FI128038B - Järjestelmä ja menetelmä pelivälineen laukaisutarkkuuden ja -nopeuden harjoittelemiseksi - Google Patents

Abstract

Keksinnön kohteena on Järjestelmä pelivälineen laukaisutarkkuuden ja -nopeuden harjoittelemiseksi, jossa järjestelmässä on ainakin yhden tarkkuusmaalin (11, 50) ja/tai ainakin yhden pelinseurantaelementin (12-14) avulla muodostettu, ainakin yksi seurantalaite (20, 24, 25, 51) pelivälineen (30) sijainnin ja/tai liikenopeuden mittaamiseksi sekä ainakin yhteen tarkkuusmaaliin (11, 50) ja/tai pelinseurantaelementtiin (12-14) kytketty keskusyksikkö (15), jossa on tietojenkäsittelylaite seurantalaitteen (20, 24, 25, 51) avulla muodostettujen mittaustulosten käsittelemiseksi ja muisti mittaustulosten tallentamiseksi mittaustulosten myöhempää tarkastelua ja käsittelyä varten. Keksinnön mukaisessa järjestelmässä seurantalaite (20, 24, 25, 51) on järjestetty muodostamaan ainakin yhden kaksiulotteisen mittaustason (20c, 24a, 24b, 25a, 25b, 51c), pelivälineen (30) sijainnin ja/tai liikenopeuden mittaamiseksi pelivälineen (30) kulkiessa seurantalaitteen (20, 24, 25, 51) muodostaman, ainakin yhden mittaustason (20c, 24a, 24b, 25a, 25b, 51c) läpi. Keksinnön kohteena on myös menetelmä keksinnön mukaisen järjestelmän soveltamiseksi.

Description

JÄRJESTELMÄ JA MENETELMÄ PELIVÄLINEEN LAUKAISUTARKKUUDEN JA -NOPEUDEN HARJOITTELEMISEKSI

Keksinnön kohde

Keksinnön kohteena on järjestelmä ja menetelmä pelivälineen laukaisutarkkuuden ja 5 nopeuden harjoittelemiseksi.

Keksinnön taustaa

Joukkuepeleissä, kuten esim, jääkiekossa, salibandyssa, jalkapallossa tai käsipallossa, joissa tavoitteena on pelivälineen (eli esim, jääkiekon, jalkapallon, sählypallon tai käsipallon) saaminen vastustajan maaliin, vaikuttaa joukkueen menestymiseen olennaisesti pe10 laajien maalia kohti ampumien laukausten (eli pelivälineen potkaisun tai mailalla lyönnin) osumatarkkuus. Tämän lisäksi ratkaisevaa on pelaajan taito ottaa peliväline haltuun syöttötilanteessa sekä reaktioaika näissä tilanteissa. Tämä on tärkeätä erityisesti mm. vastustajan maalialueella pelattaessa, koska useimmiten vastustajan maalia kohti tapahtuvassa hyökkäystilanteessa vastustajan maalivahti ja puolustus pyrkivät 15 selvittämään pelivälineen syötössä vastaanottaneen pelaajan aikeet sekä peittämään maalinsa edustan tämä huomioon ottaen mahdollisimman nopeasti niin hyvin kuin se on mahdollista. Vapaat linjat hyökkäysalueella ovat siksi avoimina yleensä vain hyvin lyhyen ajan, jolloin maalintekoa yrittävän pelaajan hyvä pelivälineen haltuunottotaito ja nopea reaktioaika sekä laukaisutarkkuus tällaisissa tilanteissa ovat onnistumisen kannalta 20 ratkaisevan tärkeitä ominaisuuksia. Tämän takia on ymmärretty, että hyvän kenttäpelaajan on oltava nopea ja tarkka laukaisija ja siksi joukkueet pyrkivät harjoittelemaan hyökkäysalueella tapahtuvia syöttöjä sekä näiden seurauksena maalia kohti tapahtuvia laukauksia mahdollisimman paljon. Osumatarkkuuden, pelitilanteiden nopean havainnointi- ja ratkaisuntekokyvyn kehittäminen on tärkeätä myös urheilijan 25 motivaation ja innostuksen kannalta, koska on selvää, että suoriutuminen harjoituksista on paljon helpompaa ja kehittyminen nopeampaa silloin, kun harjoittelu tuottaa positiivisia mitattavissa olevia tuloksia.

Laukaustarkkuuden ja -nopeuden harjoittelun tehostamiseksi jääkiekkopelissä tunnetaan järjestelmä, jolla voidaan harjoitella syötön vastaanottamista ja välittömästi sen jälkeen 30 tapahtuvaa laukausta jääkiekkomaalia kohti. Tässä tunnetussa jääkiekkopelin laukaisuharjoittelujärjestelmässä on laukaisualue, jossa pelaaja odottaa hänelle pelialueen ulkopuolelta tapahtuvaa syöttöä. Kiekon vastaanotettuaan pelaaja yrittää laukaista kiekon laukaisualueen ulkopuolelle sijoitettuun maaliin mahdollisimman nopeasti. Maaliin on sijoitettu laitteisto, joka näyttää merkkivalojen avulla, mihin kohtaan 35 maalia pelaajan tulisi osua maalia kohti suunnatulla laukauksellaan. Tässä tunnetussa laitteistossa jääkiekon lähtönopeutta mittaava laite aikaansaa jään (tai jäättömän harjoittelupaikan tapauksessa) maan pintaa myöten suunnatun laser-säteen, jonka

20170079 prh 06 -02- 2019 katkeaminen kiekon tai jääkiekkomailana lavan vaikutuksesta käynnistää mittaustapahtuman, jonka tuloksena saadaan määritettyä se aika, joka pelaajalta kuluu syöttöhetkestä maaliin osuvaan laukaukseen. Järjestelmässä on myös maaliin sijoitettu valo-ohjauslaite, joka näyttää merkkivalolla karkeasti sen osuma-alueen maalissa, johon 5 pelaajan tulisi laukauksellaan osua sekä kameraan perustuva osuma-alueen mittauslaite, joka määrittää sen kohdan johon pelaajan laukaisualueelta lähettämä jääkiekko on osunut. Lisäksi järjestelmässä on tietojenkäsittelylaite, jolla mittauslaitteiden mittaustuloksia voidaan käsitellä ja näyttölaite, jolla voidaan esittää pelaajan toimintaa kuvaavia mittaustuloksia. Ainoastaan maan pintaa myöten suunnattuun laser-säteeseen 10 perustuvan järjestelmän epäkohtana on mm. se, että pelivälineen kohotessa riittävästi maan pinnan yläpuolelle, voi peliväline jäädä kokonaan havaitsematta, jolloin järjestelmä ei toimi toivotulla tavalla.

Myös kiinalaisessa hyödyllisyysmallijulkaisussa CN 201815073 U on esitetty eräs tunnettu järjestelmä pelivälineen laukaisutarkkuuden harjoittelemiseksi.

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada, erityisesti pelivälineen syöttelyyn perustuviin joukkuepeleihin soveltuva uudenlainen järjestelmä pelivälineen laukaisutarkkuuden- ja nopeuden harjoittelemiseksi, jossa pelivälineen mittaus on aikaisempaa luotettavampaa ja varmempaa ja jossa erilaisia pelitilanteita voidaan harjoitella aikaisempaa 20 monipuolisemmin sekä jonka avulla saadaan aikaisempaa tarkempaa tietoa harjoittelua suorittavan pelaajan suoriutumisesta ja kehittymisestä harjoittelussa. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin järjestelmä, jonka avulla harjoittelun perusteellinen analysointi ja tulosten tarkastelu voidaan suorittaa monilla erilaisilla tietojenkäsittelyyn sopivilla laitteilla, kuten esim, pelaajan omalla älypuhelimella tai tietokoneella ajasta ja 25 paikasta riippumattomasti. Edelleen keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin menetelmä, jossa sovelletaan keksinnön mukaista järjestelmää.

Keksinnön tarkoitus saavutetaan uudenlaisella järjestelmällä ja menetelmällä, koska siinä olevilla, laukaisuharjoittelualueen ympärille sijoitettavilla ainakin yhdellä tarkkuusmaalilla ja/tai ainakin yhdellä pelinseurantaelementillä muodostettavalla ainakin yhdellä 30 seurantalaitteella muodostetaan ainakin yksi kaksiulotteinen mittaustaso, joka kykenee havaitsemaan pelivälineen määrätyn kokoisella kaksiulotteisella alueella, joka sisältää kaikki sellaiset pelivälineen lentoradat joiden kautta laukaisualueelta singottu peliväline osuu maaliinsa. Tosin sanoen tämän keksinnön mukaisessa järjestelmässä peliväline, ei normaalitilanteessa voi ohittaa pelinseurantaelementtejä ilman, että peliväline läpäisee 35 seurantalaitteella muodostetun mittaustason joltakin mittaustason kohdalta. Tästä johtuen pelivälineen liikeradasta saadaan aina luotettavasti ja varmasti selville ainakin se hetki, jolloin peliväline on läpäissyt laukaisuharjoittelualueelle seurantalaitteella muodostetun kaksiulotteisen mittaustason. Lisäksi useimmissa tapauksissa on mahdollista määrittää myös pelivälineen liikenopeus sen kulkiessa seurantalaitteella muodostetun ainakin yhden kaksiulotteisen mittaustason läpi. Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle järjestelemälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty itsenäisessä patenttivaatimuksessa 1. Keksinnön mukaiselle menetelmälle se, mitä on esitetty 5 itsenäisessä patenttivaatimuksessa 11 Epäitsenäiset patenttivaatimukset 2-10 esittävät eräitä keksinnön mukaisen tarkkuusmaalin edullisia suoritusmuotoja ja epäitsenäiset patenttivaatimukset 12-15 keksinnön mukaisen menetelmän edullisia suoritusmuotoja.

Keksinnön mukaisen järjestelmän etuna on se, että sen mukaisilla seurantalaitteilla muodostettavilla kaksiulotteisilla mittaustasoilla tapahtuva pelivälineen sijainnin ja/tai 10 liikenopeuden mittaus on luotettava ja tarkka sekä sillä voidaan muodostaa mittaustietoa monipuolisesti erilaisista pelitilanteista esim, pelivälineen syötön vastaanottamisesta ja välittömästi tämän jälkeen tapahtuvasta laukauksesta sekä näihin pelivaiheisiin kuluneista ajoista. Järjestelmää ja sen mahdollistamaa menetelmää voidaan soveltaa erilaisiin joukkuepeleihin, koska se ei ole rajoittunut mittaamaan pelivälinettä vain kapealla 15 alueella vaan tarkkuusmaalin ja/tai pelinseurantaelementtien avulla muodostetuilla seurantalaitteilla tapahtuva mittaus kattaa sekä vaaka-, että pystysuunnassa laajan alueen. Yksinkertaisempia järjestelmän suoritusmuotoja voidaan käyttää myös pintaalaltaan rajoitetuissa sisätiloissa, koska yksinkertaisimmillaan järjestelmän voi toteuttaa vain yhden pelinseurantaelementin tai yhden tarkkuusmaalin ja sen yhteyteen sijoitetun 20 keskusyksikön avulla.

Piirustusten kuvaus

Seuraavassa keksintöä selostetaan tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää eräällä keksinnön mukaisella järjestelmän suoritusmuodolla varustettua jääkiekkopelin laukaisuharjoittelualuetta ylhäältäpäin, kuva 2 esittää kuvan 1 mukaista laukaisuharjoittelualuetta viistosti laukaisuharjoittelualueen takaapäin katsottuna,

20170079 prh 06 -02- 2019 kuva 3 kuva 4 kuva 5 kuva 6 esittää kuvien 1 ja 2 mukaisessa järjestelmässä käytettävää pelinseurantaelementtiä viistosti ylhäältäpäin, esittää kuvien 1 ja 2 mukaisessa järjestelmässä käytettävää tarkkuusmaalia edestäpäin, esittää kuvassa 4 esitetyn tarkkuusmaalin yhtä maaliaukkoa tarkemmin, ja esittää erästä toista, eräässä toisessa keksinnön mukaisen järjestelmän suoritusmuodossa käytettävää tarkkuusmaalia edestäpäin.

20170079 prh 06 -02- 2019

Keksinnön eräiden edullisten suoritusmuotojen yksityiskohtainen kuvaus

Kuvissa 1-5 esitetty järjestelmä on suunniteltu jääkiekkopelin hyökkäystilanteiden ja erityisesti syötön vastaanottamisen ja välittömästi sen jälkeen maalia kohti tapahtuvan laukauksen nopeuden ja tarkkuuden harjoittelemista varten. Vastaavaa järjestelmää 5 voitaisiin soveltaa kuitenkin myös muiden sellaisten mailapelien tai pallopelien tai vastaavien yhteydessä, jossa pelin pelaaja vastaanottaa pelivälineen toiselta oman joukkueen pelaajalta tavoitteena pelivälineen sinkoaminen mailan tai muun pelivälineen lyöntivälineen avulla, heittämällä tai muulla tavalla kehyksen, reunatolppien tai muiden mitoiltaan ennalta määriteltyjen rakenteiden määrittelemään maaliin tai muuhun kohtee10 seen. Tätä varten järjestelmä on toteutettu niin, että siihen kuuluvat eri järjestelmäkomponentit voidaan sijoittaa harjoiteltavan pelin pelikentälle tai muuhun sopivaan tilaan, jossa kyseisen pelin harjoittelu on mahdollista.

Kuvissa 1 esitetty jääkiekkopelin hyökkäystilanteiden harjoitteluun tarkoitettu laitteisto käsittää ainakin seuraavat järjestelmäkomponentit: maalin 10, maaliin sijoitetun 15 tarkkuusmaalin 11, kaksi tai useampia pelinseurantaelementtejä 12-14 sekä keskusyksikön 15. Pelinseurantaelementit 12-14 ja tarkkuusmaali 11 ovat sähköisiä komponentteja, jotka sisältävät jokainen oman ohjausyksikön ja ovat tässä tapauksessa langattomasti yhteydessä järjestelmän keskusyksikköön 15.

Maali 10 on tässä suoritusmuodossa jääkiekkopelin sääntöjen mukainen jääkiekkomaali, 20 jossa on metalliputkesta muodostettu runkokehikko 10a, joka on sivu- ja takaosiltaan peitetty maaliverkolla 10b.

Tarkkuusmaali 11 on kuvien 1-5 mukaisessa suoritusmuodossa ns. multitarkkuusmaali, joka muodostettu levystä, joka on kiinnitetty maalin 10 runkokehikon 10a etuosaan siten, että se peittää maalin muilta kohdilta paitsi tarkkuusmaalissa tässä tapauksessa olevien 25 useiden maaliaukkojen lla-lle kohdilta. Kuvien 1-5 mukaisessa suoritusmuodossa tarkkuusmaaliin on muodostettu maaliaukot lla-lle kuvissa 4 ja 5 näkyvällä tavalla maalin 10 oikean yläkulman (11a) kohdalle, vasemman yläkulman (11b) kohdalle, oikean alakulman (11c) kohdalle, vasemman alakulman (lld) kohdalle sekä keskelle alas (lie), maalivahdin haarojen kohdalle. Maaliaukkojen lla-lle määrä voi kuitenkin tällaisessa 30 tarkkuusmaalissa vaihdella eli jossain tapauksessa niitä voi olla vain yksi tai jossain toisessa tapauksessa vielä enemmän kuin kuvissa 1-5 esitetyssä suoritusmuodossa.

Tarkkuusmaalin 11 maaliaukoissa lla-lle on kuvassa 5 esitetyllä tavalla tasaisin välein merkkivaloja 21, joiden tarkoituksena on näyttää laukaisuharjoittelua suorittavalle pelaajalle 22 se maaliaukko lla-lle, johon pelaajan tulee yrittää saada peliväline 35 osumaan. Tässä suoritusmuodossa merkkivalot 21 ovat näkyvää valoa emittoivia LEDejä.

Merkkivalojen 21 ohjaamiseksi tarkkuusmaali 11 käsittää ohjausyksikön ja virtalähteen (ei esitetty). Virtalähteenä voivat toimia, esim, paristot, yksi tai useampi akku tai jossain tapauksessa myös verkkovirta. Maaliaukkojen lla-lle reunojen ympärille sijoitetut

20170079 prh 06 -02- 2019 merkkivalot 21 voivat olla järjestetty toimimaan niin, että ne syttyvät yksitellen siitä hetkestä lähtien, kun laukaisuharjoittelualueelle 23 syötetty peliväline 30 ohittaa syöttöä mittaavat ensimmäiset mittaustasot 24a ja 24b siihen hetkeen asti kunnes peliväline 30 ohittaa maalia kohti singottua pelivälinettä 30 mittaavan toisen mittaustasot 25a ja 25b.

Tällöin syttyneiden merkkivalojen 21 määrä kuvaa sitä aikaa, joka laukaisuharjoittelua suorittavalta pelaajalta 22 kuluu ennen kuin hän on onnistunut syötön saatuaan laukaisemaan pelivälineen 30 maalia 10 kohti. Merkkivalojen 21 väri voi olla esim, valkoinen, punainen, keltainen tai vihreä. Merkkivalot 21 voivat olla myös väriltään vaihtuvia tai jokainen maaliaukko lla-lle voi olla ympäröity kolmea eri väriä olevilla 10 merkkivaloilla 21 siten, että ensin syttyvät merkkivalot 21 ovat vihreitä, seuraavana syttyvät ovat keltaisia ja viimeisenä syttyvät ovat punaisia. Tällöin merkkivalojen 21 väri kuvaa pelaajan laukaisunopeutta esim, siten, että vihreä on hyvä tulos, keltainen tyydyttävä tulos ja punainen heikko tulos.

Kuvien 4 ja 5 mukaisessa tarkkuusmaalissa on myös seurantalaitteet 20, joilla voidaan 15 määrittää pelivälineen 30 osuminen tarkkuusmaalin 11 maaliaukkoihin lla-lle.

Seurantalaitteen 20 toiminta perustuu tässä tapauksessa pelinseurantaelementtien 12-14 kaltaisiin optisiin antureihin (20a ja 20b). Pelivälineen osumakohdan määrittäminen seurantalaitteella 20 onnistuu esim, siten, että maaliaukon reunoille on sijoitettu valon lähettimiä 20a ja valon vastaanottimia 20b kahteen toisiinsa nähden kohtisuorassa tai 20 (esim, maaliaukon muodosta riippuen) vinossa asennossa olevassa rivissä. Tällöin seurantalaitteen 20 avulla voidaan määrittää pelivälineen 30 osumakohta tarkkuusmaalin 11 maaliaukkojen lla-lle kanssa yhdensuuntaisessa tasossa, koska eri suunnissa olevat useat valon lähettimien 20a ja valon vastaanottimien 20b muodostamat seurantalaitteen 20 anturiparit muodostavat ikään kuin optisen koordinaatiston. Tällöin ne valon 25 vastaanottimet 20b, joiden tuottamaan jännitteeseen tulee muutos pelivälineen 30 osuessa johonkin valittuun maaliaukkoon lla-lle, määrittelevät kaksiulotteisessa mittaustasossa sen kohdan ko. maaliaukon sisällä, jolta kohdalta peliväline 30 läpäisee valon lähettimien 20a ja valon vastaanottimien 20b muodostaman mittaustason 20c.

Maaliaukoissa lla-lle olevien mittaustasojen 20c avulla voidaan määrittää myös 30 pelivälineen 20 liikenopeus, kun mitataan valon vastaanottimien 20b tuottamassa jännitteessä tapahtuvan jännitteenmuutoksen kestoaikaa ja verrataan tätä pelivälineen 30 dimensioihin, saadaan arvio pelivälineen liikenopeudesta. Tämän takia tarkkuusmaalin maaliaukoissa lla-lle olevia seurantalaitteen 20 valon lähettimiä 20a ja valon vastaanottimia 20b on tässä tapauksessa vain yhdessä tasossa (eli ei tarvita 35 pelinseurantaelementtien 12-14 tavoin kahta, pelivälineen liikesuunnassa peräkkäin olevaa mittaustasoa). Tämä edellyttää esim, jääkiekkopelin tapauksessa (jossa peliväline on muodoltaan epäsymmetrinen) sitä, että mittauksella tulee selvittää pelivälineen asento sen osuessa mittaustasoon, koska asento vaikuttaa siihen, kuinka kauan valon vastaanottimien 20b tuottamassa jännitteessä tapahtuva muutos kestää. Lisäksi 40 tarkkuusmaalia 11 varten sen ulkopuolelle voi olla sijoitettu esim, kuvissa 1 ja 2 esitetty

20170079 prh 06 -02- 2019 suurnopeuskamera 40, jolla voidaan valon lähettimien ja valon vastaanottimien lisäksi määrittää pelivälineen 30 osumakohta tarkkuusmaaliin 11 sekä kuvata pelivälineen lentorataa pelaajan mailasta osoitettuun tarkkuusmaalin maaliaukkoon lla-lld.

Merkkivalojen 21 ohjauksesta sekä maaliaukoissa olevien seurantalaitteiden 20 5 toiminnasta vastaa tarkkuusmaaliin 11 sopivalle kohdalle sijoitettu ohjausyksikkö, joka on ohjelmoitava logiikka, tietokone tai muu sopiva sähköisen datan käsittelyyn sopiva elektroninen laite. Ohjausyksikkö on järjestetty toimimaan siten, että se valitsee satunnaisesti tai esim, keskusyksikön 15 määräämällä tavalla sen maaliaukon lla-lle, jonka merkkivaloja 21 sekä valon lähettimiä 20a ja valon vastaanottimia 20b se ohjaa. 10 Ohjausyksikkö alkaa sytyttää valitun maaliaukon merkkivaloja 21 välittömästi sen jälkeen, kun peliväline 30 on ohittanut pelinseurantaelementtien 12-14 muodostamat toiset mittaustasot 25a ja 25b. Tarkkuusmaalin 11 ohjausyksikkö on tässä suoritusmuodossa langattomasti yhteydessä keskusyksikköön 15, joka tässä tapauksessa antaa tarkkuusmaalin 11 ohjausyksikölle käskyn aloittaa ja pysäyttää tarkkuusmaalin 11 valo15 ohjauksen sekä maaliaukoissa lla-lle olevien seurantalaitteiden 20 avulla tapahtuvan mittauksen. Käsky voisi periaatteessa tulla myös esim, suoraan pelinseurantaelementeiltä 12-14, mutta silloin myös tarkkuusmaalin 11 ohjausyksikön ja pelinseurantaelementtien 12-14 ohjausyksiköiden tulee olla suoraan toisiinsa kytkettynä.

Pelinseurantaelementit 12-14 käsittävät rungon 16, joka käsittää tukielimet 16a ja 16b 20 rungon tukemiseksi pystyasentoon laukaisuharjoittelualueen LH lattiaan tai jäälle. Lisäksi pelinseurantaelementeissä 12-14 on useista päällekkäin olevia valon lähettimistä 17 ja valon vastaanottimista 18 muodostettuja seurantalaitteita 24 ja 25, virtalähde, ohjausyksikkö sekä radiolähetin, pelinseurantaelementin mittaustulosten lähettämiseksi järjestelmän keskusyksikölle 15. Edelleen pelinseurantaelementin 12-14 päällä voi olla 25 merkkivalo 19, joka ilmoittaa, milloin valoa lähettävän pelinseurantaelementin (kuvan 1 tapauksessa pelinseurantaelementit 12 ja 13) valon lähettimet 17 osoittavat riittävän tarkasti valon vastaanottimena toimivan pelinseurantaelementin (kuvan 1 mukaisessa järjestelmässä pelinseurantaelementit 13 ja 14) valon vastaanottimiin 18. Merkkivalo toimii yleensä niin, että se palaa, mikäli peliseurantaelementtien 12-14 valon lähettimet 30 17 ja valon vastaanottimet 18 eivät ole oikein toisiinsa kohdistettuina ja sammuu, kun valon vastaanottimet vastaanottavat valon lähettimien lähettämää valoa tarkoitetulla tavalla. Kuitenkin, jossain suoritusmuodossa se voi toimia myös päinvastoin eli niin, että merkkivalo 19 syttyy, kun valon lähettimet 17 on kohdistettu valon vastaanottimiin 18 oikealla tavalla.

Pelinseurantaelementtien 12-14 runko 16 on tässä tapauksessa muodostettu muovista, muovipinnoitetusta metalliohutlevystä, lasikuidusta, puusta, komposiitista tai muusta sopivasta materiaalista valmistetusta sisältä ontosta sylinterimäisestä kappaleesta, joka on yläpäästään suippeneva. Tukielimet 16a ja 16b ulottuvat rungon alapään kohdalta rungon 16 sivuseinämästä ulospäin, jolloin pelinseurantaelementti 12-14 voidaan asettaa

20170079 prh 06 -02- 2019 tasaiselle jää- tai lattiapinnalle niin, että sen rungon 16 suippeneva yläpää osoittaa kohtisuorasti ylöspäin. Rungon yläpäässä on merkinantolaite 16c, joka ilmaisee sen, milloin pelinseurantaelementin valon vastaanottimiin 18 on suunnattu valon lähettimet

17. Rungon 16 jääpintaa vasten tulevassa päädyssä voi olla yksi tai useampi jääpiikki tai 5 vastaava, joka/jotka voidaan painaa jäähän pelinseurantaelementtiä 12-14 jäälle asennettaessa. Tällöin pelinseurantaelementti 12-14 pysyy paikallaan, vaikka laukaisuharjoittelualueelle 23 syötetty tai esim, maalista kimpoava peliväline 30 osuisi pelinseurantaelementtiin 12-14. Pelinseurantaelementti 12-14 voi olla lisäksi varustettu joustavalla sen rungon 16 ulkopintaan kiinnitettävällä suojakilvellä tai pehmusteella, joka 10 vaimentaa pelivälineen 30 osumista aiheuttamia iskuja ja siten estää pelinseurantaelementtien liikkumisen laukaisuharjoittelun aikana.

Valon lähettimet 17 ovat tässä suoritusmuodossa koherenttia infrapunavaloa lähettäviä LED-lamppuja. Valon vastaanottimet 18 taas ovat valokennoja, jotka tuottavat jännitteen, kun niihin suunnataan valon lähettimen 17 tuottama koherentti infrapunavalo. 15 Pelinseurantaelementin 12-14 ohjausyksikkö on esim, ohjelmoitava logiikka, tietokone tai muu sopiva sähköisen datan käsittelyyn sopiva elektroninen laite, joka järjestetty toimimaan siten, että se mittaa valon vastaanottimien 18 tuottamaa jännitettä ja lähettää mitatun tiedon järjestelmän keskusyksikölle 15 sellaisella mittaustaajuudella, joka varmistaa sen, että peliväline 30 ei voi ohittaa pelinseurantaelementeillä muodostettuja 20 mittaustasoja 24a ja 24b sekä 25a ja 25b järjestelmän sitä huomaamatta.

Valon lähettimiä 17 ja valon vastaanottimia 18 on tässä suoritusmuodossa jokaisessa pelinseurantaelementissä 12-14 on kaksi useiden päällekkäisen valon lähettimen 17 ja valon vastaanottimen 18 pystysuuntaista jonoa. Tällöin niiden avulla voidaan muodostaa jokaisen kahden pelialueelle sijoitetun pelinseurantaelementin 12-14 välille kaksi 25 (pelivälineen kulkusuunnassa peräkkäin) välimatkan päässä toisistaan olevaa mittaustasoa eli seurantalaitteen 24 mittaustasot 24a ja 24b tai seurantalaitteen 25 mittaustasot 25a ja 25b. Kuvien 1 ja 2 esittämässä järjestelmässä esitetyt mittaustasot 24a ja 24b tai 25a ja 25b on esitetty ylhäältäpäin katsottuna kuvassa 3, jossa on esitetty järjestelmän toinen pelinseurantaelementti 13. Ensimmäisen pelinseurantaelementin 12 30 ja toisen pelinseurantaelementin 13 välille muodostuu siten kaksi peräkkäistä mittaustasoa (eli ensimmäiset mittaustasot 24a ja 24b) sekä toisen pelinseurantaelementin 13 ja kolmannen pelinseurantaelementin 14 välille muodostuu myös kaksi peräkkäistä mittaustasoa (eli toiset mittaustasot 25a ja 25b). Kahden peräkkäisen mittaustason 24a ja 24b tai 25a ja 25b avulla tapahtuvalla mittauksella 35 saadaan pelivälineen 30 sijainti kahdella kohdalla, joiden välinen välimatka on tunnettu, kun käytettävä mittaustaajuus on riittävän suuri. Saatavan mittaustiedon tarkkuus riittää hyvin siihen, että sen voidaan määrittää pelivälineen 30 liikenopeus sen ohittaessa pelinseurantaelementtien 12-14 avulla muodostetut peräkkäiset mittaustasot 24a ja 24b tai 25a ja 25b. Kuvassa 3 esitetyllä tavalla valon lähettimet 17 ovat rungon kehän 40 suunnassa yhdellä kohdalla ja valon vastaanottimet 18 tästä kohdasta n. 45 - 135 ° olevan

20170079 prh 06 -02- 2019 (säädettävän) kulman päässä toisella kohdalla. Samassa pelinseurantaelementissä 12-14 olevien valon lähettimien 17 ja valon vastaanottimien 18 välisen kulman säädettävyyden ansiosta pelinseurantaelementit voidaan helpommin sijoittaa niin, että niillä muodostettavat mittaustasot 24a ja 24b tai 25a ja 25b muodostavat toisiinsa nähden 5 erilaisia kulmia. Tämä mahdollistaa mittausten tekemisen erilaisissa pelitilanteissa ja erialaisissa harjoittelupaikoissa, koska tällöin pelinseurantaelementeillä 12-14 ympäröitävän alueen muoto voi vaihdella vapaammin kuin silloin, jos valon lähettimien ja valon vastaanottimien välistä kulmaa ei voisi säätää.

Pelivälineen tai jonkin muun riittävän suurikokoisen kappaleen kulkiessa 10 pelinseurantaelementtien 12-14 muodostamien seurantalaitteen 24 mittaustasojen 24a ja 24b tai seurantalaitteen 25 mittaustasojen 25a ja 25b läpi aiheutuu valon vastaanottimina 18 toimivien valokennojen tuottamaan jännitteeseen muutos. Järjestelmän ollessa käynnissä, pelinseurantaelementit 12-14 keräävät valon lähettimillä 17 ja valon vastaanottimilla 18 muodostetun mittaustiedon (esim, jännitteen) ja 15 lähettävät sen keskusyksikölle 15. Keskusyksikkö 15 päättelee vastaanottamansa mittaustiedon perusteella, onko seurantalaitteiden 24 tai 25 läpi kulkenut jokin kappale eli esim, kuvien 1-4 tapauksessa laukaisuharjoittelua suoritettaessa pelivälineenä 30 toimiva jääkiekko. Keskusyksikkö 15 voi olla ohjelmoitu siten, että se jättää huomioimatta mittaustiedossa tapahtuneen muutoksen, jos vain yhden valon vastaanottimen 18 20 muodostama mittaustieto poikkeaa siihen nähden seuraavan ylemmän tai alemman valon vastaanottimen 18 muodostamasta mittaustiedoista. Tällaisella toimintatavalla estetään häiriöt, jotka muuten voisivat aiheutua pelivälinettä 30 selvästi pienempien kappaleiden, kuten esim, hyttysen tai kärpäsen kulkemisesta mittaustasojen läpi. Se, monenko valon vastaanottimen 18 muodostamassa mittaustiedossa muutoksen tulee näkyä, jotta se 25 tulkitaan pelivälineeksi voi vaihdella eri suoritusmuodoissa. Tämä voi riippua esim, siitä millaiselle pelivälineelle järjestelmä on tarkoitettu tai ohjelmallisesti aseteltu. Esim, jalkapalloa varten voi vaatimuksena olla useamman valon vastaanottimen mittaustiedossa tapahtuva muutos kuin jääkiekkoa.

Kuvien 1-5 mukaisessa suoritusmuodossa sama pelinseurantaelementti 12-14 voi toimia 30 sekä valon lähettimenä 17 että valon vastaanottimena 18, koska samassa pelinseurantaelementissä 12-14 on sekä valon lähettimiä 17 että valon vastaanottimia 18. Pelinseurantaelementin 12-14 toimiessa valon lähettimenä 17 asetetaan se laukaisuharjoittelualueen 23 lattialle tai jäälle siten, että esim seurantalaitteen 24 mittaustasojen 24a ja 24b muodostamiseksi, ensimmäisen pelinseurantaelementin 12 35 valon lähettimet 17 osoittavat mittaustasojen 24a ja 24b toiseen päähän sijoitettavaan toiseen pelinseurantaelementtiin 13, jonka valon vastaanottimet 18 suunnataan valon lähettimenä toimivaan ensimmäiseen pelinseurantaelementtiin 12. Valon lähettimenä toimivan ensimmäisen pelinseurantaelementin 12 valon lähettiminä 17 toimivat infrapunavaloa emittoivat LED lamput aktivoimalla ja säätämällä näiden suuntakulmaa 40 saadaan mittaustasot 24a ja 25b toimintavalmiiksi. Toimintavalmius varmistuu, kun

20170079 prh 06 -02- 2019 säädön tuloksena toisen pelinseurantaelementin 13 päällä oleva merkkivalo 16c sammuu. Tällöin valon lähettimenä toimivan ensimmäisen pelinseurantaelementin 12 suuntakulma suhteessa valon vastaanottimena toimivaan toiseen pelinseurantaelementin 13 suuntakulmaan nähden on oikea.

Pelinseurantaelementeissä 12-14 olevien valon lähettimien 17 ja valon vastaanottimien 18 suuntakulman säätö voi olla järjestetty esim, ruuvin avulla käsikäyttöisesti säädettäväksi. Säätö voi olla järjestetty niin, että kaikki valon lähettimet 17 säätyvät yhtä säätöruuvia kiertämällä ja kaikki valon vastaanottimet 18 toista ruuvia kiertämällä. Säätö voi olla toteutettu myös sähköisesti, jolloin järjestelmään voi kuulua esim, erillinen 10 kaukosäädin, jolla valon lähettimien ja valon vastaanottimien tarkempi suuntaaminen voidaan suorittaa sen jälkeen, kun peliseurantaelementit 12-14 on asetettu laukaisuharjoittelualueelle 23 halutulla tavalla toisiinsa nähden. Pelinseurantaelementeissä 12-14 voi olla esim, kolme kappaletta maan pintaa vasten asetettavia tasausruuveja, joiden avulla pelinseurantaelementit voidaan säätää tarkasti 15 pystysuoraan asentoon. Lisäksi pelinseurantaelementin 12-14 runkoon 16 tai suurimpaan tukielimeen 16a voi olla asennettu vesivaaka, josta nähdään pelinseurantaelementin 1214 kohtisuoruus maan pintaan nähden. Valon lähettimet 17 ja valon vastaanottimet 18 voivat olla säädettävissä myös määrätyn kokoisissa ryhmissä siten, että esim. 5-10 alinta valon lähetintä 17 ja valon vastaanotinta 18 muodostavat ensimmäisen ryhmän ja 20 seuraavat näitä ylemmät 5-10 valon lähdettä ja valon vastaanotinta toisen ryhmän jne.

Järjestelmä keskusyksikkö 15 on tietokone, jossa on muisti (keskusmuisti ja esim. SSD kiintolevy tms.), johon kaikki pelinseurantaelementtien ja tarkkuusmaalin mittausdata siirtyy laukaisuharjoittelun aikana langattomasti pelinseurantaelementtien 12-14 ja tarkkuusmaalin 11 ohjausyksiköiltä. Keskusyksikkönä 15 toimiva tietokone on yhdistetty 25 Internetiin, jolloin keskusyksikköön 15 siirrettyä mittaustietoa voidaan tarkastella harjoittelun aikana ja sen jälkeen millä tahansa Internet-yhteyden omaavalla toisella tietojenkäsittelyyn ja esittämiseen soveltuvalla laitteella, kuten esim, älypuhelimella, tabletilla tai kannettavalla tietokoneella. Pelinseurantaelementtien 12-14 ja keskusyksikön 15 sekä tarkkuusmaalin 11 ja keskusyksikön 15 väliset yhteydet voivat olla 30 toteutettu myös langallisesta joskin esim, jääkiekkopelin yhteydessä lankayhteyksien toteuttaminen peliä haittaamatta on langattomia yhteyksiä selvästi hankalampaa. Toisaalta esim, jalkapallopelissä pelikenttää pitkin menevistä johdoista lienee vähemmän haittaa. Keskusyksikön 15 yhteydessä voi olla myös näyttö, näppäimistö ja hiiri, joiden avulla järjestelmän ohjelmointi eri tilanteisiin voidaan tehdä peliharjoittelupaikalla, joskin 35 se voidaan järjestää myös erillisellä tietokoneella internet-yhteyden välityksellä.

Kuvassa 1 ja 2 esitetyllä tavalla kuvien 1-5 mukaista järjestelmää jääkiekkopelin laukaisuharjoitteluun käytettäessä peliseurantaelementit 12-14 sijoitetaan pelikentälle tai esim, harjoitteluhallin lattialle, jossa on jääkiekkomaali siten, että alueelle voidaan muodostaa pelinseurantaelementtien 12-14 avulla muodostettavien seurantalaitteiden

20170079 prh 06 -02- 2019 ja 25 valon lähettimien 17 ja valon vastaanottimien 18 välille aikaansaatavilla mittaustasoilla 24a ja 24b sekä 25a ja 25b yhdeltä sivulta ja maalin etupuolen suuntaiselta etupuolelta rajattu laukaisuharjoittelualue 23. Tämän jälkeen pelinseurantaelementeillä 12-14 muodostetaan mittaustasot 24a ja 24b sekä 25a ja 25b 5 säätämällä ensimmäisessä pelinseurantaelementeissä 12 olevien valon lähettimien 17 suuntaa niin, että ne osoittavat toisen pelinseurantaelementin 13 valon vastaanottimiin 18 sekä toisen pelinseurantaelementin 13 valon lähettimiä 17 niin, että ne osoittavat kolmannen pelinseurantaelementin 14 valon vastaanottimiin 18. Seuraavaksi pelinseurantaelementit 12-14 kytketään niissä olevan radiolähettimen (tai esim.

bluetooth-yhteyden) avulla sopivaan paikkaan laukaisuharjoittelualueen 23 ulkopuolelle (esim, kuvassa 1 esitetyllä tavalla pelialueen reunaan tms. paikkaan) sijoitettavaan keskusyksikköön 15. Tällöin keskusyksikkö 15 saa vastaanottimena toimivilta pelinseurantaelementeiltä 12-14 mittaustiedon (esim, jännitetiedon), joka kuvaa sitä, pääseekö valon lähettimiltä 17 lähtevä valo valon vastaanottimille 18 eli jos peliväline 30 15 eli tässä tapauksessa jääkiekko kulkee pelinseurantaelementtien 12-14 muodostamien mittaustasojen 24a ja 24b tai 25a ja 25b läpi aiheuttaa tämä valon vastaanottimien 18 tuottamaan mittaustietoon (eli jännitteeseen) muutoksen. Tämän muutoksen keskusyksikkö 15 tulkitsee mittaustasojen 24a ja 24b tai 25a ja 25b läpi kulkevaksi pelivälineeksi 30. Koska mittaustasoja 24a ja 24b sekä 25a ja 25b on aina pelivälineen 30 20 kulkusuunnassa kaksi peräkkäin, vastaanottaa keskusyksikkö 15 kaksi peräkkäistä, pienen väliajan välein mittaustiedossa olevaa muutosta. Näiden mittaustiedossa tapahtuvien muutosten perusteella keskusyksikkö 15 voi laskea mittaustasojen 24a ja 24b tai 25a ja 25b läpi kulkeneen pelivälineen liikenopeuden, kun mittaustasojen 24a ja 24b tai 25a ja 25b välinen välimatka on tunnettu.

Kuvassa 1 esitetyllä tavalla esim, jääkiekkopelin laukaisuharjoittelu voi tapahtua siinä esitetyllä järjestelmällä esim, siten, että laukaisuharjoittelua suorittava pelaaja 22 asettuu laukaisuharjoittelualueelle 23 siten, että peliväline 30 (eli kiekko) voidaan syöttää laukaisuharjoittelualueella olevalle pelaajalle 22 siten, että ensimmäisen pelinseurantaelementin 12 ja toisen pelinseurantaelementin 13 väliset seurantalaitteen 30 24 ensimmäiset mittaustasot 24a ja 24b rekisteröivät pelaajalle 22 syötettävän kiekon liikenopeuden ja hetken, jolloin kiekko ohittaa seurantalaitteen 24 mittaustasot 24a ja 24b. Syötön saatuaan pelaaja 22 pyrkii ampumaan pelivälineen 30 maalia 10 ja siinä olevan tarkkuusmaalin 11 määrättyä maaliaukkoa lla-lle kohti mahdollisimman nopeasti. Laukauksen lähdettyä liikkeelle peliväline 30 ohittaa laukaisuharjoittelualueen 35 23 maalin puoleisen reunan muodostavat toisen pelinseurantaelementin 13 ja kolmannen pelinseurantaelementin 14 muodostamat seurantalaitteen 25 mittaustasot 25a ja 25b. Tällöin seurantalaitteen 25 mittaustasot 25a ja 25b rekisteröivät kiekon liikenopeuden sekä ajanhetken, jolloin kiekko on ohittanut seurantalaitteen 25 mittaustasot 25a ja 25b. Näiden tietojen avulla, järjestelmän keskusyksikkö 15 voi määrittää pelivälineen 30 40 nopeuksien lisäksi sen ajan, joka pelaajalta 22 on kulunut siihen, että hän on

20170079 prh 06 -02- 2019 vastaanottanut syötön ja laukaissut pelivälineen 30 keskusyksikön 15 määräämää tarkkuusmaalin 11 maaliaukkoa lla-lle kohti. Lisäksi tarkkuusmaalissa 11 olevilla maaliaukoissa olevilla seurantalaitteilla 20 ja mahdollisella tarkkuusmaalia jatkuvasti kuvaavalla ja keskusyksikköön yhteydessä oleva suurnopeuskameralla 40 voidaan 5 määrittää pelivälineen 30 osumakohta keskusyksikön 15 määräämään maaliaukkoon lialle tai muualle tarkkuusmaalin 11, mikäli peliväline 30 ei osu merkkivaloilla 21 osoitettuun maaliaukkoon lla-lle. Näiden mittaustietojen avulla järjestelmän keskusyksikkö 15 muodostaa laukaisuharjoittelun onnistumista kuvaavia mittaustuloksia, kuten laukaisuun kuluneen ajan, pelivälineen 30 liikenopeuden ennen syötön 10 vastaanottamista, pelivälineen 30 liikenopeuden laukaisussa maalia 10 kohti ja pisteytyksen osumatarkkuudesta. Muodostettujen mittaustulosten avulla laukaisuharjoittelua suorittavan pelaajan 22 taidokkuudesta saadaan käsitys, kun syöttöjä tehdään eri suunnista ja erilaisella kiekon syöttönopeudella. Mittaustuloksiin voidaan liittää myös esim, kirjallinen tai graafinen palaute, jonka keskusyksikkö 15 (tai jokin 15 keskusyksikköön Internetin kautta kytketty palvelin) muodostaa ja esittää siihen kuuluvalla näytöllä. Mittaustulokset ja/tai kirjallinen ja/tai graafinen palaute tallentuu keskusyksikön 15 muistiin ja sieltä se voidaan siirtää tai se voi siirtyä automaattisesti Internetissä olevalle pilvipalvelimelle, josta tiedot ovat luettavissa toisilla Internetiin yhteydessä olevilla tietojenkäsittelylaitteilla, kuten älypuhelimella, tabletilla tai PC20 tietokoneella.

Kuten kuvasta 1 nähdään, pelivälineen syöttäminen tapahtuu kuvan 1 tapauksessa laukaisuharjoittelualueen 23 ulkopuolella olevilta pelaajilta 31 ja 32, jotka voivat syötellä pelivälinettä 30 tosilleen ennen sen syöttämistä laukaisuharjoittelualueella 23 olevalle pelaajalle 22. Pelivälineen 30 syöttäminen voi tapahtua myös ns. kiekonsyöttökoneella, 25 jolloin laukaisuharjoittelualueen 23 ulkopuolella olevia pelaajia 31 ja 32 ei tarvita.

Kuvassa 1 esitetty laukaisuharjoittelualue 23 voi olla monilla eri tavoin kuvassa 1 esitetystä poikkeava. Esim, pelinseurantaelementtien 12-14 sijoittelu voi olla sellainen, että ensimmäisen pelinseurantaelementin 12 ja toisen pelinseurantaelementin 13 muodostamat ensimmäiset mittaustasot 24a ja 24b ovat kuvan 1 suorasta kulmasta 30 poiketen toisiinsa nähden jossain muussa asennossa. Lisäksi pelinseurantaelementtejä 1214 voi olla enemmän kuin kolme. Jos esim, kuvan 1 mukaiseen järjestelmään lisätään vielä neljäs muiden pelinseurantaelementtien kaltainen pelinseurantaelementti, saadaan aikaiseksi laukaisuharjoittelualue, joka on ympäröity kokonaan pelinseurantaelementeillä. Tällöin syöttö voidaan antaa laukaisuharjoittelua suorittavalle pelaajalle 22 mistä tahansa 35 suunnasta laukaisuharjoittelualueen ympäriltä.

Edelleen keksinnön mukainen järjestelmä ja menetelmä voidaan toteuttaa myös monilta muita osin edellä kuvastusta esimerkkisuoritusmuodosta poikkeavasti. Yksinkertaisimmillaan järjestelmä voi käsittää vain tarkkuusmaalin ja keskusyksikön (esim, keskusyksikön 15 kaltaisen keskusyksikön). Tarkkuusmaalin ei tarvitse olla kuvassa 4 ja 5 esitetyn tarkkuusmaalin 11 kaltainen multitarkkuusmaali, vaan se voi olla esim, kuvassa 6 esitetyn kaltainen vain yhden maaliaukon käsittävä kehätarkkuusmaali 50. Kuvan 6 mukainen tarkkuusmaali 50 on mekaaniselta rakenteeltaan ja kiinnitystavoiltaan hakijan aikaisemman patenttihakemuksen nro 2016???? kaltainen tarkkuusmaali. Erona mainitun 5 hakemuksen kaltaiseen tarkkuusmaalin on se, että kuvan 6 mukaisessa tarkkuusmaalissa on metalliputken sisään sijoitettu ohjausyksikkö sekä yhdellä tai useammalla valon lähettimellä 51a ja valon vastaanottimella 51b muodostettu seurantalaite 51, joka on järjestetty muodostamaan kuvissa 1-5 esitetyn suoritusmuodon pelinseurantaelementtien 12-14 muodostaman mittaustason kaltainen mittaustaso 51c 10 tarkkuusmaalin runkona toimivan putkikehän 52 sisäpuoliselle alueelle niin, että putkikehän 52 sisään osuva peliväline voidaan havaita ja pelivälineen liikenopeus voidaan mitata. Tällaisessa järjestelmän suoritusmuodossa tarkkuusmaali 50 on kytketty (langattomasti tai langallisesta keskusyksikköön, jolloin kaikista tarkkuusmaaliin 50 osuneista pelivälineistä saadaan mittaustietoa, joka voidaan tallentaa keskusyksikön 15 muistiin, esittää järjestelmän näytöllä ja siirtää internetissä olevalle pilvipaIvelimelle, josta tuloksia voidaan tarkastella esim, millä tahansa Internetiin yhteydessä olevalla tietokoneella tai älypuhelimella. Kuvien 1-5 mukaista järjestelmää yksinkertaisemman järjestelmän voi muodostaa myös esim. järjestelmä, jossa ei ole pelinseurantaelementtejä, mutta tarkkuusmaalina on kuvissa 4 ja 5 esitetty 20 multitarkkuusmaali 11.

Joissain suoritusmuodoissa, joissa järjestelmä käsittää pelinseurantaelementtejä, järjestelmä voi käsittää pelinseurantaelementtejä, joissa on vain valon lähettimiä tai valon vastaanottimia tai pelinseurantaelementeistä osa voi olla edellä esitetyn esimerkkisuoritusmuodon mukaisia, joissa on sekä valon lähettimiä että valon vastaanottimia. Ensin mainitussa järjestelmässä on kuvan 1 kaltainen laukaisuharjoittelualue, jossa on valon lähettimillä ja valon vastaanottimilla aikaansaadut mittaustasot, saadaan aikaiseksi kahta valon lähettimiä sisältävää pelinseurantaelementtiä pelinseurantaelementtiä.

ja kahta valon vastaanottimia

Toiseksi mainittua käyttäen kuvan 1 sisältävää kaltainen

20170079 prh 06 -02- 2019 laukaisuharjoittelualue pelinseurantaelementissä saadaan aikaiseksi, on pelkästään valon kun ensimmäisessä lähettimiä, toisessa pelinseurantaelementissä sekä valon vastaanottimia että valon lähettimiä ja kolmannessa pelinseurantaelementissä pelkästään valon vastaanottimia.

Jossakin yksinkertaisemmassa keksinnön mukaisen järjestelmän suoritusmuodossa voi yhdessä pelinseurantaelementissä olla vain yksi päällekkäisten valon lähettimien tai valon vastaanottimien jono. Tällöin voidaan pelivälineen liikenopeuden mittaamiseen soveltaa kuvissa 4 ja 5 esitetyn tarkkuusmaalin maaliaukoissa lla-lle olevien seurantalaitteiden 20 kaltaista nopeuden mittausmenetelmää, jossa mitataan sitä aikaa, joka pelivälineeltä kuluu, kun se läpäisee pelinseurantaelementtien välillä olevan yhden mittaustason. Tästä 40 mitatusta ajasta pelivälineen liikenopeus voidaan laskea keskusyksikössä, kun sille on

20170079 prh 06 -02- 2019 etukäteen syötetty pelivälineen dimensiot. Edelleen jossakin suoritusmuodossa järjestelmään ei kuulu edellä kuvatun kaltaista pelivälineen liikenopeuden mittausta tai se on järjestetty muulla tavoin (esim, tutkan tai kameran/kameroiden avulla).

Erilaisissa kuvien 1-5 mukaisen suoritusmuodon kaltaisissa, keksinnön mukaisen 5 järjestelmän ja menetelmän suoritusmuodoissa myös mm. pelinseurantaelementeissä olevien valon lähettimien ja valon vastaanottimien määrä ja etäisyys toisistaan voivat vaihdella. Esim, jalkapallopelin harjoitteluun tarkoitetussa järjestelmässä valon lähettimien ja valon vastaanottimien pystysuuntainen etäisyys toisistaan voi olla suurempi kuin jääkiekkopelin harjoitteluun tarkoitetussa järjestelmässä. Toisaalta 10 jalkapallon tapauksessa pelinseurantaelementtien tulee olla korkeampia, koska jalkapallomaali on merkittävästi korkeampi kuin jääkiekkomaali ja siten maalia koti potkaistu jalkapallo voi tyypillisesti lentää paljon maalia kohti jääkiekkomailalla singottua kiekkoa korkeammalla.

Huomattakoon, että pelinseurantaelementtejä käsittävä järjestelmä ei 15 yksinkertaisimmillaan tarvitse kuin yhden pelinseurantaelementin. Tällaisessa suoritusmuodossa sama pelinseurantaelementti voi sisältää esim, päällekkäin olevat valon lähettimet ja valon vastaanottimet. Valon vastaanottimet on tällöin järjestetty vastaanottamaan jostain valoa heijastavasta kohteesta (esim, sopivaan kohtaan sijoitettu peili tai jokin muu valoa riittävästi heijastava pinta) heijastuvaa valoa, jonka peliväline 20 peittää, kun se ohittaa pelinseurantaelementin siltä kohdalta, jossa sen valon lähettimet ja valon vastaanottimet sijaitsevat. Tällöin pelinseurantaelementin valon vastaanottimet havaitsevat pelivälineen kuvien 1-5 mukaisen suoritusmuodon tavoin sekä voivat mitata myös sen liikenopeuden. Samanlainen pelinseurantaelementti voi perustua myös valon heijastumiseen pelivälineestä, jolloin nk. optista kolmiomittausta hyödyntäen, voidaan 25 määrittää myös pelivälineen ohituskohdan etäisyys pelinseurantaelementistä.

Yksinkertaisimmissa järjestelmissä voi myös keskusyksikkö olla sijoitettu yhden pelinseurantaelementin tai tarkkuusmaalin sisälle tai integroitu pelinseurantaelementin tai tarkkuusmaalin ohjausyksikköön. Tällöin järjestelmä ei vaadi muuta kuin tämän yhden pelinseurantaelementin tai tarkkuusmaalin. Huomattakoon vielä, että keskusyksikkö voi 30 myös olla pelinseurantaelementin tai tarkkuusmaalin yhteyteen rakennettu myös silloin, kun pelinseurantaelementtejä tai tarkkuusmaaleja on useampia kuin yksi.

Keksinnön mukaista järjestelmää ja menetelmää voidaan soveltaa luonnollisesti myös erilaisiin pelitilanteisiin. Kohteena, johon peliväline yritetään harjoittelun aikana saada osumaan, voidaan käyttää myös muuta kuin kyseiseen peliin normaalisti kuuluvaa maalia 35 ja sen yhteyteen sijoitettua tarkkuusmaalia. Esim, jääkiekkopelin yhteydessä voitaisiin harjoitella laukaisutarkkuutta niin, että yritetään tähdätä halutulle kohdalle pelialueelle asetettuun keilaan tolppaan, kuvassa 6 esitettyyn yksittäisen maaliaukon sisältävään kehätarkkuusmaaliin tai muuhun sopivaan jääkiekkopelin sääntöjen mukaisesta jääkiekkomaalista poikkeavaan kohteeseen. Jossain suoritusmuodossa

20170079 prh 06 -02- 2019 pelinseurantaelementtien avulla voidaan myös määrittää se kohta pelinseurantaelementtien välillä, jolta kohdalta peliväline on mittaustasot ohittanut. Tämä on mahdollista esim, siten, että pelivälineen lähtöpaikan sijainti pelinseurantaelementteihin nähden tunnetaan ja pelinseurantaelementit on sijoitettu 5 tähän lähtöpaikkaan nähden niin, että niiden väliset mittaustasot ovat lähtöpaikkaan nähden (ylhäältäpäin katsottuna) vinossa kulmassa. Tällöin pelinseurantaelementtien mittaaman ajankohdan ja pelivälineen liikkeellelähtöajankohdan välisen ajan ja pelivälineen liikenopeuden perusteella voidaan määrittää matka, jonka peliväline on lähtöpaikasta lähdettyään kulkenut ennen kuin se on saavuttanut mittaustasojen 10 ohituskohdan. Vertaamalla tätä matkaa pelinseurantaelementtien ja pelivälineen lähtöpaikan välisiin etäisyyksiin voidaan laskea se pelinseurantaelementtien välisten mittaustasojen kohta, jolta kohdalta peliväline on mittaustasot ohittanut. Tällaisella järjestelyllä saadaan tietoa, jonka perusteella voidaan esim, jääkiekkopelin laukaisuharjoittelun tapauksessa muodostaa graafinen esitys siitä, mille kohdalle 15 laukaisuharjoittelualuetta peliväline on syötetty pelaajaan nähden ja mikä on ollut pelivälineen liikesuunta syötön aikana. Jos vielä laukaisuharjoittelualueen ja maalin välillä olevilla pelinseurantaelementeillä määritetään pelivälineen liikesuunta (tämä saadaan, koska esim, kuvassa 1 esitettyä järjestelyä käytettäessä kiekon osumakohta maalissa olevaan tarkkuusmaaliin tunnetaan), voidaan muodostaa täydellinen graafinen esitys 20 siitä, miten peliväline on syöttäjältä lähtenyt ja kuinka syöttöä vastaanottava laukaisuharjoittelua suorittava pelaaja on sen syötön saatuaan laukaissut tarkkuusmaalia kohti. Edelleen, jos vielä lisäksi kuvattaisiin laukaisuharjoittelua tekevää pelaajaa riittävän laadukkaalla videokameralla (suurnopeuskameralla), sopivasta suunnasta (esim, ylhäältäpäin), olisi mahdollista verrata pelaajan liikkeitä sekä vastaanotetun ja maalia 25 kohti laukaistun pelivälineen liikeratoja toisiinsa. Tällaisen tiedon monipuolisuuden lisäämiseksi voitaisiin laukaisuharjoittelualueelle tuoda edelleen lisää pelinseurantaelementtejä ja siten tuottaa edelleen monipuolisempaa tietoa esim, erilaisten pelitilanteiden harjoittelemiseksi yhtä useiden pelinseurantaelementtien, erilaisten tarkkuusmaalien, suurnopeuskameroiden ja keskusyksikön muodostamaa 30 järjestelmää käyttäen.

Claims (15)

1. Patenttivaatimukset

   1. Järjestelmä pelivälineen laukaisutarkkuuden ja -nopeuden harjoittelemiseksi, jossa järjestelmässä on ainakin yhden tarkkuusmaalin (11, 50) ja/tai ainakin yhden pelinseurantaelementin (12-14) avulla muodostettu, ainakin yksi seurantalaite (20, 24, 25,

   5 51) pelivälineen (30) sijainnin ja/tai liikenopeuden mittaamiseksi sekä ainakin yhteen tarkkuusmaaliin (11, 50) ja/tai pelinseurantaelementtiin (12-14) kytketty keskusyksikkö (15), jossa on tietojenkäsittelylaite seurantalaitteen (20, 24, 25) avulla muodostettujen mittaustulosten käsittelemiseksi ja muisti mittaustulosten tallentamiseksi mittaustulosten myöhempää tarkastelua ja käsittelyä varten, ja jossa järjestelmässä seurantalaite (20, 24, 10 25, 51) on järjestetty muodostamaan ainakin yhden kaksiulotteisen mittaustason (20c,

   24a, 24b, 25a, 25b, 51c), pelivälineen (30) sijainnin ja/tai liikenopeuden mittaamiseksi pelivälineen (30) kulkiessa seurantalaitteen (20, 24, 25, 51) muodostaman, ainakin yhden mittaustason (20c, 24a, 24b, 25a, 25b, 51c) läpi, tunnettu siitä, että järjestelmä käsittää ainakin kahdella pelinseurantaelementillä (12-14) muodostettavalla seurantalaitteella (24, 15 25) valvottavan laukaisuharjoittelualueen (23), jossa pelinseurantaelementtien (12-14) avulla muodostetut seurantalaitteet (24, 25) on järjestetty havaitsemaan peliväline (30) ja mittaamaan pelivälineen (30) liikenopeus sen kulkiessa ainakin kahden, etäisyyden päässä toisistaan olevan pelinseurantaelementin (12-14) välille muodostetun mittaustason (24a, 24b, 25a, 25b) läpi.
2. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, jossa tarkkuusmaalin (11, 50) ja/tai ainakin yhden pelinseurantaelementin (12-14) avulla muodostetussa seurantalaitteessa (20, 24, 25, 51) on ainakin yksi valon lähetin (17, 20a, 51a) ja/tai ainakin yksi valon vastaanotin (18, 20b, 51b).
3. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen, pelinseurantaelementtejä (12-14) käsittävä järjestelmä, jossa pelinseurantaelementit (12-14) on sijoitettu laukaisuharjoittelualueelle (23) siten, että ensimmäisen pelinseurantaelementin (12, 13) valon lähettimistä (17) lähtevä valo on suunnattavissa toisen pelinseurantaelementin (13, 14) valon

   30 vastaanottimiin pelinseurantaelementtien (12-14) ollessa etäisyyden päässä toisistaan.
4. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, jossa pelinseurantaelementtien (12-14) muodostamassa seurantalaitteessa (24, 25) on kaksi peräkkäin olevaa päällekkäisten valon lähettimien (17) muodostamaa valon lähetinryhmää ja kaksi peräkkäistä

   35 päällekkäisten valon vastaanottimien (18) muodostamaa vastaanotinryhmää, jolloin kahden pelinseurantaelementin (12-14) välille on muodostettavissa kaksi peräkkäistä mittaustasoa (24a, 24b, 25a, 25b) pelivälineen (30) liikenopeuden määrittämiseksi.
5. 5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen järjestelmä, jossa on ainakin kolme 40 pelinseurantaelementtiä (12-14) ja jossa ensimmäisen pelinseurantaelementin (12) valon

   20170079 prh 06 -02- 2019 lähettimet (17) on suunnattu toisen pelinseurantaelementin (13) valon vastaanottimiin (18) ja toisen pelinseurantaelementin (13) valon lähettimet (17) on suunnattu kolmannen pelinseurantaelementin (14) valon vastaanottimiin (18).

   5
6. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen järjestelmä, jossa pelinseurantaelementti (12-14) käsittää rungon (16) ja jossa valon lähettimet (17) ja/tai valon vastaanottimet (18) on kiinnitetty runkoon (16) ainakin yhden akselin suhteen kääntyvästi, jolloin valon lähettimet (17) ja/tai valon vastaanottimet (18) ovat käännettävissä mainitun, ainakin yhden akselin suhteen runkoon (16) nähden eri asentoihin.
7. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen järjestelmä, jossa on pelinseurantaelementti (12-14), jossa on kääntölaite, jolla kaikki valon lähettimet (17) ja/tai kaikki valon vastaanottimet (18) ovat käännettävissä samanaikaisesti mainitun, ainakin yhden akselin suhteen.

   15
8. 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen järjestelmä, jossa järjestelmä käsittää maalin (10) ja maaliin sijoitetun tarkkuusmaalin (11), jossa on ainakin yksi näyttölaite (21) tähtäyskohteen (lla-lle) osoittamiseksi ja tähtäykseen kuluvan ajan esittämiseksi.
9. 9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen järjestelmä, jossa keskusyksikkö (15) on

   20 kytketty ainakin yhteen tarkkuusmaaliin (11, 50) ja/tai ainakin yhteen pelinseurantaelementtiin (12-14) sekä Internet tietoverkkoon langattomasti ja järjestetty tallentamaan pelinseurantaelementtien (12-14) tuottamaa mittaustietoa Internet tietoverkossa olevalle pilvipalvelimelle.

   25
10. 10. Menetelmä pelivälineen laukaisutarkkuuden ja -nopeuden harjoittelemiseksi, jossa menetelmässä pelissä käytettävä pelivälineen sijainti ja/tai liikenopeus mitataan ainakin yhden tarkkuusmaalin (11, 50) ja/tai ainakin yhden pelinseurantaelementin (12-14) avulla muodostetulla, ainakin yhdellä seurantalaitteella (20, 24, 25), ja jossa menetelmässä seurantalaitteella (20, 24, 25, 51) saadut mittaustulokset siirretään ainakin yhdestä

    30 tarkkuusmaalista (11, 50) ja/tai ainakin yhdestä pelinseurantaelementistä (12-14) keskusyksikköön (15), jossa on tietojenkäsittelylaite mittaustulosten käsittelemiseksi ja muisti ainakin yhdellä seurantalaitteella (20, 24, 25, 51) muodostettujen mittaustulosten tallentamiseksi mittaustulosten myöhempää tarkastelua ja käsittelyä varten, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukaista järjestelmää.
11. 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, jossa pelivälineen sijaintia ja/tai liikenopeutta mitataan tarkkuusmaaliin (11, 50) sijoitetulla ainakin yhdellä valon lähettimellä (20a, 51a) ja/tai ainakin yhdellä valon vastaanottimella (20b, 51b).
12. 12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen menetelmä, jossa pelivälineen (30) sijaintia ja/tai liikenopeutta mitataan ainakin yhteen pelinseurantaelementtiin (12-14) sijoitetulla valon lähettimellä (17) ja/tai valon vastaanottimella (18).

    5
13. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, jossa pelivälineen (30) sijaintia ja/tai liikenopeutta mitataan kahdella pelinseurantaelementillä (12-14), joista ensimmäisessä (12, 13) on ainakin yksi valon lähetin (17) ja joista toisessa (13, 14) ainakin yksi valon vastaanotin (18), joka on järjestetty vastaanottamaan ensimmäisessä pelinseurantaelementissä (12,13) olevan valon lähettimen (17) lähettämää valoa.
14. 14. Jonkin patenttivaatimuksen 10-12 mukainen menetelmä, jossa menetelmässä -pelivälinettä (30) sijaintia ja/tai liikenopeutta mitataan ainakin kahdella pelinseurantaelementillä (12-14),

    -peliväline (30) syötetään laukaisuharjoittelua suorittavalle pelaajalle (22)
15. 15 laukaisuharjoittelualueen (23) ulkopuolelta,

    -järjestelmällä mitataan aikaa pelivälineen (30) vastaanottamisesta pelivälineen (30) sinkoamiseen kohti määrättyä kohdetta (lla-lle) ja

    -kohde (lla-lle) johon peliväline (30) tulee syötön vastaanottamisen jälkeen singota, osoitetaan laukaisuharjoittelua suorittavalle pelaajalle (22) näyttölaitteella (21) 20 pelivälineen (30) saavuttua laukaisuharjoittelualueelle (23).