FI124747B - Menetelmä ja järjestelmä trukin käyttäjän avustamiseksi - Google Patents

Description

MENETELMÄ JA JÄRJESTELMÄ TRUKIN KÄYTTÄJÄN AVUSTAMISEKSI

Keksinnön kohteena on menetelmä trukin käyttäjän avustamiseksi, jossa menetelmässä kuormien käsittelyssä käytettävien haarukoi-den korkeussuuntaista suuretta mitataan, jolloin saadaan korkeussuuntainen mittasuure. Lisäksi keksinnön kohteena on vastaava järjestelmä.

Trukin käyttäjän käyttäessä trukkia hän ohjaa trukkia ja trukin haarukoissa olevaa kuormaa näkemänsä perusteella. Tunnetusti ongelmana on käyttäjän mahdollisuus nähdä kuorma. Käyttäjä voi tämän vuoksi joutua työskentelemään huonoissa asennoissa tehdäkseen havaintoja kuormasta. Tekniikan tasosta tunnetaan laitteistoja, joissa käyttäjää avustetaan ohjaamaan kuormaa tarkemmin. Tällaisista laitteistoista mainittakoon patentissa US 5011358 esitetty laitteisto, jossa mitataan trukin haarukoiden kulmaa. Saatuja mittaustuloksia eli mittasuureita verrataan raja-arvoon. Raja-arvona voi olla esimerkiksi maston pystysuoruus. Kyseinen järjestelmä antaa käyttäjälle tietoa, jonka perusteella käyttäjä voi ohjata maston oikeaan kulmaa kuorman käsittelyn kannalta. Patentin US 5011358 mukaisessa laitteistossa ongelmana on kuitenkin näytön rajallinen ilmaisukyky, sillä ilmaistavien asioiden vaihdellessa näyttö pysyy ennallaan.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä, jolla trukin käyttäjää avustetaan käsittelemään kuormia entistä tarkemmin. Tämän keksinnön mukaisen menetelmän tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 1. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on aikaansaada järjestelmä, jolla käyttäjälle ilmaistaan ohjattavaan suuren mittaustuloksen ja asetusarvon ero entistä havainnollisemmin. Tämän keksinnön mukaisen järjestelmän tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisesta patenttivaatimuksesta 9. Keksinnössä mittaustietojen ja raja-arvon ero esitettään käyttäjälle portaattomasti visuaalisesti, jolloin käyttäjä voi ohjata kuormaa näytöltä saamiensa tietojen perusteella entistä tarkemmin.

Trukin käyttäjää avustetaan kuormien käsittelyssä menetelmällä, jossa kuormien käsittelyyn liittyviä suureita mitataan, jolloin saadaan mittasuureita. Ainakin osaa mittasuureista verrataan asetettuihin suuretta vastaaviin raja-arvoihin, ja vertaamisen tuloksena saadaan mittasuureiden ja raja-arvojen erosuureet. Ainakin yksi erosuure ilmaistaan käyttäjälle portaattomasti graafisesti. Graafinen esittäminen voidaan toteuttaa projektorilla tai näytöllä. Projektorilla graafinen näkymä voidaan heijastaa esimerkiksi trukin tuulilasiin. Tekniikan tasossa esittäminen on ollut hyvin portaallista, sillä käyttäjä on nähnyt vain onko trukin maston ja siten kuorman kulma alle, ylle vai tasan asetusarvossa. Portaattomassakin näyttämisessä on näytön pikseleistä aiheutuvat portaat. Pikseleiden asettamat portaat ovat kuitenkin hyvin pienet, joten niillä ei ole käytännössä merkitystä. Portaattomalla näyttämisellä tarkoitetaan siten sitä, että näyttäminen on käytön kannalta portaatonta, vaikka teknisesti pieniä portaita olisikin. Käyttäjä näkee portaattomasti esitetystä erosuureesta esimerkiksi kulman. Kulman lisäksi käyttäjälle voidaan ilmaista muitakin suureita, kuten esimerkiksi haarukan paikan kuorman alla. Tämä on tärkeätä, sillä trukin haarukan piikkien kärkien pitää olla tarkasti halutulla syvyydellä kuorman alla käsiteltäessä kuormaa. Kun käyttäjä voi ohjata kuormaa entistä enemmän esitetyn erosuureen perusteella, hänen ei tarvitse tarkkailla kuormaa hankalissa asennoissa ja työergonomia paranee huomattavasti. Työ sujuu lisäksi entistä tarkemmin, kun käyttäjä tietää trukin tartunta-välineiden ja siten kuorman sijainnin tarkalleen.

Eräässä sovellusmuodossa visuaaliseen ilmaisuun käytetään nestekidenäyttöä. Näyttö toimii paremmin erilaisissa valaistusolosuhteissa verrattuna projektoritoteutukseen. Näytön ollessa nestekidenäyttö voidaan se sijoittaa hyvin vapaasti. Osaltaan vapaata sijoittamista edesauttaa nestekidenäytön keveys.

Eräässä toisessa sovellusmuodossa ilmaisuun käytetään kannettavan tietokoneen, pda:n tai älypuhelimen näyttöä. Suurena etuna tällaisella laitteistolla saavutettaisiin, että koko järjestelmää ei tarvitsisi valmistaa itse vaan järjestelmän osana voitaisiin käyttää laitteita, jotka tarjoavat valmiita monipuolisia toimintoja. Valmiit laitteet ovat yleisesti myös taloudellisesti edullisempia kuin erikoistilauksena valmistettavat pienet erät jotain erikoistuotetta. Edullisesti näyttönä käytettävät laitteet sisältävät itsessään monipuoliset langattomat tiedonsiirto-välineet, joilla tietoa voidaan siirtää tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmiä voi olla moneen tarkoitukseen, esimerkiksi varastossa olevien tuotteiden määrän seurantaan.

Eräässä kolmannessa sovellusmuodossa näytöllä näytetään eriai-kaisesti erilaisia näkymiä. Erilaiset näkymät sisältävät erilaisia tietoja tai tietojen sijoittelu on näyttöjen välillä erilainen. Näytössä voidaan näyttää tällöin kaikista keskeisimmät tiedot käyttäjän avustamiseksi kullakin hetkellä. Toisin sanoen trukin käyttäjällä on päivän aikana monia erilaisia työtehtäviä, jotka koostuvat edelleen vaihtelevasta kombinaatiosta työvaiheita. Pelkästään kuorman laittaminen hyllyyn koostuu useista erilaisista työvaiheista, joissa kussakin huomioitavat asiat ovat erilaisia. Otettaessa kuorma kyytiin pitää käyttäjän tietää tarkasti kuinka pitkälle haarukat ovat työntyneet kuorman alle. Tämän jälkeen käyttäjä nostaa kuorman sopivalle kuljetuskor-keudelle. Kun käyttäjä siirtää kuormaa, tulee hänen huomioida puomin asento. Nostaessaan kuormaa hyllyyn käyttäjän tulee tietää kuorman ja hyllyjen sijainti. Kun näytettävät tiedot voidaan valita jokaiseen työvaiheeseen sopiviksi, työskentely sujuu jouhevasti.

Eräässä neljännessä sovellusmuodossa näkymä valitaan automaattisesti mittasuureiden perusteella. Automaattisella valinnalla tarkoitetaan valintaa, jossa valinta tehdään ilman erillistä käyttäjän antamaa käskyä. Näkymän valitsemiseen automaattisesti mittasuureiden perusteella voidaan käyttää monia ehtoja. Yksin kertaisena ehtona voi olla, että muuttuva mittasuure näytettään korostettuna paikoillaan pysyviin verrattuna.

Eräässä viidennessä sovellusmuodossa ainakin yhtä mittasuuretta kohden raja-arvoja syötetään useita, koska sama suure pitää ohjata eriaikaisesti tarkasti useisiin arvoihin. Edullisesti mittasuuretta verrataan lähimpään raja-arvoon. Valittaessa mittasuureen vertailukohdaksi automaattisesti lähin asetettu raja-arvo käyttäjä voi havainnoida kuinka mittasuuretta verrataan ensin muihin raja-arvoihin ja lopulta käyttäjän edelleen liikuttaessa kuormaa verrataan mittasuuretta raja-arvoon, joka koskee käsiteltävää kuormaa. Kyseinen toiminto mahdollistaa monien raja-arvojen syöttämisen järjestelmään yhtäaikaisesti.

Eräässä kuudennessa sovellusmuodossa ainakin yhtä suuretta ohjataan erosuureen perusteella. Toisin sanoen erosuureen perusteella ohjataan kuormaa automaattisesti. Tällöin kuormaa ohjataan käyttäjästä riippumattomasti. Tällöin järjestelmä itsessään ohjaa kuormaa mittasuureiden ja raja-arvojen perusteella. Kun ohjaaminen perustuu mittasuureisiin ja raja-arvoihin perustuu se erosuureisiin, vaikka järjestelmän ei varsinaista erosuuretta olisikaan ohjelmoitu laskevan.

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirroksiin, joissa

Kuva 1 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän,

Kuva 2 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän näkymän, jossa tietoja näytetään lukuarvoina ja graafisesti,

Kuva 3 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän näkymän, jossa mittasuureet esitetään pääosin lukuarvoina,

Kuva 4 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän päävalikkon, Kuva 5 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän valitse näkymä -alivalikon,

Kuva 6 esittää trukin käyttötilanteen, jollainen voidaan ehkäistä keksinnön mukaisella järjestelmällä ja Kuva 7 esittää keksinnön mukaisen järjestelmän käyttötilanteen, jossa trukilla käsitellään hyllykössä säilyttäviä kuormia.

Kuvassa 1 esitetään keksinnön mukainen järjestelmä 10, johon kuuluu tarvittavat anturit 12 kuormien käsittelyyn liittyvien suureiden mittaamiseksi ja mittasuureiden muodostamiseksi. Järjestelmään 10 kuuluu myös asetusvälineet 14 asetusarvojen asettamiseksi sekä vertailuvälineet 16 mittasuureiden ja raja-arvojen vertaamiseksi. Vertailuvälineet 16 on sijoitettu keskusyksikköön 32. Verrattaessa mittasuureita ja vastaavia raja-arvoja keskenään muodostetaan erosuureita. Lisäksi järjestelmään kuuluu graafinen näyttö 18 erosuureiden ilmaisemiseksi portaattomasti graafisesti. Erosuure voidaan ilmaista näytössä myös epäsuorasti ilmaisemmalla mittasuure ja raja-arvo, jolloin käyttäjä näkee erosuureen. Oleellista on, että graafisella näytöllä esitetään erosuure epäsuoraan tai suoraan, jolloin käyttäjä tietää tarkasti missä kuorma on seuraamalla näytössä 18 esitettyä näkymää 20. Käyttäjä voi nostaa kuormaa suuremmalla nopeudella kuin tekniikan tasossa tietäessään, että matkaa halutulle korkeudelle eli asetettuun raja-arvoon on vielä huomattavasti jäljellä. Käyttäjä näkee portaattomasti esitetystä erosuureesta 22, koska kuorma lähestyy haluttua hyllykorkeutta, jolloin käyttäjä voi hiljentää nostonopeutta ja valmistautua pysäyttämään kuorma halutulle korkeudelle. Kun käyttäjä voi ohjata kuormaa entistä enemmän esitetyn erosuureen perusteella, hänen ei tarvitse tarkkailla kuormaa hankalissa asennoissa ja työergonomia paranee huomattavasti. Lisäksi kuormien käsittelystä tulee entistä varmempaa ja kuormiin kohdistuvat vahingot vähenevät huomattavasti. Keksinnön mukaista järjestelmää voidaan hyödyntää muissakin työkoneissa, kuten pyöräkuormaajissa.

Kuvassa 1 esitetty keksinnön mukainen järjestelmä 10 helpottaa trukin käsittelyä. Järjestelmään voidaan liittää useita anturei ta tarpeen mukaan. Anturit 12 on liitetty keskusyksikköön 32. Järjestelmään 10 kuuluvat anturit 12 voivat olla kulman anturi 24, vaakasijainnin anturi 26, korkeussuuntaisen sijainnin anturi 28 ja puristuspaineen anturi 30. Käytettävät anturit valitaan näistä tarpeen mukaan. On itsestään selvää, että trukilla, jossa on piikit ei puristuspaineen anturia tarvita. Lisäksi antureita voidaan tarvittaessa lisätä, jos ilmenee jokin muu kuormien käsittelyn kannalta oleellinen anturi. Tällainen voi olla esimerkiksi kuorman painon mittaava anturi.

Kuvassa 1 esitettyyn keksinnön mukaiseen järjestelmään 10 kuuluu ohjausvälineet 34. Ohjausvälineitä käytetään järjestelmän käyttämiseen. Osana järjestelmän käyttämistä niillä voidaan asettaa raja-arvot, jolloin ne toimivat osin asetusvälineinä 14. Kuvassa 1 esitetyssä sovellusmuodossa ohjausvälineisiin 34 kuuluu viisi näppäintä 36 - 44, jotka ovat: E-näppäin 36, C-näppäin 38, nuolinäppäin ylöspäin 40 ja nuolinäppäin alaspäin 42. E-näppäimellä pääsee näytön ollessa perustilassa päävalikkoon. Valikossa E-näppäimellä voidaan vahvistaa haluttu toiminto tai hyväksyä syötetty arvo. C-näppäimellä pääsee näytön ollessa perustilassa valikkotilaan. Valikkotilassa C-näppäimellä pääsee siirtymään edelliselle valikko tasolle. Lisäksi C-näppäimellä voi perua edellisen merkinnän. Näytön ollessa perustilassa visuaalisessa näkymässä pääsee nuolinäppäimillä valitsemaan suoraan joitain tärkeimpiä asetuksia. Ohjausvälineisiin kuuluu myös äänimerkkinäppäin 44, jolla voidaan kytkeä päälle ja pois laitteen äänimerkit. Edullisesti järjestelmän virta kytkeytyy päälle automaattisesti, kun trukki käynnistetään. Tällöin järjestelmä on päällä aina trukkia käytettäessä, jolloin järjestelmä ei jää käyttämättä edes lyhyissä, helpoissa tai rutiinin omaisissa työtehtävissä.

Kuvassa 1 esitetty näyttö 18 on nestekidenäyttö 19 ja siinä on 8 192 pikseliä ja se on kaksivärinen. Yleisesti sanottuna näytössä on 5000 - 50000, edullisesti 8000 - 30000 pikseliä. Kuvassa esitetyssä näytössä pystysuunnassa pikseleitä on 64 kpl ja vaakasuunnassa 128 kpl. Näyttö voisi olla huomattavasti suurempi tai tarkempikin ja se voisi sisältää esimerkiksi 128 * 252 = 32256 pikseliä. Käytettävä näyttö voi olla myös värinäyttö. Värinäytön käyttö on edullista, sillä siinä voidaan käyttäjän huomion kiinnittämisessä hyödyntää värien tuomia mahdollisuuksia. Vihreällä voidaan värjätä esimerkiksi masto sen ollessa raja-arvon mukaisessa kulmassa. Toisaalta näytön taustaväri voidaan vaihtaa punaiseksi, jos järjestelmä havaitsee, että käyttäjä on käsittelemässä kuormaa virheellisesti, esimerkiksi puristamassa liian lujaa.

Kuvassa 1 esitetty näyttö on nestekidenäyttö. Nestekidenäyttö on kevyt, joten se on vapaasti sijoitettavissa. Kuvassa esitetty näyttö on graafinen, mutta järjestelmässä voitaisiin käyttää myös tekstipohjaista näyttöä. Kuitenkin edullisesti käytettävä näyttö on graafinen, sillä graafinen näyttö mahdollistaa pikse-lien hyödyntämisen monipuolisemmin. Esimerkiksi skaalaaminen voidaan tehdä portaattomasti, kun pikselit voidaan kytkeä päälle ja pois halutusti toisistaan riippumatta.

Keskusyksikkö voi olla integroitu näytön yhteyteen tai olla erillään kauempana näytöstä. Edullisesti keskusyksikkö on kuitenkin erillään näytöstä. Keskusyksikön ollessa erillään antureiden johdot eivät tule suoraan näytölle. Tällöin näyttö ja ohjausvälineet ovat kätevästi näkyvillä ja liitettyinä huomaamattomasti edelleen erillään olevaan keskusyksikköön. Keskusyksikön sijoittaminen erilleen on tarpeen etenkin silloin, kun keskusyksikkö sisältää säätövälineet ainakin yhden suureen automaattiseksi ohjaamiseksi, sillä sijoitettaessa keskusyksikköön säätövälineet, ne kasvattavat keskusyksikön kokoa huomattavasti .

Kuvassa 1 esitetyn keksinnön mukaisen järjestelmän 10 näytössä 18 on sovitettu näytettävän eriaikaisesti erilaisia näkymiä 20. Erilaiset näkymät sisältävät erilaisia tietoja tai tietojen sijoittelu on näyttöjen välillä erilainen. Käyttäjä voi valita näytettäväksi käyttöliittymään kunkin työvaiheen kannalta keskeisimmät tiedot. Kuvissa 2 ja 3 esitetään keksinnön mukaisen järjestelmän näytön 18 näkymiä 20. Erilaisia näkymiä tietojen näyttämiseksi käyttäjän avustamiseksi on vähintään 6 kpl, edullisesti 10 kpl. Näkymien määrä voi olla käytännössä todella suuri, sillä näkymässä voidaan esittää yksi mitattava suure tai mitattavien suureiden erilaisia kombinaatioita. Tiedot voidaan näyttää graafisesti, lukuarvoina tai näiden kombinaatioina. Graafisessa näkymässä kuljettajalle esitetään tiedot graafisesti ohjauspalkkien ja vastaavien avulla. Ilmaistaessa tiedot lukuarvoina näytetään niistä vain lukuarvot. Näyttö, jossa käytetään graafisen ilmaisun ja lukuarvojen kombinaatioita on edellisiä havainnollisempi.

Ainakin yhdessä näytöllä näytettävistä näkymissä esitetään maston kulma tai mastoon kiinnitettyjen tartuntaelimien korkeussuuntainen sijainti. Näyttöjen näkymät voivat olla hyvin erilaisia, mutta maston kulman ohjaaminen on trukki työskentelyssä hyvin keskeistä, joten ainakin yhdessä näkymässä ilmaistaan trukin maston kulma. Käsiteltäessä kuormia niiden korkeussuuntaisen sijainnin tarkka tietäminen on hyvin oleellista, joten ainakin yhdessä näkymässä esitetään mastoon kiinnitettyjen tartuntaelimien korkeussuuntainen sijainti. Tartuntaelimien korkeussuuntainen sijainti on suorassa yhteydessä käsiteltävän kuorman korkeussuuntaiseen sijaintiin.

Kun mitattavia suureita on kolme ja ne näytetään näytössä graafisesti, tulee kombinaatioita eli näkymiä 7 erilaista. Näkymiä, joissa esitettään pelkkiä lukuarvoja, tulee vastaavasti 7 erilaista, kun mitattavia suureita on kolme. Järjestelmän käytön kannalta on edullista, että osa tiedoista ilmaistaan graafisesti esitettynä ja osa lukuarvoina. Tällaisien kombinaatioiden määrä nousee jo kymmeniin, kun mitattavia suureita on 3. Jos vielä huomioidaan kuinka korostetusti mitattava suure kuvassa ilmaistaan, nousee näkymien määrä entisestään. Toisin sanoen samatkin tiedot voidaan ilmaista näytössä eritavoin korostetusti, mikä nostaa erilaisien näkymien määrää. Käytettävyyden kannalta keskeistä on, että käyttäjän kannalta epäoleelliset mittasuureet voidaan jättää näyttämättä ja seurata vain keskeisimpiä suureita. Mahdollisesti jossakin työskentelyvaiheessa keskeisiä suureita on vain yksi. Keksinnön mukainen järjestelmä, jossa samassa näytössä voidaan esittää lukuisia erilaisia näkymiä, mahdollistaa käyttäjää tehokkaasti avustavan järjestelmän toteuttamisen. Koska näyttö ei saa olla liian suuri, jotta se on mahdollista sijoittaa halutusti trukkiin pitää näkymien olla vaihtuvia, jotta käyttäjälle voidaan ilmaista aina keskeisimmät asiat.

Kuvassa 2 esitetään keksinnön mukaisen järjestelmän 10 näkymä, jossa tietoja näytetään lukuarvoina ja graafisesti. Kuvasta nähdään kulma, piikkien sijainti kuorman alla ja korkeussuuntainen sijainti.

Kuvassa 1 esitetyssä keksinnön mukaisessa järjestelmässä 10 on näytön vieressä lisäksi led-valoja ilmaisemassa keskeisiä tietoja. Tällaiset led-valot näytön yhteydessä ovat edulliset, sillä käyttäjä on voinut tottua vastaaviin aikaisempien ohjausjärjestelmien yhteydessä. Informatiivisen näytön yhteydessä voi olla siten tarpeen esittää osa tiedoista totutusti hyvin riisutussa muodossa.

Kuvassa 2 esitetyssä keksinnön mukaisen järjestelmän näkymässä kulma esitetään kulman erosuureen näyttöpalkkina 46 näkymän 20 ylälaidassa. Kulman erosuureen näyttöpalkki 46 on sijoitettu siten, että nollakohta 47 on suoraan näytössä näkyvän maston 49 päällä. Trukin maston ollessa kallistuneena taaksepäin kulman erosuureen näyttöpalkissa 46 oleva erosuureen osoitin 45 on näkymässä näkyvän maston 49 vasemmalla puolella. Puolestaan trukin maston ollessa kallistuneena eteenpäin on kulman erosuureen näyttöpalkissa oleva osoitin näkymässä näkyvän maston oikealla puolella. Määritelty kulman raja-arvo 48 näkyy asteina. Trukin maston kulman ollessa asetetussa raja-arvossa saavutettu raja-arvo vilkkuu. Lisäksi maston ollessa täysin pystysuorassa välkkyy maston kärki. Kulman näyttöalue 62 kertoo asteikon, jolla kulman erosuureen näyttöpalkki kullakin hetkellä on. Lukema 5° tarkoittaa, että kulman erosuureen näyttöpalkin 46 ollessa täyttynyt oikeaan reunaan asti on trukin masto kallistunut 5°. Kulman erosuureen näyttöpalkki 46 voi olla skaalautuva, jolloin se hakee tarvittaessa laajemman alueen maston kulman esittämiseksi. Edellä esitetystä ilmaistaan maston todellinen kallistuskulma eli se missä kulmassa masto on verrattuna maahan. Ilmaistaessa kallistuskulma maan suhteen kallistuskulman havainnointi voidaan suorittaa esimerkiksi kiihtyvyysanturilla.

Eräissä erikoissovelluksissa ilmaistaan maston kallistuskulma trukin suhteen. Tällöin mitataan myös trukin kallistusta maan suhteen esimerkiksi kiihtyvyysanturilla ja tiedettäessä trukin ja maston kallistuskulma maan suhteen ilmoitetaan käyttäjälle maston kulma trukin suhteen. Käyttäjälle voidaan ilmaista myös trukin ja maston todelliset kallistuskulmat sekä trukin ja maston välinen kulma.

Kuvassa 2 esitetyssä keksinnön mukaisen järjestelmän näkymässä esitetään haarukoiden vaakasijainnin näyttöpalkissa 50 trukin piikkien sijainti kuorman alla. Tarkemmin sanottuna ohjauspal-kista 50 nähdään piikkien sijainti asetettuun raja-arvoon nähden. Haarukoiden vaakasijainnin näyttöpalkki muuttuu harmaasta mustaksi, kun piikit sijaitsevat oikealla kohdalla kuorman alla. Ohjauspalkin 50 päällä esitetään numeroin 52 kärkien sijainti kuorman alla. Ohjauspalkin 50 alla puolestaan ilmaistaan numeroin 54 kärkien haluttu sijainti kuorman alla. Kärkien haluttu sijainti kuorman alla on kärkien sijainnin raja-arvo. Haluttaessa, että piikkien kärjet ovat juuri trukkilavan takalaidan tasalla, kyseinen luku on trukkilavan koko.

Kuvassa 2 esitetyssä keksinnön mukaisen järjestelmän näkymässä trukin piikkien korkeussuuntainen sijainti esitetään näyttöpalk-keina 56, 58 maston 49 oikealla puolella. Näytettäessä piikkien korkeussuuntainen sijainti ilmaistaan haarukan asema pystysuunnassa asetettuun raja-arvoon nähden. Raja-arvoina ovat tyypillisesti hyllytasot, sillä kuormia nostetaan tyypillisesti hyllyihin ja hyllyistä. Sijoittamisen korkeussuuntaisen sijainnin näyttöpalkin 56 muuttuessa kuvan harmaasta mustaksi ovat haarukat sellaisella korkeudella, että kuorma voidaan laittaa hyllyyn. Vastaavasti näyttöpalkista 56 nähdään korkeussuuntainen sijainti, jolla kuorma voidaan ottaa hyllystä. Se paljonko kuorman pitää olla hyllyn päällä, jotta kuorma voidaan turvallisesti laittaa hyllylle, on tapauskohtaista. Tyypillisesti tämä arvo on noin 5-15 cm. Vapaiden piikkien näyttöpalkki 58 ilmaisee mustana ollessaan, että kuorma on paikoillaan hyllyllä ja piikit voidaan vetää pois kuorman alta, sillä piikit eivät kosketa hyllyä eivätkä kuormaa. Vastaavasti näyttöpalkista 58 nähdään korkeussuuntainen sijainti, jolla piikit voidaan sijoittaa kuorman alle otettaessa kuorma hyllystä. Järjestelmään on voitu tallentaa raja-arvoiksi useita hyllykor-keuksia. Lisäksi raja-arvoiksi tallennetut hyllykorkeudet on voitu asettaa koskemaan vain tiettyä hyllytyyppiä. Tällöin hyllytyyppi ilmaistaan tyypillisesti kirjaimella, kuten kuvassa 2 hyllykön näyttöpaikassa 60 kirjaimella C. Puolestaan hyllyn numero ilmaistaan tyypillisesti numerolla, kuten kuvassa 2 hyllytason näyttöpaikassa 60' numerolla 1. Merkintä Cl tarkoittaa täten, että kuorman korkeussuuntaista sijaintia verrataan C-hyllykön ykköshyllyn korkeuteen. Kun käyttäjä on laittamassa kuormaa kyseiseen hyllykköön kyseiselle hyllylle, hän näkee nostohaarukoiden aseman verrattuna hyllytasoon. Toisin sanoen raja-arvo, johon nähden järjestelmä vertaa nostohaarukoiden korkeussuuntaista sijaintia, esitettään koodina näyttöpaikoissa 60 ja 60'. Näyttöpalkkien täyttymisellä ja värin vaihtumisella avustetaan kuljettajaa ohjaamaan kuorma haluttuun paikkaan eli ohjaamaan kuorma siten, että mittasuure saavuttaa raja-arvon. Koska avustaminen suoritetaan käyttäjän sitä tarvitessa ja käyttäjän halutaan kiinnittävän huomiota keskeisiin asioihin, näyttöpalk-keja ei kannata ottaa käyttöön liian aikaisin. Toisin sanoen näyttöpalkit tuodaan edullisesti näyttöön vasta, kun käyttäjällä saattaa olla tarvetta tiedoille. Tämän vuoksi näyttörajat, joilla säädetään ohjauspalkkien tulemista käyttöön, voidaan asettaa tapauskohtaisesti. Esimerkiksi avustettaessa käyttäjää nostamaan kuorma oikealla hyllykorkeudelle voidaan ohjauspalkin näyttäminen säätää siten, että ohjauspalkki tulee näyttöön 100 cm ennen raja-arvoa. Ohjauspalkki täyttyy vähitellen, kun tullaan lähemmäksi raja-arvoa. Lopulta ohjauspalkki muuttuu mustaksi kertoen, että raja-arvo on saavutettu. Kuvassa 2 kulman näyttörajana on 5°, jolloin kulma näytetään sen ollessa alle 5°. Näyttöpalkit voi olla myös skaalautuvia, jolloin kulman näyttö-palkissa 46 näytettävä kulma-alue 62 riippuu mittasuureen arvosta.

Mittasuure voi olla tarpeeksi lähellä raja-arvoa jo ennen kuin se varsinaisesti on saavuttanut raja-arvoa. Se, koska mittasuure on tarpeeksi lähellä raja-arvo, riippuu kuitenkin mitattavasta suureesta ja käyttötilanteesta. Tämän vuoksi järjestelmään voidaan asettaa kullekin suureelle omat sallitut poikkeamat, jotka ilmaisevat kuinka kaukana mittasuure saa olla raja-arvosta. Lisäksi sallittu poikkeama voidaan asettaa erikseen molemmille puolille raja-arvoa, sillä raja-arvo voi olla toiselle puolelle hyvin tiukka, mutta sallia huomattavankin poikkeaman toiselle puolelle. Esimerkiksi puristettaessa kuormaa raja-arvona voi olla suurin sallittu puristuspaine. Kuitenkin kuorma pysyy tartuntaelimien välissä jo pienemmällä puristuspaineella, joka voidaan huomioida asettamalla sallittu poikkeama raja-arvon alapuolelle.

Kuvassa 3 esitetään keksinnön mukaisen järjestelmän näkymä, jossa mittasuureet esitetään pääosin lukuarvoina. Vaakasijainti eli sijainti kuorman alla ilmoitetaan lukuarvoina näyttöalueella 64 ja kuorman korkeussuuntainen sijainti ilmoitetaan lukuarvona näyttöalueella 66. Kulma esitetään puolestaan näyttöalueella 68.

Kulma, etäisyys ja korkeussuuntainen sijainti esitetään valituissa mitta-yksiköissä. Korkeussuuntainen sijainti voidaan esittää esimerkiksi senttimetreinä tai tuumina. Trukin maston kallistuskulma esitetään näyttöpaikan 68 lukuarvojen lisäksi graafisesti kulman näyttöpalkilla 46. Näkymässä näytettäviksi voidaan valita juuri halutut asiat.

Kuvassa 4 esitetään keksinnön mukaisen järjestelmän päävalikko. Näytöltä, jossa näytetään kuormaan liittyviä tietoja, pääsee päävalikkoon painamalla joko C- tai E- näppäintä. Näppäimien suhteen viitataan kuvaan 1. Niin päävalikon kuin muidenkin valikoiden selaaminen tapahtuu nuolinäppäimillä 40, 42. Päävalikosta 70 voidaan valita jokin seuraavista toiminnoista: Valitse näkymä 72, Raja-arvot 74, Profiilit 76, Yleiset asetukset 78, Tiedot 80. Valitsemalla toiminnon Valitse näkymä 72 päästään kuvassa 5 esitettyyn valitse näkymä -alivalikkoon 82.

Kuvassa 5 esitetään valitse näkymä -alivalikko 82. Valitsemalla Näytä 84 päästään suoraan perusnäytölle valittuun näkymään. Puolestaan valitsemalla Graafinen 86 päästään Graafiseen näyttöön, jossa näytettään ohjauspalkkeina valitut suureet, esimerkiksi kulma, etäisyys ja korkeus. Valitsemalla Lukuarvot 88 päästään numeronäyttöön, jossa näytetään numeroina valitut suureet. Valitsemalla edelleen Kulma 90, Etäisyys 92 tai Korkeus 94 päästään näkymään, jossa näytetään kyseinen suure graafisesti ja numeroina. Mikäli järjestelmällä mitataan lisäksi muitakin suureita, valitaan suureet näytettäviksi tässä valikossa. Mitattavia ja näytettäviä suureita voivat lisäksi olla esimerkiksi puristuspaine ja kuormapaino.

Valitsemalla kuvassa 4 esitetystä päävalikosta Raja-arvot 74 pääsee käyttäjä edelleen raja-arvot -alivalikkoon, jossa hän voi säätää haluamiaan raja-arvoja. Mitattavien suureiden ollessa, kulma, korkeus ja etäisyys, kuten näkymä-valikon yhteydessä, voidaan niihin liittyviä raja-arvoja säätää tässä valikossa. Järjestelmä vertaa mittasuureita näihin asetettuihin raja- arvoihin. Raja-arvot -alivalikosta valitaan minkä suureen raja-arvoa halutaan säätää. Valitsemalla haluttu suure päästään seuraavaan alavalikkoon, jossa voidaan valita joku valmiista raja-arvoista tai lisätä uusi raja-arvo. Uusi raja-arvo voidaan asettaa manuaalisesti syöttämällä tai anturin mittauksen mukaan. Kulmalla voidaan valita useita raja-arvoja, jolloin järjestelmä vertaa todellista kulmaa eli kulmaan liittyvää mittasuuretta lähimpään raja-arvoon näytettävän erosuureen muodostamiseksi.

Monista mittasuureista, joille raja-arvot voidaan asettaa, esitellään tässä tarkemmin raja-arvojen määrittäminen kuorman korkeussuuntaiselle sijainnille. Kun kuorman korkeussuuntaisen sijainnin raja-arvot määritellään, määritellään kuorman tavoiteltu nostokorkeus. Valikosta voidaan valita haluttu nostokor-keus tai luoda sellainen kohdasta uusi. Jos valitaan uusi, päästään syöttämään uusi raja-arvo. Syötettäessä kuorman korkeussuuntainen raja-arvo, voidaan järjestelmälle syöttää uuden hyllykön tiedot. Ensin syötetään hyllykössä olevien hyllyjen määrä. Tämän jälkeen jokaiselle hyllylle määritetään korkeussuuntainen sijainti eli raja-arvo. Jokaiselle hyllykorkeudelle tulee määrittä kaksi korkeutta eli raja-arvoa. Ensimmäinen näistä tasoista on se, jolla kuorma voidaan ajaa paikoilleen hyllypaikkaan eli se taso, jolla kuorma voidaan laittaa hyllyjen väliin. Tällöin kuorman yläreuna ei saa koskettaa seuraavaa hyllyä ei ala-osa hyllyä, jolle tavaraa ollaan nostamassa. Kyseisellä korkeudella kuorma voidaan siis työntää hyllyjen väliin. Toinen jokaiselle hyllykorkeudelle määritellyistä tasoista eli raja-arvoista kertoo millä korkeudella trukin piikkien on oltava, jotta piikit voidaan vetää pois kuormalavan alta tai työntää kuromalavan alle koskematta kuormalavaan tai hyllyyn. Asetettaessa tasoja niiden asettaminen voidaan toteuttaa manuaalisesti syöttämällä hyllyjen korkeudet tai antureiden mittaustuloksien perusteella. Järjestelmälle voidaan ilmoittaa tai järjestelmä voi mitata käsiteltävien kuormien korkeudet eli kuinka korkeita kuormat ovat. Kun järjestelmä vertaa näitä tietoja hyllyistä syötettyihin tietoihin voi järjestelmä varoittaa, jos käyttäjä yrittää laittaa kuorman liian ahtaaseen väliin. Kun järjestelmä vertaa kuormien sekä ylä-, että alapintaa hyllyjen pintoihin, voidaan hyllykorkeudet laittaa entistä lähemmäksi säilytettävien kuormien kokoja, jolloin säästetään huomattavasti varastotilaa.

Raja-arvoon läheisesti liittyvä sallittu poikkeama voidaan säätää kullekin raja-arvolle erikseen yleiset asetukset -valikon alla olevasta hystereesi kohdasta. Sallitun poikkeaman sallitun poikkeaman voi asettaa erikseen molemmille puolille raja-arvoa. Sallittujen poikkeamien lisäksi määritetään näyttöarvot. Näillä näyttöarvoilla ilmaistaan milloin ohjauspalkit alkavat näyttää raja-arvon lähestymisen ohjauspalkeissa. Edullisesti sallittujen poikkeamien ja näyttöarvojen väliin voidaan määrittää lähesty-misarvot. Ohitettaessa nämä lähestymisarvot eli oltaessa lähes-tymisarvojen ja raja-arvojen välillä, näytetään ohjauspalkki skaalattuna tarkemmaksi. Järjestelmän muokattavuutta voidaan hyödyntää monilla muillakin tavoilla. Laite voidaan varustaa esimerkiksi eri kieliversioilla ja yksiköillä käyttäjän tarpeiden mukaan. Käytettäessä haluttua kieliversiota ja totuttuja yksiköitä lisääntyy käytettävyys huimasti. Käyttäjän on hallittava kieltä etenkin, jos hän muokkaa järjestelmän asetuksia. Järjestelmän muokattavuutta kasvattaa myös se, että mitattavat suureet ja niiden yksiköt voidaan valita tapauskohtaisesti halutusti. Tekniikan tason mukaisissa laitteissa kyseiset muunnokset ovat paljon kalliimpia, jos niiden tekeminen on ylipäätään mahdollista.

Yhtenä valinta voi olla myös näppäinlukko, jolla voidaan varmistaa, että asetuksia ei pääse vaihtamaan ilman salasanaa. Laite kylläkin toimii kuten normaalisti ja käyttäjä voi vaihtaa esimerkiksi näkymiä, mutta asetuksia käyttäjä ei pysty muokkaamaan. Tämä on hyvin käytännöllistä, jotta käyttäjät voivat olla varmoja voimassa olevista asetuksista. Salasanoja on edullisesti useita ja niillä jokaisella on omat asetuksien muutosoikeudet.

Lisäksi valittavana voi olla toiminto, joka sallii valikkojen kiertämisen ympäri. Tällöin voidaan valikon alimmasta vaihtoehdosta siirtyä ylimpään alaspäin näppäyksellä. Taustavalon päällä pysyminen voidaan valita täältä. Lisäasetuksissa on tietoja antureista ja muista. Kyseisiin tietoihin ei ole tarvetta tehdä muutoksia jälkeenpäin ellei antureita vaihdeta. Lisäasetukset ovatkin suojatut salasanalla, jotta niitä ei vahingossa muutettaisi .

Profiilissa määritellään mitkä toiminnot järjestelmä näyttää missäkin näkymässä. Profiilivalikossa voidaan ladata suoraan haluttu profiili tai luoda uusi profiili. Profiilit voivat olla käyttäjäkohtaisia. Käytettävä profiili voidaan valita myös käytettävän kuorman perusteella.

Tiedot valikosta voidaan valita näytettäväksi yhteystiedot, joissa kerrotaan valmistajan sähköpostiosoite ja faksinumero. Tiedot valikossa kerrotaan myös ohjelmaversion numero ja käytettävän trukin tietoja.

Kuvassa 6 esitetään trukin käyttötilanne, jollainen voidaan ehkäistä keksinnön mukaisella järjestelmällä. Kyseinen tilanne on syntynyt, kun trukin kuljettaja ei ole havainnut piikkien menevän nostettavan kuorman 95 taakse, jolloin nostettaessa kuormaa 95 nousee samalla takana oleva kuorma 96. Takan olevan kuorman ollessa kuitenkin vain pieneltä osalta haarukoiden päällä se voi kaatua ja aiheuttaa hyvin merkittäviä ongelmia. Mikäli käytössä olisi ollut keksinnön mukainen järjestelmä, kuljettaja olisi nähnyt, että piikit ovat liian pitkällä kuorman alla. Tällöin kuljettaja olisi voinut peruttaa hieman, jolloin piikit olisivat olleet vain nostettavan kuorman alla.

Kuvassa 7 esitetään keksinnön mukaisen järjestelmän käyttötilanne, jossa trukilla 100 käsitellään hyllykössä 102 säilyttäviä kuormia 104. Järjestelmään 10 kuuluu korkeusanturi 28, jolta järjestelmä 10 saa mittaustiedot kuorman korkeussuuntaisesta sijainnista. Järjestelmä 10 voidaan ohjelmoida pysäyttämään tartuntaelimet 106 ja siten kuorma 104 halutulle hyllykorkeudel-le. Kuljettaja saattaisi ohjata kuorman väärin, esimerkiksi liian korkealle, mutta järjestelmä voi pysäyttää kuorman käyttäjästä riippumattomasti. Tällöin ainakin yhtä suuretta ohjataan erosuureen perusteella eli järjestelmään kuuluu säätövälineet suureen automaattiseksi ohjaamiseksi. Säätövälineillä ohjataan kuorma pysähtymään automaattisesti hyllyn kohdalle.

Kuvassa 7 esitetään trukin käyttötilanne, jossa trukilla nostetaan kuormaa hyllyyn. Nostettaessa kuormaa se voidaan pysäyttää halutusti hyllyjen kohdalle. Saavutettaessa nostokorkeus, jossa tartuntaelimille on ohjelmoitu mahdollinen pysähtymispaikka, esimerkiksi hyllyn paikka, järjestelmä tarkastelee valittua kriteeriä, esimerkiksi liikenopeutta ja vertaa sitä asetettuun kriteeriin. Kriteeri voi olla esimerkiksi, että kuorma pysäytetään, jos liikenopeus on alle 80 % maksiminopeudesta. Mikäli liikenopeus on 80 % maksiminopeudesta tai ylitse, järjestelmä tulkitsee, että käyttäjä ei halua pysäyttää kuormaa kyseiselle korkeudelle. Pysäytettäessä tartuntaelimet hyllyn kohdalle ne eivät jatka liikkumistaan hetkeen vaan ne ovat pysähdyksissä esimerkiksi viisi sekuntia, jolloin käyttäjällä on aikaa päästää ohjain perustilaan. Käyttäjän päästettyä ohjain perustilaan jää kuorma paikoilleen. Mikäli käyttäjä haluaa kuorman jatkavan liikettä, pitää hän ohjainta päällä -asennossa, jolloin kuorma jatkaa liikkumista.

Kriteerit, joiden perusteella pysäyttäminen tehdään, voidaan asettaa halutuiksi käyttöliittymästä. Kriteeriksi voidaan esimerkiksi määritellä, että pysäyttäminen tehdään, kun liikenopeus on 80 % maksimiarvosta tai sen alle. 80 % sijaan kriteerinä voi olla yleisesti arvoja 50 - 90 %, edullisesti 70 - 80 % väliltä. Oleellista on, että pysäyttäminen tehdään vain nostonopeuden erotessa selvästi maksiminopeudesta tai muutoin työssä normaalisti käytettävästä nostonopeudesta. Tällöin käyttäjä voi halutessaan ohittaa hyllytasoja järjestelmän pysäyttämättä kuormaa hiiden kohdille. Järjestelmä pysäyttää noston ainoastaan niille korkeuksille, joilla asetetut kriteerit täyttyvät, jolloin työskentely sujuu jouhevasti. Järjestelmä tuo kaivattua tarkkuutta hyllytasojen löytämiseen, jolloin tehokkuus ja toiminnan varmuus paranevat. Myös työergonomia paranee monissa tapauksissa, kun käyttäjän ei tarvitse kurkistella trukista nähdäkseen hyllytasot. Järjestelmää voidaan käyttää myös työsuorituksen etenemisen seuraamisen avustamisessa. Esimerkiksi lastattaessa rekkaa voidaan jokainen nostettava kuorma punnita järjestelmään kuuluvilla punnitusantureilla. Kuorman massa tallennetaan järjestelmään, jolloin järjestelmä voi informoida käyttäjää, kun oikea määrä tavaraa on lastattu rekkaan. Trukissa olevasta järjestelmästä voi lisäksi olla yhteys keskusjärjestelmään, jonne rekisteröityy lastattujen kuormien tiedot. Tällöin keskusjärjestelmä tietää varaston tilanteen. Järjestelmää voidaan käyttää lisäksi työajan tai suureiden mittaustuloksien seurantaan. Seurattava suure voi olla esimerkiksi puristuspaine, jolla kuormiin on tartuttu. Laitetta voidaan käyttää myös trukin kunnon seurannassa. Laitteella voidaan seurata paineen säilymistä sylintereissä. Vioista ilmaistaan käyttäjälle tällöin heti, kun pieniäkin oireita ilmenee, jolloin suuremmat vahingot ovat tyypillisesti vältettävissä.

Raja-arvojen ylityksistä voi laite informoida käyttäjäänsä hyvin monilla tavoilla, mutta oleellista on, että käyttäjä voi nähdä tietoa halutusta suureesta graafisesti. Käytettäessä erosuureen ilmaisuun kannettavan tietokoneen, pda:n tai älypuhelimen näyttöä, näyttönä käytettävän laitteen lisäksi järjestelmään kuuluu keskusyksikkö, jolta näyttönä käytettävä laite saa tiedot sarjakaapelia tai jotain langallista tai langatonta protokollaa käyttäen. Näppäimistönä voidaan käyttää näyttönä käytettävän laitteiston näppäimistöä tai erillistä näppäimistöä, joka on liitetty näyttönä käytettävään laitteeseen tai keskusyksikköön. Ohjelmointi voidaan suorittaa ohjelmointikielellä, joka on laitteistoriippumaton. Tällainen ohjelmointikieli on esimerkiksi JAVA. Alusta, jonka päälle sovellus voidaan tehdä, voi olla esimerkiksi Windows tai Linux. Suurena etuna tällaisella laitteistolla saavutettaisiin, että koko järjestelmää ei tarvitsisi valmistaa itse vaan sen osana voitaisiin käyttää laitteita, jotka tarjoavat valmiita monipuolisia toimintoja. Valmiit laitteet ovat yleisesti myös taloudellisesti edullisempia kuin erikoistilauksena valmistettavat pienet erät jotain erikoistuotetta. Edullisesti näyttönä käytettävät laitteet sisältävät itsessään monipuoliset langattomat tiedonsiirto-välineet, joilla tietoa voidaan siirtää tietojärjestelmiin. Tietojärjestelmiä voi olla moneen tarkoitukseen. Tietojärjestelmää voidaan käyttää esimerkiksi varastossa olevien tuotteiden määrän seurantaan.

Claims (13)

1. Menetelmä trukin käyttäjän avustamiseksi, jossa menetelmässä kuormien käsittelyssä käytettävien haarukoiden korkeus-suuntaista suuretta mitataan, jolloin saadaan korkeussuuntainen mittasuure, tunnettu siitä, että korkeussuuntaista mittasuuretta verrataan kahteen asetettuun suuretta vastaavaan raja-arvoon, ja vertaamisen tuloksena saadaan korkeussuuntaisen mittasuureen ja raja-arvojen erosuureita (22), ja erosuureet (22) ovat sijoitta-misen/ottamisen korkeussuuntaisen sijainnin erosuure ja vapaan haarukan erosuure, ja erosuureet esitetään käyttäjälle sijoitta-misen/ottamisen korkeussuuntaisen sijainnin näyttöpalkissa (56) ja vapaan haarukan näyttöpalkissa (58) portaattomasti graafisesti .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erosuureen (22) ilmaisemiseen käytettään nestekidenäyttöä 19.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erosuureen (22) ilmaisemiseen käytetään kannettavan tietokoneen, pda:n tai älypuhelimen näyttöä.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että erosuure (22) ilmaistaan käyttäjälle eriaikaisesti erilaisissa näkymissä (20).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yhdessä näytettävistä näkymistä (20) esitetään maston (49) kulma tai mastoon kiinnitettyjen tartuntaelimien korkeussuuntainen sijainti.

6. Patenttivaatimuksen 4 tai 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että näytettävä näkymä (20) valitaan automaattisesti mittasuureiden perusteella.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yhtä mittasuuretta kohden raja-arvoja syötetään useita.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin yhtä suuretta ohjataan automaattisesti erosuureen perusteella.

9. Järjestelmä trukin käyttäjän avustamiseksi, johon järjestelmään kuuluu: korkeusanturi (28) kuormien käsittelyssä käytettävien haarukoiden korkeussuuntaisen suureen mittaamiseksi ja korkeussuuntaisen mittasuureen muodostamiseksi tunnettu siitä, että lisäksi järjestelmään kuuluu: asetusvälineet (14) kahden korkeussuuntaisen raja-arvon asettamiseksi vertailuvälineet (16) korkeussuuntaisen mittasuureen ja kahden korkeussuuntaisen raja-arvon vertaamiseksi ja sijoittamisen/ottamisen korkeussuuntaisen sijainnin erosuureen ja vapaan haarukan erosuureen muodostamiseksi, näyttö 18 erosuureiden ilmaisemiseksi sijoittamisen/ottamisen korkeussuuntaisen sijainnin näyttöpalkissa (56) ja vapaan haarukan näyttöpalkissa (58) portaattomasti graafisesti.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että näytössä (18) on yli 5000 pikseliä.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että näyttö (18) on nestekidenäyttö (19).

12. Jonkin patenttivaatimuksen 9-11 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmään kuuluu säätövälineet suureen automaattiseksi ohjaamiseksi.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 9-12 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että näytössä (18) on sovitettu näytettävän eriaikaisesti erilaisia näkymiä (20).