FI127600B

FI127600B - Kiinnike sekä säätöavain ja menetelmä kiinnikkeen asentamiseksi

Info

Publication number: FI127600B
Application number: FI20175719A
Authority: FI
Inventors: Eero Saikkonen
Original assignee: Sk Tuote Oy
Priority date: 2017-05-24
Filing date: 2017-08-09
Publication date: 2018-10-15
Also published as: RU2694452C1; UA122586C2; DK3406816T3; LT3406816T; PL3406816T3; EP3406816A1; HUE050730T2; EP3406816B1; FI20175719A1

Abstract

Esillä on uudenlainen kiinnike (100), joka käsittää hylsyn (10) ja tämän kanavaan liu’utettavasti sovitettavissa olevan ruuvin (20) sekä säätökappaleen (30). Ruuvi (20) käsittää kärjen (22) ja kannan (23) välillä ulottuvan ja kierteellä varustetun varren (21). Säätökappaleen (30) käsittää keskireiän (33), joka on kierrettävästi kiinnitettävissä ruuvin (20) kierteisiin, ja ei-pyörähdyssymmetrisen kannan (31). Säätökappale (30) on sovitettavissa hylsyn (10) kanavaan (13) sekä liu’utettavasti että pyöritettävästi. Esillä on myös säätöavain (70) ja menetelmä uudenlaisen kiinnikkeen (100) asentamiseksi

Description

KIINNIKE SEKÄ SÄÄTÖ AVAIN JA MENETELMÄ KIINNIKKEEN ASENTAMISEKSI

TEKNIIKAN ALA

[0001] Esillä oleva keksintö liittyy rakennusteknisiin apuvälineisiin. Erityisesti esillä oleva keksintö koskee kiinnikettä eristekatteen kiinnittämiseksi vastaanottavaan rakenteeseen. Tarkemmin sanottuna esillä oleva keksintö koskee kiinnikettä sekä säätöavainta ja menetelmää kiinnikkeen asentamiseksi.

TUNNETTU TEKNIIKKA

[0002] Rakennettaessa on usein tarve kiinnittää verrattain pehmeitä eristekatteita verrattain koviin rakenteisiin. Yksi esimerkki tämänkaltaisesta tarpeesta on eristelevyjen kiinnittäminen betonisiin kattoelementteihin. Koska eristekate joustaa kuormituksen, kuten kävelyn, alaisena, kiinnitys ei voi olla täysin jäykkä vaan sen on joustettava. Niinpä on kehitetty erityisiä kiinnikkeitä, jotka sallivat joustamattomaan rakenteeseen kiinnitetyn joustavan katteen kokoonpuristumisen. Yksi sellainen kiinnike on kuvattu julkaisussa EP 2366843 Bl, jossa laipalla varustettu hylsy pohjaa eristekatteeseen ja jossa hylsyn läpi kulkeva ruuvi on kiinnitetty betoniseen kattoelementtiin. Kattoelementtiin on tätä varten porattava riittävän syvä reikä ruuvin korkeuden säätämisen sallimiksi. Hylsyn ja ruuvin välillä on hylsyyn nähden liputettava mutteri, jolla kiinnike kiristetään oikealle korkeudelle. Mutteri on kiertoliikkeen osalta lukittu hylsyyn nähden muotolukituksella siten, että hylsyn kanava on samanmuotoinen kuin kuusikulmainen mutteri. Näin ollen hylsyn kanavan pohjalla oleva mutteri pakottaa hylsyä kohti kattoelementtiä ruuvista kiertämällä.

[0003] Erityisesti betonielementeissä on usein porrastuksia, jotka johtuvat betonielementtien valmistustekniikasta. Lisäksi eristekatteet on usein leikattu kallistuksien aikaansaamiseksi. Vaihtelevat kiinnitysolosuhteet asettavatkin haasteen kiinnikkeelle, jonka on yhtäältä tartuttava vastaanottavaan rakenteeseen luotettavasti mutta toisaalta sallittava eristekatteen kokoonpuristuminen kiinnityksen jälkeen. Olisi näin ollen edullista saada aikaan kiinnike, jonka tarttuminen vastaanottavaan rakenteeseen on luotettavaa ja joka on verrattain vapaasti säädettävissä, tai ainakin hyödyllinen vaihtoehto tunnetuille kiinnikkeille.

YHTEENVETO

[0004] Esillä on uudenlainen kiinnike, joka käsittää hylsyn ja tämän kanavaan liu’utettavasti sovitettavissa olevan ruuvin ja kokonaisuudessaan liu’utettavasti sovitettavissa olevan säätökappaleen. Ruuvi käsittää kärjen ja kannan välillä ulottuvan ja kierteellä varustetun varren. Säätökappale käsittää keskireiän, joka on kierrettävästi kiinnitettävissä ruuvin kierteisiin. Säätökappale käsittää myös ei-pyörähdyssymmetrisen vastinpinnan säätökappaleen kiertämiseksi työkalulla ja se on pyöritettävästi sovitettavissa hylsyn kanavaan.

[0005] Esillä on myös säätöavain sellaisen kiinnikkeen asentamiseksi. Säätöavain käsittää hylsyn kanavaan liu’utettavasti sovitettavan istukkaosan, joka on sovitettu kytkeytymään kiinnikkeen säätökappaleen ulkopuoliseen vastinpintaan. Istukkaosassa on ontelo kiinnikkeen ruuvin vastaanottamiseksi.

[0006] Toisaalta on esillä ruuviavain naaraspuolisella vastinpinnalla varustetun säätökappaleen kiertämiseksi.

[0007] Esillä on niin ikään menetelmä kiinnikkeen asentamiseksi. Menetelmässä työnnetään hylsy vastaanottavan rakenteen päällä olevaan eristekatteeseen, kierretään ruuvi vastaanottavan rakenteeseen, kierretään säätökappaletta ruuviin nähden hylsyn kiristämiseksi eristekatteeseen.

[0008] Keksinnön avulla saavutetaan merkittäviä etuja. Esitetyssä ratkaisussa säätökappale voi liikkua vapaasti hoikkiin nähden. Näin ollen ruuvin kiinnitys vastaanottavaan rakenteeseen on hoikin säädöstä irrallinen tapahtuma. Niinpä ruuvi voidaan aina kiinnittää vapaasti vastaanottavaan rakenteeseen, kuten betonilaattaan, millä saadaan aikaan luotettava tartuntalujuus. Tarkemmin sanoen ruuvi saadaan kierrettyä vastaanottavaan rakenteeseen poratun esireiän pohjaan. Vapaasti kierrettävä säätökappale aikaansaa tämän jälkeen mahdollisuuden säätää holkki oikeaan korkeuteen ilman, että ruuvin on edettävä esireiässä. Tällöin saavutetaan kiinnikkeen luotettava tarttuminen vastaanottavaan rakenteeseen ja verrattain vapaa säädettävyys.

PIIRUSTUSTEN LYHYT KUVAUS

[0009] Seuraavaksi keksinnön eräitä sovellutusmuotoja kuvataan seikkaperäisemmin viittauksin oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio la esittää poikkileikkauskuvannon yhden sovellutusmuodon mukaisesta kiinnikkeestä ääriasennossa, kuvio Ib esittää poikkileikkauskuvannon kuvion la mukaisesta kiinnikkeestä säädetyssä asennossa, kuvio 2a esittää poikkileikkauskuvannon kuvioiden la ja Ib mukaisen kiinnikkeen hylsystä, kuvio 2b esittää sivukuvannon kuvioiden la ja Ib mukaisen kiinnikkeen ruuvista, kuvio 3a esittää poikkileikkauskuvannon kuvioiden la ja Ib mukaisen kiinnikkeen säätökappaleesta, kuvio 3b esittää perspektiivikuvannon kuvioiden la ja Ib mukaisen kiinnikkeen säätökappaleesta, kuvio 4 esittää perspektiivikuvannon kuvion 2b mukaisen ruuvin sekä kuvioiden 3a ja 3b mukaisen säätökappaleen kokoonpanosta, kuvio 5 esittää poikkileikkauskuvannon kuvioiden la ja Ib mukaisista kiinnikkeistä asennettuina betonikaton katteeseen, kuvio 6a esittää sivukuvannon ruuviavaimesta kuvioiden la ja Ib mukaisen kiinnikkeen ruuvin asentamiseksi, kuvio 6b esittää perspektiivikuvannon porasta esireiän poraamiseksi, kuvio 6c esittää perspektiivikuvannon yhden sovellutusmuodon mukaisesta säätöavaimesta kuvio 7a esittää perspektiivikuvannon toisen sovellutusmuodon mukaisesta säätökappaleesta, kuvio 7b esittää päätykuvannon kuvion 7a mukaisesta säätökappaleesta, kuvio 8a esittää poikkileikkauskuvannon kuvion 7a mukaisen säätökappaleen ja ruuvin osakokoonpanosta, kuvio 8b esittää yksityiskohtaisen näkymän kuvion 8a osasta Aja kuvio 9 esittää poikkileikkauskuvannon kuvioiden 8a ja 8b mukaisella osakokoonpanolla varustetuista kiinnikkeistä asennettuina betonikaton katteeseen.

ESIMERKINOMAISTEN SOVELLUTUSMUOTOJEN YKSITYISKOHTAINEN

KUVAUS

[0010] Kuviot la, Ib ja 5 näyttävät yhden sovellutusmuodon mukaisen kiinnikkeen 100, joka sisältää kolme pääkomponenttia, nimittäin hylsyn 10, ruuvin 20 ja säätökappaleen 30. Kuvio 2a esittää tarkemman kuvauksen hylsystä 10. Hylsy 10 voi olla esimerkiksi ruiskupuristettua tai 3D-tulostettua polymeeriä tai jotain muuta soveltuvaa muovattavaa materiaalia, kuten metallia tai komposiittia. Hylsy 10 käsittää pitkänomaisen rungon 11, joka ulottuu käijen 12 ja päätylaipan 14 välillä. Rungon 10 ensimmäiseen päähän järjestetyllä kärjellä 12 on muuhun runkoon 11 nähden kavennettu ulkoläpimitta hylsyn 10 asennuksen helpottamiseksi eristekerroksen läpi. Toisaalta rungon 10 toiseen päähän järjestetyllä päätylaipalla 14 on säteittäin ulottuva muoto, jolla muuta runkoa 11 suurempi ulkoläpimitta hylsyn 10 tunkeutumisen estämiseksi eristekerrokseen.

[0011] Rungon 11 läpi kulkee kanava 13, jolla on leveä osuus 13a ja kapea osuus 13b. Tarkemmin sanottuna leveän osuuden 13a läpimitta di3a on suurempi kuin kapean osuuden läpimitta dnt,· Mitat dna ja dnb ovat toisin sanoen hylsyn 10 sisäläpimittoja. Leveän osuuden 13a tarkoituksena on sallia ruuvin 20 ja säätökappaleen 30 aksiaaliliike kanavassa 13, kun taas kapean osuuden 13b tarkoituksena on sallia ruuvin 20 mutta estää säätökappaleen 30 liike hylsyn 10 kärjen 12 läpi. Tässä asiayhteydessä aksiaaliulottumalla viitataan ulottuvuuteen, jossa hylsyn 10 kanavan 13 ulottuu, toisin sanoen sen pituusakseliin. Näin ollen ruuvin 20 ja säätökappaleen 30 aksiaaliliike tapahtuu hylsyn 10 rungon 11 pituusakselin suunnassa. Näin ollen kanavan 13 kapea osuus 13b on kärjen 12 alueella ja leveä osuus 13a rungon 11 muulla alueella, erityisesti päätylaipan 14 alueella. Kanavan poikkileikkausmuoto pituusakselin suhteen on kuvioissa esitetyn sovellutusmuodon mukaan ympyrämäinen.

[0012] Päätylaippaan 14 on järjestetty ainakin yksi, edullisesti kaksi tai enemmän, erityisen edullisesti 2-4, pidätinkärki/pidätinkärkeä 15. Pidätinkärki 15 on terävä kynsi, joka ulottuu päätylaipasta 14 aksiaalisuunnassa kohti rungon 10 kärkeä 12. Pidätinkärjen 15 tarkoituksena on läpäistä eristekerroksen pinta ja upota eristekerrokseen, kun päätylaippa 14 on painautuneena vasten eristekerroksen pintaa. Kun pidätinkärki 15 on uppoutuneena eristekerrokseen, se lisää kiinnikkeen repimiskestoa eristekatteesta. Jos pidätinkärkiä on enemmän kuin yksi, on edullista järjestää pidätinkärjet tasaisesti päätylaipan 14 kehälle. Leveän osuuden 13a läpimitta di3a vaihtuu edullisesti jyrkästi kapean osuuden läpimitaksi dnb olakkeen aikaansaamiseksi kanavaan 13, joka olake toimii pohjana säätökappaleelle 30. Kuvioiden 1-5 esimerkissä olake on viisto.

[0013] Kuviossa 2b on esitetty yksityiskohtainen kuvaus ruuvista 20. Kuten nähdään, ruuvin 20 ulkopuolisilla kierteillä varustettu varsi 21 ulottuu käijen 22 ja kannan 23 välillä. Ruuvin 20 ensimmäiseen päähän järjestetty kärki 22 voi olla kuvion 2b mukaisesti terävä ja leikkaava, jolloin se soveltuu ruuvattavaksi esimerkiksi peltikattoon. Vaihtoehtoisesti ruuvi 20 voi olla tylpällä kärjellä varustettu koneruuvi. Kierreosuus jatkuu edullisesti koko varren 21 matkalla kannasta 23 kärkeen 22. Ruuvin 20 toiseen päähän jäljestetyn kannan 23 pääty on varustettu työkaluun kytkeytyvällä uralla 24, joka kuvion 4 esimerkissä on Torx-ura. Toki muutkin työkalu-urat, kuten ristipäät, kuusiokolot, yms. tulevat kyseeseen. Ruuvin 20 kanta 23 on huomattavan kapea. Kannalla 23 on läpimitta D23, joka on edullisesti yhtä suuri tai vain hieman suurempi kuin varren 21 läpimitta D2i. Varren läpimitta D2i on otettu kierteen kärjestä eli se edustaa kierreosuuden suurinta läpimittaa. Ruuvi 20 on mitoitettu hylsyyn 10 nähden siten, että ruuvi 20 voidaan ajaa hylsystä 10 läpi. Toisin sanoen ruuvin 20 varren 21 ja kannan 23 läpimitat D2i ja D23 ovat pienemmät kuin hylsyn 10 kanavan 13 leveän osuuden 13b läpimitta dnb, vastaavasti, mikä sallii ruuvin 20 aksiaaliliikkeen kanavassa 13. Toisaalta ruuvi 20 ja hylsy 10 mitoitettu siten, ettei ruuvi 20 pääse pakenemaan hylsyn 10 kärjestä 12. Toisin sanoen ruuvin 20 varren 21 läpimitta D2i on mitoitettu pienemmäksi kannan 23 läpimitta D23 suuremmaksi kuin hylsyn 10 kanavan 13 kapean osuuden 13b läpimitta di3b.

[0014] Kuvioissa 3a ja 3b on esitetty yksityiskohtainen kuvaus säätökappaleesta 30. Säätökappale 30 esitetyn sovellutusmuodon mukaan mutteri, jolla on sylinterimäinen runko 32 ja kuusikulmainen kanta 31. Kanta 31 muodostaa vastinpinnan työkalun vastaavaan vastinpintaan kytkeytymistä varten. Myös poikkileikkaukseltaan muuttumaton monikulmio voisi tulla kyseeseen (ei kuvattu). Runko 32 on kuvioiden esimerkin mukaan pyörähdyssymmetrinen siksi, että se voi pyöriä hylsyn 10 pyörähdyssymmetrisessä kanavassa 13 tämän pituusakselin ympäri. Tässä asiayhteydessä pyörimisellä viitataan akselin ympäri tapahtuvaan pyörimisliikkeeseen, jossa kierto sallitaan yli 360 asteen matkan. Rungon 32 pääty on viistetty, jotta se sopisi yhteen kanavassa 13 leveän 13a ja kapean 13b osuuden välissä olevan viisteen kanssa. Tämän sovellutusmuodon mukaan säätökappaleen 30 vastinpinta eli kanta 31 on järjestetty koiraspuoliseksi. Toisin sanoen vastinpinnan 31 ei-pyörähdyssymmetrinen kytkentärajapinta on järjestetty säätökappaleen 30 ulkokehälle. Kuten sanottu, kanta 31 voi olla kuusikulmainen kuten kuvioissa esitetyssä sovellutusmuodossa tai sillä voi olla jokin muu soveltuva pyöritettäessä muotolukitteinen muoto, kuten nelikulmio, uritus (”spoori”) tai esimerkiksi ovaali. Säätökappaleen 30 läpi kulkee keskireikä 33, jossa voi olla sisäpuoliset kierteet ruuvin 20 kierteisiin kytkeytymiseksi. Vaihtoehtoisesti tai lisäksi säätökappaleen 30 materiaali on voitu valita sellaiseksi, että se kytkeytyy leikkaavasti ruuvin 20 kierteisiin. Soveltuvia materiaaleja ovat polymeerit, erityisesti nylon, ja metallit.

[0015] Kuvioiden 3a ja 3b esimerkissä runko 32 vähintään yhtä leveä kuin kanta 31. Toisin sanoen rungon 32 läpimitta D32 on kannan 31 pienintä läpimittaa D3i suurempi, jolloin runko 32 muodostaa laipan säätöavaimen pohj aarni seksi. Tarkemmin sanottuna, rungon 32 läpimitta D32 on edullisesti yhtä suuri kuin kannan 31 suurin läpimitta, kun läpimitta on otettu monikulmaisen kannan 31 kulmasta kulmaan. Edelleen rungon 32 läpimitta D32 edullisesti suurempi kuin kannan 31 pienin läpimitta D3i, kun läpimitta on otettu monikulmaisen kannan 31 tahkosta tahkoon. Mitoitus ilmenee parhaiten kuviosta 4. Kun kannan 31 kulmittain otettu läpimitta on yhtä suuri kuin rungon 32 läpimitta, saadaan aikaan laippa säätöavaimen pohjaamiseksi minimoiden säätökappaleen 30 ulkomitat.

[0016] Rungon 32 läpimitta D32 on mitoitettu sellaiseksi, että se on liuotettavissa kanavan 13 leveässä osuudessa 13b eli rungon 32 läpimitta D32 on pienempi kuin kanavan 13 leveän osuuden 13b läpimitta di3b. Tässä asiayhteydessä ”pienempi kuin” tarkoittaa liukusovitetta tai väljempää sovitetta eli läpimitat D32 ja d33b voivat olla toleranssien puitteissa nimellismitoiltaan samat. Sama koskee muitakin tässä kuvattuja liikkeen sallivia sovitteita. Niin ikään kannan 31 suurin läpimitta on pienempi kuin kanavan 13 leveän osuuden 13a läpimitta di3a. Kumpikin säätökappaleen ulkoläpimitta D3i, D32 on suurempi kuin kanavan 13 kapean osuuden 13b läpimitta di3b. Säätökappaleen 30 keskireikä 33 on mitoitettu vastaanottamaan ruuvin 20 varsi 21, joten keskireiän 33 läpimitta d33 on sovitteiden puitteissa yhtä suuri tai pienempi kuin ruuvin 20 varren läpimitta D2i, jotta ruuvi 20 on ruuvattavissa säätökappaleeseen 30. Kuvio 4 näyttää säätökappaleen 30 ja ruuvin 20 osakokoonpanon, jossa ruuvin 20 varsi 21 kulkee säätökappaleen 30 keskireiän 33 läpi. Kuten nähdään, ruuvin 20 kapea kanta 23 mahdollistaa säätökappaleen 30 kiertämisen sallimalla holkkiavaimen pääsyn säätökappaleen 30 kantaan 31 ruuvin 20 kannan 23 yli.

[0017] Kuvioissa 6a - 6c on esitetty työkaluja, joilla kuvioiden la - 4 mukainen kiinnike voidaan asentaa kuvion 5 mukaisesti. Kuviossa 6a on esitetty ruuviavain 50 ruuvin 20 kiertämiseksi kiinni vastaanottavaan rakenteeseen 200. Ruuviavaimen 50 varsi 51 on pitkänomainen ja mitoitettu kulkemaan paksunkin eristekerroksen 300 läpi. Esim. 600 mm paksun eristekerroksen 300 kiinnitys vastaanottavaan rakenteeseen 200 edellyttää ainakin 600 mm pitkän ruuviavaimen 50 varren 51. Varren 51 yhdessä päässä on terä 52, joka on sovitettu kytkeytymään uraan 24 ruuvin 20 kannassa 23. Kuvatussa esimerkissä terä 52 on Torx-pää. Varren vastakkaisessa toisessa päässä on vääntiö 53 ruuviavaimen 50 liittämiseksi vääntimeen. Ruuviavaimen 50 varren 51 terän 52 läpimitta on valittu siten, että ruuviavain 50 mahtuu pyörimään ja liukumaan hylsyn 10 kanavassa 13. Varsi 51 on edullisesti ei-pyörähdyssymmetrinen, esimerkiksi kuusikulmainen, tähtimäinen tai muu koiraspuolinen muoto, joka voi kytkeytyä vastaavaan naaraspuoliseen ei-pyörähdyssymmetriseen muotoon. Näin ollen ruuviavaimella 50 voidaan yhtäältä ruuvata ruuvia 20 tämän kannassa 23 olevaan uraan 24 kytkeytymällä ja toisaalta holkkimaisen säätökappaleen sisäpuoliseen vastinpintaan kytkeytymällä, mikä selostetaan tarkemmin jäljempänä.

[0018] Kuviossa 6b on esitetty poraustyökalu 60 esireiän 201 valmistamiseksi vastaanottavaan rakenteeseen 200. Poraustyökalun 60 varren 61 yhdessä päässä on poranterä 64 ja vastakkaisessa toisessa päässä vääntiö 65. Varren 61 pituus on valittu kiinnitettävän eristekerroksen 300 paksuuden mukaisesti. Esim. 600 mm paksun eristekerroksen 300 kiinnitys vastaanottavaan rakenteeseen 200 edellyttää ainakin 600 mm pitkän poraustyökalun 60 varren 61. Poranterä 64 on edullisesti verrattain lyhyt, esim. alle 30 mm, erityisesti 28 mm, jotta esireiän 201 poraaminen ei halkaise vastaanottavaa rakennetta 200. Etu on erityisen edullinen, kun eristekerros 300 kiinnitetään kattorakenteen betonikanteen. Poranterä 64 voi olla varsin ohut, esim. 5 mm. Poranterä 64 on kiinni varressa 61 rungon 62 välityksellä. Runko 61 on ohutta poranterää 64 paksumpi, esim. 14 mm. Rungon 62 pääty 63 voi olla kavennettu, jolloin poranterän 64 ympärille muodostuu pieni olake. Toisin sanoen esimerkinomaisen poraustyökalun 60 mitta on 5/14-600 mm.

Olakkeen tarkoituksena on pohjata poranterä 64 vastaanottavaan rakenteeseen 200 esireiän 201 syvyyden rajoittamiseksi poranterän 64 mittaan. Pääty 63 voi toimia myös istukkana sovellutusmuodossa, jossa irrotettava poranterä 64 on vaihdettavissa. Vaihtoehtoisesti runko 62 voi toimia istukkana sovellutusmuodossa, jossa poranterä 64 on vaihdettavissa päädyn 63 toimiessa irrotettavana sovittimena.

[0019] Kuviossa 6c on esitetty säätöavain 70 säätökappaleen 30 kiertämiseksi ruuvin 20 kierteissä, millä kiinnike 100 säädetään oikeaan mittaan. Säätöavaimen 70 varren 71 ensimmäisessä päässä on holkkiavain 72 - eli hylsy, jota ei kuitenkaan tule sekoittaa kiinnikkeen 100 hylsyyn 10 - ja toisessa vastakkaisessa päässä vääntiö 73. Holkkiavain 72 sovitettu kytkeytymään säätökappaleen 30 kantaan 31, kun säätökappale 30 on asennettuna hylsyn 10 kanavaan 13 ja toisaalta ruuvin 20 ympärille. Näin ollen holkkiavaimen 72 sisäpuolinen muoto vastaa säätökappaleen 30 kannan 31 ulkopuolista muotoa. Holkkiavaimen 72 on toisaalta oltava varsin ohutseinäinen mahtuakseen kapeaan vapaaseen tilaan säätökappaleen 30 kannan 31 ja hylsyn 10 rungon 11 välissä. Niinpä holkkiavaimen 72 ulkoläpimitta on pienempi kuin hylsyn 10 kanavan 13 leveän osuuden 13a läpimitta di3a- Holkkiavaimen 72 on niin ikään kyettävä ohittamaan ruuvin 20 kanta 23. Niinpä holkkiavain 72 on varustettu ontelolla 74, joka voi ottaa ruuvin 20 vastaan, kun holkkiavain 72 kiristää säätökappaletta 30 vasten hylsyä 10. Ontelo 74 ulottuu varren 71 suuntaisesti. Mikäli käytetään lyhyttä holkkiavainta 72, varsi 71 voi olla samasta syystä ontto.

[0020] Kiinnikkeen 100 käyttö on yksinkertaista. Seuraavassa yllä kuvatun kiinnikkeen 100 käyttö kuvataan asennettaessa 600 mm paksu eristekate 300 vastaanottavaan rakenteeseen 200, joka on ohut betoninen kattoelementti. Tällöin asennukseen valitaan 600 mnrlle eristekatteelle soveltuva kiinnike 100, joita voi olla määrävälein, esim. 50 mm:n välein, erikokoisia. Kiinnikkeet asennetaan eristekatteen 300 reuna-alueelle varsin lähelle, jopa vain 20 mm päähän reunasta. Esimerkin tapauksessa hylsyn 10 pituus on alle 600 mm joustovaran mahdollistamiseksi. Hylsyn 10 pituus on edullisesti ainakin 20 mm lyhyempi kuin eristekatteen 300 paksuus riittävän joustovaran aikaansaamiseksi. Tällöin hylsyn 10 pituus on eristekatteen 300 paksuutta pienempi 20 mm tai enemmän.

[0021] Aluksi eristekate 300 asetetaan vastaanottavan rakenteen 200 päälle ja vastaanottavaan rakenteeseen 200 valmistetaan esireikä 201 poraustyökalulla 60. Esireikä voi olla esimerkiksi 5 mm paksu ja 28 mm pitkä. Poraustyökalu 60 valitaan eristekatteen 300 paksuuden mukaan siten, että esim. 600 mm paksun eristekatteen 300 asentamiseksi valitaan ainakin 600 mm pitkä poraustyökalu 60. Porattaessa poranterä 64 läpäisee eristekatteen 300 ulkopinnan 301 ja eristekerroksen sekä työstää betoniin esireiän 201, jonka pituuden rajoittaa poranterän 64 päässä oleva ja rungon 62 päädyn 63 muodostama olake. Kun esireikä 201 on valmistettu, kiinnike 100 asetetaan eristekatteeseen 300 työntämällä se esireiästä sisään. Kiinnike 100 voi tällöin olla esikokoonpantu siten, että kaikki kolme komponenttia ovat paikoillaan. Vaihtoehtoisesti pelkkä holkki 10 voidaan asentaa tässä vaiheessa.

[0022] Hoikin 10 ollessa sisään työnnettynä ruuvi 20 kierretään esireikään 201 ruuviavaimella 50, jota voidaan käyttää esimerkiksi porakoneella taikka akku- tai käsikäyttöisellä ruuvinvääntimellä (ei kuvattu). Koska esireikä 201 on porattu määrämittaan, asentaja tuntee vääntimen läpi, milloin ruuvi 20 on esireiän pohjassa. Näin ollen ruuvi 20 on riittävän syvällä vastaanottavassa rakenteessa kunnollisen kiinnityksen aikaansaamiseksi. Kiinnitettäessä yllä kuvattua eristekatetta 300 betoniin, ruuvi 20 voi olla esimerkiksi 6,2 x 105 mm betoniruuvi T-25-ristiuralla. Ruuvin 20 ympärille voi tässä vaiheessa olla asennettuna säätökappale 30 tai se voidaan - jos ruuvin 20 kanta 23 on korkeintaan yhtä leveä kuin ruuvin 20 varsi 21 - asentaa jälkikäteen. Kuvatussa esimerkissä ruuvin 20 kannan 23 läpimitta D23 on alle 8 mm, jolloin 8 mm:n säätökappale 30 voidaan kiertää paikoilleen. Jos säätökappale 30 on paikoilleen asennettuna ruuvin 20 ympärille (kuvio 4), säätökappale 30 pyörii ruuvin 20 mukana kanavassa 13. Tällöin on edullista, että säätökappale 30 on asennettuna mahdollisimman lähelle ruuvin 20 kantaa 23.

[0023] Kun ruuvi 20 on kierretty kiinni esireikään 201, tarkastetaan, onko kiinnike 100 pohjassa eli onko hylsyn 10 päätylaippa 14 kiinni eristekatteen 300 ulkopinnassa 301. Ellei ole (kuvio la, kuvion 5 vasen kiinnike), kiinnike 100 on säädettävä päätylaipan 14 ja eristekatteen 300 ulkopinnan 301 välisen raon sulkemiseksi. Jos säätökappale 30 ei ole jo paikoillaan ja säätökappaleen 30 keskireikä 33 on toleranssien puitteissa korkeintaan yhtä suuri kuin ruuvin 20 kanta 23, säätökappale 30 asennetaan paikoilleen ruuvin 20 kierteisiin. Säätökappaletta 30 aletaan kiertää ruuviin 20 nähden säätöavaimella 70. Säätöavainta 70 voidaan pyörittää vääntiöön 73 kytketyllä koneellisesti tai käsikäyttöisesti käytettävällä vääntimellä. Säätöavaimen 70 holkkiavaimen 72 on siksi kytkeydyttävä säätökappaleen 30 kantaan 31 ja otettava ruuvin 20 kanta 23 onteloonsa 74. Kierrettäessä säätöavainta 70 pituusakselinsa ympäri, säätökappale 30 pyörii ruuvin 20 kierteissä hylsyn 10 pituusakselin ympäri ja tätä pitkin kohti hylsyn 10 kärkeä 12. Ruuvi 20 pysyy paikoillaan, koska ruuvin 20 ja vastaanottavan rakenteen 200, kuten betonin tai teräksen, välinen kitka ylittää ruuvin 20 ja säätökappaleen 30 välisen kitkan.

[0024] Pyöritettäessä säätökappaletta 30 tämän runko 32 voi osua kanavan 13 leveän osuuden 13a ja kapean osuuden 13b väliseen olakkeeseen, mutta säätökappaleen 30 ja hylsyn 10 rungon 11 välinen kitka ei ylitä hylsyn 10 pitkän rungon 11 ja eristekatteen 300 välistä kitkaa, joten säätökappale 30 ei pyöritä hylsyä 10 säätökappaleen 10 mukana. Säätökappaletta 30 pyöritetään ruuviin 20 nähden, kunnes säätökappale 30 on työntänyt hylsyn 10 kärkeä 12 edellään ja hylsy 10 on liikkunut aksiaalisesti kohti vastaanottavaa rakennetta 200 niin pitkälle, että hylsyn 10 päätylaippa 14 koskettaa eristekatteen 300 ulkopintaa 301. Itse hylsyä 10 ei ole tarkoitus pyörittää pituusakselinsa ympäri. Asentaja voi havaita hylsyn 10 olevan pohjassa, kun pidätinkynnet 15 ovat uppoutuneet eristekatteen 300 ulkopintaan 301 eivätkä ole enää näkyvissä. Eristekate 300 voi jäädä kiinnityskohdasta hieman kuopalleen (kuvion 5 oikea kiinnike). Tällöin pidätinkäijet 15 muodostavat pitävän tartunnan eristekatteeseen 300. Järjestelyllä alennetaan riskiä siitä, että eristekatteen 300 reuna repeytyisi kiinnikkeen 100 kohdalta. Onkin edullista varustaa hylsy 10 pidätinkärjillä 15, jotka voivat parantaa vetolujuutta jopa noin 30 % verrattuna hylsyyn, jossa ei ole pidätinkärkiä.

[0025] Mikäli porakärjellä varustettu ruuvi kiinnitetään esimerkiksi peltiseen kattoon, esireiän valmistaminen ei ole välttämätöntä, vaan ruuvi voidaan kiertää suoraan paikoilleen vastaanottavaan rakenteeseen. Tällöin on eristekatteen materiaalista riippuen joko aiheellista tai valinnaista valmistaa esireikä eristekatteeseen ennen kiinnikkeen asentamista.

[0026] Kun kiinnike 100 on asennettu, eristekate 300 on kiinni vastaanottavassa rakenteessa 200. Liukusovite ruuvin 20 ja hylsyn 10 välillä mahdollistaa hylsyn 10 aksiaaliliikkeen kohti vastaanottavaa rakennetta 200, jolloin eristekate 300 pääsee puristumaan kasaan esimerkiksi tilanteessa, jossa eristekatteen 300 päällä kävellään.

[0027] Kuvioissa 7a ja 7b on esitetty kuvioissa 1 - 5 esitetystä sovellutusmuodosta poikkeava vaihtoehto saman vaikutuksen aikaansaamiseksi. Toisin kuin kuvioissa 1-5 esitetyssä sovellutusmuodossa, kuvioissa 7a ja 7b esitetyssä vaihtoehtoisessa sovellutusmuodossa säätökappaleen 30 vastinpinta 31 on järjestetty naarapuoliseksi eli ei-pyörähdyssymmetrinen kytkentärajapinta on järjestetty säätökappaleen 30 keskireiän 33 määrittävään pintaan. Tässä yhteydessä keskireiällä viitataan säätökappaleen 30 sisäonteloon. Toisin sanoen säätökappale 30 on ontto. Vastinpinnan 31 poikkileikkausmuoto voi olla esimerkiksi kuvioissa esitetty kuusikulmainen kehä, johon voidaan kytkeytyä kuvion 6a mukaisella ruuviavaimella 50, tarkemmin sanottuna sen samanmuotoisella varrella 51. Toisin sanoen säätökappale 30 voi olla pitkä kuusiokolomutteri ja ruuviavain 50 voi käsittää kuusiokolovarren.

[0028] Säätökappaleella 30 on pitkänomainen runko 32, jonka ulkopinnan poikkileikkaus on pyörähdyssymmetrinen, minkä ansiosta säätökappale 30 voi pyöriä hylsyn 10 kanavassa 13. Säätökappaleen 30 rungon 32 ulkoläpimitta D32 on mitoitettu väljällä tai liukusovitteella hylsyn 10 kanavan 13 sisäläpimittaan di3a. Näin ollen säätökappaleen 30 rungon 32 ulkomuoto voi pysyä muuttumattomana koko säätökappaleen mitalla. Säätökappaleen runko 32 sulkee sisäänsä kaksi osuutta. Rungon 32 ensimmäinen osuus 32a on tarkoitettu ottamaan vastaan ruuvin 20 kierreosuus 21. Niinpä rungon 32 ensimmäinen osuus 32a voi olla sileä, jolloin se kytkeytyy ruuvin 20 kierteisiin, erityisesti leikkaaviin kierteisiin, tai se voi olla varustettu sisäpuolisin kiertein kytkeytyäkseen ruuvin 20 kierteisiin. Näin ollen ensimmäisen osuuden 32a sisäläpimitta d33 (kuvio 7b) on mitoitettu vastaamaan ruuvin 20 kierreosuuden 21 ulkoläpimittaa D2i (kuvio 2b). Rungon 32 toinen osuus 32b on tarkoitettu ottamaan vastaan ruuvin 20 kanta 23 ja kierreosuus 21 verrattain vapaasti eli väljällä sovitteella. Rungon 32 toisen osuuden 32b pienin sisäläpimitta d33 (eli vastinpinnan 31 käsittävän osuuden pienin sisäläpimitta) on mitoitettu väljällä tai liukusovitteella ruuvin 20 kannan 23 ulkoläpimittaan D23. Rungon 32 toinen osuus 32b on muotoiltu ei-pyörähdyssymmetriseksi eli se käsittää naaraspuolisen kannan 31. Näin ollen ensimmäisen osuuden 32a sisäläpimitan d33 ollessa pienempi kuin toisen osuuden 32b sisäläpimitta d33 rungon 32 sisäonteloon muodostuu eli keskireikä 33 käsittää pohjaolakkeen ruuvin 20 kannan 23 vastaanottamiseksi. Pohjaolake helpottaa osakokoonpanon 20, 30 muodostamista rajoittamalla ruuvin 20 liikkeen pituuden säätökappaleessa 30. Toisaalta mitä lyhyempi ensimmäinen osuus 32a on, sitä vähemmän ruuvin 20 ja säätökappaleen 30 välissä vallitsee kitkaa, jolloin hoikin 10 säätäminen vaatii vähemmän voimaa. Olisi myös mahdollista toteuttaa säätökappale ilman yllä kuvattua pohjaolaketta, jolloin rungon sisäonkalo olisi tasapaksu, siis muuttumaton läpireikä. Tällöin olisi käytettävä kannatonta ruuvia.

[0029] Kuvioissa 7a ja 7b esitetyn sovellutusmuodon mukaisen säätökappaleen 30 käyttö eroaa kuvioissa 1-5 esitetystä siinä, kuinka säätökappaleen 30 avulla kiinnike 100 säädetään oikealle korkeudelle. Asennuksen alkuvaihe, eli esireiän 201 poraaminen ja hylsyn 10 asentaminen, toteutetaan kuten edellä. Kun hylsy 10 on paikallaan, ruuvin 20 ja säätökappaleen 30 muodostama osakokoonpano (kuvio 8a) lasketaan hylsyyn 10 (kuvio 9). Tällöin on edullista, että ruuvi 20 on säätökappaleen 30 pohjassa kuvion 8a mukaisesti. Kun osakokoonpano 20, 30 on paikallaan, ruuviavain 50 lasketaan hylsyyn 10 siten, että terä 52 kytkeytyy ruuvin 20 kannan 23 uraan 24. Ruuviavaimen 50 ja säätökappaleen 30 rungon 32 keskinäisen muotoilun ja mitoituksen ansiosta ruuviavaimen 50 ei-pyörähdyssymmetrinen, kuten esimerkiksi kuusi- tai kahdeksankulmainen, varsi 51 mahtuu liukumaan vastaavasti ei-pyörähdyssymmetrisen naaraspuolisen vastinpinnan 31 läpi. Kiertämällä ruuviavainta 50 esimerkiksi porakoneella ruuvi 20 ruuvautuu esireiän 201 pohjaan. Esireikä 201 voi olla esimerkiksi n. 30 mm syvä riittävän tartunnan varmistamiseksi. Ruuvin 20 ollessa kiristettynä paikoilleen tarkistetaan, onko hylsy 10 oikealla korkeudella varmentamalla, lepääkö hylsyn 10 laippa 14 eristekatteen 300 ulkopintaa 301 vasten. Jos lepää eli laipan 14 ja ulkopinnan 301 välissä ei ole rakoa, asennus on valmis.

[0030] Jos laipan 14 ja ulkopinnan 301 välissä on rako, hylsy 10 on säädettävä oikeaan korkeuteen raon sulkemiseksi. Hylsyn 10 korkeuden säätämiseksi ruuviavaimen 50 terä 52 irrotetaan ruuvin 20 kannan 23 urasta 24 vetämällä sitä varren 51 suuntaisesti ulospäin hylsyssä 10 (ks. kuvion 9 nuoli ylöspäin), jolloin ruuviavaimen 50 pyörimisliike ei enää välity ruuviin 20. Nyt ruuviavaimen 50 ei-pyörähdyssymmetrinen varsi 51 on kuitenkin edelleen muotolukittuna säätökappaleen 30 naaraspuoliseen vastinpintaan 31. Kiertämällä ruuviavainta 50 (ks. kuvion 9 kiertonuoli) kiertoliike välittyy vastinpinnan 31 kautta säätökappaleeseen 30, joka on rungon 32 ensimmäisestä osuudesta 32a kiinni ruuvin 20 kierreosuudessa 21. Koska ruuvi 20 on kiinnitetty vastaanottavaan rakenteeseen 200, säätökappale 30 alkaa pyöritettäessä edetä ruuvin 20 kierrettä pitkin kohti vastaanottavaa rakennetta 200. Tällöin alaspäin etenevä säätökappale 30 työntää edellään hylsyä 10 niin ikään kohti vastaanottavaa rakennetta 200. Ruuviavaimen 50 kiertoliike lopetetaan, kun hylsy 10 edennyt niin pitkälle, että hylsyn 10 laippa 14 pohjaa eristeen 300 ulkopintaan 301. Tämän jälkeen ruuviavain 50 voidaan vetää ulos hylsystä 10, jolloin asennus on valmis.

[0031] Kuten nähdään, kuvioiden 7-9 mukaisen sovellutusmuodon erityisenä etuna on, että asennuksessa tarvitaan erillisen ruuviavaimen 50 ja säätöavaimen 60 asemesta vain yksi työkalu ruuvin 20 asentamiseen ja hylsyn 10 korkeuden säätämiseen.

[0032] On myös huomattava, että kukin edellä kuvattu sovellutusmuoto voidaan yhdistää asennussarjaksi, joka käsittää kiinnikkeen 100, mieluummin joukon kiinnikkeitä, ja ruuviavaimen 50 ja/tai säätöavaimen 70. Riippuen siitä, käytetäänkö koiraspuolisella (kuviot 1-5) vai naaraspuolisella (kuviot 7-9) vastinpinnalla 31 varustettua säätökappaletta 30, asennussarjaan voidaan sisällyttää tai olla sisällyttämättä säätöavain 70, vastaavasti.

VIITENUMEROLUETTELO

JULKAISULUETTELO EP 2366843 Bl

Claims

PATENTTIVAATIMUKSET

1. Kiinnike (100) joka käsittää:

- hylsyn (10), joka käsittää kanavalla (13) varustetun rungon (11),

- ruuvin (20), joka:

5 o käsittää käijen (22) ja kannan (23) välillä ulottuvan ja kierteellä varustetun varren (21) ja joka ruuvi (20) o on liu’utettavasti sovitettavissa hylsyn (10) kanavaan (13) ja

- säätökappaleen (30), joka:

o käsittää keskireiän (33), joka on kierrettävästi kiinnitettävissä ruuvin 10 (20) kierteisiin, o käsittää ei-pyörähdyssymmetrisen vastinpinnan (31) säätökappaleen (30) kiertämiseksi työkalulla (50, 70) ja joka säätökappale (30) o on kokonaisuudessaan liu’utettavasti sovitettavissa hylsyn (10) kanavaan (13),

15 tunnettu siitä, että säätökappale (30) on pyöritettävästi sovitettavissa hylsyn (10) kanavaan (13).
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnike (100), jossa:

- hylsyn (10) rungolla (11) on pituusakseli,

- kanava (13) ulottuu rungon (11) pituusakselin suunnassa ja jossa

20 - säätökappale (30) on kanavaan (13) asennettuna pyöritettävissä mainitun pituusakselin ympäri ja liputettavissa pituusakselin suuntaisesti.
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kiinnike (100), jossa säätökappaleen (30) ja kanavan (13) välinen sovite sallii kiertoliikkeen säätömutterin (30) ja kanavan (13) välillä.

25
4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kiinnike (100), jossa kanava (13) käsittää:

- leveän osuuden (13a), jolla on läpimitta (di3a), ja

- kapean osuuden (13b), jolla on läpimitta (dnb), joka on pienempi kuin leveän osuuden (13a) läpimitta (di3a)17

20175719 prh 21 -02- 2018
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kiinnike (100), jossa:

- hylsyn (10) runko (11) ulottuu kärjen (12) ja päätylaipan (14) välillä ja jossa

- kanavan (13) kapea osuus (13b) on kärjen (12) alueella ja leveä osuus (13a) päätylaipan (14) alueella.

5
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kiinnike (100), jossa päätylaippa (14) käsittää ainakin yhden pidätinkärjen (15), erityisesti kahdesta neljään pidätinkärkeä (15), joka/jotka ulottuu/ulottuvat päätylaipasta (14) rungon (11) suuntaisesti.
7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kiinnike (100), jossa säätökappaleen (30) keskireikä (33) käsittää sisäpuolisen kierteen tai muovautuvan

10 pinnan, joka on sovitettavissa ruuvin (20) ulkopuoliseen kierteeseen kierreliitoksen aikaansaamiseksi.
8. Jonkin edellisen mukainen kiinnike (100), jossa:

- säätökappale (30) käsittää pyörähdyssymmetrisen rungon (32), josta eipyörähdyssymmetrinen kanta (31) ulottuu ja jossa

15 - kanavalla (13) on pituusakseli ja pituusakseliin nähden ympyrämäinen poikkileikkausmuoto säätökappaleen (30) pyörimisliikkeen sallimiseksi.
9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kiinnike (100), jossa säätökappaleen (30) rungon (32) suurin läpimitta (D₃₂) on suurempi kuin säätökappaleen (30) kannan (31) pienin läpimitta (D_3i).

20 10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kiinnike (100), jossa ruuvin (20) kannan (23) läpimitta (D₂₃) on yhtä suuri tai pienempi kuin säätökappaleen (30) kannan (31) läpimitta (D_3i).

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kiinnike (100), jossa säätökappaleen (30) ulkoläpimitta (D₃₂, D_3i) on pienempi kuin kanavan (13)

25 sisäiäpimitta (di_3a, d₃₃b), jolloin säätökappaleen (30) ollessa asennettu kanavaan (13) säätökappaleen (30) ja hylsyn (10) rungon (11) väliin jää vapaa tila säätökappaleen (30) kantaan (31) kytkeytyvän säätöavaimen (70) vastaanottami seksi.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 4-11 mukainen kiinnike (100), jossa:

20175719 prh 21 -02- 2018

- säätökappaleen (30) rungon (32) läpimitta (D₃₂) on suurempi kuin kanavan (13) kapean osuuden (13b) läpimitta (dnb) säätökappaleen (30) aksiaaliliikkeen rajoittamiseksi kanavan (13) pohjaan ja jossa

- säätökappaleen (30) kannan (31) suurin läpimitta (D_3i) on pienempi kuin

5 kanavan (13) leveän osuuden (13a) läpimitta (di_3a) säätökappaleen (30) ja hylsyn (10) rungon (11) väliin jäävän vapaan tilan muodostamiseksi ja säätökappaleen (30) kantaan (31) kytkeytyvän säätöavaimen (70) vastaanottami seksi.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-7 mukainen kiinnike (100), jossa 10 säätökappaleen (30) ontto runko (32) sulkee sisäänsä:

- ensimmäisen osuuden (32a), joka on sovitettu ottaman vastaan ruuvin (20) kierreosuus (21), ja

- toisen osuuden (32b), joka käsittää sisäpuolisen vastinpinnan (31), jolla on eipyörähdyssymmetrinen poikkileikkausmuoto.

15 14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen kiinnike (100), jossa sisäpuolinen vastinpinta (31) on muotoiltu naaraspuoliseksi kytkentärajapinnaksi vastaavaan koiraspuoliseen vastinpintaan (51) kytkeytymistä varten.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen kiinnike (100), jossa säätökappaleen (30) rungon (32):

20 - ensimmäisellä osuudella (32a) on sisäläpimitta (d₃₃),

- toisella osuudella (32b) on sisäläpimitta (d₃₃), joka on suurempi kuin ensimmäisen osuuden (32a) sisäläpimitta (d₃₃) pohjaolakkeen muodostamiseksi ruuvin (20) kantaa (23) varten.

16. Säätöavain (70) jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-12 mukaisen kiinnikkeen

25 (Ιθθ) asentamiseksi, joka säätöavain (70) on tunnettu istukkaosasta (72), joka:

- on sovitettu kytkeytymään mainitun kiinnikkeen (100) säätökappaleen (30) kantaan (31),

- käsittää ontelon (74) mainitun kiinnikkeen (100) ruuvin (20) vastaanottamiseksi ja joka

30 - on liu’utettavasti sovitettavissa hylsyn (10) kanavaan (13).

20175719 prh 21 -02- 2018

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen säätöavain (70), joka käsittää varren (71), jonka yhteen päähän istukkaosa (72) on kytketty ja jonka toiseen päähän on sovitettu vääntiö (73).

18. Patenttivaatimuksen 16 tai 17 mukainen säätöavain (70), jossa istukkaosa (72) on

5 ohutseinäinen hylsyavain.

19. Ruuviavain (50) patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukaisen kiinnikkeen (100) asentamiseksi, joka ruuviavain (50) on tunnettu siitä, että se käsittää:

- varren (51), jolla on säätökappaleen (30) naaraspuoliseen kantaan (31) kytkeytyvä ulkopuolinen muoto säätökappaleen (30) kiertämiseksi, ja
10 - terän (52), joka on sovitettu varren (51) päähän ja jolla on ruuvin (20) kannan (23) uraan (24) kytkeytyvä muoto ruuvin (20) kiertämiseksi.

20. Menetelmä jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-15 mukaisen kiinnikkeen (100) asentamiseksi, joka menetelmä on tunnettu siitä, että siinä:

(a2) työnnetään hylsy (10) vastaanottavan rakenteen (200) päällä olevaan 15 eristekatteeseen (300), (b) kierretään ruuvi (20) vastaanottavan rakenteeseen (200), (c) kierretään säätökappaletta (30) ruuviin (20) nähden hylsyn (10) kiristämiseksi eristekatteeseen (300).

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen menetelmä, jossa:

20 (ai) ennen vaihetta (a2) porataan vastaanottavaan rakenteeseen (200) ja tämän päällä olevaan eristekatteeseen (300) määrämittainen esireikä (201), jolloin vaiheessa (b) ruuvi (20) kierretään esireikään (201).

22. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen menetelmä, jossa säätökappaletta (30) kierretään jonkin patenttivaatimuksen 16-18 mukaisella säätöavaimella (70).

25 23. Patenttivaatimuksen 20 tai 21 mukainen menetelmä, jossa säätökappaletta (30) kierretään patenttivaatimuksen 14 tai 15 mukaisella ruuviavaimella (50).

20175719 prh 19 -06- 2018