FI125076B - Koneistojärjestely vesikulkuneuvoon ja menetelmä vesikulkuneuvon koneistojärjestelyn käyttämiseksi - Google Patents

Koneistojärjestely vesikulkuneuvoon ja menetelmä vesikulkuneuvon koneistojärjestelyn käyttämiseksi Download PDF

Info

Publication number
FI125076B
FI125076B FI20085298A FI20085298A FI125076B FI 125076 B FI125076 B FI 125076B FI 20085298 A FI20085298 A FI 20085298A FI 20085298 A FI20085298 A FI 20085298A FI 125076 B FI125076 B FI 125076B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
exhaust
housing
engine room
exhaust gas
unit
Prior art date
Application number
FI20085298A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI20085298A0 (fi
FI20085298A (fi
Inventor
Torbjörn Henriksson
Marko Lehikoinen
Original Assignee
Wärtsilä Finland Oy
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Wärtsilä Finland Oy filed Critical Wärtsilä Finland Oy
Publication of FI20085298A0 publication Critical patent/FI20085298A0/fi
Priority to FI20085298A priority Critical patent/FI125076B/fi
Priority to CN2009801122357A priority patent/CN101998919B/zh
Priority to AT09729946T priority patent/ATE528493T1/de
Priority to PCT/FI2009/050190 priority patent/WO2009125050A1/en
Priority to DK09729946.5T priority patent/DK2262681T3/da
Priority to KR1020107024907A priority patent/KR101589772B1/ko
Priority to CA2717084A priority patent/CA2717084C/en
Priority to JP2011503463A priority patent/JP5345671B2/ja
Priority to US12/921,730 priority patent/US8549848B2/en
Priority to EP09729946A priority patent/EP2262681B1/en
Publication of FI20085298A publication Critical patent/FI20085298A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI125076B publication Critical patent/FI125076B/fi

Links

Classifications

    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B63—SHIPS OR OTHER WATERBORNE VESSELS; RELATED EQUIPMENT
    • B63H—MARINE PROPULSION OR STEERING
    • B63H21/00—Use of propulsion power plant or units on vessels
    • B63H21/32—Arrangements of propulsion power-unit exhaust uptakes; Funnels peculiar to vessels
    • B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
    • B63—SHIPS OR OTHER WATERBORNE VESSELS; RELATED EQUIPMENT
    • B63J—AUXILIARIES ON VESSELS
    • B63J2/00—Arrangements of ventilation, heating, cooling, or air-conditioning
    • B63J2/02—Ventilation; Air-conditioning
    • B63J2/06—Ventilation; Air-conditioning of engine rooms
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01N—GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR INTERNAL COMBUSTION ENGINES
    • F01N13/00—Exhaust or silencing apparatus characterised by constructional features ; Exhaust or silencing apparatus, or parts thereof, having pertinent characteristics not provided for in, or of interest apart from, groups F01N1/00 - F01N5/00, F01N9/00, F01N11/00
    • F01N13/004—Exhaust or silencing apparatus characterised by constructional features ; Exhaust or silencing apparatus, or parts thereof, having pertinent characteristics not provided for in, or of interest apart from, groups F01N1/00 - F01N5/00, F01N9/00, F01N11/00 specially adapted for marine propulsion, i.e. for receiving simultaneously engine exhaust gases and engine cooling water
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23J—REMOVAL OR TREATMENT OF COMBUSTION PRODUCTS OR COMBUSTION RESIDUES; FLUES 
    • F23J11/00—Devices for conducting smoke or fumes, e.g. flues 
    • F23J11/04—Devices for conducting smoke or fumes, e.g. flues  in locomotives; in road vehicles; in ships
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01N—GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR INTERNAL COMBUSTION ENGINES
    • F01N2240/00—Combination or association of two or more different exhaust treating devices, or of at least one such device with an auxiliary device, not covered by indexing codes F01N2230/00 or F01N2250/00, one of the devices being
    • F01N2240/02—Combination or association of two or more different exhaust treating devices, or of at least one such device with an auxiliary device, not covered by indexing codes F01N2230/00 or F01N2250/00, one of the devices being a heat exchanger
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01N—GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR INTERNAL COMBUSTION ENGINES
    • F01N2260/00—Exhaust treating devices having provisions not otherwise provided for
    • F01N2260/08—Exhaust treating devices having provisions not otherwise provided for for preventing heat loss or temperature drop, using other means than layers of heat-insulating material
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01N—GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR INTERNAL COMBUSTION ENGINES
    • F01N2590/00—Exhaust or silencing apparatus adapted to particular use, e.g. for military applications, airplanes, submarines
    • F01N2590/02—Exhaust or silencing apparatus adapted to particular use, e.g. for military applications, airplanes, submarines for marine vessels or naval applications
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01—MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01N—GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; GAS-FLOW SILENCERS OR EXHAUST APPARATUS FOR INTERNAL COMBUSTION ENGINES
    • F01N3/00—Exhaust or silencing apparatus having means for purifying, rendering innocuous, or otherwise treating exhaust
    • F01N3/02—Exhaust or silencing apparatus having means for purifying, rendering innocuous, or otherwise treating exhaust for cooling, or for removing solid constituents of, exhaust
    • F01N3/04—Exhaust or silencing apparatus having means for purifying, rendering innocuous, or otherwise treating exhaust for cooling, or for removing solid constituents of, exhaust using liquids
    • F—MECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F23—COMBUSTION APPARATUS; COMBUSTION PROCESSES
    • F23J—REMOVAL OR TREATMENT OF COMBUSTION PRODUCTS OR COMBUSTION RESIDUES; FLUES 
    • F23J2900/00—Special arrangements for conducting or purifying combustion fumes; Treatment of fumes or ashes
    • F23J2900/15004—Preventing plume emission at chimney outlet
    • H—ELECTRICITY
    • H01—ELECTRIC ELEMENTS
    • H01L—SEMICONDUCTOR DEVICES NOT COVERED BY CLASS H10
    • H01L2924/00—Indexing scheme for arrangements or methods for connecting or disconnecting semiconductor or solid-state bodies as covered by H01L24/00
    • H01L2924/0001—Technical content checked by a classifier
    • H01L2924/0002—Not covered by any one of groups H01L24/00, H01L24/00 and H01L2224/00
    • Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02T—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES RELATED TO TRANSPORTATION
    • Y02T10/00—Road transport of goods or passengers
    • Y02T10/10—Internal combustion engine [ICE] based vehicles
    • Y02T10/12—Improving ICE efficiencies

Landscapes

  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Mechanical Engineering (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Combustion & Propulsion (AREA)
  • Ocean & Marine Engineering (AREA)
  • General Engineering & Computer Science (AREA)
  • Exhaust Gas After Treatment (AREA)
  • Treating Waste Gases (AREA)
  • Electrical Discharge Machining, Electrochemical Machining, And Combined Machining (AREA)
  • Separation By Low-Temperature Treatments (AREA)
  • Catching Or Destruction (AREA)
  • Thermally Insulated Containers For Foods (AREA)

Description

Koneistojärjestely vesikulkuneuvoon ja menetelmä vesikulkuneuvon koneistojärjestelyn käyttämiseksi -
Tekniikan ala
Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista koneistojärjestelyä vesikulkuneuvoon, joka koneistojärjestely käsittää polttoyksikön, pakokaasukanavakokoonpanon, joka on yhdistetty polttoyksikköön pakokaasuvirran vastaanottamiseksi ja pakokaasuvirran johtamiseksi ilmakehään, sekä pakokaasunpuhdistusjärjestelmän, joka on järjestetty pakokaasun virtaussuuntaan. Esillä oleva keksintö koskee lisäksi patenttivaatimuksen 12 johdannon mukaista menetelmää vesikulkuneuvon koneistojärjestelyn käyttämiseksi.
Tekniikan taso
Vesikulkuneuvojen koneistojärjestelyt käsittävät tavallisesti yhden tai useamman polttoyksikön, kuten dieselmoottorin, öljykattilan, polttouunin jne. Polttoyksiköillä on tavallisesti itsenäiset pakokaasukanavakokoonpanot, jolloin myös pakokaasujen puhdistus tapahtuu kunkin polttoyksikön suhteen erikseen. Öljykattiloista tulevia kaasuja kutsutaan joskus savukaasuiksi. Dieselmoottoreista tulevia kaasuja kutsutaan enimmäkseen pakokaasuiksi. Seuraavassa kuvauksessa käytetään termiä “pakokaasu” kaikista relevanttia tyyppiä olevista polttoyksiköistä tulevien kaasujen yhteydessä.
Pakokaasupäästöjä voidaan vähentää parantamalla polttoyksiköiden suorituskykyä, käyttämällä puhtaampaa polttoainetta tai puhdistamalla pakokaasuja.
Aikaisemmin tunnetuissa ratkaisuissa on varustettu koneistojärjestelyjä pakokaasujen puhdistusta ajatellen pakokaasujen typpioksien (NOx) puhdistusjärjestelmillä. Tällä hetkellä on kuitenkin pakokaasupäästöjen vähentämistä erityisesti satamaolosuhteissa ja lähellä rannikkoa koskevien kasvavien vaatimusten takia olemassa tarve puhdistaa rikkipitoisista polttoaineista, kuten tavallisesta raskaasta polttoöljystä, peräisin olevia rikkioksideja (S0X).
Keksinnön yhteenveto
Keksinnön tavoitteena on välttää edellä mainitut ongelmat ja tarjota käyttöön koneistojärjestely, jossa on tehokas pakokaasupäästöjen säätely. Tämä tavoite saavutetaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella koneistojärjestelyllä ja patenttivaatimuksen 12 mukaisella menetelmällä.
Keksinnön perusajatuksena on säädellä lopullisia pakokaasupäästöjä ilmakehään pakokaasupluumin käsittelyllä. Pakokaasukanavakokoonpano on järjestetty johtamaan pakokaasunpuhdistusjärjestelmään, joka on varustettu koteloon järjestetyllä pakokaasuputkella.
Vesikulkuneuvossa polttoyksikkö on järjestetty konehuoneeseen, joka on varustettu konehuoneentuuletusaukolla, joka puolestaan on virtausyhteydessä koteloon. Tällä tavalla voidaan johtaa lämmitettyä tuuletusilmaa koteloon pakokaasuputken lämmittämiseksi ja sekoittumaan pakokaasuputkesta ilmakehään vapautettavaan märkään pakokaasuun. Pakokaasuputken lämmittämisen ansiosta voidaan lisäksi välttää märän pakokaasun ei-toivottu kondensaatio pakokaasuputkessa.
Pakokaasuputken päästöjen sopiva loppulämpökäsittely suoritetaan edullisesti varustamalla kotelo ainakin osan pakokaasuputkesta ympäröivällä vaippaosalla.
Pakokaasunpuhdistusjärjestelmä käsittää edullisesti rikkioksidien (SOx) puhdistuslaitteen, joka on edullisesti pakokaasuputkella varustettu pesuriyksikkö.
Pesuri on edullisesti järjestetty kotelon ulkopuolelle niin, että pakokaasujen käsittely pesuriyksikössä voidaan suorittaa kontrolloidusti.
Polttoyksikkö on edullisesti yhdistetty pakokaasukanavakokoonpanon toisen osion ja pakokaasukanavakokoonpanon ensimmäisen osion avulla pakokaasunpuhdistusjärjestelmään. Tällaisessa järjestelyssä pakokaasukanavakokoonpanon ensimmäinen osio, joka on yhdistetty pakokaasunpuhdistusjärjestelmään, on edullisesti järjestetty koteloon. Tässä tapauksessa ensimmäinen osio on edullisesti koteloon eristämätön.
Konehuoneesta tulevaan lämmitettyyn tuuletusilmaan voidaan siten edullisesti antaa lisälämpöä pakokaasukanavakokoonpanon ensimmäisestä osiosta.
Koneistojärjestelyssä, joka käsittää yhden tai useamman polttoyksikön, pakokaasukanavakokoonpanon ensimmäinen osio käsittää edullisesti ensimmäisen haaraputken, ja pakokaasukanavakokoonpanon toinen osio käsittää edullisesti toisen haaraputken, jolloin ensimmäinen haaraputki on järjestetty koteloon. Tässä tapauksessa ensimmäinen haaraputki on edullisesti koteloon eristämätön. Näin ollen voidaan antaa konehuoneesta tulevalle lämmitetylle tuuletusilmalle edullisesti pakokaasukanavakokoonpanon ensimmäisestä haaraputkesta tulevaa lisälämpöä.
Koneistojärjestelyssä, joka käsittää useita polttoyksiköitä, pakokaasukanavakokoonpano käsittää edullisesti vastaavat ensimmäiset haaraputket ja toiset haaraputket, jolloin ensimmäiset haaraputket on järjestetty koteloon.
Esillä olevan keksinnön edullisia lisäpiirteitä on esitetty patenttivaatimuksissa 2 -11 ja 13-15.
Piirustusten lyhyt kuvaus
Seuraavaksi selostetaan keksintöä vain esimerkinomaisesti viittaamalla oheisiin kaavamaisiin piirustuksiin, joissa kuviossa 1 on esitetty esillä olevan keksinnön ensimmäinen sovellutusmuoto, kuviossa 2 on esitetty esillä olevan keksinnön toinen sovellutusmuoto, kuviossa 3 on esitetty esillä olevan keksinnön kolmas sovellutusmuoto, ja kuviossa 4 on esitetty esillä olevan keksinnön neljäs sovellutusmuoto. Yksityiskohtainen kuvaus
Kuviossa 1 on merkitty koneistojärjestely vesikulkuneuvoa 1 varten yleisesti viitenumerolla 2. Koneistojärjestely käsittää polttoyksikön 3. Polttoyksikkö 3 voi olla dieselmoottori, öljykattila, polttouuni jne.
Polttoyksikkö 3 on järjestetty yleisesti viitenumerolla 11 merkittyyn konehuoneeseen (jota käsitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä).
Koneistojärjestely 2 käsittää pakokaasukanavakokoonpanon 4 pakokaasuvirran vastaanottamiseksi polttoyksiköstä 3 ja pakokaasuvirran johtamiseksi ilmakehään. Pakokaasujen virtaussuuntaan (lohkonuolella merkitty pakokaasun tarkoitettu päävirtaussuunta) järjestetty pakokaasunpuhdistusjärjestelmä 5 käsittelee pakokaasut. Pakokaasunpuhdistusjärjestelmä 5 sisältää rikkioksidien (SOx) puhdistuslaitteen, kuten pesuriyksikön 51, joka on varustettu pakokaasuputkella 52.
Pakokaasukanavakokoonpano 4 käsittää ensimmäisen osion 41, joka on yhdistetty ja johtaa siten pakokaasunpuhdistusjärjestelmään 5, eli pesuriyksikköön 51, ja toisen osion 42, joka on yhdistetty polttoyksikköön 3 ja ulottuu siitä. Ensimmäinen osio 41 sijaitsee myötäsuuntaan toisesta osiosta 42 pakokaasun virtaussuunnassa, jolloin ensimmäinen osio ja toinen osio yhdistävät polttoyksikön 3 pesuriyksikköön 51.
Esillä olevassa keksinnössä konehuone 11 käsittää lisäksi konehuoneen kotelon 111, jossa on palonrajoittimella 113 esimerkiksi tulipalon yhteydessä suljettavissa oleva konehuoneen tuuletusaukko 112. Konehuoneen tuuletusaukko 112 on virtausyhteydessä, toisin sanoen johtaa, koteloon 114, joka sulkee sisäänsä pesuriyksikön 51 pakoputken 52. Kotelo 114 sijaitsee edullisesti konehuoneen kotelon 111 palonrajoittimen 113 ulkopuolella. Kotelo on päästään avoin ja varustettu ainakin osan pesuriyksikön 51 pakokaasuputkesta 52 ympäröivällä vaippaosalla 115.
Pesuriyksikkö 51 sijaitsee kotelon 114 ulkopuolella. Pakokaasu-kanavakokoonpanon 4 toinen osio 42 sijaitsee konehuoneen kotelossa 111, ja pakokaasukanavakokoonpanon 4 ensimmäinen osio 41 sijaitsee ainakin osittain konehuoneen kotelon 111 ulkopuolella.
Seuraavaksi kuvataan keksinnön mukaisen koneistojärjestelyn toimintaa lyhyesti. Käytettäessä polttoyksikköä 3 syntyy pakokaasua, ja se johdetaan pakokaasukanavakokoonpanoon 4, ensimmäiseksi polttoyksikköön 3 yhdistetyn toisen osion 42 kautta ja sitten eteenpäin pesuriyksikköön 51 yhdistetyn ensimmäisen osion 41 kautta.
Toiminnassa konehuoneesta 11 lähtevä tuuletusilma saa aikaan lämmitetyn ilmavirran tuuletusaukon 112 kautta koteloon 114. Kotelon 114 läpi kohti vaippaosaa 115 virtaava lämmitetty ilmavirta lämmittää pesuriyksikön 51 pakokaasuputken 52. Lämmitetty ilmavirta johdetaan tällä tavalla kosketukseen ja sekoitetaan yhteen pakokaasuputkesta tulevan, ilmakehään päästettävän märän pakokaasun kanssa. Tuloksena olevalla sekoituksella on siten vähentynyt suhteellinen kosteus, kondensoituneiden pisaroiden pienentynyt riski, vähentynyt opasiteetti ja kasvanut noste. Lämmitetty ilmavirta lisäksi estää jäähtymistä pakokaasuputken 52 sisällä, jolloin vältetään ei-toivottu kondensaatio.
Konehuoneesta 11 tulevan lämmitetyn ilmavirran halutun vaikutuksen mukaan vaippaosa 115 ympäröi ainakin osan pakokaasuputkesta 52 eli edullisesti päättyy jonkin verran pakokaasuputken 52 lähdön alapuolella, samalla tasolla sen kanssa tai hieman sen yläpuolella. Vaippaosa 115 voidaan lisäksi rakentaa pakokaasuputken 52 sivutueksi.
Kuviossa 2 koneistojärjestely vesikulkuneuvoa 1 varten on merkitty yleisesti viitenumerolla 2. Koneistojärjestely käsittää polttoyksikön 3. Polttoyksikkö voi olla dieselmoottori, öljykattila, polttouuni jne.
Polttoyksikkö 3 on järjestetty konehuoneeseen, joka on merkitty yleisesti viitenumerolla 11 (käsitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä).
Koneistojärjestely 2 käsittää pakokaasukanavakokoonpanon 4 pakokaasuvirran vastaanottamiseksi polttoyksiköstä 3 ja pakokaasuvirran johtamiseksi ilmakehään. Pakokaasujen virtaussuuntaan (lohkonuolella merkitty pakokaasun tarkoitettu päävirtaussuunta) järjestetty pakokaasunpuhdistusjärjestelmä 5 käsittelee pakokaasut. Pakokaasunpuhdistusjärjestelmä 5 sisältää rikkioksidien (SOx) puhdistuslaitteen, kuten pesuriyksikön 51, joka on varustettu pakokaasuputkella 52.
Pakokaasukanavakokoonpano 4 käsittää ensimmäisen osion 41, joka on yhdistetty ja johtaa siten pakokaasunpuhdistusjärjestelmään 5, eli pesuriyksikköön 51, ja toisen osion 42, joka on yhdistetty polttoyksikköön 3 ja ulottuu siitä. Ensimmäinen osio 41 sijaitsee myötäsuuntaan toisesta osiosta 42 pakokaasun virtaussuunnassa, jolloin ensimmäinen osio ja toinen osio yhdistävät polttoyksikön 3 pesuriyksikköön 51.
Esillä olevassa keksinnössä konehuone 11 käsittää lisäksi konehuoneen kotelon 111, jossa on palonrajoittimella 113 esimerkiksi tulipalon yhteydessä suljettavissa oleva konehuoneen tuuletusaukko 112. Konehuoneen tuuletusaukko 112 on virtausyhteydessä, toisin sanoen johtaa, koteloon 114, joka sulkee sisäänsä pakokaasukanavakokoonpanon 4 ensimmäisen osion 41 sekä pesuriyksikön 51 pakoputken 52. Kotelo on päästään avoin ja varustettu ainakin osan pesuriyksikön 51 pakokaasuputkesta 52 ympäröivällä vaippaosalla 115. Pesuriyksikkö 51 sijaitsee kotelon 114 ulkopuolella. Pakokaasukanavakokoonpanon 4 toinen osio 42 sijaitsee konehuoneen kotelossa 111.
Kotelolla 114 on konehuoneen tuuletusaukkoa, joka johtaa koteloon 114 konehuoneesta 11, suurempi poikkileikkausala. Tämä minimoi virtausvastuksen ja vaikutuksen konehuoneen tuuletukseen. Kotelo 114 sijaitsee edullisesti konehuoneen kotelon 111 palonrajoittimen 113 ulkopuolella.
Seuraavaksi kuvataan keksinnön mukaisen koneistojärjestelyn toimintaa lyhyesti. Käytettäessä polttoyksikköä 3 syntyy pakokaasua, ja se johdetaan pakokaasukanavakokoonpanoon 4, ensimmäiseksi polttoyksikköön 3 yhdistetyn toisen osion 42 kautta ja sitten eteenpäin pesuriyksikköön 51 yhdistetyn ensimmäisen osion 41 kautta.
Toiminnassa konehuoneesta 11 tuuletusaukon 112 kautta lähtevän tuuletusilman aikaansaama lämmitetty ilmavirta tuulettaa pakokaasukanavakokoonpanon 4 edullisesti eristämättömän ensimmäisen osion 41, joka antaa siihen lisälämpöä. Kohti vaippaosaa 115 virtaava lämmitetty ilmavirta lämmittää lisäksi pesuriyksikön 51 pakokaasuputkea 52. Lämmitetty ilmavirta johdetaan lisäksi kosketukseen ja sekoitetaan yhteen pakokaasuputkesta 52 tulevan, ilmakehään päästettävän märän pakokaasun kanssa. Tuloksena olevalla sekoituksella on siten vähentynyt suhteellinen kosteus, kondensoituneiden pisaroiden pienentynyt riski, vähentynyt opasiteetti ja kasvanut noste. Lämmitetty ilmavirta lisäksi estää jäähtymistä pakokaasuputken 52 sisällä, jolloin vältetään ei-toivottu kondensaatio.
Konehuoneesta 11 tulevan lämmitetyn ilmavirran halutun vaikutuksen mukaan vaippaosa 115 ympäröi ainakin osan pakokaasuputkesta 52 eli edullisesti päättyy jonkin verran pakokaasuputken 52 lähdön alapuolella, samalla tasolla sen kanssa tai hieman sen yläpuolella. Vaippaosa 115 voidaan lisäksi rakentaa pakokaasuputken 52 sivutueksi.
Kuviossa 3 koneistojärjestely vesikulkuneuvoa 1 varten on merkitty yleisesti viitenumerolla 2. Koneistojärjestely käsittää polttoyksikön 3, tässä sovellutusmuodossa useita polttoyksiköitä. Polttoyksiköt voivat olla dieselmoottoreita, öljykattiloita, polttouuneja jne.
Polttoyksiköt on järjestetty yleisesti viitenumerolla 11 merkittyyn konehuoneeseen (käsitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä).
Koneistojärjestely 2 käsittää pakokaasukanavakokoonpanon 4 pakokaasuvirran vastaanottamiseksi polttoyksiköstä 3 ja pakokaasuvirran johtamiseksi ilmakehään. Pakokaasujen virtaussuuntaan (lohkonuolella merkitty pakokaasun tarkoitettu päävirtaussuunta) järjestetty pakokaasunpuhdistusjärjestelmä 5 käsittelee pakokaasut. Pakokaasunpuhdistusjärjestelmä 5 sisältää rikkioksidien (SOx) puhdistuslaitteen, kuten pesuriyksikön 51, joka on varustettu pakokaasuputkella 52.
Pakokaasukanavakokoonpano 4 käsittää ensimmäisen osion 41, joka käsittää ensimmäisen haaraputken 411, joka on yhdistetty ja johtaa siten pakokaasunpuhdistusjärjestelmään 5, eli pesuriyksikköön 51, ja toisen osion 42, joka käsittää toisen haaraputken 421, joka on yhdistetty polttoyksikköön 3 ja joka ulottuu siitä ja joka johtaa myös ilmakehään. Ensimmäinen osio, joka käsittää ensimmäisen haaraputken, ja toinen osio, joka käsittää toisen haaraputken, yhdistävät polttoyksikön 3 pesuriyksikköön 51, jolloin toinen osio 42, joka käsittää toisen haaraputken 421, muodostaa lisäksi ohitusreitin, joka johtaa ilmakehään konehuoneen 11 (käsitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä) konehuonekotelon 111 savupiippuosion 116 kautta. Tässä sovellutusmuodossa, joka sisältää useita polttoyksiköitä, kukin polttoyksikkö 3 on yhdistetty ensimmäiseen haaraputkeen 411 ja vastaavasti toiseen haaraputkeen 421. On järjestetty puhallinyksikkö 6 virtausyhteyteen jokaisen ensimmäisen haaraputken 411 kanssa. Tässä sovellutusmuodossa puhallinyksikkö 6 on järjestetty ensimmäisten haaraputkien 411 ja pakokaasunpuhdistusjärjestelmän 5 väliin, yhteiseen kokoomahaaraan 43, joka yhdistää eri ensimmäiset haaraputket ja pesuriyksikön 51.
Kukin ensimmäisistä haaraputkista 411 on varustettu ensimmäisellä venttiilivälineellä 7, joka on edullisesti järjestetty toimimaan sulkuventtiilinä ja virransäätöventtiilinä.
Seuraavaksi kuvataan keksinnön mukaisen koneistojärjestelyn toimintaa lyhyesti.
Toiminnassa, kun käytetään yhtä tai useampaa polttoyksikköä 3, syntyy pakokaasua, ja se johdetaan pakokaasukanavakokoonpanoon 4. Tarkoituksena on vetää olennaisesti kaikki pakokaasu puhallinyksiköllä 6 ensimmäisten haaraputkien 411 läpi ja työntää pakokaasu yhteisen kokoomahaaran 43 kautta pesuriyksikköön 51 sen puhdistamiseksi. Toisten haaraputkien 421 tehtävänä on pohjimmiltaan toimia varapakoputkena vastaavalle polttoyksikölle 3, edullisesti niin, että pesuriyksikköön 51 annetaan minimimäärä raikasta ilmaa puhdistamattomien pakokaasujen pakenemisen estämiseksi.
Puhallinyksikkö 6 on edullisesti varustettu taajuusmuuntimella ja/tai ohjaussiivillä sen ohjaamiseksi joustavasti toimimaan sopivasti suhteessa vastaavien polttoyksiköiden 3 käyttömoodiin. Pakokaasujen takaisinvirtausta yhteisestä kokoomahaarasta 43 muihin polttoyksiköihin säätelee ensimmäinen venttiiliväline 7, joka on järjestetty kuhunkin ensimmäiseen haaraputkeen 411. Ensimmäinen venttiiliväline 7 on järjestetty tasapainottamaan virtausta aktiivisissa ensimmäisissä haaraputkissa 411 eli käytettyyn polttoyksikköön 3 yhdistetyissä ensimmäisissä haaraputkissa. Toisaalta ensimmäinen venttiiliväline 7 on lisäksi järjestetty sulkemaan virtaus epäaktiivisissa ensimmäisissä haaraputkissa 411 eli toimimattomaan polttoyksikköön 3 yhdistetyissä ensimmäisissä haaraputkissa. Tämä järjestely varmistaa lisäksi sen, että pakokaasujen vastapaine kunkin polttoyksikön 3 suhteen pysyy noin samana tai hieman matalampana kuin tavanomaisessa koneistojärjestelyssä.
Silloin, kun pesuriyksikössä 51 on esimerkiksi toimintahäiriö, voidaan käyttää ensimmäistä venttiilivälinettä 7 estämään kuumien pakokaasujen virtaaminen pesuriyksikköön 51. Tällaisessa tilanteessa voidaan johtaa pakokaasut suoraan toisten haaraputkien 421 kautta ilmakehään, jolloin voidaan saada aikaan pakokaasupäästöjen säätely käyttämällä pienemmän rikkipitoisuuden omaavaa polttoainetta.
Kukin toisista haaraputkista 421 on edullisesti varustettu toisella venttiilivälineellä (ei esitetty), lämpötila-anturilla (ei esitetty) ja virtausanturilla (ei esitetty).
Toisissa haaraputkissa 421 olevia lämpötila-antureita voidaan siten käyttää sen kontrolloimiseen, ettei tapahdu tahatonta kuumien, puhdistamattomien pakokaasujen virtausta ilmakehään. Toisissa haaraputkissa 421 olevia virtausantureita voidaan vastaavasti käyttää raikkaan ilman eli edellä mainitun, pesuriyksikölle 51 annettavan minimimäärän raikasta ilmaa, jota käsiteltiin edellä, virtauksen kontrolloimiseen. Toiset venttiilivälineet voivat säädellä virtausta sinänsä toisissa haaraputkissa.
Pakokaasunpuhdistusjärjestelmän kokonaistoiminnan optimoimiseksi on yhdistetty puhallinyksikkö 6, ensimmäinen venttiiliväline 7 ja lisäksi, sikäli, kun on soveliasta, toinen venttiiliväline, lämpötila-anturi ja virtausanturi keskusohjausyksikköön (ei esitetty) pakokaasuvirran valvomiseksi.
Lopuksi mainittakoon, että tällainen keskusohjausyksikkö tarjoaa käyttöön välineen sen varmistamiseksi, että voidaan imeä minimimäärä raikasta ilmaa jatkuvasti takaisinpäin aktiivisista haaraputkista, että ilmavirta ja siten pakokaasukuorma (yhdistetty ilma- ja pakokaasuvirta) pesuriyksikköön minimoituu ja että voidaan optimoida tehonkulutus. Lisäksi minimoimalla kylmän ilman virtaus toisista haaraputkista voidaan välttää rikkihapon mahdollinen kondensaatioriski mainitun kylmän ilman ja kuumien pakokaasujen sekoittumispisteessä. Keskusohjausyksikön käyttö on alan ammattimiehelle tuttua, joten sitä ei käsitellä yksityiskohtaisemmin tässä yhteydessä.
Esillä olevassa keksinnössä konehuone 11 käsittää lisäksi konehuoneen kotelon 111, jossa on palonrajoittimella 113 esimerkiksi tulipalon yhteydessä suljettavissa oleva konehuoneen tuuletusaukko 112. Konehuoneen tuuletusaukko 112 on virtausyhteydessä, toisin sanoen johtaa, koteloon 114, joka sulkee sisäänsä pesuriyksikön 51 pakoputken 52. Kotelo 114 sijaitsee edullisesti konehuoneen kotelon 111 palonrajoittimen ulkopuolella. Kotelo on päästään avoin ja varustettu ainakin osan pesuriyksikön 51 pakokaasuputkesta 52 ympäröivällä vaippaosalla 115.
Pesuriyksikkö 51 sijaitsee kotelon 114 ulkopuolella. Toiset haaraputket 421 sijaitsevat konehuoneen kotelon 111 savupiippuosassa 116, ja ensimmäiset haaraputket 411 sijaitsevat ainakin osittain konehuoneen kotelon 111 ulkopuolella.
Toiminnassa konehuoneesta 11 lähtevä tuuletusilma saa aikaan lämmitetyn ilmavirran tuuletusaukon 112 kautta koteloon 114. Kotelon 114 läpi kohti vaippaosaa 115 virtaava lämmitetty ilmavirta lämmittää pesuriyksikön 51 pakokaasuputken 52. Lämmitetty ilmavirta johdetaan tällä tavalla kosketukseen ja sekoitetaan yhteen pakokaasuputkesta tulevan, ilmakehään päästettävän märän pakokaasun kanssa. Tuloksena olevalla sekoituksella on siten vähentynyt suhteellinen kosteus, kondensoituneiden pisaroiden pienentynyt riski, vähentynyt opasiteetti ja kasvanut noste. Lämmitetty ilmavirta lisäksi estää jäähtymistä pakokaasuputken 52 sisällä, jolloin vältetään ei-toivottu kondensaatio.
Konehuoneesta 11 tulevan lämmitetyn ilmavirran halutun vaikutuksen mukaan vaippaosa 115 ympäröi ainakin osan pakokaasuputkesta 52 eli edullisesti päättyy jonkin verran pakokaasuputken 52 lähdön alapuolella, samalla tasolla sen kanssa tai hieman sen yläpuolella. Vaippaosa 115 voidaan lisäksi rakentaa pakokaasuputken sivutueksi.
On selvää, että polttoyksiköiden määrä ja tyyppi voivat vaihdella, jolloin ne voidaan yhdistää samaa pakokaasunpuhdistusjärjestelmään. Polttoyksiköt voidaan lisäksi varustaa pakokaasukattilalla. Mitä tulee polttoyksiköiden sijoittamiseen vesikulkuneuvoon, on lisäksi mahdollista käyttää useampaa kuin yhtä pakokaasunpuhdistusjärjestelmää, joka on varustettu vastaavalla kotelolla.
Puhallinyksikkö voidaan vaihtoehtoisesti järjestää pesuriyksikön 51 jälkeen, pesuriyksikön pakokaasuputkeen 52. Yksi toinen mahdollisuus on järjestää puhallinyksikkö kuhunkin ensimmäisistä haaraputkista 411, vastasuuntaan venttiilivälineestä 7 pakokaasun virtaussuunnan (lohkonuoli) suhteen.
Kuviossa 4 on merkitty koneistojärjestely vesikulkulkuneuvoa 1 varten yleisesti viitenumerolla 2. Koneistojärjestely käsittää polttoyksikön 3, tässä sovellutusmuodossa useita polttoyksiköitä. Polttoyksiköt voivat olla dieselmoottoreita, öljykattiloita, polttouuneja jne.
Koneistojärjestely 2 käsittää pakokaasukanavakokoonpanon 4 pakokaasuvirran vastaanottamiseksi polttoyksiköistä ja pakokaasuvirran johtamiseksi ilmakehään. Pakokaasun virtaussuuntaan (lohkonuolella merkitty pakokaasun tarkoitettu päävirtaussuunta) järjestetty pakokaasunpuhdistusjärjestelmä 5 käsittelee pakokaasut. Pakokaasunpuhdistusjärjestelmä 5 sisältää rikkioksidien (SOx) puhdistuslaitteen, kuten pesuriyksikön 51, joka on varustettu pakokaasuputkella 52.
Pakokaasukanavakokoonpano 4 käsittää ensimmäisen osion 41, joka käsittää ensimmäisen haaraputken 411, joka on yhdistetty ja johtaa siten pakokaasunpuhdistusjärjestelmään 5, eli pesuriyksikköön 51, ja toisen osion 42, joka käsittää toisen haaraputken 421, joka on yhdistetty polttoyksikköön 3 ja joka ulottuu siitä ja joka johtaa myös ilmakehään. Ensimmäinen osio, joka käsittää ensimmäisen haaraputken, ja toinen osio, joka käsittää toisen haaraputken, yhdistävät polttoyksikön 3 pesuriyksikköön 51, jolloin toinen osio 42, joka käsittää toisen haaraputken 421, muodostaa lisäksi ohitusreitin, joka johtaa ilmakehään konehuoneen (käsitellään yksityiskohtaisemmin jäljempänä) konehuonekotelon 111 savupiippuosion 116 kautta. Tässä sovellutusmuodossa, joka sisältää useita polttoyksiköitä, kukin polttoyksikkö 3 on yhdistetty ensimmäiseen haaraputkeen 411 ja vastaavasti toiseen haaraputkeen 421. On järjestetty puhallinyksikkö 6 virtausyhteyteen jokaisen ensimmäisen haaraputken 411 kanssa. Tässä sovellutusmuodossa puhallinyksikkö 6 on järjestetty ensimmäisten haaraputkien 411 ja pakokaasunpuhdistusjärjestelmän 5 väliin, yhteiseen kokoomahaaraan 43, joka yhdistää eri ensimmäiset haaraputket ja pesuriyksikön 51.
Kukin ensimmäisistä haaraputkista 411 on varustettu ensimmäisellä venttiilivälineellä 7, joka on edullisesti järjestetty toimimaan sulkuventtiilinä ja virransäätöventtiilinä.
Seuraavaksi kuvataan keksinnön mukaisen koneistojärjestelyn toimintaa lyhyesti.
Toiminnassa, kun käytetään yhtä tai useampaa polttoyksikköä 3, syntyy pakokaasua, ja se johdetaan pakokaasukanavakokoonpanoon 4. Tarkoituksena on vetää olennaisesti kaikki pakokaasu puhallinyksiköllä 6 ensimmäisten haaraputkien 411 läpi ja työntää pakokaasu yhteisen kokoomahaaran 43 kautta pesuriyksikköön 51 sen puhdistamiseksi. Toisten haaraputkien 421 tehtävänä on pohjimmiltaan toimia varapakoputkena vastaaville polttoyksiköille 3, edullisesti niin, että pesuriyksikköön 51 annetaan minimimäärä raikasta ilmaa puhdistamattomien pakokaasujen pakenemisen estämiseksi.
Puhallinyksikkö 6 on edullisesti varustettu taajuusmuuntimella ja/tai ohjaussiivillä sen ohjaamiseksi joustavasti toimimaan sopivasti suhteessa vastaavien polttoyksiköiden 3 käyttömoodiin. Pakokaasujen takaisinvirtausta yhteisestä kokoomahaarasta 43 muihin polttoyksiköihin säätelee ensimmäinen venttiiliväline 7, joka on järjestetty kuhunkin ensimmäiseen haaraputkeen 411. Ensimmäinen venttiiliväline 7 on järjestetty tasapainottamaan virtausta aktiivisissa ensimmäisissä haaraputkissa 411 eli käytettyyn polttoyksikköön 3 yhdistetyissä ensimmäisissä haaraputkissa. Toisaalta ensimmäinen venttiiliväline 7 on lisäksi järjestetty sulkemaan virtaus epäaktiivisissa ensimmäisissä haaraputkissa 411 eli toimimattomaan polttoyksikköön 3 yhdistetyissä ensimmäisissä haaraputkissa. Tämä järjestely varmistaa lisäksi sen, että pakokaasujen vastapaine kunkin polttoyksikön 3 suhteen pysyy noin samana tai hieman matalampana kuin tavanomaisessa koneistojärjestelyssä.
Silloin, kun pesuriyksikössä 51 on esimerkiksi toimintahäiriö, voidaan käyttää ensimmäisestä venttiilivälinettä 7 estämään kuumien pakokaasujen virtaaminen pesuriyksikköön 51. Tällaisessa tilanteessa voidaan johtaa pakokaasut suoraan toisten haaraputkien 421 kautta ilmakehään, jolloin voidaan saada aikaan pakokaasupäästöjen kontrollointi käyttämällä pienemmän rikkipitoisuuden omaavaa polttoainetta.
Kukin toisista haaraputkista 421 on edullisesti varustettu toisella venttiilivälineellä (ei esitetty), lämpötila-anturilla (ei esitetty) ja virtausanturilla (ei esitetty).
Toisissa haaraputkissa 421 olevia lämpötila-antureita voidaan siten käyttää sen kontrolloimiseen, ettei tapahdu tahatonta kuumien, puhdistamattomien pakokaasujen virtausta ilmakehään. Toisissa haaraputkissa 421 olevia virtausantureita voidaan vastaavasti käyttää raikkaan ilman eli edellä mainitun, pesuriyksikölle 51 annettavan minimimäärän raikasta ilmaa, jota käsiteltiin edellä, virtauksen kontrolloimiseen. Toinen venttiiliväline voi säädellä virtausta sinänsä toisissa haaraputkissa.
Pakokaasunpuhdistusjärjestelmän kokonaistoiminnan optimoimiseksi on yhdistetty puhallinyksikkö 6, ensimmäinen venttiiliväline 7 ja lisäksi, sikäli, kun on soveliasta, toinen venttiiliväline, lämpötila-anturi ja virtausanturi keskusohjausyksikköön (ei esitetty) pakokaasuvirran valvomiseksi.
Lopuksi mainittakoon, että tällainen keskusohjausyksikkö tarjoaa käyttöön välineen sen varmistamiseksi, että voidaan imeä minimimäärä raikasta ilmaa jatkuvasti takaisinpäin aktiivisista haaraputkista, että ilmavirta ja siten pakokaasukuorma (yhdistetty ilma- ja pakokaasuvirta) pesuriyksikköön minimoituu ja että voidaan optimoida tehonkulutus. Lisäksi minimoimalla kylmän ilman virtaus toisista haaraputkista voidaan välttää rikkihapon mahdollinen kondensaatioriski mainitun kylmän ilman ja kuumien pakokaasujen sekoittumispisteessä. Keskusohjausyksikön käyttö on alan ammattimiehelle tuttua, joten sitä ei käsitellä yksityiskohtaisemmin tässä yhteydessä.
Esillä olevassa keksinnössä konehuone 11 käsittää lisäksi konehuoneen kotelon 111, jossa on palonrajoittimella 113 esimerkiksi tulipalon yhteydessä suljettavissa oleva konehuoneen tuuletusaukko 112. Konehuoneen tuuletusaukko 112 on virtausyhteydessä, toisin sanoen johtaa, koteloon 114, joka sulkee sisäänsä ensimmäiset haaraputket 411 sekä pesuriyksikön 51 pakoputken 52. Kotelo on päästään avoin ja varustettu ainakin osan pesuriyksikön 51 pakokaasuputkesta 52 ympäröivällä vaippaosalla 115. Tässä sovellutusmuodossa on järjestetty myös puhallinyksikkö 6 koteloon 114. Pesuriyksikkö 51 sijaitsee kotelon 114 ulkopuolella. Toiset haaraputket 421 sijaitsevat konehuoneen kotelon 111 savupiippuosassa 116.
Kotelolla 114 on konehuoneen tuuletusaukkoa, joka johtaa koteloon 114 konehuoneesta 11, suurempi poikkileikkausala. Tämä minimoi virtausvastuksen ja vaikutuksen konehuoneen tuuletukseen. Kotelo 114 sijaitsee edullisesti konehuoneen kotelon 11 palonrajoittimen ulkopuolella.
Toiminnassa konehuoneesta 11 tuuletusaukon 112 kautta lähtevän tuuletusilman aikaansaama lämmitetty ilmavirta tuulettaa pakokaasukanavakokoonpanon 4 edullisesti eristämättömiä ensimmäisiä haaraputkia 411, jotka antavat siihen lisälämpöä. Kohti vaippaosaa 115 virtaava lämmitetty ilmavirta lämmittää lisäksi pesuriyksikön 51 pakokaasuputken 52. Lämmitetty ilmavirta johdetaan lisäksi kosketukseen ja sekoitetaan yhteen pakokaasuputkesta 52 tulevan, ilmakehään päästettävän märän pakokaasun kanssa. Tuloksena olevalla sekoituksella on siten vähentynyt suhteellinen kosteus, kondensoituneiden pisaroiden pienentynyt riski, vähentynyt opasiteetti ja kasvanut noste. Lämmitetty ilmavirta lisäksi estää jäähtymistä pakokaasuputken 52 sisällä, jolloin vältetään ei-toivottu kondensaatio.
Konehuoneesta 11 tulevan lämmitetyn ilmavirran halutun vaikutuksen mukaan vaippaosa 115 ympäröi ainakin osan pakokaasuputkesta 52 eli edullisesti päättyy jonkin verran pakokaasuputken 52 lähdön alapuolella, samalla tasolla sen kanssa tai hieman sen yläpuolella. Vaippaosa 115 voidaan lisäksi rakentaa pakokaasuputken sivutueksi.
On selvää, että polttoyksiköiden määrä ja tyyppi voivat vaihdella, jolloin ne voidaan yhdistää samaa pakokaasunpuhdistusjärjestelmään. Polttoyksiköt voidaan lisäksi varustaa pakokaasukattilalla. Mitä tulee polttoyksiköiden sijoittamiseen vesikulkuneuvoon, on lisäksi mahdollista käyttää useampaa kuin yhtä pakokaasunpuhdistusjärjestelmää, joka on varustettu vastaavalla kotelolla.
Puhallinyksikkö voidaan vaihtoehtoisesti järjestää pesuriyksikön 51 jälkeen, pesuriyksikön pakokaasuputkeen 52. Yksi toinen mahdollisuus on järjestää puhallinyksikkö kuhunkin ensimmäisistä haaraputkista 411, vastasuuntaan venttiilivälineestä 7 pakokaasun virtaussuunnan (lohkonuoli) suhteen.
Mitä tulee edellä käsiteltyihin kaikkiin sovellutusmuotoihin, tulee huomata, että pakokaasunpuhdistusjärjestelmässä voidaan käyttää merivettä, makeaa vettä tai molempien yhdistelmää käyttävää pesuriyksikköä. Pesuriyksikön materiaali voi olla korroosiota kestävää metallia tai lasikuituvahvisteista muovia (GRP), joista jälkimmäiseen liittyy etuja keveytensä ansiosta, sillä se sijaitsee korkealla vesikulkuneuvossa.
Selitysosan ja siihen liittyvien piirustusten tarkoituksena on vain selventää esillä olevan keksinnön perusajatusta. Keksintö voi vaihdella yksityiskohdiltaan oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (15)

1. Koneistojärjestely vesikulkuneuvoon, joka koneistojärjestely (2) käsittää polttoyksikön (3), joka on järjestetty konehuoneeseen (11), ja pakokaasukanavakokoonpanon (4), joka on yhdistetty polttoyksikköön (3) pakokaasuvirran vastaanottamiseksi ja pakokaasuvirran johtamiseksi ilmakehään pakokaasuputkella (52) varustetun pakokaasunpuhdistusjärjestelmän (5) kautta, joka pakokaasuputki (52) on järjestetty koteloon (114), tunnettu siitä, että että kotelo (114) on järjestetty virtausyhteyteen konehuoneen (11) kanssa pakokaasuputken (52) lämmittämiseksi konehuoneesta (11) johdetun lämmitetyn ilmavirran avulla.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koneistojärjestely, tunnettu siitä, että konehuone (11) on varustettu konehuoneen tuuletusaukolla (112) ja että konehuoneen tuuletusaukko (112) on virtausyhteydessä koteloon (114).
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koneistojärjestely, tunnettu siitä, että kotelo (114) on päästään avoin ja varustettu ainakin osan pakokaasuputkesta (52) ympäröivällä vaippaosalla (115).
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koneistojärjestely, tunnettu siitä, että pakokaasunpuhdistusjärjestelmä (5) käsittää pesuriyksikön (51).
5. Patenttivaatimuksen 1 tai 4 mukainen koneistojärjestely, tunnettu siitä, että pesuriyksikkö (51) on järjestetty kotelon (114) ulkopuolelle.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koneistojärjestely, tunnettu siitä, että polttoyksikkö (3) on yhdistetty pakokaasukanavakokoonpanon (4) toisen osion (42) ja pakokaasukanavakokoonpanon (4) ensimmäisen osion (41) avulla pakokaasunpuhdistusjärjestelmään (5).
7. Patenttivaatimuksen 1 tai 6 mukainen koneistojärjestely, tunnettu siitä, että pakokaasukanavakokoonpanon (4) ensimmäinen osio (41), joka on yhdistetty pakokaasunpuhdistusjärjestelmään (5), on järjestetty koteloon (114).
8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen koneistojärjestely, tunnettu siitä, että pakokaasukanavakokoonpanon (4) ensimmäinen osio (41) on koteloon (114) eristämätön.
9. Patenttivaatimuksen 1 tai 6 mukainen koneistojärjestely, tunnettu siitä, että pakokaasukanavakokoonpanon (4) ensimmäinen osio (41) käsittää ensimmäisen haaraputken (411), ja pakokaasukanavakokoonpanon (4) toinen osio (42) käsittää toisen haaraputken (42), ja että ensimmäinen haaraputki (411) on järjestetty koteloon (114).
10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen koneistojärjestely, tunnettu siitä, että ensimmäinen haaraputki (411) on koteloon (114) eristämätön.
11. Patenttivaatimuksen 11 mukainen koneistojärjestely, tunnettu siitä, että koneistojärjestely (2) käsittää useita polttoyksiköitä (3), että pakokaasukanavakokoonpano (4) käsittää vastaavat ensimmäiset haaraputket (411) ja toiset haaraputket (421), ja että ensimmäinet haaraputket (411) on järjestetty koteloon (114).
12. Menetelmä vesikulkuneuvon koneistojärjestelyn käyttämiseksi, jossa menetelmässä pakokaasuvirta johdetaan konehuoneeseen (11) järjestetystä polttoyksiköstä (3) pakokaasuputkella (52) varustettuun pakokaasunpuhdistusjärjestelmään (5) pakokaasukanavakokoonpanon (4) kautta, jossa menetelmässä pakokaasuvirta johdetaan ilmakehään, ja jossa menetelmässä pakokaasuputki (52) järjestetään koteloon (114), tunnettu siitä, että koteloon (114) johdetaan lämmitetty ilmavirta konehuoneesta (11), ja että lämmitetty ilmavirta saatetaan kosketukseen pakokaasuputken (52) kanssa.
13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmitetty ilmavirta johdetaan konehuoneesta (11) koteloon (114) konehuoneen tuuletusaukon (112) kautta.
14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämmitettyyn ilmavirtaan annetaan kotelossa (114) lisälämpöä pakokaasukanavakokoonpanon (4) avulla.
15. Patenttivaatimuksen 12 tai 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koneistojärjestelyssä (2) käytetään useita polttoyksiköitä (3), että pakokaasukanavakokoonpanossa (4) käytetään yhtä tai useampaa ensimmäistä haaraputkea (411), ja yhtä tai useampaa toista haaraputkea (421), ja että yksi tai useampi ensimmäinen haaraputki (411) antaa koteloon (114) lisälämpöä.
FI20085298A 2008-04-09 2008-04-09 Koneistojärjestely vesikulkuneuvoon ja menetelmä vesikulkuneuvon koneistojärjestelyn käyttämiseksi FI125076B (fi)

Priority Applications (10)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20085298A FI125076B (fi) 2008-04-09 2008-04-09 Koneistojärjestely vesikulkuneuvoon ja menetelmä vesikulkuneuvon koneistojärjestelyn käyttämiseksi
DK09729946.5T DK2262681T3 (da) 2008-04-09 2009-03-10 Maskinindretning til et søfartøj
AT09729946T ATE528493T1 (de) 2008-04-09 2009-03-10 Maschinenanordnung für ein seefahrzeug
PCT/FI2009/050190 WO2009125050A1 (en) 2008-04-09 2009-03-10 Machinery arrangement for a marine vessel
CN2009801122357A CN101998919B (zh) 2008-04-09 2009-03-10 用于船舶的机械装置
KR1020107024907A KR101589772B1 (ko) 2008-04-09 2009-03-10 해양 선박용 기계 장치
CA2717084A CA2717084C (en) 2008-04-09 2009-03-10 Machinery arrangement for a marine vessel
JP2011503463A JP5345671B2 (ja) 2008-04-09 2009-03-10 船舶用機械装置
US12/921,730 US8549848B2 (en) 2008-04-09 2009-03-10 Machinery arrangement for marine vessel
EP09729946A EP2262681B1 (en) 2008-04-09 2009-03-10 Machinery arrangement for a marine vessel

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
FI20085298 2008-04-09
FI20085298A FI125076B (fi) 2008-04-09 2008-04-09 Koneistojärjestely vesikulkuneuvoon ja menetelmä vesikulkuneuvon koneistojärjestelyn käyttämiseksi

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI20085298A0 FI20085298A0 (fi) 2008-04-09
FI20085298A FI20085298A (fi) 2009-10-10
FI125076B true FI125076B (fi) 2015-05-29

Family

ID=39385926

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI20085298A FI125076B (fi) 2008-04-09 2008-04-09 Koneistojärjestely vesikulkuneuvoon ja menetelmä vesikulkuneuvon koneistojärjestelyn käyttämiseksi

Country Status (10)

Country Link
US (1) US8549848B2 (fi)
EP (1) EP2262681B1 (fi)
JP (1) JP5345671B2 (fi)
KR (1) KR101589772B1 (fi)
CN (1) CN101998919B (fi)
AT (1) ATE528493T1 (fi)
CA (1) CA2717084C (fi)
DK (1) DK2262681T3 (fi)
FI (1) FI125076B (fi)
WO (1) WO2009125050A1 (fi)

Families Citing this family (6)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
FI119522B (fi) * 2007-08-13 2008-12-15 Waertsilae Finland Oy Aluksen koneistosovitelma
US9089806B2 (en) * 2012-10-01 2015-07-28 Advanced Cleanup Technologies, Inc. Exhaust gas diverter and collection system for ocean going vessels
US9387438B2 (en) 2014-02-14 2016-07-12 Tenneco Automotive Operating Company Inc. Modular system for reduction of sulphur oxides in exhaust
NL2014412B1 (en) * 2015-03-06 2016-10-13 Itrec Bv Semi-submersible with improved removal of exhaust gasses from fuel engine.
FR3041689B1 (fr) * 2015-09-28 2019-06-28 Lab Sa Dispositif de suppression, partielle voire totale, d'un panache de fumees, ainsi qu'installation de rejet de fumees a l'atmosphere comprenant un tel dispositif
EP3406868A1 (en) 2017-05-24 2018-11-28 Yara Marine Technologies AS Conditioning of the exhaust gas plume of a marine vessel

Family Cites Families (16)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US1939254A (en) * 1932-10-26 1933-12-12 Horace T Dyer Smokestack
US2356392A (en) * 1943-07-19 1944-08-22 Fluor Corp Ventilation and exhaust pipe cooling in boats
US3296997A (en) * 1965-06-22 1967-01-10 Studebaker Corp Exhaust and muffling system for marine engines
JPS5733091A (en) * 1980-08-08 1982-02-23 Tokyo Tanker Kk Method of preventing production of scum
JPS5950894U (ja) * 1982-09-29 1984-04-04 三菱重工業株式会社 船舶用煙突
CN1010345B (zh) * 1985-09-05 1990-11-07 伦纳特·卡尔森 净化已燃气体的设备
DE3816233C1 (fi) * 1988-05-11 1989-07-06 Daimler-Benz Aktiengesellschaft, 7000 Stuttgart, De
DE4002434A1 (de) * 1990-01-27 1991-08-01 Gea Luftkuehler Happel Gmbh Verfahren und vorrichtung zur entstickung und entschwefelung von heissen abgasen, insbesondere aus feuerungen
DE4205398C2 (de) * 1992-02-20 1994-09-15 Kvaerner Warnow Werft Gmbh Maschinenschachtanordnung, insbesondere auf Frachtschiffen
WO1999019046A1 (en) * 1997-10-08 1999-04-22 Trivett Gordon S Gas scrubber
US6358109B1 (en) * 1999-12-08 2002-03-19 Bombardier Motor Corporation Of America Air cooled marine engine exhaust
FI113463B (fi) 2001-07-04 2004-04-30 Waertsilae Finland Oy Vesialuksen yhdistetty poistokaasun ja painolastiveden käsittelyjärjestely ja menetelmä vesialuksen painolastiveden käsittelemiseksi
DE10164168B4 (de) * 2001-12-27 2006-07-13 Nordseewerke Gmbh Vorrichtung zur Belüftung
SE526912C2 (sv) 2003-09-09 2005-11-15 Munters Europ Ab Anordning vid katalytisk avgasrening av förbränningsmotorer i ett fartyg eller anna farkost
US7984608B2 (en) * 2006-01-31 2011-07-26 Caterpillar Inc. Method and system of directing exhaust gas
DE102010016004A1 (de) * 2009-03-17 2010-09-23 Hellmich Gmbh U. Co Kg Verfahren und Vorrichtung zur Rauchgasreinigung bei der Verbrennung von Schweröl- und Dieselkraftstoffen

Also Published As

Publication number Publication date
EP2262681A1 (en) 2010-12-22
WO2009125050A1 (en) 2009-10-15
DK2262681T3 (da) 2011-11-21
JP2011518709A (ja) 2011-06-30
US20110023490A1 (en) 2011-02-03
CA2717084A1 (en) 2009-10-15
JP5345671B2 (ja) 2013-11-20
US8549848B2 (en) 2013-10-08
EP2262681B1 (en) 2011-10-12
ATE528493T1 (de) 2011-10-15
CA2717084C (en) 2015-07-07
FI20085298A0 (fi) 2008-04-09
FI20085298A (fi) 2009-10-10
KR101589772B1 (ko) 2016-01-28
CN101998919A (zh) 2011-03-30
CN101998919B (zh) 2013-03-27
KR20100134727A (ko) 2010-12-23

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI125247B (fi) Koneistojärjestely vesikulkuneuvoon ja menetelmä vesikulkuneuvon koneistojärjestelyn käyttämiseksi
FI125076B (fi) Koneistojärjestely vesikulkuneuvoon ja menetelmä vesikulkuneuvon koneistojärjestelyn käyttämiseksi
JP5995400B2 (ja) 舶用排気ガス脱硝装置
JP3577961B2 (ja) 燃焼式ヒータを有する内燃機関
US6131553A (en) Internal combustion engine having combustion heater
KR20180009124A (ko) 차량용 흡기 매니폴드
WO2002006646A1 (fr) Moteur a combustion interne comportant un rechauffeur de combustible
JP2000027715A (ja) 過給機付きディーゼルエンジンのｅｇｒ装置
CN218717172U (zh) 发动机排气系统及车辆
KR20150092916A (ko) 2-행정 디젤 엔진용 능동형 scr 시스템
JP2019044660A (ja) ディーゼルエンジンの排気ガス後処理方法及び排気管
JP2000186631A (ja) Ｅｇｒ装置を有する内燃機関
RU2166662C2 (ru) Двигатель внутреннего сгорания с подогревателем, использующим тепло выхлопных газов
JP2011099347A (ja) 排気熱回収装置
JP2000008839A (ja) 燃焼式ヒータを有する内燃機関
TH96699A (th) ระบบทำไอเสียให้บริสุทธิ์สำหรับเครื่องยนต์สันดาปภายใน
TH48779B (th) ระบบทำไอเสียให้บริสุทธิ์สำหรับเครื่องยนต์สันดาปภายใน

Legal Events

Date Code Title Description
FG Patent granted

Ref document number: 125076

Country of ref document: FI

Kind code of ref document: B