FI125945B - Korvausilmaventtiilin päätyelementti ja korvausilmaventtiili - Google Patents

Description

Korvausilmaventtiilin päätyelementti ja korvausilmaventtiili Keksinnön kohde

Nyt esillä oleva keksintö kohdistuu oheisen patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen päätyelementtiin korvausilmaventtiiliä varten. Keksintö kohdistuu myös oheisen patenttivaatimuksen 6 johdanto-osan mukaiseen korva-usilmaventtiiliin.

Keksinnön taustaa

Huonetilojen ilmanvaihdon toteuttamiseksi tunnetaan painovoimaisia ilmanvaihtojärjestelmiä, poistoilmanvaihtojärjestelmiä sekä tulo-poistoilmanvaihto-järjestelmiä. Painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä huonetilojen ilmanvaihto perustuu paine-eroihin sekä lämpötilaeroihin, jolloin lämmin huoneilma pyrkii nousemaan ylöspäin ja poistuu poistoventtiilin kautta huonetilasta. Tämä aiheuttaa alipaineen, jonka avulla korvausilmaa imetään huonetilan ulkopuolelta, tyypillisesti ulkoilmasta, korvausilmaventtiilin kautta huonetilaan. Poistoilmanvaihtojärjestelmä käsittää koneellisen poistolaitteiston, joka koneellisesti poistaa huonetilasta ilmaa ja aiheuttaa alipaineen huonetilassa. Tällöin alipaine aiheuttaa korvausilman virtaamisen korvausilmaventtiilin kautta huonetilaan. Tulo-poistojärjestelmässä on myös koneellinen poisto-järjestely käytetyn ilman johtamiseksi pois huonetilasta sekä ilmakanavointi, jonka kautta huonetilaan johdetaan korvausilmaa.

Edellä mainituista ilmanvaihtojärjestelmistä sekä painovoimaisessa järjestelmässä että poistoilmanvaihtojärjestelmässä käytetään korvausilmaventtiiliä, jonka kautta korvausilmaa johdetaan huonetilaan. Tällainen korvausilmaventtiili on tyypillisesti muodostettu ikkunan yhteyteen, esimerkiksi ikkunan yläpuolella olevaan ikkunan karmiin tai ikkunan puitteeseen. Tällaiset venttiilit voivat käsittää ilmakanavoinnin, jonka avulla korvausilmaa johdetaan ulkoilmasta huonetilaan. Korvausilmaventtiili voi lisäksi käsittää ilmanohjaimen, jolla ilmakanavoinnin kautta tulevaa korvausilmaa pyritään suuntaamaan huonetilan puolella viistosti ylös kohti huonetilan kattoa. Lisäksi ilmakanavointi voi olla toteutettu siten, että ilmaa ohjataan myös sivusuunnassa siten, että pääosa ilmavirtauksesta ei lähde korvausilmaventtiilistä kohtisuorassa ikkuna päätasoon nähden (eli ilmavirtauksen suunta ei ole 90 asteen kulmassa tähän päätasoon nähden), vaan pääosa ilmavirtauksesta suuntautuu viistosti tähän päätasoon nähden.

Edellä esitetyn kaltaisia korvausilmaventtiilejä on kehitetty mm. lisäämällä niihin takaiskusuoja, jolla pyritään estämään ilmavirtauksen kulku huonetilasta korvausilmaventtiiliin. Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi silloin, kun huonetilan alipaine jostakin syystä häviäisi ja huonetila muuttuisi jopa ylipaineiseksi. Tällaisessa tilanteessa takaiskusuoja pyrkii sulkemaan tuloil-makanavoinnin.

Lisäksi tunnetun tekniikan mukaisissa korvausilmaventtiileissä on usein suo-datinelementti tai vastaava, jolla pyritään estämään tai vähentämään korva-usilmassa mahdollisesti olevien epäpuhtauksien pääsyä huonetilaan. Koska ainakin osa epäpuhtauksista tarttuu tällaiseen suodatinelementtiin, merkitsee se sitä, että suodatinelementtiin kertyy epäpuhtauksia eli se likaantuu. Likaantunut suodatinelementti tulisi joko puhdistaa tai vaihtaa puhtaaseen suodatinelementtiin suodatustehon pitämiseksi riittävän hyvänä. Suodatinelementti on yleensä korvausilmaventtiilin sisällä olevassa ilmakanavoin-nissa, jolloin suodatinelementin irrottaminen voi edellyttää korvausilmaventtiilin irrottamista paikoiltaan. Tämä voi tapahtua esimerkiksi avaamalla korvausilmaventtiilin kiinnitysruuvit tai vastaavat kiinnityselimet, eli irrottamisessa vaaditaan työkalujen käyttöä, mikä osaltaan voi vaikuttaa siihen, että suoda-tinelementtiä ei vaihdeta kovinkaan usein.

Keksinnön lyhyt yhteenveto

Nyt esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada korvausilmaventtiilin päätyelementti, jolla korvausilmaventtiilin kokoonpano voi helpottua sekä korvausilmaventtiilin kiinnittäminen paikoilleen sekä irrottaminen on helpompaa ja voidaan suorittaa jopa ilman työkaluja. Täsmällisemmin ilmaistuna nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle korvausilmaventtiilin pääty-elementille on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Nyt esillä olevan keksinnön mukaiselle korvausilmaventtiilille on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 6 tunnus-merkkiosassa.

Nyt esillä olevalla keksinnöllä saavutetaan merkittäviä etuja tunnetun tekniikan mukaisiin ratkaisuihin nähden. Keksinnön mukaista korvausilmaventtiilin päätyelementtiä käytettäessä voidaan korvausilmaventtiilin kokoonpanoa helpottaa ja nopeuttaa verrattuna tunnetun tekniikan mukaisiin ratkaisuihin. Lisäksi keksinnön mukaista päätyelementtiä käytettäessä voidaan ilmanohjai-met ja muu osa korvausilmaventtiiliä toteuttaa yksinkertaisemmin ja vähemmillä levytaitoksilla ja voidaan jopa välttää monimutkaisten levytaivutusten tekeminen. Myös korvausilmaventtiilin valmistuksessa käytettävän levymate-riaalin kulutus saadaan pienemmäksi. Keksinnön mukaiset korvausilmaventtiilin päätyelementit mahdollistavat lisäksi korvausilmaventtiilin helpomman irrottamisen esimerkiksi suodatinelementin puhdistusta varten. Korvausilma-venttiili on myös helpommin asennettavissa takaisin paikoilleen. Irrottamisessa ja paikoilleen asentamisessa ei myöskään ole tarve käyttää työkaluja. Koska keksinnön mukaisella ratkaisulla saadaan suhteellisen tarkka osien toisiinsa sovittaminen, voidaan aikaansaada rakenne, jossa mahdollisia vuotokohtia ei juurikaan synny korvausilmaventtiilin ja sen asentamisessa käytettävän alustan, esim. ikkunanpuitteen, välille. Tämä mahdollistaa mm. sen, että erillisiä tiivisteitä korvausilmaventtiilin ympärillä ei tarvita. Myös kon-denssia vähentävää kalvoa ei tarvitse asentaa korvausilmaventtiilin yläpuoliseen osaan (yläpuoliseen ilmanohjaimeen).

Piirustusten kuvaus

Nyt esillä olevaa keksintöä kuvataan seuraavassa tarkemmin viitaten samalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää huoneen seinää, jossa on ikkuna ja sen yläpuolelle asennettu keksinnön erään suoritusmuodon mukainen korvausilma-venttiili, kuva 2 esittää pelkistettynä poikkileikkauksena keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista korvausilmaventtiiliä asennettuna seinässä olevan ikkunan yläpuolelle, kuvat 3a-3k esittävät pelkistetysti keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen päätyelementin osien rakennetta eri suunnista tarkasteltuna, kuva 4 esittää pelkistettynä poikkileikkauksena keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaista korvausilmaventtiiliä, kuva 5 esittää keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisilla päätyelementeillä kokoonpantua korvausilmaventtiiliä perspektiivikuvana, ja kuvat 6a—6f esittävät keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen päätyelementin komponentteja perspektiivikuvantona eri suunnista tarkasteltuna.

Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Tarkastellaan seuraavassa lähemmin kuvan 1 mukaista korvausilmaventtiiliä 1 viitaten samalla kuviin 1 ja 2. Korvausilmaventtiili 1 on asennettu kuvan 1 mukaisessa edullisessa esimerkissä ikkunan 3 yläpuolelle, esimerkiksi tilke-rakoon tai ikkunankarmiin muodostetun raon kohdalle. Joissakin suoritusmuodoissa tällainen rako on tehty ikkunan puitteeseen, jolloin korvausilmaventtiili 1 voidaan vastaavasti kiinnittää ikkunanpuitteeseen raon kohdalle. Mainitun raon eräänä tehtävänä on mahdollistaa korvausilman kulku ulkoilmasta huonetilaan. Joissakin tapauksissa korvausilmaventtiilissä on ilma-kanavointi korvausilman liikkeen ohjaamiseksi tarvittaessa. Ilmakanavoinnis-sa voi olla esimerkiksi kanavointielimet, joilla korvausilman virtausta käännetään sivusuunnassa.

Kuvassa 2 on esitetty pelkistettynä poikkileikkauksena keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukainen korvausilmaventtiili 1 asennettuna seinässä olevan ikkunan yläpuolelle. Tässä tapauksessa korvausilmaventtiili 1 on kiinnitetty ikkunan puitteen 4 pintaan kohtaan, jossa on rako 5 korvausi Im akana-vointia varten. Korvausilmaventtiilin 1 poikkipinta-ala on suurempi kuin raon poikkipinta-ala karmin 4 huonetilan 6 puoleisessa pinnassa, jolloin korvausil-maventtiilillä 1 voidaan peittää rako 5 kokonaan. Kuvassa 2 ei ole esitetty kanavointielimiä, mutta on selvää, että rakoon 5 voidaan tarvittaessa sijoittaa myös kanavointielimet.

Korvausilmaventtiili 1 käsittää ensimmäisen seinämän 1.1, jolla ilmavirtausta pyritään suuntaamaan viistosti ylöspäin. Lisäksi korvausilmaventtiilissä 1 on toinen seinämä 1.2, joka on olennaisesti yhdensuuntainen ensimmäisen seinämän 1.1 viiston osan kanssa. Tällöin ensimmäinen seinämä 1.1 ja toinen seinämä 1.2 rajoittavat yhdessä ensimmäisen päätyelementin 10 ja toisen päätyelementin 20 (kuva 5) kanssa ilmavirtauskanavan 1.5. Tähän ilmavir-tauskanavaan 1.5 on sijoitettu takaiskusuoja 7, joka on edullisesti järjestetty kiertyväksi ensimmäisen reunan 7.1 suhteen. Takaiskusuoja 7 on tuettu ensimmäisestä reunastaan 7.1 esimerkiksi ulokkeen 1.6 avulla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla tavalla. Mainittakoon, että takaiskusuojaa 7 ei välttämättä tarvitse kiinnittää korvausilmaventtiiliin 1, vaan se voi olla järjestetty ns. kelluvasti korvausilmaventtiiliin 1 yhteyteen. Olennaista on, että takaisku-suoja 7 pääsee yhtäältä kääntymään korvausilmavirtauksen vaikutuksesta siten, että korvausilmaa pääsee virtaamaan korvausilmaventtiiliin 1 ilmavirtauskanavan 1.5 kautta huonetilaan 6 ja toisaalta sulkemaan ilmavirtaus-kanavan 1.5 tilanteessa, jossa takaisinvirtaus saattaisi olla mahdollista.

Kuvissa 3a-3k on esitetty pelkistetysti keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen päätyelementin 10, 20 osien rakennetta eri suunnista tarkasteltuna. Päätyelementti 10, 20 käsittää päätykappaleen 11,21 sekä kiinni-tyskappaleen 30. Kuvassa 3a on esitetty ensimmäinen päätykappale 11 ensimmäisen päädyn suunnasta katsottuna. Vastaavasti kuvassa 3b on esitetty ensimmäinen päätykappale 11 ensimmäisen sivun suunnasta katsottuna. Kuva 3 c esittää ensimmäistä päätykappaletta 11 toisen päädyn suunnasta katsottuna ja vielä kuva 3d esittää ensimmäistä päätykappaletta 11 toisen sivun suunnasta katsottuna. Kuvissa 3e—3g on esitetty toinen pääty-kappale 21 ensimmäisen sivun suunnasta katsottuna, ensimmäisen päädyn suunnasta katsottuna sekä toisen sivun suunnasta katsottuna, vastaavasti.

Kuvassa 3h on esitetty pelkistetysti päätyelementin kiinnityskappaleen 30 rakennetta ensimmäisen sivun suunnasta katsottuna, kuvassa 3i kiinnitys-kappale 30 on esitetty ensimmäisen päädyn suunnasta katsottuna, kuvassa 3j kiinnityskappale 30 on esitetty toisen sivun suunnasta katsottuna, ja kuvassa 3i kiinnityskappale 30 on esitetty toisen päädyn suunnasta katsottuna.

Kuten kuvista 3b, 3d, 3e ja 3g voidaan havaita, ensimmäinen päätykappale 11 ja toinen päätykappale 21 ovat olennaisesti samanmuotoiset, mutta toistensa peilikuvat, mikä on luonnollista, koska ensimmäinen päätykappale 11 on tarkoitettu muodostamaan korvausilmaventtiilin 1 ensimmäisen päädyn 1a ja vastaavasti toinen päätykappale 21 on tarkoitettu muodostamaan korvausilmaventtiilin 1 toisen päädyn 1 b. Näin ollen riittää, että päätykappaleiden 10,20 yksityiskohtaisempi tarkastelu suoritetaan pääosin vain yhden päätykappaleen 10, 20 osalta.

Ensimmäinen päätykappale 11 käsittää ensimmäisen uran 12, 22, johon korvausilmaventtiilin 1 ensimmäisen seinämän 1.1 ensimmäinen pääty on järjestetty sijoitettavaksi ja vastaavasti toinen päätykappale 21 käsittää ensimmäisen uran 22, johon korvausilmaventtiilin 1 ensimmäisen seinämän 1.1 toinen pääty on järjestetty sijoitettavaksi. Tämä ensimmäinen ura 12, 22 ulottuu edullisesti päätykappaleen 11,21 ensimmäisestä päästä lähelle päätykappaleen 11,21 toista päätä siten, että ensimmäinen ura 12, 22 koostuu kahdesta olennaisesti suorasta ja tasalevyisestä osasta, joiden välillä on kulma. Näin ollen uran muoto mahdollistaa sen, että siihen voidaan sijoittaa ensimmäinen seinämä 1.1, jossa on yhdessä kohdassa taitos, jonka suuruus on samaa suuruusluokkaa ensimmäisessä urassa 12,22 olevan kulman kanssa. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa ensimmäisen uran 12,22 etäisyys päätykappaleen reunasta on olennaisesti vakio, mutta voi myös vaihdella. Ensimmäisen uran 12,22 syvyys on jonkin verran pienempi kuin päätykappaleen paksuus, esimerkiksi 3/4 tai 5/6 päätykappaleen paksuudesta, mutta voi olla myös puolet päätykappaleen paksuudesta tai jopa pienempikin.

Ensimmäinen päätykappale 11 käsittää lisäksi toisen uran 13, johon korvausilmaventtiilin 1 toisen seinämän 1.2 ensimmäinen pääty on järjestetty sijoitettavaksi ja vastaavasti toinen päätykappale 21 käsittää toisen uran 23, jo- hon korvausilmaventtiilin 1 toisen seinämän 1.2 toinen pääty on järjestetty sijoitettavaksi. Tämä toinen ura 13, 23, joka on edullisesti olennaisesti suora, ulottuu edullisesti päätykappaleessa 11,21 olevasta taitoskohdasta lähelle päätykappaleen 11,21 toista päätä. Näin ollen uran muoto mahdollistaa sen, että siihen voidaan sijoittaa toinen seinämä 1.1, jonka poikkileikkausmuoto toisen seinämän kapeamman sivun suunnassa on olennaisesti suora. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa myös toisen uran 13, 23 etäisyys päätykappaleen reunasta on olennaisesti vakio, mutta voi myös vaihdella. Myös toisen uran 13, 23 syvyys on jonkin verran pienempi kuin pääty-kappaleen paksuus, esimerkiksi 3/4 tai 5/6 päätykappaleen paksuudesta, mutta voi olla myös puolet päätykappaleen paksuudesta tai jopa pienempikin.

Ensimmäinen päätykappale 11 käsittää vielä kolmannen uran 14, johon korvausilmaventtiilin 1 kolmannen seinämän 1.3 ensimmäinen pääty on järjestetty sijoitettavaksi ja vastaavasti toinen päätykappale 21 käsittää kolmannen uran 24, johon korvausilmaventtiilin 1 kolmannen seinämän 1.3 toinen pääty on järjestetty sijoitettavaksi. Tämä kolmas ura 14, 24, joka on edullisesti olennaisesti suora, ulottuu edullisesti päätykappaleen 11,21 ensimmäisestä päästä päätykappaleessa 11,21 olevaan taitoskohtaan ja siitä vielä hieman pidemmälle, kuten kuvista 3b ja 3e voidaan havaita. Uran muoto mahdollistaa sen, että siihen voidaan sijoittaa kolmas seinämä 1.3, jonka poikkileikkausmuoto kolmannen seinämän kapeamman sivun suunnassa on olennaisesti suora. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa vielä tämän kolmannen uran 14,24 etäisyys päätykappaleen reunasta on olennaisesti vakio, mutta voi myös vaihdella. Myös toisen uran 14, 24 syvyys on jonkin verran pienempi kuin päätykappaleen paksuus, esimerkiksi 3A tai 5/6 pääty-kappaleen paksuudesta, mutta voi olla myös puolet päätykappaleen paksuudesta tai jopa pienempikin.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa toinen ura 13,23 ja kolmas ura 14, 24 muodostavat yhtenäisen uran ja toinen seinämä 1.2 on poik-kileikkausmuodoltaan näiden urien 13, 23; 14, 24 muotoinen, joten erillistä kolmatta seinämää 1.3 ei välttämättä tarvita, vaan toinen seinämä ulottuu myös kolmannen seinämän kohdalle.

Kolmas seinämä 1.3, tai mikäli käytössä on vain edellä kuvatun kaltainen toinen seinämä 1.2, muodostaa vielä eräänlaisen kynnyksen (merkitty viitenumerolla 1.6 kuvaan 2), jonka eräänä tarkoituksena on muodostaa tuki ta-kaiskusuojalle 7. Takaiskusuojan 7 ensimmäinen reuna 7.1 asetetaan tämän ulokkeen 1.6 päälle, jolloin takaiskusuoja 7 pääsee kiertymään korvausilma-venttiilin sisällä, ensimmäisen seinämän 1.1, toisen seinämän 1.2 ja mahdollisen rajoittimen 8 määrittämissä puitteissa.

Keksinnön mukaisissa päätykappaleissa 11,21 urat 12, 22; 13, 23; 14, 24 on muodostettu päätykappaleen 11,21 saman pinnan puolelta, joka on näkyvänä pintana mm. kuvissa 3b ja 3e. Tätä pintaa voidaan nimittää myös uritetuksi pinnaksi. Tähän uritettuun pintaan nähden vastakkainen pinta, joka on näkyvänä pintana mm. kuvissa 3d ja 3g, voidaan nimittää urittamattomaksi pinnaksi. Päätykappaleiden 11,21 uritetun ja urittamattoman pinnan suuntaista tasoa voidaan nimittää päätasoksi. Näitä termejä käyttäen kuvataan vielä lyhyesti päätykappaleiden 11,21 raon 18,28 ja ulokkeiden 16, 17; 26, 27 muotoilua. Rako 18, 28 on muotoiltu edullisesti siten, että sen leveys on urittamattomalla pinnalla ainakin osittain eri suuri kuin raon 18, 28 leveys uritetulla pinnalla. Tästä eräs esimerkki on nähtävissä kuvissa 3a ja 3f. Edullisesti raon 18, 28 leveys uritetulla pinnalla on suurempi kuin urittamattomalla pinnalla. Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa tämän raon 18, 28 leveys ei ole vakio myöskään toisessa suunnassa, eli raon 18, 28 pohjaa kohti mennessä raon 18,28 leveys muuttuu. Edullisesti raon 18,28 leveys tässä suunnassa on suurempi raon keskivaiheilla kuin raon pohjan ja raon alkukohdan läheisyydessä. Kuvat 3b, 3d, 3e ja 3g havainnollistavat erästä esimerkkiä tällaisesta raon 18, 28 muotoilusta. Kiinnityskappaleen 30 tukielimet 31,32 on muotoiltu vastaavasti siten, että ne muodostavat vastinparin päätykappaleiden 11, 21 raolle 18,28 mahdollisimman hyvän kiinni-pysymisen ja kuitenkin suhteellisen helpon luotettavuuden aikaansaamiseksi. Näin ollen kiinnityskappaleen 30 tukielimien 31,32 paksuus ei ole vakio vaan on erilainen eri kohdissa tukielimiä 31,32. Tukielimien 31,32 väliin jää edullisesti väli 33. Tätä on havainnollistettu kuvissa 3h, 3i ja 3j.

Rakoa 18,28 ja tukielimiä 31,32 voidaan nimittää esimerkiksi liitoselimiksi, joiden avulla päätykappale 11, 21 ja kiinnityskappale 30 saadaan liitettyä toisiinsa ja tarvittaessa irrotettua toisistaan.

Kuvissa 6a—6f on esitetty vielä keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisen päätyelementin 10, 20 komponentteja perspektiivikuvantona eri suunnista tarkasteltuna. Kuvat 6a ja 6d esittävät kiinnityskappaletta 30, kuva 6b esittää päätykappaletta 11, 21 urittamattoman pinnan puolelta, kuva 6e esittää päätykappaletta 11,21 uritetun pinnan puolelta, ja kuvat 6c ja 6f esittävät päätykappaletta 11,21 ja kiinnityskappaletta 30 liitettynä toisiinsa.

Keksinnön mukaisen korvausilmaventtiilin 1 kokoonpano voidaan suorittaa esimerkiksi seuraavasti. Asennetaan suodatinelementti 9 joko ensimmäisen seinämän 1.1 pintaan tai kolmannen seinämän 1.3 pintaan. Lisäksi asennetaan mahdolliset ilmanohjaimet (ei esitetty) ensimmäisen seinämän 1.1 tai toisen seinämän 1.2 pintaan. Tämän jälkeen työnnetään ensimmäisen seinämän 1.1 ensimmäinen pääty ensimmäisen päätykappaleen 11 ensimmäiseen uraan 12, työnnetään toisen seinämän 1.1 ensimmäinen pääty ensimmäisen päätykappaleen 11 toiseen uraan 13, ja työnnetään vielä mahdollisen kolmannen seinämän 1.3 ensimmäinen pääty kolmanteen uraan 14. On selvää, että edellä mainitussa suoritusmuodossa, jossa toinen seinämä 1.2 muodostaa myös kolmannen seinämän 1.3, toisen seinämän ensimmäinen pääty työnnetään sekä toiseen uraan 12 että kolmanteen uraan 14.

Suodatinelementti 9 on esimerkiksi sähköstaattinen suodatin tai muu suoda-tinmateriaali, jolla aikaansaadaan pienhiukkasten suhteellisen hyvä korvaus-ilman puhdistuminen siinä mahdollisesti olevista epäpuhtauksista.

Toisen päätykappaleen 21 asentaminen suoritetaan vastaavasti, eli työnnetään ensimmäisen seinämän 1.1 toinen pääty toisen päätykappaleen 21 ensimmäiseen uraan 22, työnnetään toisen seinämän 1.1 toinen pääty toisen päätykappaleen 21 toiseen uraan 23 ja työnnetään mahdollisen kolmannen seinämän 1.3 toinen pääty kolmanteen uraan 24.

Ensimmäisen seinämän 1.1 yläpintaan, eli korvausilmaventtiilin ilmavirtaus-kanavan 1.5 puoleiseen pintaan, voidaan tarvittaessa asentaa vielä kon-denssia vähentävä kalvo (ei esitetty). Tällaista kondenssia vähentävää kalvoa ei kuitenkaan välttämättä tarvitse asentaa toisen seinämän 1.2 ja mahdollisen kolmannen seinämän 1.3 pintaan, koska keksinnön mukaista pääty- elementtiä 10, 20 käytettäessä saadaan korvausilmaventtiilin 1 ja sen kiinnitysalustan välinen liitos suhteellisen tiiviiksi. Tämä estää tai ainakin vähentää merkittävästi ilmavuotojen syntyä korvausilmaventtiilin 1 ja alustan välisessä liitoskohdassa.

Mainittakoon tässä yhteydessä se, että korvausilmaventtiilin 1 kokoonpano voidaan suorittaa myös eri järjestyksessä kuin edellä on mainittu. Esimerkiksi voidaan aloittaa seinämien 1.1,1.2, 1.3 sijoittaminen ensin toiseen pääty-kappaleeseen 21.

Päätyelementtien ja samalla korvausilmaventtiilin 1 kiinnittämisessä käyttökohteeseen voidaan hyödyntää kiinnityskappaleita 30 esimerkiksi seuraavasti. Asetetaan yksi kiinnityskappale ensimmäisen päätykappaleen 11 yhteyteen siten, että kiinnityskappaleessa 30 olevat tukielimet 31,32 ensimmäisessä päätykappaleessa 11 olevaan rakoon 18 ja asetetaan toinen kiinnitys-kappale toisen päätykappaleen 21 yhteyteen siten, että kiinnityskappaleessa 30 olevat tukielimet 31,32 sijoittuvat toisessa päätykappaleessa 21 olevaan rakoon 28. Tämä rako 18 on muodostettu ensimmäisen päätykappaleen 11 ensimmäiseen päätyyn siten, että ensimmäisessä päädyssä on kaksi uloketta 16, 17, joiden väli muodostaa raon 18. Vastaavasti toisessa pääty-kappaleessa on kaksi uloketta 26, 27, joiden väli muodostaa raon 28. Kiinni-tyskappaleen 30 tukielimien 31,32 välissä on edullisesti rako 33, joka mahdollistaa sen, että tukielimet 31,32 voivat hieman taipua toisiaan kohti siinä tilanteessa kun kiinnityskappaletta 30 asetetaan paikoilleen päätykappaleessa 11, 21 olevaan rakoon 18, 28. Tämä taipuma voi ainakin osittain palautua, kun kiinnityskappale 30 on asetettu rakoon 18,28, mutta ne voivat jäädä hieman taipuneiksi, mikä voi vielä parantaa kiinnityskappaleen 30 pysymistä raossa 18, 20. Kun kiinnityskappaleet 30 on asetettu paikoilleen, voidaan kiinnityskappaleet 30 kiinnittää kiinnitysalustaan, esim. ikkunan 3 puitteeseen, kiinnitysvälineillä, kuten ruuveilla, niiteillä tai vastaavilla. Tällöin kor-vausilmaventtiili 1 on paikoilleen asennettuna. Korvausilmaventtiili 1 voidaan irrottaa esim. suodattimen 9 puhdistusta tai vaihtoa varten irrottamalla pääty-kappaleet 11,21 kiinnityskappaleista 30. Tässä irrottamisessa ei tarvita työkaluja, vaan se voidaan suorittaa esim. vetämällä korvausilmaventtiiliä 1 poispäin kiinnitysalustasta ja tarvittaessa hieman kääntämällä korvausilmaventtiiliä 1 esim. alas- tai ylöspäin. Korvausilmaventtiili 1 voidaan myös asentaa takaisin paikoilleen kiinnityskappaleisiin 30 työntämällä päätykappaleet 11,21 edellä esitetyllä tavalla kiinnityskappaleiden 30 yhteyteen.

On selvää, että kiinnityskappaleita 30 ei ensin tarvitse asentaa päätykappaleiden 11,21 yhteyteen, vaan asentaminen voidaan tehdä myös siten, että ensin kiinnitetään kiinnityskappaleet 20 kiinnitysalustaan sopivan etäisyyden päähän toisistaan ja sen jälkeen asentaa päätykappaleiden 11,21 ja seinämien 1.1, 1.2,1.3 muodostama korvausilmaventtiilirakenne kiinnityskappaleisiin 30.

Päätykappaleiden 11,21 ja kiinnityskappaleiden 30 valmistuksessa voidaan käyttää muovia, kumia tai vastaavaa materiaalia, jota voidaan työstää tai valaa halutun muodon aikaansaamiseksi. Esimerkiksi sulaa muovia voidaan johtaa muottiin (ei esitetty), jossa muovi jäähtyessään kovettuu, minkä jälkeen kappale 11,21,30 voidaan poistaa muotista.

Keksinnön mukaisessa korvausilmaventtiilissä 1 voi olla vielä rajoitin 8, jolla takaiskusuojan 7 liikerataa voidaan rajoittaa. Tällä rajoittamisella pyritään siihen, että takaiskusuoja 7 ei pääse kääntymään maksimiasentoon eli asentoon, jossa takaiskusuojan toisen reunan 7.2 etäisyys korvausilmavent-tiilin 1 ensimmäisestä seinämästä 1.1 on suurin mahdollinen. Tällöin takaiskusuojan 7 liikerata on rajoitettu minimiasennon ja tämän rajoitetun asennon välille. Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa tämä rajoitettu asento voidaan asettaa tarpeen mukaan mihin tahansa kohtaan näiden minimiasennon ja maksimiasennon välillä. Joissakin suoritusmuodoissa rajoitettu asento voidaan asettaa jopa minimikohtaan ja/tai maksimikohtaan. Rajoitettu asento on edullisesti säädettävissä, jolloin rajoittimen 8 asentoa muutetaan tarpeen mukaan.

Rajoitin 8 ulottuu edullisesti päätykappaleiden 11, 21 läpi, eli rajoitin 8 on pidempi kuin päätykappaleiden 11,21 välinen etäisyys. Rajoitin 8 on järjestetty liikuteltavaksi ensimmäisessä päätykappaleessa ja toisessa päätykappaleessa olevien aukkojen 19, 29 määrittämissä puitteissa. Tällöin rajoitinta 8 voidaan siirtää aukoissa 19, 29 tarpeen mukaan. Rajoittimen 8 siirtäminen aikaansaa sen, että takaiskusuojan 7 liikkumistila muuttuu. Rajoittimen 8 avulla voidaan määrittää se, mihin asentoon takaiskusuoja 7 voi kääntyä korvausil- man virtauksen vaikutuksesta. Toisaalta rajoitin 8 ei estä takaiskusuojan 7 toimintaa takaisinvirtaustilanteessa. Toisin sanoen rajoittimen 8 tarkoituksena on rajoittaa takaiskusuojan 7 liikettä, joka syntyy korvausilmaventtiilin 1 kautta virtaavan korvausilman vaikutuksesta.

Rajoittimen 8 asennon muuttaminen (siirtäminen auko(i)ssa 19, 29) voi tapahtua portaattomasti erään ensimmäisen ja erään toisen asennon välillä (kuva 4), tai asennon muuttaminen voi olla portaittaista mainittujen ensimmäisen ja toisen asennon välillä. Portaittainen asennon muuttaminen voidaan järjestää esimerkiksi muodostamalla aukot 19, 29, jotka eivät ole tasalevyisiä, vaan aukon leveys vaihtelee yhdeltä reunaltaan esimerkiksi aaltomaisesti, tai reuna voi käsittää kaarevia osuuksia. Tällöin rajoitinta 8 voidaan siirtää raon suunnassa siten, että rajoitin 8 ikään kuin lukittuu seinämässä olevan aallon tai kaaren kohdalle.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa korvausilmaventtiili 1 käsittää myös säätöelimen 40, jolla korvausilmaventtiilin toimintaa voidaan säätää esimerkiksi vaihtamalla korvausilmaventtiili 1 toimimaan joko ns. kesäasennossa, jolloin korvausilma virtaa olennaisesti suoraan ulkoilmasta huonetilaan, tai talviasennossa, jolloin korvausilma virtaa ulkoilmasta ensin ikkunan lasien välissä olevan välitilan kautta ja vasta sen jälkeen huonetilaan. On kuitenkin selvää, että keksintöä voidaan soveltaa myös korvausil-maventtiileissä, joissa ei ole käytettävissä erikseen kesä- ja talviasentoa.

Vaikka edellä on esitetty, että päätykappaleessa 11,21 on rako 18, 28 kiinni-tyskappaleen 30 tukielimiä 31,32 varten, on selvää, että vastaava toiminta voidaan aikaansaada sijoittamalla tukielimet 31,32 päätyelementtiin 11,21 siten, että tukielimet 31,32 ulkonevat päätyelementin 11,21 urittamattomalta pinnalta ja muodostamalla rakoa 18, 28 vastaava rako kiinnityskappalee-seen 30.

On selvää, että nyt esillä olevaa keksintöä ei ole rajoitettu ainoastaan edellä esitettyihin suoritusmuotoihin, vaan sitä voidaan muunnella oheisten suoja-vaatimusten puitteissa.

Claims (8)

1. Päätyelementti (10, 20) korvausilmaventtiiliä (1) varten, jossa korvausilma-venttiilissä (1) on ainakin ensimmäinen seinämä (1.1) ja toinen seinämä (1.2),ja joka päätyelementti (10, 20) käsittää: - päätykappaleen (11,21) sekä kiinnityskappaleen (30), ja että mainittu päätykappale (11,21) käsittää ainakin: - ensimmäisen uran (12,22), johon korvausilmaventtiilin (1) ensimmäisen seinämän (1.1) yksi pää on järjestetty asetettavaksi, ja - liitoselimet (18, 28; 31,32) päätykappaleen (11,21) ja kiinnityskappaleen (30) liittämiseksi toisiinsa, tunnettu siitä, että päätykappale (11,21) käsittää lisäksi toisen uran (13, 23), johon korvausilmaventtiilin (1) toisen seinämän (1.2) yksi pää on järjestetty asetettavaksi, ja että päätyelementti käsittää lisäksi aukon (19,29) korvausilmaventtiilin (1) rajoitinta (8) varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päätyelementti (10, 20), tunnettu siitä, että liitoselimet käsittävät raon (18,28), ja yhden tai useamman tukieli-men (31,32), jotka on sovitettavissa mainittuun rakoon (18, 28).

3 Patenttivaatimuksen 2 mukainen päätyelementti (10, 20), tunnettu siitä, että mainittu rako (18,28) on muodostettu päätykappaleeseen (11,21) ja mainittu yksi tai useampi tukielin (31,32) on muodostettu kiinnityskappalee-seen (30).

4. Jonkin patenttivaatimuksen 2—3 mukainen päätyelementti (10,20), tunnettu siitä, että raon (18,28) leveys on päätykappaleen (11,21) uritetulla pinnalla on eri suuri kuin raon (18, 28) leveys päätykappaleen (11,21) urit-tamattomalla pinnalla.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 2—4 mukainen päätyelementti (10,20), tunnettu siitä, että raon (18, 28) leveys on suurempi raon (18, 28) keskiosassa kuin raon (18, 28) päissä.

6. Substitutionsluftventil (1), som omfattar ätminstone: - en första vägg (1.1) och en andra vägg (1.2), - ett första ändelement (10) och - ett andra ändelement (20), varvid det första ändelementet (10) omfattar: - ett första ändstycke (11), - ett första fäststycke (30) och - anslutningsdon (18, 31, 32) för sammanfogande av det första änd-stycket (11) och det första fäststycket (30), och det andra ändelementet omfattar - ett andra ändstycke (21), - ett andra fäststycke (30) och - anslutningsdon (28, 31, 32) för sammanfogande av det andra änd-stycket (21) och det andra fäststycket (30), kännetecknad av att substitutionsluftventilen (1) omfattar vidare en begränsare (8), varvid det första och det andra ändstycket (11, 21) omfattar vidare en öppning (19, 29) för sagda begränsare (8).

6. Korvausilmaventtiili (1), joka käsittää ainakin: - ensimmäisen seinämän (1.1) ja toisen seinämän (1.2), - ensimmäisen päätyelementin (10), ja - toisen päätyelementin (20), että ensimmäisen päätyelementti (10) käsittää: - ensimmäisen päätykappaleen (11), - ensimmäisen kiinnityskappaleen (30), ja - liitoselimet (18; 31,32) ensimmäisen päätykappaleen (11) ja ensimmäisen kiinnityskappaleen (30) liittämiseksi toisiinsa, ja että toinen päätyelementti käsittää - toisen päätykappaleen (21), - toisen kiinnityskappaleen (30), ja - liitoselimet (28; 31,32) toisen päätykappaleen (21) ja toisen kiinnitys-kappaleen (30) liittämiseksi toisiinsa, tunnettu siitä, että korvausilmaventtiili (1) käsittää lisäksi rajoittimen (8), jolloin ensimmäinen ja toinen päätykappale (11,21) käsittää lisäksi aukon (19, 29) mainittua rajoitinta (8) varten.

7. Substitutionsluftventil (1) enligt patentkrav6, kännetecknad av att sagda anslutningsdon omfattar en slits (18, 28) och ett eller flera stöd-don (31, 32) som är anpassbara i sagda slits (18, 28).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen korvausilmaventtiili (1), tunnettu siitä, että mainitut liitoselimet käsittävät raon (18, 28), ja yhden tai useamman tuki-elimen (31,32), jotka on sovitettavissa mainittuun rakoon (18, 28).

8 Patenttivaatimuksen 7 mukainen korvausilmaventtiili (1), tunnettu siitä, että mainittu rako (18,28) on muodostettu ensimmäiseen päätykappaleeseen (11) ja toiseen päätykappaleeseen (21) ja mainittu yksi tai useampi tukielin (31,32) on muodostettu ensimmäiseen ja toiseen kiinnityskappalee-seen (30). 1. Ändelement (10, 20) för en substitutionsluftventil (1), vilken substitutions-luftventil (1) omfattar minst en första vägg (1.1) och en andra vägg (1.2), och vilket ändelement (10, 20) omfattar: - ett ändstycke (11, 21) samt ett fäststycke (30), och sagda ändstycke (11,21) omfattar minst: - ett första spär (12, 22), i vilket en ände av den första väggen (1.1) hos substitutionsluftventilen (1) är anordnad att placeras, och - anslutningsdon (18, 28; 31, 32) för att sammanfoga ändstycket (11,21) och fäststycket (30), kännetecknat av att ändstycket (11, 21) ytterligare omfattar ett andra spär (13, 23), i vilket en ände av den andra väggen (1.2) hos substitutionsluftventilen (1) är anordnad att placeras, och att ändelementet ytterligare omfattar en öppning (19, 29) för en begränsare (8) för substitutionsluftventilen (1). 2. Ändelement (10, 20) enligt patentkrav 1, kännetecknat av att anslutningsdonen omfattar en slits (18, 28), samt ett eller flera stöddon (31,32) som är anpassbara i sagda slits (18, 28). 3. Ändelement (10, 20) enligt patentkrav 2, kännetecknat av att sagda slits (18, 28) är anordnad i ändstycket (11,21) och sagda ett eller flera stöddon (31,32) är anordnade i fäststycket (30). 4. Ändelement (10, 20) enligt nägot av patentkraven 2-3, kännetecknat av att slitsens (18, 28) bredd pä ändstyckets (11, 21) spärade yta är olika stor än slitsens (18, 28) bredd pä ändstyckets (11, 21) ospä-rade yta. 5. Ändelement (10, 20) enligt nägot av patentkraven 2-4, kännetecknat av att slitsens (18, 28) bredd är större i slitsens (18, 28) mittparti än vid slitsens (18, 28) ändar.

8. Substitutionsluftventil (1) enligt patentkrav 7, kännetecknad av att sagda slits (18, 28) är bildad i det första ändstycket (11) och i det andra ändstycket (21), och sagda ett eller flera stöddon (31, 32) är bildade i det första och det andra fäststycket (30).