FI125669B - Sylinterilukko - Google Patents

Description

Sylinterilukko Tekniikan ala

Keksinnön kohteena on sylinterilukko. Erityisesti keksintö koskee sylinterilukkoa, joka on tarkoitettu erilaisten säilöjen, laatikoiden, kaappien ja lokeroiden lukitsemiseen.

Tekniikan taso

Erilaisia lokeroita, säilöjä ja laatikoita voidaan lukita tavallisella sylinterilukolla. Tällöin esim. lokero on avattavissa ja suljettavissa vain avaimella. Jos lukitusta ei tarvita, lokero voidaan pitää kiinni jollakin tunnetulla salparakenteella, jossa ei ole lukkoa. Tällöin lokero voidaan avata ja sulkea manuaalisesti ilman avainta. Monissa asen-nuskohteissa on siis asennettuna kaksi eri lukitusvälinettä: lukko ja salpa. Salpa on esimerkiksi päiväkäyttöä varten silloin, kun lokerikon tai vastaavan halutaan olevan avattavissa ja suljettavissa ilman avainta.

On myös olemassa erilaisia avaimella käytettäviä painonappilukkoja. Näissä lukoissa lukitus on avattavissa avaimella. Painonappipiirre siirtää lukon salpaa lukon pituusakselin suuntaisesti lukitusasennon ja vapautusasennon välillä. Tällainen ratkaisu ei välttämättä sovellu kaikkiin asennuskohteisiin.

US 20110120200 esittää erästä lokeroiden ja laatikoiden lukitsemiseen tarkoitettua lukkoa, joka on lukittavissa ja avattavissa avaimella tai painamalla lukkosylinteriä. Tässä ratkaisussa on siis kaksi eri toimintamoodia: lukitus ja avaus avaimella ja sulkeminen ja avaaminen painonappitoiminnolla. Tästä ratkaisussa on se etu, että niinä aikoina, jolloin lokeron/laatikon ei tarvitse olla lukossa, voidaan käyttää painonappi-toimintaa. Niinä aikoina, kuten yöllä, jolloin tarvitaan lukitusta, lokero voidaan lukita avaimella. Tässä ratkaisussa käyttäjän on kuitenkin vaikea havaita, varsinkin kauempana lukosta, tarvitaanko avaamiseen avainta. Tällöin käyttäjä saattaa turhaan hakea avainta, vaikka lukko olisi painonappitoiminnolla.

Keksinnön lyhyt kuvaus

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada ratkaisu, joka poistaa tunnetun tekniikan rajoituksia. Keksinnön mukaisessa sylinterilukossa on avaintoiminto lukitsemiseen ja avaamiseen sekä vääntönuppitoiminto sylinterilukon siirtämiseksi kiinni-asentoon ja vapautusasentoon. Lisäksi keksinnöllisessä sylinterilukossa on selkeä indikointijärjes-tely, joka ilmaisee hyvin selvästi kummassa toimintamoodissa sylinterilukko on. Sylinterilukossa on vääntönuppi, joka siirtyy ulospäin sylinterilukon etupinnasta, kun sylinterilukon lukitus avataan ja sylinterilukko käännetään vapautusasentoon. Vääntönup-pia voidaan kääntää ulostyöntyneessä asennossa lokeron, laatikon tai muun vastaavan sulkemiseksi ja avaamiseksi. Näin sylinterilukon vapautustila (eli sylinterilukko ei ole lukittuna) näkyy selvästi. Käyttäjän ei tarvitse hakea avainta, sillä hän näkee ulos-työntyneestä vääntönupista, että sylinterilukko voidaan sulkea ja avata ilman avainta.

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin oheisten piirustusten kuvioiden avulla, joissa

Kuvio 1 kuvaa räjäytyskuvaesimerkkiä keksinnön mukaisesta sylinterilukosta,

Kuvio 2 kuvaa leikkauskuvaesimerkkiä keksinnön mukaisesta sylinterilukosta lukitustilassa,

Kuvio 3 kuvaa leikkauskuvaesimerkkiä keksinnön mukaisesta sylinterilukosta vapautustilassa ja suljettuna,

Kuviot 4-7 kuvaavat keksinnön mukaisen sylinterilukon toimintaa sen eri tiloissa,

Kuviot 8-10 kuvaavat keksinnöllisen sylinterilukon osien erilaisia toteutustapoja, Kuvio 11 kuvaa leikkauskuvaesimerkkiä keksinnön mukaisesta sylinterilukosta esittäen sisäsylinterin asennon indikointiosia,

Kuvio 12 kuvaa toista leikkauskuvaesimerkkiä keksinnön mukaisesta sylinteri-lukosta esittäen sylinterirungon sisäpinnan uria ja Kuvio 13 kuvaa leikkauskuvaesimerkkiä keksinnön mukaisesta sylinterilukosta lukittuna.

Keksinnön kuvaus

Kuvio 1 kuvaa räjäytyskuvaesimerkkiä keksinnön mukaisesta sylinterilukosta. Sy-linterilukko 1 käsittää sylinterirungon 2, sisäsylinterin 3 ja kääntöosan 4 (kuviot 4 - 7). Sylinterirungossa 2 on etupääty 5 ja avoin takapääty 6. Sisäsylinterissä 3 on pohja 7, ja sisäsylinteri on asetettu sylinterirungon 2 sisäpuolelle ja varustettu haitoilla 8, jotka estoasennoissa estävät sisäsylinterin 3 kääntämisen sylinterirungon 2 suhteen ja sallivat sisäsylinterin 3 kääntämisen ulkosylinterin suhteen siirrettäessä haitat 8 vapau-tusasentoihin. Kääntöosa 4 on sylinterirungon takapäädyn 6 puolella ja yhteydessä sisäsylinterin pohjaan 7.

Sylinterilukko voi olla levyhaittasylinterilukko tai tappihaittasylinterilukko. Sylinteri-lukko voidaan siis toteuttaa hyödyntäen tunnettuja sylinterilukkojen rakenteita. Kuvion 1 suoritusmuodossa haitat ovat levyhaittoja. Riippuen sylinterin tyypistä se voi käsittää välilevyjä 8A haittalevyjen 8 välissä ja myös ohjaimen 8B haittalevyjen keskiöauk-kojen muodostamassa avain kanavassa. Sisäsylinteri voi käsittää sivuleikkauksen haittalevyjen mahdollisia ulkokehäulokkeita varten. Eräissä sylinterilukoissa on tunnettuun tapaan sylinterirungon pohja avoin, kuten myös keksinnön mukaisessa sylin-terilukossa.

Keksinnön mukainen sylinterirungon takapääty 6 käsittää sisälaippaosuuden 9 takapäädyn avoimen osuuden 6A ympärillä, ja sylinterilukko käsittää kääntösokan 10, jossa on ulkolaippa 11 ja akseli 12. Akseli on varustettu keskiöreiällä 13. Akselin ulkopinnalla on kiinnityspinnat 14, joihin kääntöosa 4 voidaan kiinnittää siten, että se kääntyy kääntösokan mukana. Kuviossa 1 esitetään myös kiinnitysmutteri 4A, ja prik-koja 4B, 4C, joita käytetään kääntöosan 4 kiinnittämiseen akseliin 12. Kääntösokka on asetettu avoimen takapäädyn 6 läpi ulkolaipan 11 ollessa vasten takapäädyn sisä-laippaosuutta 9. Kääntösokan 10 akselin keskiöreikä 13 on varustettu vääntöpinnoilla 15.

Sisäsylinterin pohjassa 7 on yhdysakseli 16, joka on varustettu vastin-vääntöpinnoilla 17. Sisäsylinteri 3 on aksiaalisesti liukuva sylinterirungon 2 suhteen, jolloin yhdysakselin 16 vastinvääntöpinnat 17 ovat vasten kääntösokanIO vääntöpin-toja 15 riippumatta sisäsylinterin 3 aksiaalisesta sijainnista. Sisäsylinteri on siis aina yhteydessä kääntösokkaan 10 ja kääntösokan välityksellä kääntöosaan 4. Koska kääntösokka on kääntyvästi yhdistetty sylinterirunkoon 2 sen avoimen takapäädyn 6 kohdalta siten, että kääntösokka ei siirry aksiaalisesti, myöskään kääntöosaan kiinnitetty kääntöosa 4 ei siirry aksiaalisesti. Kääntöosa voi olla salpa, kuten kuviot 4-7 esittävät. Se, että kääntöosa/salpa ei siirry aksiaalisesti, on monessa käyttökohteessa (laatikot, lokerikot ym.) haluttu piirre, sillä salvan ei haluta siirtyvän kohtisuoraan lukittavan kohteen etupinnan suhteen. Kääntöosa voi olla myös muu kääntyvä osa kuin mitä kuviot 4-7 esittävät, esimerkiksi kääntyvä loveton metallilevy.

Sisäsylinterin etuosa 18 on varustettu vääntönupilla 19, jossa on etupinta 20 ja sivupinta 21, jossa on uloke 22 (kuvio 2 ja 3). Uloke on järjestetty painumaan joustavasti kohti vääntönupin sivupintaa 21. Joissakin sylinterityypeissä vääntönuppi voidaan toteuttaa kiinteänä osana sisäsylinteriä. Lukkosylinterin valmistamisen kannalta on kuitenkin suotavampaa, että vääntönuppi on erillinen osa, joka on kiinnitetty sisäsylinterin etuosaan. Tällä tavoin sylinterilukon kokoaminen saadaan vaivattomammaksi.

Sylinterirungon sisäpinta 23 on varustettu ensimmäisellä 24 ja toisella 25 kehäural-la (kuviot 2 ja 3) ja niitä yhdistävällä sisäsylinterin akselin suuntaisella yhdysuralla 26 (kuvio 12). Ensimmäisen kehäuran 24 sisäreuna 24A, eli toisen kehäuran 25 puoleinen reuna, on viistetty. Yhdysuria on vähintään 1. Ensimmäinen kehäura 24 on etu-päädyn 5 läheisyydessä, ja toinen kehäura 25 on lähempänä takapäätyä 6 kuin ensimmäinen kehäura 24. Lisäksi lukkosylinteri käsittää jousen 27 sisäsylinterin pohjan ja kääntösokan 10 välissä. Jousi pyrkii siis työntämään sisäsylinteriä ja vääntönuppia ulospäin sylinterirungon etupinnan 5 suhteen.

Kuviot 4-7 havainnollistavat keksinnön mukaisen sylinterilukon toimintaa. Sylinte-rilukko 1 on lukitussa tilassa haittojen 8 ollessa estoasennossa ja vääntönupin ulokkeen 22 ollessa toisella kehäuralla 25 (kuviot 2 ja 3). Lukitussa tilassa vääntönupin etupinta 20 on lähellä sylinterirungon etupäätyä 5, kuten kuvio 4 esittää. Lukitus voidaan avata normaaliin tapaan avaimelle 50, jolloin salpa 4 voidaan kääntää avoimeen asentoon (auki-asentoon), kuten kuvio 5 esittää.

Lukkosylinteri on auki-tilassa, kun haitat 8 ovat vapautusasennoissa (eivät estä sisäsylinterin 3 kääntämistä sylinterirungon suhteen) ja sisäsylinteri 3 on käännettynä auki-asentoon (kuvion 5 asento, missä myös salpa on avoimessa asennossa), jolloin vääntönupin uloke 22 on yhdysuran 26 kohdalla. Tällöin jousi 27 pääsee työntämään vääntönupin 19 ja sisäsylinterin 3 ulkonevaan asentoon sylinterirungon etupäädyn 5 suhteen (kuvio 5). Ulkonevassa asennossa vääntönuppi 19 ja sisäsylinteri 3 ovat käännettävissä siten, että vääntönupin uloke 22 siirtyy pitkin ensimmäistä kehäuraa 24. Ulkonevassa eli ulostyöntyneessä asennossa sisäsylinteri ja siihen kääntösokan 10 välityksellä yhdistetty kääntöosa/salpa 4 voidaan kääntää avoimen asennon (kuvio 7) ja suljetun asennon (kuvio 6) välillä. Vääntönupin ulostyöntyneessä asennossa sy-linterilukko on siis vapautustilassa, jos se voidaan ilman avainta kääntää kädellä lokeron avaamiseksi ja sulkemiseksi. Kuten kuviot 5 ja 6 esittävät, avain voidaan poistaa sylinterilukosta, kun vääntönuppi on ulostyöntyneessä asennossa.

Ulostyöntynyt vääntönuppi ilmaisee selkeästi, että sylinterilukon käyttöön ei tarvita avainta. Laatikko, lokerikko ym. säilö voidaan sulkea ja avata vääntönuppia vääntämällä. Kun laatikko tai vastaava halutaan lukita, käytetään avainta 50. Avain työnnetään sylinterilukkoon ja sitä käännetään siten, että vääntönupin uloke 22 on yhdysuran 26 kohdalla ja vääntönupin työntäminen on mahdollista sylinterilukon sisään. Kun vääntönuppi on työnnetty sisään, sylinterilukko voidaan lukita avainta kääntämällä.

Ensimmäisen kehäuran 24 viisto sisäreuna 24A ja sisäänpäin painuva uloke 22 mahdollistavat myös lukitsemisen ilman avainta. Kun sylinterilukko on kuvion 6 mukaisessa asennossa, salpa 4 on suljettu, voidaan vääntönuppi 19 painaa sylinterilukon sisään, jolloin sylinterilukko lukittuu, ja vääntönuppi pysyy sylinterilukossa, koska uloke 22 työntyy jousen 41B (kuvio 12) työntämänä toiseen kehäuraan 25. Vääntönupin työnnön alkuvaiheessa ensimmäisen kehäuran viistosisäreuna 24A ohjaa ulokkeen 22 painumaan kohti vääntönupin sivupintaa 21.

Kuviot 2 ja 3 esittävät sylinterilukon rakenteita, kun se on lukittu (kuvio 2) ja vapautettu lukituksesta (kuvio 3). Käytön kannalta on kätevää, että sisäsylinterin 3 vään-tönupilla varustettu osa 18 on halkaisijaltaan suurempi kuin muu sisäsylinteri. Tällöin vääntönuppia on helpompi käyttää. Lisäksi rakenne on massiivisempi ja näin ollen kestävämpi. Kuten esitetyistä kuvioista voidaan havaita, vääntönupissa 19 on avaimenreikä 38 sen etupinnan 20 keskellä. Vääntönuppi 19 on hyvä olla muodol taan kuppimainen, jolloin se suojaa sisäsylinteriä myös ulostyöntyneessä asennossa. Sylinterirungon sisäpuolelle on järjestetty tilaa myös vääntönuppia varten. Vään-tönupin sivupinta 21 on varustettu vähintään yhdellä tappireiällä 39 (kuvio 12) ja si-säsylinteri vähintään yhdellä vastintappireiällä 40. Sylinterilukko käsittää tällaisessa suoritusmuodossa vähintään yhden tapin 41, joka on asetettu tappireikään 39 ja vas-tintappireikään 40. Tappi muodostaa tässä esimerkissä mainitun ulokkeen 22. Tapissa on syvennys 41 A, johon on sijoitettu joustojousi 41B työntämään tappia ulospäin vääntönupin 19 sivupinnasta 21. Esimerkin joustojousi siis työntää tappia poispäin vääntönupin sivupinnasta ja samalla sallii tapin painumisen kohti vääntönupin sivupintaa. Myös jotain muuta joustavaa osaa voidaan käyttää jousen tilalla, kuten kumi-palaa.

Kuvion 12 suoritusmuodossa on kaksi tappia, jolloin tarvitaan myös kaksi yh-dysuraa 26, jotta tapin muodostamat ulokkeet 22 pääsevät siirtymään sylinteri lukon aksiaalisessa suunnassa (pituussuunnassa / yhdysakselin 16 suunnassa). Vään-tönuppi 19 voidaan kiinnittää myös muulla tavalla kuin kiinnitystapilla sisäsylinteriin 3, esimerkiksi lukitusrenkaalla.

Mikäli sylinterilukko on levyhaittasylinterilukko, se voi käsittää haittatangon 28 sylinterirungon ja haittojen välissä, jolloin haitat 8 siis ovat levyhaittoja. Kuviot 11-13 havainnollistavat tällaista levyhaittasylinterirakennetta. Sylinterirungossa 2 on tällöin haittatankoura 29 ja sisäsylinterissä haittatankolovi 30. Sisäsylinteri 3 on lisäksi varustettu jousikololla 31 ja toisella jousella 32, joka on asetettu jousikoloon. Toinen jousi on järjestetty työntämään haittatankoa 28 kohti haittalevyjä 8. Kun sisäsylinteri ja vääntönuppi ovat ulostyöntyneessä asennossa (kuviot 11 ja 12), toinen jousi 32 painaa siis haittatankoa kohti haittalevyjä, jolloin haittatanko 28 ei muodosta estettä vääntönupin 19 ja sisäsylinterin 3 painamiselle takaisin sylinterirungon sisään (kuvio 13). Levyhaitat ja haittatanko toimivat sinänsä tunnetulla tavalla lukituksen aikaansaamiseksi ja lukituksen avaamiseksi, joten niiden toimintaa ei kuvata yksityiskohtaisemmin tässä yhteydessä

Sisäsylinterin yhdysakseli 16 voidaan toteuttaa eri tavoin. Se voi käsittää sen akselin suuntaisen loven 33, jonka sivupinnat 17 muodostavat mainitut vastinvääntöpin-nat. Tässä suoritusmuodossa kääntösokan 10 akselin 12 keskiöreikä 13 on varustet tu aksiaaliseen suuntaan nähden poikittaisella tangolla 34, joka muodostaa mainitut vääntöpinnat 15. Tanko on kiinnitetty kääntösokassa oleviin reikiin 10A. Kuvio 1 ja 8 esittävät tällaista toteutusta.

Yhdysakseli voidaan toteuttaa myös niin, että yhdysakselin 16 ulkopinta 35 käsittää mainitut vastinvääntöpinnat 17, ja tällöin kääntösokan 10 akselin keskiöreiän13 pinta käsittää mainitut vääntöpinnat 15. Kuvio 9 esittää toteutusta, jossa keskiöreikä 13 ja yhdysakseli 16 ovat perusmuodoltaan suorakaiteen muotoisia. Kuvio 10 esittää toteutusmuotoa, jossa keskiöreiän 13 pinnalla on vähintään yksi uloke 36 kohti keski-reiän keskustaa, ja yhdysakselin 16 pinnalla on vähintään yksi ura 37. Kuten edellä mainituista kuvioista voi havaita, kääntösokan 10 keskiöreikä ja yhdysakseli voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keskiöreikä 13 voi olla myös esimerkiksi ovaalin muotoinen, kuten myös yhdysakselin 16 profiili.

Sisäsylinteri 3 voi käsittää kuulakolon 42, kuulan 43 ja kolmannen jousen 44, joka jousi 44 ja kuula 43 on asetettu kuulakoloon 42. Sylinterirunko 2 käsittää indikaatioko-lon 45. Kolmas jousi työntää kuulaa kohti sylinterirunkoa, ja kuulakolo ja kuula ovat auki-asennossa indikointikolon kohdalla. Kuulan sijainti indikointikolassa on havaittavissa, kun vääntönuppia väännetään kädellä. Lisäksi kuula/indikointikolorakenne estävät vääntönupin ja sisäsylinterin kääntymistä ulkopuolisen tärinän tai vastaavan johdosta. Esimerkiksi veneiden ja laivojen lukittavissa laatikoissa ja säilöissä tärinä voi kääntää tahattomasti sylinterilukon asentoa.

Keksintö tarjoaa ratkaisun, jolla säilö, lokero tai vastaava on suljettavissa ja avattavissa ilman avainta tai avaimella. Säilö on samalla lukittavissa avaimella tai ilman avainta. Erillistä salpaa ei tarvita. Keksintö myös ilmaisee hyvin näkyvästi, onko sylin-terilukko käytettävissä ilman avainta, jolloin säilö voidaan sulkea ja avata pelkästään kädellä. Tämä on erityisen kaivattu piirre esimerkiksi veneissä, joissa säilöjä ja lokeroita avataan jatkuvasti matkan aikana, jolloin avaimen käyttäminen avaamiseen ja sulkemiseen on työlästä. Myös toimistoissa monet kaapit on tarkoitus sulkea ja avata jatkuvasti päiväaikaan, mutta ne halutaan lukita yöksi.

Edellä esitettyjen esimerkkien valossa on selvää, että keksinnön mukainen toteutusmuoto voidaan saada aikaa monella eri ratkaisuilla. Kourun muoto voi vaihdella, kourun syvennyksen koko voi vaihdella ja kourun pituus voi mainittuihin esimerkkei hin, vaan se voidaan toteuttaa monilla erilaisilla toteutusmuodoilla keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (12)

1. Sylinterilukko, joka käsittää sylinterirungon (2), sisäsylinterin (3) ja kääntöosan (4), jossa sylinterirungossa (2) on etupääty (5) ja avoin takapääty (6), jossa sisäsylin-terissä (3) on pohja (7), ja sisäsylinteri on asetettu sylinterirungon (2) sisäpuolelle ja varustettu haitoilla (8), jotka estoasennoissa estävät sisäsylinterin (3) kääntämisen sylinterirungon (2) suhteen ja sallivat sisäsylinterin (3) kääntämisen ulkosylinterin suhteen siirrettäessä haitat (8) vapautusasentoihin, joka kääntöosa (4) on sylinteri-rungon takapäädyn (6) puolella ja yhteydessä sisäsylinterin pohjaan (7), tunnettu siitä, että sylinterirungon takapääty (6) käsittää sisälaippaosuuden (9) takapäädyn avoimen osuuden (6A) ympärillä, ja sylinterilukko käsittää kääntösokan (10), jossa on ulkolaippa (11) ja akseli (12), joka on varustettu keskiöreiällä (13) ja akselin ulkopinnalla olevilla kiinnityspinnoilla (14), joka kääntösokka on asetettu avoimen takapäädyn läpi ulkolaipan (11) ollessa vasten takapäädyn sisälaippaosuut-ta (9), ja joihin kiinnityspintoihin (14) kääntöosa (4) on kiinnitetty, jonka kääntösokan (10) akselin keskiöreikä (13) on varustettu vääntöpinnoilla (15), jossa sisäsylinterin pohjassa (7) on yhdysakseli (16), joka on varustettu vastin-vääntöpinnoilla (17), joka sisäsylinteri (3) on aksiaalisesti liukuva sylinterirungon (2) suhteen yhdysakselin (16) vastinvääntöpintojen (17) ollessa vasten kääntösokan (10) vääntöpintoja (15) riippumatta sisäsylinterin (3) aksiaalisesta sijainnista, jonka sisäsylinterin etuosa (17) on varustettu vääntönupilla (19), jossa on etupinta (20) ja sivupinta (21), jossa on uloke (22), joka on järjestetty joustavasti painumaan kohti sivupintaa (21), jonka sylinterirungon sisäpinta (23) on varustettu ensimmäisellä (24) ja toisella (25) kehäuralla ja niitä yhdistävällä sisäsylinterin akselin suuntaisella yhdysuralla (26), ensimmäisen kehäuran (24) ollessa etupäädyn (5) läheisyydessä ja toisen kehäuran (25) ollessa lähempänä takapäätyä (6) kuin ensimmäinen kehäura (24), ensimmäisen kehäuran sisäreunan (24A) ollessa viistetty, joka lukkosylinteri käsittää jousen (27) sisäsylinterin pohjan (7) ja kääntösokan (10) välissä, joka sylinterilukko on lukitussa tilassa haittojen (8) ollessa estoasennossa ja vään-tönupin ulokkeen (22) ollessa toisella kehäuralla (25), missä lukitussa tilassa vään-tönupin etupinta (20) on lähellä sylinterirungon etupäätyä (5), ja joka lukkosylinteri on auki-tilassa kun haitat (8) ovat vapautusasennoissa ja si-säsylinteri (3) on käännettynä auki-asentoon, jolloin vääntönupin uloke (22) on yh-dysuran (26) kohdalla, jolloin jousi (27) pääsee työntämään vääntönupin (19) ja si-säsylinterin (3) ulkonevaan asentoon sylinterirungon etupäädyn (5) suhteen, jossa ulkonevassa asennossa vääntönuppi (19) ja sisäsylinteri (3) ovat käännettävissä siten, että vääntönupin uloke (22) siirtyy pitkin ensimmäistä kehäuraa (24).

2. Vaatimuksen 1 mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että sisäsylinterin (3) vääntönupilla varustettu osa (18) on halkaisijaltaan suurempi kuin muu sisäsylinteri.

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että se käsittää hait-tatangon (28) sylinterirungon ja haittojen välissä, ja haitat (8) ovat levyhaittoja, jossa sylinterirungossa (2) on haittatankoura (29) ja sisäsylinterissä haittatankolovi (30), joka sisäsylinteri (3) on lisäksi varustettu jousikololla (31) ja toisella jousella (32), joka on kiinnitetty jousikoloon, joka toinen jousi on järjestetty työntämään haittatankoa (28) kohti haittalevyjä (8).

4. Vaatimuksen 3 mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että yhdysakseli (16) käsittää sen akselin suuntaisen loven (33), jonka sivupinnat (17) muodostavat mainitut vastinvääntöpinnat, ja jonka kääntösokan (10) akselin (12) keskiöreikä (13) on varustettu aksiaaliseen suuntaan nähden poikittaisella tangolla (34), joka muodostaa mainitut vääntöpinnat (15).

5. Vaatimuksen 3 mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että yhdysakselin (16) ulkopinta (35) käsittää mainitut vastinvääntöpinnat (17), ja jonka kääntösokan (10) akselin keskiöreiän (13) pinta käsittää mainitut vääntöpinnat (15).

6. Vaatimuksen 5 mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että keskiöreikä (13) ja yhdysakseli (16) ovat perusmuodoltaan suorakaiteen muotoisia.

7. Vaatimuksen 5 mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että keskiöreiän (13) pinnalla on vähintään yksi uloke (36) kohti keskireiän keskustaa, ja yhdysakselin (16) pinnalla on vähintään yksi ura (37).

8. Jonkin vaatimuksen 1 - 7 mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että vään-tönupissa (19) on avaimenreikä (38) sen etupinnan (20) keskellä.

9. Vaatimuksen 7 mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että vääntönuppi (19) on muodoltaan kuppimainen, ja sen sivupinta (21) on varustettu vähintään yhdellä tappi-reiällä (39) ja sisäsylinteri vähintään yhdellä vastintappireiällä (40), ja joka sylinteriluk- ko käsittää vähintään yhden tapin (41), joka on asetettu tappireikään (39) ja vastin-tappireikään (40), joka tappi muodostaa mainitun ulokkeen (22), jossa tapissa on syvennys 41 A, mihin on sijoitettu joustojousi 41B työntämään tappia ulospäin vään-tönupin (19) sivupinnasta (21).

10. Jonkin vaatimuksen 1 - 9 mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että sisäsylin-teri (3) käsittää kuulakolon (42), kuulan (43) ja kolmannen jousen (44), joka jousi (44) ja kuula (43) on asetettu kuulakoloon (42), ja sylinterirunko (2) käsittää indikaatioko-lon (45), joka jousi työntää kuulaa kohti sylinterirunkoa ja auki-asennossa kuulakolo ja kuula ovat indikointikolon kohdalla.

11. Jonkin vaatimuksen 1-10 mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että kääntö-osa (4) on salpa.

12. Jonkin vaatimuksen 1-11 mukainen sylinterilukko, tunnettu siitä, että si-säsylinteri käsittää sivuleikkauksen. Krav