FI126228B - Menetelmä ja tallennuspalvelin tiedon varmentamiseen - Google Patents

Description

Menetelmä ja tallennuspalvelin tiedon varmentamiseen Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä tiedon varmentamiseen.

Tunnetuissa menetelmissä tiedon varmentamiseen tietoverkon kautta tallennetusta tiedosta tehdään kopio alkuperäisestä tallennetusta tiedosta, mikä tekee tiedon varmentamisesta kallista, koska esimerkiksi varmennuspalvelussa täytyy siten olla sama määrä tallennuskapasiteettia käytössä kuin kaikilla palvelun asiakkailla yhteensä. Esimerkkejä tällaisista palveluista ovat Decho Mozy, Carbonite, Norton On-line Backup ja F-Secure On-line Backup. Palveluita markkinoidaan rajoittamattomina, mutta käyttäjän varmennus-kapasiteettia rajoitetaan rajaamalla varmennettavat tiedostot tietyn tyyppisiksi, rajoittamalla siirtonopeutta ja rajoittamalla lähteitä, joista varmuuskopiot voidaan tehdä kustannusten pitämiseksi mahdollisimman alhaisina. Yrityskäyttäjille suunnatut palvelut eivät tyypillisesti käytä epäsuoria rajoitteita varmennettavan tiedon määrän rajaamiseksi, vaan käyttäjät maksavat varmennetun tiedon määrää vastaavan hinnan palvelusta. Tällä hetkellä saatavilla olevat palvelut on toteutettu tietokoneeseen asennettuina asiakassovelluksina, jotka lähettävät tallennetut tiedot palveluntarjoajan palvelukeskukseen, jossa tiedot tallennetaan palveluntarjoajan massamuisteille.

Keksinnön tarkoituksena on luoda uusi, tehokkaampi järjestelmä tiedon varmentamiseen niin, että varmentamiseen tarvittava tallennuskapasiteetti ja -resurssit ovat murto-osa aikaisempien järjestelmien tarvitsemasta kapasiteetista.

Tämä tarkoitus voidaan keksinnön mukaisesti saavuttaa käyttämällä virheenkorjausalgoritmeja virheenkorjaustiedon laskemiseksi useasta erillisestä tallennetusta tiedosta ja tallentamalla täyden varmuuskopion sijaan virheenkorjaustieto. Tässä yhteydessä mahdollisia virheenkorjausalgoritmeja ovat esimerkiksi XOR (engl. exclusive or) tai Reed-Solomonin -koodaus. Kun käytettävissä on virheenkorjaustieto sekä muut virheenkorjaustiedon laskentaan käytetyt tiedot, voidaan alkuperäinen tieto palauttaa ilman, että täydellistä kopiota tarvitaan. Järjestelmässä voidaan käyttää myös sellaisia virheenkorjauslaskentatapoja, jotka mahdollistavat varmennetun tiedon palauttamisen, vaikka palautettavan tiedon lisäksi jokin muukin virheenkorjaustiedon laskennassa käytetty tieto puuttuisi.

Koska keksinnössä tietojen palauttamiseen tarvitaan myös virheenkorjaustiedon laskemiseen käytetty tieto pois lukien palauttamisen kohteena oleva tieto, muodostuu keksintöä yleisessä tietoverkossa sovellettaessa kadonneen tiedon palautuksessa pullonkaulaksi asiakkaiden verkkoyhteyksien nopeus. Tilanteessa, jossa tallennetut tiedot ovat hitaiden verkkoyhteyksien takana, voidaan palautukseen kuluvaa aikaa lyhentää lisäämällä rinnakkaisuutta. Tallennettava tieto voidaan jakaa osiin. Jokaisen osan virheenkorjaustiedon laskentaan käytetään eri yhteyksien takana olevia tietoja. Näin palautukseen tarvittavia tietoja voidaan siirtää rinnakkain tiedon osien määrää vastaavasta määrästä virheenkorjaus-tiedon laskentaan käytetyistä ryhmistä tietoa.

Tiedon palauttaminen voidaan tehdä palveluntarjoajan tallennuspalvelimen kanssa samassa tilassa uudelle massamuistille, jolloin vältetään tietojen siirto tietoverkon kautta. Mainittu massamuisti voidaan lähettää fyysisesti asiakkaalle.

Virheenkorjaustiedon laskemiseen voidaan käyttää myös salattua tietoa, jos keksinnön mukaista ratkaisua tarjotaan palveluna, jotta edes palveluntarjoajalla ei ole pääsyä palvelun käyttäjien tietoihin. Virheenkorjaustieto lasketaan samalla tavalla kuin salaamattomastakin tiedosta ja palautustilanteessa palautuksen tuloksena on sama salattu tieto, josta virheenkorjaustieto alunperin laskettiin.

Tallennetun tiedon muuttuessa voidaan virheenkorjaustieto päivittää siirtämällä muuttunut tieto ja laskemalla sen ja senhetkisen virheenkorjaustiedon perusteella uusi virheen- korjaustieto kyseessä olevalle tiedolle. Jos varmennettava tieto on tallennettu tiedostojärjestelmään, joka tukee tiedostojärjestelmän tilan tallentamista tietyn ajanhetken mukaiseksi, voidaan tätä ominaisuutta hyödyntää tallentamalla tila aina, kun kaikki muutokset on lähetetty varmennettavaksi ja tunnistaa uudet muutokset edellisen tallennetun tilan ja nykytilan eroavaisuuden perusteella. Varmennettavien tietojen sijaitessa massamuistilaitteessa, jossa on melua tuottavia tai paljon energiaa kuluttavia liikkuvia osia, voidaan muutokset kopioida puolijohdemuistille odottamaan siirtoa verkon kautta varmennuspalveluun, jotta massamuisti voidaan pysäyttää siirron ajaksi.

Sovellettaessa keksintöä yleisessä tietoverkossa tarjottavaksi palveluksi, voidaan virheenkorjaustiedon laskemiseen käytettyihin ryhmiin valita jäsenet erilaisten tekijöiden perusteella. Palvelun käyttäjästä luodaan riskikartoitus sen perusteella kuinka usein käyttäjän tiedot ovat tavoittamattomissa tai kuinka vanha massamuistilaite käyttäjällä on. Riski-kartoituksella pyritään varmistamaan riittävän alhainen kokonaisriski virheenkorjaustiedon laskemiseen käytetyssä ryhmässä, jotta olisi mahdollisimman epätodennäköistä, että niin monta virheenkorjauslaskentaan käytettyä tallennettua tietoa olisi saavuttamattomissa yhtä aikaa, että varmennettuja tietoja ei enää pystyttäisi palauttamaan. Käyttäjän riskikartoitus luodaan tekemällä uuden käyttäjän tiedoista kopioita palveluntarjoajan massamuistille ja pitämällä kirjaa käyttäjän tiedon tavoitettavuudesta ennen kuin käyttäjän tiedot siirretään virheenkorjaustietoon pohjautuvan varmennuksen piiriin.

Myös tallennetun tiedon maantieteellistä sijaintia tai palvelun käyttäjän tietoverkkoyhteyden nopeutta voidaan käyttää valittaessa käyttäjälle sopivaa virheenkorjaustiedon laskemiseen käytettyä ryhmää. Käyttäjien tiedon maantieteellisen sijainnin hajautusta voidaan käyttää pienentämään riskiä siitä, ettei esimerkiksi paikallinen luonnonkatastrofi hajottaisi liian monen samaan virheenkorjaustiedon laskentaan käytetyn ryhmän jäsenen massamuisteja, jotta tietoja voitaisiin enää palauttaa. Verkkoyhteyden nopeuden perusteella ryhmän muodostaminen taas mahdollistaa lyhyemmän kokonais-palautusajan sellaisille käyttäjille, joilla on nopeammat verkkoyhteydet, jos ryhmässä on ainoastaan nopeita yhteyksiä.

Virheenkorjaustiedon laskentaan käytettyjen ryhmien koko voidaan myös määrittää käyttäjistä luotujen riskikartoitusten, tiedon tallentamiseen käytettyjen massamuistilaitteiden iän, tallennettujen tietojen maantieteellisen sijainnin, käyttäjien tietoverkkoyhteyksien nopeuden, tiedon tyypin tai palvelun käyttäjien valitseman palvelutason perusteella.

Jos käyttäjän tietoihin ei saada yhteyttä määrätyn ajan kuluessa, voidaan aloittaa tietojen automaattinen palautus uudelle massamuistille hyödyntäen virheenkorjaustietoa sekä tavoitettavissa olevien asiakkaiden tallennettuja tietoja. Käyttäjä voidaan myös poistaa virheenkorjaustiedon laskentaan käytetystä ryhmästä, jos käyttäjän tiedot ovat tavoittamattomissa määrättyä aikaa pidempään. Aika voidaan määrittää esimerkiksi palvelusopimuksessa. Kun käyttäjän tiedot poistetaan virheenkorjaustiedon laskennan piiristä, voidaan myöskin käyttäjän palvelukeskukseen tallennetut tiedot poistaa vapauttaen palvelukeskuksen tallennuskapasiteettia muihin tarkoituksiin.

Varmennettaessa tallennettuja tietoja voidaan tietojen tunnistetiedot varmentaa erillään varsinaisesta sisällöstä ja tunnistetiedoista voidaan tehdä kopio vaikka varsinaisesta tietosisällöstä tehtäisiinkin virheenkorjaustietoon perustuva varmennus. Edellä kuvattu menetelmä mahdollistaa tiedon palautusjärjestyksen valitsemisen tunnistetietojen perusteella esimerkiksi siten, että käyttäjä valitsee toimisto-ohjelmien dokumentit palautettaviksi ennen musiikkitiedostoja.

Toteutettaessa tämän keksinnön mukainen menetelmä palveluna voidaan virheenkorjaustieto tallentaa palveluntarjoajan massamuistiin tai vaihtoehtoisesti palvelun jokaisen käyttäjän massamuistista voidaan varata määrätty osa sellaisen virheenkorjaustiedon tallentamiseen, jonka laskemisessa kyseisen käyttäjän tietoja ei ole käytetty.

Varmennuksen oikeellisuuden varmistamiseen voidaan käyttää tarkisteita, jotka lasketaan varmennetun tiedon perusteella. Palvelu tallentaa mainittuja tarkisteita tiedoista, joiden perusteella virheenkorjauslaskenta on suoritettu. Palvelun vastaanottaessa asiakkaan massamuistilta muuttunutta tietoa, lähettää asiakkaan massamuisti myös tarkisteen sille tiedolle, jonka suhteessa muuttunut tieto on esitetty. Näin voidaan varmistua tiedon eheyden säilymisestä. Tarkisteiden laskemiseen käytettyjä algoritmeja ovat esimerkiksi CRC (Cyclic Redundancy Check), MD5 (Message Digest) tai SHA (Secure Hash Algorithm).

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle tallennuspalvelimelle tunnusomaista on se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 18 tunnusmerkkiosassa.

Seuraavassa kuvataan keksinnön erästä suoritusmuotoa viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa esitetään keksinnön mukaista menetelmää hyödyntävä järjestelmä, joka on toteutettu palveluna. Esimerkki on ei-rajoittava. Järjestelmä käsittää palvelun asiakkaiden massamuistilaitteet 3, 5, jotka kytkeytyvät palveluntarjoajan tallennuspalvelimeen 2 julkisen tietoverkon 1, esimerkiksi Internetin kautta. Asiakkaat tallentavat massamuistiin tietojaan 3.1 päätelaitteillaan 4. Tiedot tallennetaan massamuistilaitteen 3 tiedostojärjestelmään 3.2. Massamuistilaite 3 salaa 3.3 tallennetut tiedot 3.1 ja lähettää tiedot salatussa muodossa yleisen tietoverkon 1 kautta tallennuspalvelimelle 2. Tallennuspalvelin 2 laskee virheenkorjaustietoa 2.1 käyttäjien massamuistien 3, 5 lähettämistä salatuista tiedoista. Virheen-korjaustieto 2.3 tallennetaan tallennuspalvelimen 2 massamuistille 2.2. Haluttaessa palauttaa palvelun käyttäjien tallennettua tietoa 3.1 pyytää tallennuspalvelin 2 kaikkien samaan virheenkorjaustiedon laskentaan 2.1 osallistuneiden palvelun käyttäjien tallennetut tiedot 3.1 julkisen tietoverkon 1 kautta käytettäväksi tiedon palautuslaskennassa 2.4.

Virheenkorjaustiedon laskennassa 2.1 voidaan käyttää esimerkiksi XOR-operaatiota, jossa jokaista tiedon muodostavaa bittiä kohti lasketaan virheenkorjaustieto 2.3 yhdessä valitun määrän muiden asiakkaiden tiedon kanssa. Virheenkorjaustieto 2.3 kertoo XOR-operaation tapauksessa valittujen palvelun käyttäjien tietojen summan parillisuuden tai parittomuuden. Yksinkertaisessa tapauksessa laskettaessa virheenkorjaustietoa 2.3 kahden palvelun käyttäjän tietojen perusteella on virheenkorjaustiedon yksittäisen bitin arvo 0, jos molempien palvelun käyttäjien yksittäisen bitin arvo on keskenään sama ja vastaavasti 1, jos asiakkaiden yksittäisten bittien arvot ovat keskenään erisuuret. Toisen asiakkaan tiedon hävitessä voidaan tieto palauttaa summaamalla saatavilla olevan palvelun käyttäjän tiedon yksittäinen bitti ja vastaavan tallennetun virheenkorjaustiedon yksittäinen bitti. Summan ollessa parillinen palautettavan tiedon yksittäisen bitin arvo on 0 ja vastaavasti summan ollessa pariton tiedon yksittäisen bitin arvo on 1. Menetelmässä voidaan hyödyntää myös sellaisia virheenkorjauslaskentatapoja, jotka selviävät useamman kuin yhden palvelun käyttäjän tietojen katoamisesta. Virheenkorjauslaskentaan käytettävän ryhmän koko valitaan halutun onnistuneen palautuksen todennäköisyyden perusteella. Jokaiselle massamuistilaitteelle voidaan arvioida vikaantumisen todennäköisyys ja näitä yksittäisiä todennäköisyyksiä käyttäen jokaiselle virheenkorjauslaskentaan käytetylle ryhmälle mainittuja massamuistilaitteita yhdistetty todennäköisyys sille, että samanaikaisesti useamman laitteen tiedot ovat saavuttamattomissa kuin mikä määrä tietoa pystytään palauttamaan virheenkorjaustiedon 2.3 avulla.

Virheenkorjaustietoa 2.3 voidaan laskea esimerkiksi massa-muistilaitteen 3 lohkojen perusteella, tiedostojärjestelmän 3.2 lohkojen perusteella tai tiedostojärjestelmän 3.2 tiedostojen lohkojen perusteella. Palvelun käyttäjien tallennetut tiedot 3.1 voidaan jakaa kuulumaan useaan eri ryhmään virheenkorjaustiedon laskennassa 2.1. Tiedon palautuslaskenta 2.4 tarvitsee laskennassa virheenkorjaustiedon laskennassa 2.1 käytetyt tietoalkiot, pois lukien palautuksen kohteena olevat tietoalkiot, tiedon palauttamiseen. Palvelun käyttäjien tietoliikenneyhteydet yleiseen tietoverkkoon 1 saattavat olla hitaita ja näin ollen palautuslaskentaan tarvittavan tiedon 2.1 siirtäminen asiakkaalta tallennuspalvelimelle 2 voi viedä pitkän ajan. Tiedon siirtäminen voidaan rinnakkaistaa liittämällä yksittäinen käyttäjä useaan ryhmään, mutta kuitenkin niin, että kaksi yksittäistä käyttäjää kuuluu samaan ryhmään mahdollisimman harvoin.

Jotkin tiedostojärjestelmät tarjoavat ominaisuuden, jossa tiedostojärjestelmän 3.2 tila voidaan tallentaa halutulla ajanhetkellä. Kyseistä ominaisuutta voidaan hyödyntää keksinnön mukaisessa järjestelmässä tallentamalla tiedostojärjestelmän 3.2 tila, kun muuttuneet tiedot on lähetetty tallennuspalvelimelle 2 varmennettavaksi. Seuraavat muuttuneet tiedot saadaan selville tämän mainitun tallennetun tilan ja senhetkisen tilan erotuksena. Muuttuneet tiedot voidaan myös tallentaa väliaikaisesti puolijohdemuistiin 3.4, jotta sellaisessa massamuistilaitteessa, jonka massamuisti tuottaa melua tai kuluttaa paljon energiaa, voidaan massamuisti pysäyttää ajaksi, jonka muuttuneiden tietojen siirtäminen yleisen tietoverkon 1 kautta tallennuspalvelimelle 2 vie.

Virheenkorjaustiedon 2.3 laskemiseen käytettyjä ryhmien jäsenien valinnassa voidaan hyödyntää käyttäjistä tehtävää riskikartoitusta, jossa huomioidaan esimerkiksi massamuisti-laitteen 3 ikä, tallennetun tiedon 3.1 maantieteellinen sijainti ja palvelun käyttäjän tietoverkkoyhteyden nopeus. Käyttäjän tallennetun tiedon 3.1 saatavuuden todennäköisyyttä voidaan arvioida tallennuspalvelimen 2 näkökulmasta, jos palvelun uudet käyttäjät liitetään palveluun ensin siten, että tallennetuista tiedoista tehdään kopio tallennuspalvelimelle 2 ja vasta, kun tarpeellinen määrä tilastotietoa tallennetun tiedon 3.1 saatavuudesta on saatu kerätty, liitetään mainitun käyttäjän massamuisti 3 virheenkorjauslaskennan 2.1 piiriin.

Jos palvelun käyttäjän massamuisti on tavoittamattomissa määriteltyä aikaa pidempään, voidaan palvelun toimesta aloittaa tiedon palautuslaskenta 2.4 käyttäjän tiedoille. Palautettu tieto tallennetaan uudelle massamuistille. Palvelun käyttäjän tiedot voidaan myös poistaa virheenkorjaus-laskennasta, jos ei pidetä enää todennäköisenä käyttäjän massamuistilaitteen palautumista saataville.

Palvelun käyttäjien tallennetuista tiedoista 3.1 voidaan tallentaa tunnistetiedot sellaisenaan tallennuspalvelimelle, jolloin tiedostojärjestelmän 3.2 rakenne ja tiedot käyttäjän tiedostoista ovat saatavilla ilman tiedon palautuslaskentaa 2.4. Näitä tunnistetietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi tarjoamalla palvelun käyttäjälle mahdollisuus valita tiedon palautuslaskennassa 2.4 tiedostojen palautusjärjestys, koska kapasiteetiltaan isojen massamuistien 3 tallennettujen tietojen 3.1 palautus yleisen tietoverkon 1 kautta voi olla hidasta ja palvelun käyttäjällä voi olla kiireellisiä tarpeita hyvin pienelle osalle kokonaistiedosta.

Keksintö voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti esimerkiksi niin, että virheenkorjaustietoa 2.3 ei tallenneta palveluntarjoajan tallennuspalvelimelle 2 vaan siten, että palvelun käyttäjien massamuisteilta 3 varataan tietty osuus sellaisen virheen-korjaustiedon tallentamiseen, jonka laskennassa tämän ensin mainitun käyttäjän tiedot eivät ole mukana.

Nyt esillä olevaa keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan edellä esitettyihin suoritusmuotoihin tai teknologioihin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (19)

1. Menetelmä tiedon varmentamiseksi käyttäen tietoverkkoa (1) siirtämään varmennettava tieto etäällä sijaitsevaan palveluun (2), tunnettu siitä, että ensimmäisen käyttäjän varmennettavasta tiedosta (3.1) sekä palvelun toisten käyttäjien tiedosta (5) lasketaan virheenkorjaustietoa (2.3), jota käytetään ensimmäisen käyttäjän varmennetun tiedon (3.1) palauttamiseen laskemalla toisten käyttäjien tiedosta (5) ja virheenkor-jaustiedosta (2.3) ensimmäisen käyttäjän alkuperäinen varmennettu tieto.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että virheenkorjaustieto (2.3) tallennetaan palveluntarjoajan tallennuspalvelimelle (2).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että virheenkorjaustieto (2.3) tallennetaan sellaisten palvelun käyttäjien massamuistilaitteisiin (5), jotka eivät ole osana ryhmää, jonka jäsenien tietojen perusteella virheenkorjaustieto laskettiin.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että varmennettava tieto (3.1) salataan (3.3) ennen palveluun siirtämistä, virheenkorjaustieto (2.3) lasketaan salatusta tiedosta ja tieto palautetaan salattuun muotoon.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että virheenkorjaustiedon laskennassa (2.1) käytetään virheenkorjauslaskentatapaa, joka mahdollistaa tiedon palauttamisen useamman kuin yhden laskennassa käytetyn tietojoukon puuttuessa.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, varmennettava tieto on jaettu osiin, joihin kuhunkin liittyvä virheenkorjaustieto (2.3) lasketaan palvelun eri käyttäjien tallennetusta tiedon (5) osasta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että varmennettavan tiedon (3.1) osan virheenkorjaustiedon laskemiseen (2.1) käytetään sellaisten käyttäjien tallennettua tietoa, jota ei käytetä minkään muun saman käyttäjän varmennettavan tiedon osan virheenkorjaustiedon (2.3) laskemiseen.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tallennetun tiedon (3.1) muuttuessa lasketaan virheenkorjaustieto (2.3) uudelleen muuttuneen tiedon osalta käyttäen menetelmää, jossa uuden virheenkorjaustiedon (2.3) laskemiseen tarvitaan muuttunut tieto sekä aikaisempi virheenkorjaustieto.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käyttäjät, joiden tiedot kuuluvat samaan virheenkorjaustiedon (2.3) laskemiseen käytettyyn ryhmään, valitaan käyttäjästä luodun riskikartoituksen perusteella, tiedon tallentamiseen käytetyn massamuistilaitteen (3) ominaisuuksien perusteella tai käyttäjän tietoverkkoyhteyden ominaisuuksien perusteella.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käyttäjä liitetään palveluun (2) siten, että varmennettavasta tiedosta (3.1) tehdään kopio palveluun (2) ja käyttäjän palvelun käytön perusteella luodaan riskikartoitus.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että virheenkorjaustiedon laskentaan (2.1) käytetyn ryhmän koko valitaan käyttäjästä luodun riskikartoituksen, tiedon tallentamiseen käytetyn massamuistilaitteen (3) ominaisuuksien, käyttäjän tietoverkkoyhteyden ominaisuuksien, tallennetun tiedon (3.1) tyypin tai palvelun käyttäjien valitseman palvelutason perusteella.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käyttäjän tallennetun tiedon (3.1) ollessa määritellyn ajan tavoittamattomissa aloitetaan käyttäjä tiedon palautus (2.4) palvelun (2) toimesta automaattisesti.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käyttäjän tallennetun tiedon (3.1) ollessa määritellyn ajan tavoittamattomissa poistetaan käyttäjän tiedot (3.1) vir-heenkorjaustiedon laskentaan (2.1) käytetystä ryhmästä.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tallennetun tiedon (3.1) tunnistetiedot tallennetaan sellaisenaan palveluun (2) erikseen ja tunnistetietojen perusteella tiedon palautusjärjestys määritellään halutuksi.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että virheenkorjaustiedon laskemiseen (2.1) käytetystä tiedosta lasketaan tarkiste, jota käytetään varmistamaan, että käyttäjän massamuistin (3) lähettämä muuttunut tieto kuvaa muutosta saman tiedon suhteen, josta virheenkor-jaustieto (2.3) on edellisen kerran laskettu.

16. Tallennuspalvelin tiedon varmentamiseksi käyttäen tietoverkkoa (1) siirtämään varmennettava tieto tallennuspalveli-melle (2) asiakkaiden massamuisteista (3,5), tunnettu siitä, että ensimmäisen käyttäjän varmennettavasta tiedosta (3.1) sekä palvelun toisten käyttäjien tiedosta (5) lasketaan virheen-korjaustietoa (2.3), jota käytetään ensimmäisen käyttäjän varmennetun tiedon (3.1) palauttamiseen laskemalla toisten käyttäjien tiedosta (5) ja virheenkorjaustiedosta (2.3) ensimmäisen käyttäjän alkuperäinen varmennettu tieto.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen tallennuspalvelin, tunnettu siitä, että virheenkorjaustieto (2.3) tallennetaan palveluntarjoajan tallennuspalvelimelle (2)

18. Jonkin patenttivaatimuksen 16-17 mukainen tallennuspalvelin, tunnettu siitä, varmennettava tieto on jaettu osiin, joihin kuhunkin liittyvä virheenkorjaustieto (2.3) lasketaan palvelun eri käyttäjien tallennetusta tiedon (5) osasta.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen tallennuspalvelin, tunnettu siitä, että varmennettavan tiedon (3.1) osan virheenkor-jaustiedon laskemiseen (2.1) käytetään sellaisten käyttäjien tallennettua tietoa, jota ei käytetä minkään muun saman käyttäjän varmennettavan tiedon osan virheenkorjaustiedon (2.3) laskemiseen.