaa- kaosa 223 ei ole täysin suora.

Eriste 207 voi olla sovitettuna sähkökansiosaan 202 niin, että eriste 207 on pu- ristussovitteella pystyosien 224a, 224b välissä. Pystyosissa 224a, 224b voi ol- la kiinnitysklipsejä, joilla estetään eristeen 207 irtoaminen sähkökansiosasta

202. — Kiinnitysklipsi on muodostettu pystyosaan 224a, 224b esimerkiksi leikkaamalla materiaalia pystyosista 224a, 224b pois. Kiinnitysklipsi käännetään eristeen 207 sisään tai pintaan työkalulla esimerkiksi ruuvimeisselillä. Eristeet 205a, 205b ovat olennaisesti laitaosia 228a, 228b vasten. Eriste 222 on olennaisesti taso-osaa 227 vasten. Eristeiden kiinnitys pohjaosaan 201 ta- — pahtuu liimalla tai kiinnitysklipseillä. Eriste 222 voi eristeitä 205a, 205b vasten tai vaihtoehtoisesti laitaosia 228a, 228b vasten, jolloin eristeet 205a, 205b ovat eristettä 222 vasten. Eristeiden 222, 205a, 2050 väliset liitokset voidaan toteut- taa myös jiiriliitoksilla kuvien mukaisesti. Eristeessä 205a, 205b voi olla uria tai lovia lämmön siirtymisen estämiseksi ko- — telon 200 sisätilaan. Urat sijaitsevat eristeen 205a, 205b ja laitaosan 228a, 228b välisellä pinnalla. Kannakointilevy 206 koostuu kiinnitystaso-osasta 137, johon on muodostettu tukiosat 220, 221. Kannakointilevy 206 on kiinnitetty eristettä 222 vasten esi- merkiksi liimalla tai kiinnitysklipseillä. Tukiosien 220, 221 tehtävänä on tukea — eristeitä 205a, 205b sekä estää lämmön pääsy eristeiden 205a, 205b, 222 vä- lisistä raoista kotelon 100 sisätilaan. Tukiosien 220, 221 sekä eristeiden 205a, 205b välissä voi olla tiiviste- tai limamassaa. o Kannakointilevyyn 206 voi olla muodostettu vähintään yksi kiinnityspiste 218 O kaapelia, putkea tai mittalaitetta varten. Kiinnityspisteet 218 sijaitsevat kiinni- K 25 — tystaso-osassa 237 tai/ja tukiosissa 220, 221.

O 2 Kannakointilevyn 206 kiinnitystaso-osassa 237 sekä pohjan taso-osassa 227 z voi olla reikiä tai aukkoja palosuojatun talotekniikkakotelon 200 kiinnittämiseksi - asennusalustaan.

S O Palosuojattu talotekniikkakotelo 200 viimeistellään peitekannen 203 sekä pei- > 30 — telistan 204 avulla. Peitekansi 203 ja peitelista 204 ovat valmistettu teräslevys- tä, joka voi olla pinnoitettu sinkkikerroksella. Peitekansi 203 ja peitelista 204 pinnoitetaan lisäksi esimerkiksi pulveri- tai märkämaalilla, tai muulla pinnoit-

teella.

Teräslevy voi olla pinniotettu esimerkiksi polyesteripinnoitteella ennen osien valmistusta.

Teräslevy voi olla myös ruostumatonta- tai haponkestävää teräslevyä.

Levyn ainevahvuus on esimerkiksi 0,5-2 mm.

Vaihtoehtoisesti koteloiden 100, 200 peitekannen ja -listan 103, 104, 203, 204 muodostama ulkokuori on mahdollista valmistaa rakenneaineisesta materiaa- lista, esim.

MDF- tai kipsilevystä.

Peitekansi 203 käsittää vähintään yhden vaakapinnan 211. Vaakapintoja 211 voi olla useita kuvien mukaisesti, jolloin ne muodostavat monikulmaisen pinta- osan.

Vaakapinta 211 voi olla myös kokonaan taso-osan 227 suuntainen.

Vaakapinta 211 voi olla muodoltaan kaareva.

Vaakapinnassa 211 on vähin- tään yksi reikä kiinnitysvälineen 209 asentamiseksi ja peitehatun tai -nastan 210 kiinnittämiseksi peitekanteen 203. Peitekannen 203 vaakapintaan 211 on muodostettu sivuosa 215, joka voi olla olennaisesti kohtisuoraan taso-osaan 227 nähden.

Sivuosan 215 ja taso-osan 227 välinen kulma voi olla myös joko olennaisesti alle tai yli 90 astetta.

Sivu- osassa 215 on vähintään yksi reikä kiinnitysvälineen 209 asentamiseksi sekä peitehatun 210 kiinnittämiseksi peitekanteen 203. Peitekansi 203 käsittää lisäksi sivun 216, joka on muodostettu sivuosaan 215, sekä sivuosaan 215 muodostetun kiinnityspinnan 217, jossa voi olla vähintään — yksi reikä helpottamaan kiinnitysvälineen 209 asentamista.

Sivu 216 mitoite- taan niin, että kiinnitystaso 231a mahtuu peitekannen 203 sisään.

Mitoitus voi- daan tehdä niin, että kiinnitystason 231a pääty osuu sivuosaan 215 tukien sitä. o Peitekansi 203 käsittää lisäksi vaakapintaan 211 muodostetun lyhyemmän si- O vuosan 212, johon on muodostettu kiinnityspinta 213. jossa voi olla vähintään K 25 — yksi reikä "helpottamaan kiinnitysvälineen 209 asentamista.

Peitekanteen 203 2 voi sisältyä jäykiste 214, jonka tarkoitus on jäykistää peitekantta 203 sekä pi- © tää peitekannen 203 lyhyempi sivuosa 212 sekä peitelistan 204 pystysivu 232 E samassa linjassa. 8 Peitelistaa 204 käytetään silloin, jos talotekniikkakotelo 200 asennetaan esi- o 30 — merkiksi keskelle seinää, kattoa tai muuta asennusalustaa, ja jolloin molemmat N sivut ovat näkyvissä.

Peitekansi 203 peittää vasemman puolen ja peitelistan 204 avulla peitetään oikeanpuoleinen sivu.

Peitelista 204 käsittää pystysivun 232, joka voi olla olennaisesti samansuun- tainen peitekannen 203 lyhyemmän sivuosan 212 kanssa. Peitelistan 204 pys- tysivuun 232 on muodostettu vaakasivu 235 sekä kiinnityspinta 233, jonka lä- vitse kiinnitysväline 209 kiinnitetään. Apusivu 234 helpottaa peitelistan 204 asentamista estäen peitelistan 204 irtoamista pohjaosasta 201. Vaakasivuun 235 muodostetun kiinnityspinnan 236 avulla peitelista 204 kiinnitetään pohja- osaan 201. Kiinnityspinnassa 236 voi olla kuvista poiketen vähintään yksi reikä, jonka lä- vitse kiinnitysväline voidaan kiinnittää pohjaosan 201 laitaosaan 228b. Pysty- — sivussa 232 voi olla vähintään yksi reikä kiinnitysvälineen asentamista varten sekä peitehatun kiinnittämiseksi pystysivuun 232. Kiinnitysväline sekä peite- hattu voivat olla samanlaisia kuin kuvissa esiintyvät kiinnitysvälineet 208, 209 ja peitehatut 210. Pohjaosassa 201 voi olla kiinnityspisteet vähintään yhdelle putkelle, kaapelille tai mittalaitteelle laitaosissa 228a, 229a, jolloin pohjaosan 201 ja peitelistan 204 sekä pohjaosan 201 sekä peitekannen 203 välille muodostuu koteloitu tila, jota ei ole paloeristetty. Kiinnityspisteet ovat pohjaosan 201 ulkopuolella, johon ei ole asennettu eristettä 205a, 205b. Sähkökansiosan 202 tasopinnassa 223 voi olla vähintään yksi kiinnityspiste — vähintään yhdelle putkelle, kaapelille tai mittalaitteelle, jolloin peitekannen 203 ja sähkökansiosan 202 välille jää koteloitu tila, jossa ei ole paloeristettä. Kiinni- tyspisteet ovat kansiosan 202 ulkopuolella, jossa ei ole eristettä 207. Kiinnitysväline 208, 209 voi olla esimerkiksi poraruuvi, jonka kantaosa asettuu o teräslevyä vasten. Poraruuvissa voi olla porakärki ja sen halkaisija voi vaihdel- < 25 la esimerkiksi 3-8 mm välillä. Ruuvin materiaali on esimerkiksi terästä, joka voi N olla sinkitty, tai ruostumatonta terästä. S Kiinnitysväline 209 voi olla esimerkiksi yleisruuvi tai poraruuvi, jonka kantaosa E tukeutuu kuvista poiketen vaakapintaa 211 vasten. Ruuvin kantaosa voi olla 3 kartio, jolloin vaakapintaan 211 on muodostettu muovaus, jonka avulla ruuvin N 30 — kantaosa istuu vaakapinnan 211 tasolle, ja jonka ruuvin kantaosan voidaan = peittää peitenastalla 210, joka kiinnitetään kiinnitysvälineeseen 209.

N

Fig 2c esittää toisen version talotekniikkakotelosta 200, jossa on esivalmisteltu putkieristys 251, joka käsittää asennetut putkieristeet 245, 246 putkien eristä- mistä varten. Putkieristeissä 245, 246 on urat 247, 248, joihin on sovitettu asennettavaksi — putki. Putkipohjaan 241 on kiinnitetty esimerkiksi niittimutteri, johon asenne- taan putkikannake kierretapin avulla. Putkieriste 245 asennetaan olennaisesti taso-osaa 244 ja laitaosaa 242a vasten. Putkieriste 246 asennetaan olennai- sesti vaakapintaa 211 ja sivuosaa 215 vasten. Putkieristyksen 251 kiinnittämi- sessä voidaan käyttää esimerkiksi liimamassaa tai muuta kiinnitysvälinettä. —Putkieristys 251 voidaan toteuttaa ilman uria 247, jolloin putkieristeen 245 urat 247 on muotoiltu niin, että putki on olennaisesti jakotason 250 alapuolella. Put- kieristeet 245, 246 voivat olla eri paksuisia toisiinsa nähden. Putkieristeen 245, 246 paksuus voi olla 20-150 mm. Käytettäessä esivalmisteltua putkieristystä 251, putkipohjan 241 laitaosaan 242a on muodostettu kiinnitystaivutus 249, joka mahdollistaa kansiosan kiinnit- tämisen. Sähköpohjaosa 201 voi sisältää kuvasta poiketen myös kiinnitystason 231a. Kotelon 200 mitat voivat vaihdella leveys-, korkeus- sekä pituussuunnassa. Kotelot 100, 200 takaavat kaapeleille on riittävän palosuojatun tilan sen sisällä. — Lisäksi kotelo 100, 200 on helppo avata. Kotelon 100, 200 ulkokuori, eli peite- kansi 103, 203, voidaan avata ilman että palosuojaus rikkoutuu, jolloin kotelon 100, 200 sisäpuolinen palosuojatun tilan (palosuojakanavan) rakenne toimii N myös ”sinettinä” paloturvallisuuden toteamiseksi. Jos kotelon 100, 200 pääl- N limmäinen peitekansi 103, 203 tarvitsee avata, vaikkapa käyttövesiputkien tar- S 25 — kastamiseksi, niin kotelo 100, 200 pysyy ehjänä, eikä ole riskiä, että palosuo- 2 jaus pettäisi tai vaurioituisi.

I & Lisäksi koteloa 100, 200 on mahdollista käyttää sisä- ja ulkotilassa.

O

O N Lisäksi koteloon 100, 200 on mahdollista asentaa ulkopuoliselle häiriölle herk- p= kid komponentteja, johtoja tai putkia palosuojatun tilan sisälle. Data- ja server- N 30 — keskuksissa tämä voi olla hyvin merkittävä seikka prosessikoneiden toiminnan turvaamiseksi. Ydinvoimaloissa tai muissa säteilyä aiheuttavissa prosesseissa voidaan johtoihin tulevaa häiriötä pienentää palosuojatulla tilalla.

Lisäksi kotelo 100, 200 mahdollistaa vesiputkien ja viemäriputkien asentami- sen palosuojatun tilan vierelle, joko molemmille puolille tai vain toiselle puolel- le. Lisäksi kotelo 100, 200 on mahdollista asentaa nurkkaan, tai keskelle seinää tai kattoa. Lisäksi kevyet kotelot 100, 200, jotka yksi asentaja kykenee asentamaan, mahdollistavat vapaamman (epäsiistin) asentamisen työmaalla, koska raken- teen päälle tulee erillinen suojakuori 103, 104, jolla saadaan visuaalisesti tyyli- käs kokonaisuus. — Useista koteloista 100, 200 muodostuva kotelojärjestelmä on modulaarinen. Lisäksi kotelot 100, 200 ovat paloturvallisesti suunniteltuja, koska eri kohdissa olevat sähkökansiosan 102 sekä peitekannen- ja listan 103, 104 kiinnityspis- teet eivät päästä lämpöä saumakohdista rakenteen 101, 102 sisälle. Lisäksi koteloissa 100, 200 ulkokuoren 103, 104 ja sisäpuolisen rakenteen 101, 102 välisessä tilassa on paloa eristävä ilmatila. Lisäksi kotelot 100, 200 mahdollistavat linjasaneerauksen toteutuksen useassa eri vaiheessa. Esimerkiksi kotelot 100 voidaan asentaa kiinteistöön aluksi ja vasta myöhemmin vesiputket. Ensimmäisessä saneerauksessa toteutetaan pieni kansipelti 103 ja kun tulee tarve asentaa käyttövesiputket myöhemmässä —saneerauksessa, voidaan pieni kansipelti 103 korvata suuremmalla kansipellil- lä 203 ja putkipohjaosalla 241. Näin saadaan yhtenäinen ulkonäkö säilymään ja saadaan toteutettua suurempi saneeraus eri vaiheissa.

O

N S Erillinen peltikuori 103, 104, 203, 204 mahdollistaa kiinteistön muun taloteknii- N kan integroimisen kotelon 100, 200 yhteyteen, jolloin voidaan turvallisesti © 25 — asentaa vaikka valaistus, IV-putket, kiinteistön automaatiota, sensoreita, yms. E Lisäksi kotelojen 100, 200 kokonaisuus tukee sisällä olevaa palosuojattua ra- 3 kennetta 101, 102 ja näin ollen se kestää paremmin tulipalossa, kuljetuksen N aikaista käsittelyä, asennusvaiheen käsittelyä sekä estää tehokkaasti palosuo- = jarakenteen 101, 102 romahtamisen tulipalon aiheuttaman kuumuuden seu- N 30 rauksena.

Claims (10)

Vaatimukset

1. Palosuojattu talotekniikkakotelo (100, 200) ainakin yhden kaapelin, put- ken tai mittalaitteen suojaamiseksi, joka käsittää pohjaosan (101, 201), sähkökansiosan (102, 202) ja peitekannen (103, 203), joka pohjaosa on muodostettu asennusalustaa vasten asennettavasta ta- so-osasta (127, 227), ja ensimmäisestä ja toisesta laitaosasta (128a, 128b, 228a, 228b), joka sähkökansiosa kiinnitetään pohjaosaan kotelomaisen palosuojatun tilan muodostamiseksi ja joka peitekansi on tarkoitettu peittämään pohja- ja sähkökansiosat, tunnettu siitä, että toisen laitaosan (128b, 228b) yhteyteen on muodostettu peitekannen — kiinnitystaso (131b, 231b), johon peitekansi kiinnitetään kiinnitysvälineellä (109).

2. — Edellisen vaatimuksen mukainen kotelo, jossa kiinnitystason yhteydessä on sähkökansiosan kiinnitystaso (129b, 229b), johon sähkökansiosa kiinnite- tään ja joka on muodostettu johonkin kulmaan toiseen laitaosaan nähden sen — ja kiinnitystason väliin.

3. — Vaatimuksen 2 mukainen kotelo, jossa kiinnitystasojen välissä on nosto- osa (130b, 230b), joka muodostaa korkeuseron kiinnitystasojen välille.

4. Vaatimuksen 3 mukainen kotelo, jossa toisen laitaosan kiinnitystasot ja o nosto-osa ovat muodostettu sen yläreunan yhteyteen.

O N 25

5. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kotelo, jossa sähkökansiosa on ? muodostettu vaakaosasta (123, 223), pystyosista (124a, 124b, 224a, 224b) ja - kuhunkin pystyosaan (124a, 124b, 224a, 224b) muodostetusta kiinnitystaivu- E tuksesta (125a, 125b, 225a, 225b), joiden läpi sähkökansiosa kiinnitetään poh- 3 jaosaan kiinnitysvälineellä (108).

N 3 30

6. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kotelo, jossa ensimmäisen laita- N osan (128a, 228a) yläreunan yhteyteen on muodostettu toisen laitaosan tavoin sähkökansiosan ja peitekannen kiinnitystasot (129a, 131a, 229a, 2314), ja nii-

den väliin kiinnitystasojen välisen korkeuseron muodostava nosto-osa (130a, 230a).

7. — Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kotelo, jossa peitekansi on muo- dostettu vaakaosasta (111, 211); ensimmäisestä sivuosasta (115, 215), johon on muodostettu kiinnityspinta (117, 217) peitekannen kiinnittämiseksi kiinnitys- välineellä (109) ensimmäisen laitaosan alaosaan; ja toisesta sivuosasta (112, 212), johon on muodostettu kiinnityspinta (113, 213) peitekannen kiinnittä- miseksi kiinnitystasoon ja joka on matalampi kuin ensimmäinen sivuosa.

8. Vaatimuksen 6 mukainen kotelo, jossa vaakaosa on mitoitettu siten, että — ensimmäisen laitaosan kiinnitystaso mahtuu peitekannen sisälle, ja ensimmäi- nen sivuosa siten, että se peittää ensimmäisen laitaosan, kun peitekansi on kiinnitetty pohjaosaan.

9. — Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kotelo, jossa on putken, kaapelin tai mittalaitteen kiinnittämisen mahdollistavia kiinnityspisteitä (243) käsittävä — putkipohjaosa (241), johon kuuluvat asennusalustaa vasten asennettava taso- osa (244) ja laitaosat (242a, 242b, 249), joiden avulla peitekansi kiinnitetään pohjaosaan.

10. Jonkin edellisen vaatimuksen mukainen kotelo, jossa on peitelista (104, 204), joka on muodostettu pystysivusta (132, 232); ensimmäisestä kiinnitys- — pinnasta (133, 233), jonka avulla lävitse peitelista kiinnitetään kiinnitysvalineel- lä (109) toisen laitaosan kiinnitystasoon; ja toisesta kiinnityspinnasta (136, 236), jonka avulla peitelista kiinnitetään toisen laitaosan alaosaan; kun peitelis- ta on kiinnitetty pohjaosaan. oO

O

N

N <Q

I a a

O

O

N

LO 00

O

N