FI127699B - Valaisimen ohjausjärjestely ja valaisin - Google Patents

Abstract

Ohjausjärjestely LED-valaisinta varten, joka ohjausjärjestely käsittää käyttöjännitteen käsittelyvälineet (302) käsittäen tuloliitynnän (304) käyttöjännitteelle ja ohjaavan lähtöliitynnän (306) LED-valolähdettä ohjaamaan järjestettävälle ohjaimelle (104). Ohjausjärjestely lisäksi käsittää sensorin (S) ja langattoman tiedonsiirtoyksikön (R) ja prosessorin (P). Langaton tiedonsiirtoyksikkö (R), prosessori (P) ja lisäksi sensori (S) on eriytetty käyttöjännitteen käsittelyvälineisiin (302) nähden erilliseksi moduliksi (M23; M2, M3) joka käsittämänsä liittimen ( C ) välityksellä on järjestetty olemaan liitettävissä käyttöjännitteen käsittelyvälineet (302) käsittävän käyttöjännitemodulin (M1) käsittämään vastaliittimeen (CC). Sensori (S) puolestaan kuuluu sensorimoduliosaan (M3) joka on langattoman tiedonsiirtoyksikön ( R ) ja prosessorin käsittävään tiedonsiirto -ja prosessointimoduliosaan (M2) nähden erillinen sensorimoduliosa (M3), joka on vaihdettavissa oleva eli irrotettavasti kiinnitetty langattoman tiedonsiirtoyksikön (R) ja prosessorin (P) käsittävään tiedonsiirto- ja prosessointimoduliosaan (M2).

Description

Valaisimen ohjausjärjestely ja valaisin Keksinnön tausta

Valaisimia, kuten esimerkiksi katuvalaisimia käytetään katujen, tei5 den, moottoriteiden ja muiden vastaavien kulkuväylien tai vastaavien pitkänomaisten alueiden valaisuun. Valaisimia käytetään lisäksi esimerkiksi teollisuuslaitoksissa, urheilukenttien ja kuntoreittien tai hiihtolatujen yhteydessä ja pysäköintialueilla tai arkkitehtonisina valaisimina.

Perinteisesti valaisimissa on käytetty valonlähteenä kaasupurkausten lamppuja. Kaasupurkauslamppujen sijasta on yhä enemmän tullut tunnetuksi käyttää valoa emittoivia diodeja eli LED-valoja (Light Emitting Diode).

On myös tunnettua varustaa LED-valaisin tiedonsiirtoyhteydellä kuten esimerkiksi solukkoradioverkon lähetinvastaanottimella tms. tiedonsiirtoyksiköllä, jolloin valaisinta voidaan ohjata ulkoisesta järjestelmästä ja valaisimelta 15 voidaan välittää tietoa järjestelmän suuntaan valaisimen yhteydessä olevan sensorin mittaamista tiedoista tai esimerkiksi kyseisen valaisimen teknisestä toiminnasta ja erityisesti valaisimen vikatilanteista.

Tunnetuissa LED-valaisimissa rakenne on yhtenäinen eli valaisimen ohjauslaite eli ohjausjärjestely on yhtenäisenä tavanomaisesti valaisimen pääl20 lä tai valaisimen sisällä. Ohjausjärjestelyn koosta johtuen suositaan ohjausjärjestelyn asentamista valaisimen kotelon ulkopuolella valaisimen kotelon päälle, jonka vuoksi sensorit kuten esimerkiksi liiketunnistin joudutaan johdotuksen avulla tuomaan valaisimen kotelon alapinnalle jotta liikesensori pystyisi aistimaan ohikulkevan henkilön tai aistimaan muun liikkeen jonka seurauksena va25 laisimen tulisi kytkeä valaisimen valo päälle. Kuten mainittiin, niin toisessa versiossa ohjauslaite on ollut yhtenäisenä kokonaan valaisimen kotelon sisäpuolella, mutta tällöin on samat em. ongelmat sensorin suhteen ja lisäongelmana se että tiedonsiirtoyksikön kuten RF-yksikön tarvitsema antenni on pitänyt johdotusten ja liittimen avulla tuoda valaisimen ulkopuolelle. Tunnetuissa ratkai30 suissa sensorit on tyypillisesti asennettava tehtaalla eivätkä ne ole vaihdettavissa valaisimen ulkopuolelta eli valaisinta purkamatta.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää valaisimen ohjausjärjestelmä ja valaisin siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Keksinnön 35 tavoite saavutetaan valaisimen ohjausjärjestelyllä ja valaisimella, joille on tun

20165204 prh 28 -09- 2018 nusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa 1,12,14 ja 17. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu ohjausjärjestelmän jakamiseen toisiinsa liitettäviin moduleihin ja valaisimen ulkopuolelle jäävän modulin varustamiseen irrotettavasi! kiinnitetyllä vaihdettavissa olevalla sensorilla.

Keksinnön mukaisen ohjausjärjestelyn ja valaisimen etuna on helpompi tuotevariointi eli tuotteen muokattavuus erilaisiin käyttötarpeisiin. Toiminnallisuuden jakaminen valaisimen sisäpuolelle ja ulkopuolelle mahdollistaa 10 että ulkopuolelle tuleva laiterakenne eli ohjausjärjestelyn ulkomoduli voidaan tehdä fyysisesti pieneksi.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää kaaviota tunnetun tekniikan mukaisesta valaisimesta ohjausjärjestelynsä kera,

Kuvio 2 esittää kaaviota keksinnön mukaisesta valaisimesta ohjausjärjestelynsä kera,

Kuvio 3 esittää ohjausjärjestelyä perspektiivikuvantona alaviistosta,

Kuvio 4 esittää ohjausjärjestelyä perspektiivikuvantona kuvion 3 nuolen A1 suunnasta,

Kuvio 5 esittää ohjausjärjestelyä perspektiivikuvantona kuvion 3 nuolen A2 suunnasta, kuvio 6 esittää ulkomodulia (valaisimen ulkopuolella oleva) eli tie25 donsiirto-ja prosessointimoduliosan ja sensorimoduliosan muodostamaa modulirakennetta siltä pinnalta jolta se kytketään sisämoduliin eli käyttöjännitemoduliin, kuvio 7 esittää sisämodulia (valaisimen sisällä oleva) eli käyttöjännitemodulia siltä pinnalta jolta se kytkeytyy kuvion 6 mukaiseen ulkomoduliin.

kuvio 8 esittää kuvioiden 2-7 mukaisen ohjausjärjestelyn lohkokaaviota.

kuvio 9 esittää toista toteutusmuotoa, jossa vain sensorimoduli on erillinen moduli suhteessa muihin rakenteisiin.

20165204 prh 28 -09- 2018

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Aluksi käsitellään tunnetun tekniikan mukaista rakennetta, viitaten kuviooni. Valaisin LPA käsittää kotelon CASPA jossa käyttöjännite-yksikkö VSPA, ylijännesuojayksikkö SGPPA, LED-valolähde LEDPA. Oleellista kuvion 5 1 mukaisessa tunnetussa rakenteessa on se että ohjausjärjestely C on yhtenäisenä yksikkönä käyttöjänniteyksikön kera valaisimen LPA sisäpuolella käsittäen toiminnot RF-tiedonsiirtoon ja toiminnot liittyen sensorin SPA mittaaman tiedon kuten valoisuustiedon vastaanottoon/käyttöön ja toiminnot käyttöjännitteen ohjaamiseen LED-valolähdettä LEDPA edeltävälle ohjaimelle DRIPA.

Seuraavaksi siirrytään käsittelemään itse keksintöä, viitaten kuvioihin 2-8.

Keksinnön kohteena on siis valaisin L eli erityisesti LED-valaisin L. Valaisin L käsittää kotelon 100 LED-valolähteen 102 ja LED-valolähdettä edeltävän ohjaimen 104 eli dhverin. Jännitesyöttöä esittää merkintä 106.

Lisäksi valaisin L käsittää ohjausjärjestelyn CA ko. LED-valaisinta L varten. Ohjausjärjestely CA käsittää käyttöjännite-välineet 302 käsittäen tuloliitynnän 304 käyttöjännitteelle ja ohjaavan lähtöliitynnän 306 LED-valolähdettä L ohjaamaan järjestettävälle ohjaimelle 104. Lisäksi ohjausjärjestely CA käsittää sensorin S ja langattoman tiedonsiirtoyksikön Rja prosessorin P.

Kuviosta 8 selvimmin havaittava sensori S on kuvioissa 2-7 esitetyn linssin OL tai muun valoa läpäisevän optisen muokkaimen tai suojan alla sensorimodulissa M3, näin siis erityisesti kun sensori S on ympäristön valoisuutta mittaava sensori. Kuvioiden esittämässä toteutusmuodossa sensori S on PIRtyyppinen liiketunnistin, joka toimiakseen tarvitsee puoliläpäisevän muovilins25 sin. Sensoreina voi olla erilaisia ja eri suureita mittaavia sensoreita, ja ne voivat olla mekaanisesti varsin erilaisia keskenään lukuunottamatta rajapintaa tiedonsiirto-ja prosessointimoduliin M2.

Ohjausjärjestely CA on jaettu kolmeen moduliin/moduliosaan M1, M2, M3, joista kaksi eli M2 ja M3 on kiinni toisissaan, ja tuo moduliosien M2 ja 30 M3 muodostama kokonaisuus M23, joka on valaisimen L ulkopuolella, liitetään kiinni valaisimen sisäpuoliseen moduliin M1 kuten kuviot 2-5 esittää, erityisesti kuviossa 2.

Kuvio 7 esittää sisämodulia M1 (valaisimen sisällä oleva) eli käyttöjännitemodulia M1 siltä pinnalta jolta se kytkeytyy kuvion 6 mukaiseen ulkomo35 dullin M23 joka käsittää moduliosat M2 ja M3.

20165204 PRH 28 -09- 2018

Langaton tiedonsiirtoyksikkö R, prosessori P ja lisäksi sensori S on eriytetty käyttöjännitteen käsittelyvälineisiin 302 eli käyttöjännitemoduliin M1 nähden erilliseksi moduliksi M23 (M2+M3) joka käsittämänsä liittimen C välityksellä on järjestetty olemaan liitettävissä käyttöjännitteen käsittelyvälineet 5 302 käsittävän käyttöjännitemodulin M1 käsittämään vastaliittimeen CC.

Lisäksi on niin että sensori S puolestaan kuuluu sensohmoduliosaan M3 joka on langattoman tiedonsiirtoyksikön R ja prosessorin P käsittävään tiedonsiirto ja prosessointimoduliosaan M2 nähden erillinen sensohmoduliosa M3, joka on vaihdettavissa oleva eli irrotettavasti kiinnitetty langattoman tiedonsiirtoyksikön 10 R ja prosessorin P käsittävään tiedonsiirto-ja prosessointi-moduliosaan M2.

Sensorin S lisäksi sensohmoduliosa M3 käsittää esikäsittelyprosessorin PRE-P joka on järjestetty esiprosessoimaan sensorin S ulostulon signaalia. Sensohmoduuli M3 on valmis yksittäinen osa, jossa on esimerkiksi kiinteästi sensori S, prosessori P ja muu tarvittava elektroniikka, nämä raken15 teet ovat esimerkiksi piirilevyllä, joka on koteloitu yhtenäiseksi moduliksi M3.

Kun tiedonsiirto-ja prosessointimoduliin M2 eli radio- ja prosessointimoduuliin M2 halutaan joku toinen sensori S käyttöön, niin tällöin vaihdetaan kokonaan uusi sensohmoduli M3, jossa siis oma esiprosessorinsa PRE-P, jonka suorittaman esi-prosessoinnin idea on liitynnän (suhteessa tiedonsiirto- ja 20 prosessointimoduliin M2 päin) vakiointi vaikka sensori S on vaihtunut.

Näin siksi, koska esimerkiksi liikkeen/läsnäolon tunnistuksen voi tehdä monella sensori-tekniikalla kuten PIR (passive infrared), tutka tai vaikkapa BT eli Bluetooth, jotka kaikki tarvitsevat oman esiprosessointinsa, jotta voidaan tehdä luotettava päätös henkilön läsnäolosta valaisimen lähistöllä jotta 25 tiedettäisiin ohjata valaistusta halutulla tavalla. Esiprosessointi tehdään sensorimoduulin M3 prosessorilla. Muu ohjausjärjestelmä, erityisesti moduli M2, näkee vain samanlaisen herätteen sensorilta, jolloin sinne ei tarvita muutoksia vaikka itse sensori S muuttuukin. Toinen tärkeä asia on rajapinnan vakiointi eli aina käytetään samanlaista viestirajapintaa olipa sensorina S esimerkiksi liike30 tunnistin tai ilmansaastemittah tai valoisuusantuh.

Eri sensohmoduleissa M3, joissa siis on erilaiset sensorit S, on keskenään samanlainen esiprosessori PRE-P, mutta esiprosessorien ohjelmisto/ohjelmakoodi/toimintaohjeet ja asetukset ovat erilaiset eli sensori-spesifiset.

Eräässä toteutusmuodossa sensoh-moduliosa M3 on yhteydessä 35 tiedonsiirto-ja prosessointi-moduliosaan M2 digitaalisen yhteysväylän DP

20165204 prh 28 -09- 2018 kautta, kuvioiden 3 ja 8 mukaisesti. Näin saadaan hyvä yhteys ulkomodulin M23 moduliosien M2 ja M3 välillä.

Liittyen sensorin S tunnistamiseen, on lisäksi niin, että varsinainen prosessori P (P, MCU kuviossa 8) tiedonsiirto-ja prosessointimodulissa M2 on 5 järjestetty tunnistamaan sensorin S automaattisesti, jolloin se näkyy koko järjestelmässä tiettynä sensorityyppinä ja liittyneenä tiettyyn valaisimeen (jonka fyysinen paikka on jo tiedossa). Tällöin sensori S on helppo ottaa käyttöön esimerkiksi valaistuksen ohjaukseen.

Em. tavalla tunnistettu sensori tulee siis järjestelmän käyttäjän nä10 kyville pilvipalvelussa. Käyttäjä voi sitten määritellä miten sensoria käytetään hyväksi. Sensorimodulin M3 esiprosessori PRE-P ja tiedonsiirto-ja prosessointimodulin M2 prosessori P eli varsinainen prosessori P on järjestetty kommunikoimaan toisilleen väylän DP yli tiedon siitä mikä sensorityyppi on kytkettynä.

Eräässä toteutusmuodossa ohjausjärjestely CA käsittää tiedonsiirto15 ja prosessointimoduliosan M2 liittimen C ja käyttöjännitemodulin M1 vastaliittimen CC kautta kulkevina yhden tai useampia seuraavista signaalilinjoista: LED-valolähteen ohjaimen 104 ohjauslinja, energian mittauksen signaalilinja, sensorin S signaalilinja, relekytkimen RL (kuviossa 8) ohjauslinja RLL, muistin luku- ja/tai hallintalinja, ylijännitesuojan SGP monitorointilinja SGPML, thermis20 torin TH mittauslinja THL. Näin saadaan halutut toimenpiteet suoritettua mielekkäällä tavalla.

Eräässä toteutusmuodossa ohjausjärjestely CA on järjestetty monitoroimaan käyttöjännitemodulin M1 jännitesyöttöön yhteydessä olevan ulkoisen ylijännitesuojan SGP toimintaa ohjausjärjestelyn CA käsittämän monito25 rointilinjan SGPML avulla.

Havaitaan että valaisin L käsittää ylijännitesuojan SGP, joka on yhteydessä käyttöjännitemoduliin ja järjestetty olemaan kytkettävissä LEDvalolähteen ohjaimeen 104. Ohjausjärjestelyn kannalta on niin, että ohjausjärjestelyssä käyttöjännitemoduli M1 käsittää liitynnän CSGP ylijännitesuojalle 30 SGP, joka on järjestetty olemaan kytkettävissä LED-valolähteen ohjaimeen 104 käyttöjännitemodulin M1 kautta.

Viitaten kuvioon 8, eräässä toteutusmuodossa käyttöjännitemoduli M1 eli sisämoduli valaisimen L sisässä käsittää muistin CM sähköenergian mittauksen kalibrointitietoja varten ja/tai laitteen tuotetietoja varten.

Viitaten erityisesti kuvioihin 2-5, tiedonsiirto-ja prosessointimoduliosa M2 käsittää antennin A joka on kytketty langattomaan tiedonsiirtoyksik6

20165204 prh 28 -09- 2018 köön R. Erityisesti kuvioon 3 ja myös 4-5 viitaten on eräässä toteutusmuodossa niin että antennin A yhteydessä on valojohde LG jota ohjausjärjestelyn prosessori P on järjestetty ohjaamaan merkintöantosignaalin antamiseksi valojohteen LG. kautta. Havaitaan, että edullisessa toteutusmuodossa antenni A on 5 valojohteen LG ympärillä eli valojohde LG kulkee antennin A sisällä.

Viitaten kuvioihin 3-5 ja 6-7, ulkomoduli M23 eli tiedonsiirto- ja prosessointimodulin M2 ja sensorimodulin M3 kokonaisuus käsittää avattavan kiinnitysrakenteen 501-503, 601-603 jotta sensorimoduli M3 olisi vaihdettava eli irrotettavasti kiinnitetty. Rakenneosat 501-503 voi olla aukollisia kiinnitys10 kynsiä tms. kiinnitysulokkeita sensorimodulissa M3, ja niille vastakappaleena eli tiedonsiirto-ja prosessointimoduli M2 voi käsittää elimet 601-603 jotka asetuvat rakenneosien 501-503 aukkoihin. Irrottamisessa kiinnitysulokkeita taivutetaan ulospäin. Kiinnitysrakenne 501-503, 601-603 on modulikokonaisuuden M23 ulkokehällä.

Edelleen, käsitellen tiedonsiirtoa, eräässä toteutusmuodossa on niin että tiedonsiirto- ja prosessointimodulissa M2 on useampi kuin yksi langaton tiedonsiirtoyksikkö R, kuten matkapuhelinverkkoa käyttävä radioyksikkö tai muuta tiedonsiirtoprotokollaa toteuttava laiteyksikkö joka käyttää esimerkiksi paikallisen lyhyen kantaman radioyhteyttä perustuen esimerkiksi 6LowPan tai 20 Zigbee protokollaan.

Eräässä toteutusmuodossa tiedonsiirto-ja prosessointi-moduliosa M2 on järjestetty tunnistamaan siihen liitetyn käyttöjännitemodulin M1 version ja/tai toiminallisuus-tiedot, tiedonsiirto-ja prosessointi-moduliosassa (M2) ja/tai sen sisältävässä ohjausjärjestelyssä käyttöä varten.

Lisäksi on niin että ohjausjärjestely käsittää ylijännitesuojan monitorointilinjan SGPML ja tällöin monitorointilinja SGPML on järjestetty käytettäväksi ulkopuolisen sensorin tai käyttölaitteen antaman herätteen havainnointiin.

Viitaten kuvioon 8 todetaan seuraavaa, sen lisäksi mitä jo edellä on 30 todettu. Ohjausjärjestely käsittää isolaattorit eli kuviossa 8 isolaatio-lohkot IS, ne varmistavat verkkojännitteen erotuksen kuvion 8 eri toiminnallisten lohkojen välillä vaikka verkkojännitteisessä osassa tapahtuisi vikaantuminen. Isolaattori voi olla esimerkiksi optoerotin. Isolaattoreilla pystytään takaamaan ulkopuolisen osan säilyminen sähköturvallisena vaadituissa tilanteissa.

Kuvioon 8 viitaten, ulkoinen käyttöjännite kytketään kohtaan V-IN.

V-OUT on kytkettävissä valaisimen driverille eli ohjaimelle 104 (kuvio 2). Käyt

20165204 prh 28 -09- 2018 töjännite voi olla esimerkiksi 90-260 VAC eli ko. suuruinen tai muu AC-jännite. Käyttöjännite menee energianmittauslohkon E kautta ja linjan EL käyttöjänniteyksikölle 302, josta saadaan ulos haluttu AC-jännite ja AC/DC-muunnoksen jälkeinen haluttu DC-jännite. Käyttöjänniteyksiköltä 302 tulee DC-jännite energianmittauslohkolle E linjan E2 kautta. Releen RL avulla voidaan kytkeä valaisimen käyttöjännite tarvittaessa kun valaisimessa olevaa liitäntälaitetta (LEDdriver eli ohjain 104 ) ei pysty kokonaan sammuttamaan ohjaamalla. Tässä tapauksessa valaisin kytketään päälle ja pois tämän releen RL avulla eli prosessorilta P linjan RLL kautta saatavalla ohjauksella rele RL johtaa ja siten kytkee jännitteen releen vasemmalle puolelle linjaan V-OUT, jonne siis LEDvalolähteen ohjain 104 (kuvio 2) eli driver on kytketty.

Keksinnön periaatetta voidaan soveltaa myös DC-toimisessa laitteessa, ja tällöin eräs mahdollinen sisääntulojännite on esimerkiksi 5-60 VDC.

Kuvion 8 keskellä merkinnällä ”Connector (X) ” tarkoitetaan muissa kuvioissa näkyvien liitinten C, CC eli ulkoyksikön modulin M23 (M2+M3) liittimen C ja sisäyksikön eli käyttöjännitemodulin M1 vastaliittimen CC yhteenliittymää, joka esimerkiksi on 20-pinninen eli siinä on 20 signaalilinjaa, mutta pinnimäärä ja siten signaalilinjamäärä voi olla muukin. Tuon liitin-yhteenliittymän alapuoliset rakenteet ovat ulkoyksikköä eli modulirakennetta M23, joka siis käsittää moduliosan M2 eli tiedonsiirto -ja prosessointimodulin M2 ja sensorimodulin M3. Tuon em. liitin-yhteenliittymän yläpuoliset rakenteet ovat sisäyksikköä M1 eli käyttöjännitemodulia M1. Käyttöjänniteyksikössä 302 modulissa M1 otetaan ulkoinen AC-jännite vastaan ja suoritetaan AC/DC-muunnos. Kuviossa 8 laatikoidut merkinnät X tarkoittavat liitoskohtia. Lohko 700 on DALIsiirtoprotokollan (Digital Addressable Lighting Interface) mukainen osio, liittyen ulkoiseen yhteydenpitoon. Lohko/yksikkö 700 voi tukea DALI-protokollan lisäksi/sijaan myös 1-10Vja PWM tyyppisiä ohjauksia.

Lohko 800 (SPD, Surge Protection Device) on järjestetty tutkimaan onko ylijännitesuoja SGP (surge) toimintakunnossa. Tämä tapahtuu mittaamalla läpäiseekö AC-jännite lohkon 800. Kuvion 8 lohko 900 (ALS, ambient light sensor) on valon tasoa mittaava sensori, pää-prosessori P (MCU) lukee ja prosessoi sensorin S tuottaman tiedon.

Keksinnön toisessa toteutusmuodossa, kuvioon 9 viitaten, on kyse siitä, että sensori 9S on eriytetty käyttöjännitteen käsittelyvälineisiin 9302 ja tiedonsiirtoyksikköön 9R ja prosessoriin 9P nähden erilliseksi ja irrotettavasti

20165204 prh 28 -09- 2018 kiinnitetyksi vaihdettavaksi sensorimoduliksi 9M3, joka käsittämänsä liittimen 9C välityksellä on järjestetty olemaan liitettävissä käyttöjännitteen käsittely välineet 9302, tiedonsiirtoyksikön 9R ja prosessorin 9P käsittävään toiseen moduliin 9M12 sen käsittämään vastaliittimeen 9CC.

Kuviossa 8 ja vastaavasti kuviossa 9, on DC-jänniteyksikkö 50, vastaavasti 950, josta saadaan DC-jännite esimerkiksi prosessoreille P, 9P, muisteille CM, 9C, 70, 970 ja muille oheiskomponenteille. Kuvioissa 8 ja 9 on siis esitetty myös lohko 70, vastaavasti 970 jossa on muisti ja esimerkiksi kiihtyvyysanturi, joka tosin voi olla erillinenkin suhteessa muistiin.

Kuvioon 8 viitaten, käyttöjänniteyksikköön M1 voi olla kytketty toinenkin sensori 8S ja sille on esikäsittelyprosessoh 8PRE-P. Tätä piirrettä voidaan tarvita jos sensori halutaan asentaa muualle kuin varsinainen moduli.

Vastaavasti voi sisäyksikön eli käyttöjännitemodulin M1 käsittämä vastaliitin CC olla etäännytetty esimerkiksi kaapelilla etäälle modulin kotelosta 15 mutta vastaliitin CC kuitenkin tulee ymmärtää moduliin kuuluvaksi, vastaliitin CC voi olla esimerkiksi modulin kotelon vieressä kaapelin päässä.

Kuvioihin 6-7 viitaten, eräässä toteutusmuodossa modulit M1 ja M23, jotka käännetään kuvioiden 6-7 asennosta vastakkain, kiinnitetään toisiinsa kiinnitysjärjestelyn FX1, FX2 avulla, jossa kiinnitysjärjestelyssä rakenne 20 FX1 on kierrepesä modulissa M23 ja FX2 on läpimenevä reikä modulissa M1 ruuvia tms. kiinnitintä varten.

Viitaten kuvioihin 4-5 ja 6-7, ohjausjärjestelyn CA kiinnittämistä (valaisimen koteloon 100) varten on kiristysrakenne FX11, FX12 jossa modulissa M23 on ulkokierre FX11 ja sen ympärillä sisäkierteellinen mutteri tms. vasta25 kappale FX12 tuota ulkokierrettä varten. Näin moduli M23 kiristetään kiinni valaisimen L koteloon 100. Kuvioissa 4-5 kotelon 100 seinämä jää modulien M1, M23 väliin. Vastaliitin CC on ulkokierteen FX11 tyhjässä sisätilassa suojassa. Ohjausjärjestelyssä moduleissa M23, M1 niiden välillä on mekaaninen asemointiohjain PM1,PM2 ohjaamaan liittimet C, CC kohdakkain. Asemointiohjai30 met PM1, PM2 ovat liittimien C, CC ympärillä.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (18)

1. Patenttivaatimukset

   1. Ohjausjärjestely LED-valaisinta varten, joka ohjausjärjestely käsittää käyttöjännitteen käsittelyvälineet (302) käsittäen tuloliitynnän (304) käyttöjännitteelle ja ohjaavan lähtöliitynnän (306) LED-valolähdettä ohjaamaan jär-

   5 jestettävälle ohjaimelle (104), ja joka ohjausjärjestely lisäksi käsittää sensorin (S) ja langattoman tiedonsiirtoyksikön (R) ja prosessorin (P), ja että langaton tiedonsiirtoyksikkö (R), prosessori (P) ja lisäksi sensori (S) on eriytetty käyttöjännitteen käsittelyvälineisiin (302) nähden erilliseksi moduliksi (M23; M2, M3) joka käsittämänsä liittimen (C) välityksellä on järjestö tetty olemaan liitettävissä käyttöjännitteen käsittelyvälineet (302) käsittävän käyttöjännitemodulin (M1) käsittämään vastaliittimeen (CC), tunnettu siitä että sensori (S) puolestaan kuuluu sensorimoduliosaan (M3) joka on langattoman tiedonsiirtoyksikön ( R ) ja prosessorin käsittävään tiedonsiirto -ja prosessointimoduliosaan (M2) nähden erillinen sensorimoduliosa (M3), joka on vaih15 dettavissa oleva eli irrotettavasti kiinnitetty langattoman tiedonsiirtoyksikön (R) ja prosessorin (P) käsittävään tiedonsiirto-ja prosessointi-moduliosaan (M2).
2. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestely, tunnettu siitä, että sensorin (S) lisäksi sensorimoduliosa (M3) käsittää esikäsittelyprosessorin (PRE-P) joka on järjestetty esiprosessoimaan sensorin (S) ulostu-

   20 lon signaalia.
3. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ohjausjärjestely, tunnettu siitä, että sensoh-moduliosa (M3) on yhteydessä tiedonsiirto- ja prosessointi-moduliosaan (M2) digitaalisen yhteysväylän (DP) kautta.
4. 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestely, tunnettu

   25 siitä, että ohjausjärjestely käsittää tiedonsiirto-ja prosessointimoduliosan liittimen (C) ja käyttöjännitemodulin (M1) vastaliittimen (CC) kautta kulkevina yhden tai useampia seuraavista signaalilinjoista: LED-valolähteen ohjaimen (104) ohjauslinja, energian mittauksen signaalilinja, sensorin signaalilinja, relekytkimen (RL) ohjauslinja, muistin (CM) luku- ja/tai hallintalinja, ylijännitesuojan 30 monitorointilinja, thermistorin (TH) mittauslinja.
5. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestely, tunnettu siitä, että ohjausjärjestely (CA) on järjestetty monitoroimaan käyttöjännitemodulin (M1) jännitesyöttöön yhteydessä olevan ulkoisen ylijännitesuojan (SGP) toimintaa ohjausjärjestelyn (CA) käsittämän monitorointilinjan (SGPML) avulla.

   20165204 prh 28 -09- 2018
6. 6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestely, tunnettu siitä, että käyttöjännitemoduli (M1) käsittää muistin (CM) energian mittauksen kalibrointitietoja varten ja/tai tuotetietoja varten.
7. 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestely, tunnettu

   5 siitä, että tiedonsiirto-ja prosessointimoduliosa (M2) käsittää antennin (A) joka on kytketty langattomaan tiedonsiirtoyksikköön (R).
8. 8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen ohjausjärjestely tunnettu siitä, että antennin yhteydessä on valojohde jota ohjausjärjestelyn prosessori on järjestetty ohjaamaan merkintöantosignaalin antamiseksi valojohteen kautta ta.
9. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ohjausjärjestely, tunnettu siitä, että tiedonsiirto-ja prosessointi-moduliosa (M2) on järjestetty tunnistamaan siihen liitetyn käyttöjännitemodulin (M1) version ja/tai toiminallisuustiedot, tiedonsiirto-ja prosessointi-moduliosassa (M2) ja/tai sen sisältävässä

   15 ohjausjärjestelyssä käyttöä varten.
10. 10. Patenttivaatimuksen 1 tai 4 mukainen ohjausjärjestely, tunnettu siitä, että ohjausjärjestely käsittää ylijännitesuojan monitorointilinjan, ja että monitorointilinja on järjestetty käytettäväksi ulkopuolisen sensorin tai käyttölaitteen antaman herätteen havainnointiin.

    20
11. 11. Patenttivaatimuksen 1 tai 7 mukainen ohjausjärjestely, tunnettu siitä, että tiedonsiirto-ja prosessointi-moduliosassa on useampi kuin yksi langaton tiedonsiirtoyksikkö (R), kuten radioyksikkö tai muuta tiedonsiirtoprotokollaa toteuttava laiteyksikkö.
12. 12. Ohjausjärjestely LED-valaisinta varten, joka ohjausjärjestely kä25 sittää käyttöjännitteen käsittelyvälineet (9302) ja sensorin (9S) ja langattoman tiedonsiirtoyksikön (9R) ja prosessorin (9P), tunnettu siitä, että sensori (9S) on eriytetty käyttöjännitteen käsittelyvälineisiin (9302) ja tiedonsiirtoyksikköön (9R) ja prosessoriin (9P) nähden erilliseksi ja luotettavasti kiinnitetyksi vaihdettavaksi sensorimoduliksi 30 (9M3) joka käsittämänsä liittimen (9C) välityksellä on järjestetty olemaan liitettävissä käyttöjännitteen käsittelyvälineet (9302), tiedonsiirtoyksikön (9R) ja prosessorin (9P) käsittävään toiseen moduliin (9M12) sen käsittämään vastaliittimeen (9CC).
13. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen ohjausjärjestely, tunnet-

    35 t u siitä, että sensorin (9S) lisäksi sensorimoduliosa (9M3) käsittää esikäsitte ly-prosessorin (9PRE-P) joka on järjestetty esiprosessoimaan sensorin (9S) ulostulon signaalia.
14. 14. LED-valaisin joka käsittää kotelon ja LED-valolähteen ja LEDvalolähdettä (L) edeltävän ohjaimen (104), tunnettu siitä, että LED-valaisin

    5 käsittää jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-11 mukaisen ohjausjärjestelyn (CA, M23, M2+M3).
15. 15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen LED-valaisin, tunnettu siitä, että käyttöjännitemoduli (M1) on ainakin pääasiallisesti LED-valaisimen kotelon (100) sisäpuolella ja tiedonsiirto-ja prosessointi-moduliosa (M2) ja sen-

    10 sori-moduliosa (M3) ovat LED-valaisimen kotelon (100) ulkopuolella.
16. 16. Patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukainen LED-valaisin, tunnettu siitä, että LED-valaisimen kotelo (100) käsittää seinämässään aukon (H) tai muun läpäisykohdan kotelon sisäpuolella olevan käyttöjännitemodulin käsittämän vastaliittimen liittämiseksi kotelon ulkopuolella olevan tiedonsiirto-ja

    15 prosessointi-moduliosan (M2) liittimeen (C) ja siten myös sensorimoduliosaan (M3), joka on irrotettavasi! kiinnitetty tiedonsiirto- ja prosessointi-moduliosaan (M2).
17. 17. LED-valaisin joka käsittää kotelon ja LED-valolähteen ja LEDvalolähdettä (L) edeltävän ohjaimen (104), tunnettu siitä, että LED-valaisin
18. 20 käsittää jonkin edellisen patenttivaatimuksen 12-13 mukaisen ohjausjärjestelyn (CA, 9M12+ 9M3).