FI124537B - Sektoriloisto - Google Patents

Description

5 SEKTORI LOISTO Keksinnön ala Tämän keksinnön kohteena on vesiliikenteen ohjauksessa käytettävä sektoriloisto.

Keksinnön tausta 10

Nykyään käytetään erityisesti vesiliikenteen ohjauksessa vielä hehkuviin valolähteisiin kuten hehkulamppuihin ja muihin vastaaviin valolähteisiin perustuvia sektori loistoja. Hehkulamppuihin ja muihin vastaaviin valolähteisiin perustuvien sektori loistojen ongelmana suuren is tehontarpeen ja verrattain lyhyen kestoiän lisäksi on se, että nykyisten hehkulampulla toimivien sektoriloistojen ongelmat ovat yleensä sektorilevyjen mekaaniset järjestelyt, joita yleensä ei voida sisällyttää varsinaiseen valolaitteeseen jos tarkkuutta vaaditaan, vaan niitä joudutaan järjestämään valolaitteen ulkopuolelle jolloin käytännössä 20 koko loisto asennetaan loistorakennuksen sisälle. Sektorilasien asennus ja säätö on hienomekaanista työtä. Myös loistorakennuksen rakentaminen ja ylläpito on kallista.

Jotta sektoriloisto olisi toimiva ja luotettava olisi lisäksi 25 epävarmuusalueen oltava mahdollisimman pieni, jolloin eri etäisyyksillä sektoriloistosta sektorien välinen raja on myös suuremmilta etäisyyksiltä katsottuna tarkka ja sijainnin ym. määritys sektoriloistoja »t käyttäen siten turvallista ja luotettavaa, δ

CvJ

§ 30 Hehkuviin valolähteisiin perustuvien sektoriloistojen yksi pahimmista «x» puutteista on lisäksi värillisten sektorien valovoiman alenema, o x Perinteisessä ratkaisussa värilliset valoalueet muodostetaan “ suodattamalla valkoisesta valosta käyttäen värjättyjä lasilevyjä o suodattimina. Suodattimien käyttö alentaa punaisen ja vihreän värin 35 valovoiman tyypillisesti niinkin alhaiseksi kuin 25% tasolle verrattuna δ valkoisesta värin valovoimaan.

C\J

2 Käytettäessä tavanomaisia hehkuviin valonlähteisiin perustuvia ratkaisuja muodostuu ongelmaksi myös loistojen suurehko koko ja huoltotarve, sillä tavanomaiset valonlähteet vaativat tilaa ja niitä on myös huolettava, eli niihin on vaihdettava polttimot tai vastaavat 5 verrattain usein.

Tunnetut menetelmät käyttää LED-tekniikkaa sektoriloistoissa perustuvat siihen, että monta pienitehoista LED-valonlähdettä asetetaan ympyrään siten, että LED-valonlähteiden optinen akseli on 10 horisontaalitason suuntainen. LED-valonlähteet ovat yleensä sijoitettuna rumpulinssin sisälle, rumpulinssin avulla valon vertikaalikulmaa saadaan pienennettyä. Sektorit luodaan sijoittamalla erivärisiä LED-valonlähteitä samalle kehälle ja asentamalla eriväristen LED-alueiden välille sektorirajoiksi valoa läpäisemättömiä välilevyjä, jotka suunnataan is sektoriloiston keskipisteestä lähtevän säteen suuntaisesti. Tälläkin menetelmällä on useita rajoituksia ja ongelmia. Jo valmistusvaiheessa joudutaan asentamaan piirilevylle sektorikohtaisesti erivärisiä LEDejä, joten tällaiset sektoriloistot ovat valonlähteiltään yksilöllisiä. Jotta saavutettaisiin edes kohtuulliset eri värisektoreiden väliset 20 epävarmuusalueet, on välilevyjä asennettava sekä valolaitteen rumpulinssin sisä- että ulkopuolelle, ulkopuoliset välilevyt tukirakenteineen joudutaan rakentamaan yksilöllisesti jokaiselle sektoriloistolle. Riippuen LED-valonlähteiden määrästä, yksittäisen värisektorin minimikulma on tyypillisesti enemmän kuin 20 astetta, 25 jotta kyseisen värisektorin alueella saavutettaisiin riittävä valovoima ja riittävä valovoiman tasaisuus. Sektorirajan epätarkkuus on tyypillisesti luokkaa 1 aste tai enemmän, lisäksi värialueen valovoima tyypillisesti ττ alenee lähestyttäessä sektorirajaa, δ

C\J

§ 30 Tunnetaan myös hakemuksessa FI20041703 kuvattu sektoriloisto, joka e» perustuu suurteholedeihin. FI20041703:n sektoriloistossa jokaista väriä

O

x kohti on yksi tai useampi LED-valonlähde, jonka valo taitetaan linssillä tai peilillä ainakin pääosin vaakasuuntaan ympärisäteileväksi. o FI20041703:n sektoriloisto rakentuu pystysuunnassa, jossa jokainen o 35 väri on omalla kerroksellaan. Jokaiselle kerrokselle (värille) sektoreitten o määrä ja leveys ovat vapaasti valittavissa, siten että sektorilevyjä, jotka on asennettu LED-valonlähteiden ympärille ja jotka estävät valon läpipääsyn, liikuttamalla saadaan haluttu sektorin leveys ja sijainti.

3

Sektori levyjen määrä on valittavissa vapaasti. Sektorilevyt ovat liikuteltavissa, ja sektorilevyjä voidaan säätää myös kentällä.

Tunnetulla LED sektoritekniikalla voidaan myös valmistaa tehtaalla 5 täysin valmis ja mitattu sektoriloisto. Kaikki sektorit on säädetty valmiiksi, mutta jotta sektorit osuisivat oikeisiin suuntiin, sektoriloisto pitää kiertää oikeaan suuntaan asennuspaikalla.

Sektoriloiston asennuksen jälkeen omistaja (esim. 10 merenkulkuviranomainen) suorittaa sektoritarkistuksen.

Sektorintarkistus suoritetaan yöllä ajamalla laivalla väylässä niissä suuntimissa, joissa sektorin värit vaihtuvat. Yleensä ajaminen aloitetaan kaukaa ja ajetaan sektoriloistoon päin vinosti niin, että sektoriraja ylittyy. Kun sektoritarkastajan silmämääräisen arvioinnin mukaan väri 15 on vaihtunut, paikka tallennetaan ja käännetään suunta ja ajetaan vinosti takaisin yli sektorirajan. Tätä tehdään yleensä alan standardin mukaan neljä kertaa neljältä eri etäisyydeltä loistosta. Tyypillisesti on tarpeen tarkistaa kaikki sektorirajat. Tarkistettavia sektorirajoja voi olla yhdessä sektoriloistossa jopa 9 - 10.

20

Sektorirajojen tarkistus on siis työlästä ja aiheuttaa korkeat kustannukset. Tunnetun tekniikan ratkaisuissa se kto r i ta r ki stu kset joudutaan suorittamaan aina, jos sektoriloisto joudutaan irrottamaan kiinnityksistään esimerkiksi valonlähteiden korjausta tai valonlähteiden 25 vaihtoa varten. Tunnetun tekniikan LED-valonlähteisiin perustuvien ratkaisujen avulla ei myöskään voida käyttää eri sektoriloistoissa yhtä tai vain muutamaa valonlähdetyyppiä, joiden varastoiminen olisi 't helppoa koska jokainen tunnetun tekniikan mukainen sektoriloisto on o$ räätälöity ainoastaan omalle paikalleen sopivaksi.

g 30 oö Keksinnön lyhyt selostus o

X

CC

Keksinnön mukaisella ratkaisulla on tarkoitus poistaa tai vähentää o tunnettuja ongelmia ja aikaansaada sektoriloisto, erityisesti 35 vesiliikenteen ohjauksessa käytettäväksi, jonka valonlähde voidaan o irrottaa esim. korjattavaksi ja kiinnittää takaisin ilman, että sektoriloistoa joudutaan kohdistamaan ja sektorirajoja joudutaan tarkastamaan uudestaan.

4

Keksinnön mukaisen ratkaisun sektoriloisto käsittää valonlähdeyksikön, joka käsittää päällekkäisiä valonlähdeosia, jotka muodostavat päällekkäisiä kerroksia, vähintään yhden valonlähdeosan kullekin 5 värille. Valonlähdeosa käsittää valonlähteen, jonka valo taitetaan linssillä tai peilillä ainakin pääosin vaakasuuntaan ympärisäteileväksi ja valonlähdeyksikön suojan, joka on sovitettu valonlähdeyksikön yhteyteen. Valonlähdeosan suoja suojaa valonlähdeyksikköä ulkoisilta rasituksilta. Sektoriloisto käsittää myös pimennysseinäyksikön, joka 10 käsittää valoa läpäisemättömän pimennysseinän, jossa on valoaukkoja useassa kerroksessa, joista valo näkyy kustakin valonlähdeyksikön kerroksesta sektoriloiston ulkopuolelle haluttuun suuntaan niin, että vaakasuuntaisesta valosta jää jäljelle kussakin kerroksessa haluttu sektori tai sektorit. Pimennysseinäyksikkö on kiinnitettävissä is asennusalustaan ja valonlähdeyksikkö on kiinnityselimillä irrotettavasi! kiinnitettävissä pimennysseinäyksikön sisälle niin, että valonlähdeyksikön kerrokset ja kerroksia vastaavat pimennysseinäyksikön valoaukot ovat kohdakkain. Valonlähdeyksikkö on vaihdettavissa ja/tai poistettavissa pimennysseinäyksikön sisältä 20 ilman, että pimennysseinäyksikköä tarvitsee irrottaa asennusalustasta.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa sektori loistossa oleva valonlähde, esim. suuritehoinen LED-valonlähde, joka voi olla teholtaan muutamia watteja, asetetaan vaakatasoon suunnattuna suoraan ylös tai alaspäin. 25 Valonlähteen yhteydessä käytetään optista linssiä ja/tai heijastinta joka kääntää valon horisontaalitason suuntaisesti halutulla valon vertikaalijakaumalla. Valo säteilee horisontaalitasossa symmetrisesti 360 asteen alueelle ja näkyy linssin tai peilin läpi pystysuuntaisena ja kapeana, viivamaisena valona. Linssillä tai heijastimella voidaan myös § 30 vaikuttaa valon pystysuuntaiseen avautumiskulmaan. Linssi tai heijastin g on joko erillinen tai integroitu osaksi valonlähdettä.

X

CC

“ Keksinnön avulla aikaansaadaan sektorirajoiltaan erittäin tarkka, o yksinkertainen ja toiminnaltaan erittäin luotettava sektoriloisto, joka

O

35 soveltuu erityisesti vesiliikenteen ohjauksessa käytettäväksi, ja jonka o valonlähdeyksikkö on vaihdettavissa, ilman että sektorirajoja joudutaan tarkistamaan valonlähdeyksikön uudelleenkiinnittämisen jälkeen.

5

Keksinnön mukaisen ratkaisun avulla voidaan myös samankaltaisia valonlähdeyksiköitä käyttää monessa eri sektoriloistossa toisin kuten tunnetun tekniikan LED-valonlähteisiin perustuvissa ratkaisuissa, joissa valonlähdeyksiköt ovat yksilöllisiä koska tämän keksinnön ratkaisussa 5 sektoriloiston sektorit määrittyvät kiinnitysalustaan kiinnitetyn pimennysseinäyksikön avulla. Tämä mahdollistaa useaan eri sektoriloistoon sopivien yhdentyyppisten varavalonlähteiden varastoimisen ja hyödyntämisen kun sektoriloiston valonlähdeyksiköitä halutaan vaihtaa. Myös valonlähteiden päivittäminen uudempaan malliin 10 tai tehokkaampaan versioon on helppoa koska valonlähdeyksikkö on vaihdettavissa sektoriloistoon ilman sektorialueiden muuttumista ja tarkastamista.

Yksityiskohtaisesti keksinnön mukaiselle laitteistolle tunnusomaiset is piirteet on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Kuvioiden lyhyt selostus

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin esimerkkien 20 avulla viitaten piirustuksiin 1-4, joissa kuvio 1 esittää poikkileikkauksen eräästä keksinnön mukaisen esimerkkisuoritusmuodon sektoriloistosta; 25 kuvio 2 esittää poikkileikkauksen eräästä keksinnön mukaisen esimerkkisuoritusmuodon sektoriloistosta, jonka valonlähdeyksikköä ollaan irrottamassa pimennysseinäyksiköstä; ^ kuvio 3 esittää sivukuvan eräästä keksinnön mukaisen sektoriloiston g 30 valonlähdeyksiköstä; i 00 o x kuvio 4 esittää eräästä keksinnön mukaisen sektoriloiston

CC

“ pimennysseinäyksikköä.

σ> o o g 35 Keksinnön yksityiskohtainen selostus δ c\j

Kuvion 1 mukaisesti sektoriloisto käsittää valonlähdeyksikön 100 ja pimennysseinäyksikön 110. Valonlähdeyksikön 100 ja 6 pimennysseinäyksikön 110 muodostamassa rakenteessa on vähintään yksi kerros kullekin värille, ja kussakin valonlähdeyksikön kerroksessa on yksi tai useampi pystysuuntaan säteilevä valonlähde 101, 102, 103. Valonlähde 101, 102, 103 on LED-valonlähde ja esimerkiksi s suuritehoinen, vähintään 1 W tehoinen LED. Valonlähteen 101, 102, 103 valo taitetaan linssillä 104, 105, 106 ympärisäteileväksi ainakin pääosin vaakasuuntaan. Keksinnön mukaisen sektoriloiston toimivuus perustuu siis linssin läpi tai heijastimen kautta näkyvän valon muotoon. Linssin läpi katsottuna valolähde saa pystysuuntaisen ja kapean ίο muodon. Mitä kapeampi valolähde on, sen tarkempi on sektorin raja. Valonlähdeyksikössä 100 on valoa läpäisemätön taso 107, 108, 109 eri kerrosten välissä ja/tai niiden alapuolella.

Sektoriloiston pimennysseinäyksikössä 110 on jokaisella is valonlähdeyksikön kerrosta vastaavalla korkeudella vähintään yksi valoa läpäisevä valoaukko, jonka läpi päästetään osa vaakasuuntaisesta valosta niin, että jäljelle jää haluttu sektori tai sektorit, eli valoaukot joista valo näkyy kustakin valonlähdeyksikön kerroksesta haluttuun suuntaan. Valoaukkojen sijainti ja määrä sektoriloiston 20 pimennysseinäyksikössä määrittää minne kunkin kerroksen valonlähteet näkyvät. Valoaukkojen sijainti ja määrä ovat valittavissa esim. pimennysseinän valmistuksessa. Pimennysseinäyksikössä on kiinnitysosa esim. kiinnitysjalusta 120, jonka avulla pimennysseinäyksikkö ja samalla koko sektoriloisto voidaan kiinnittää 25 kiinni ty s vä I i n e i 11 ä asennusalustaan 130.

Kuvion 1 mukaisessa sektoriloiston valonlähdeosassa on kolme eri ^ kerrosta, joita vastaavilla korkeuksilla on valoaukko 111, 112 pimennysseinässä, josta kyseisen kerroksen valonlähteen 101, 102, 103 g 30 valo näkyy sektoriloiston ulkopuolelle. Alimman kerroksen korkeudella g olevaa pimennysseinäyksikön valoaukkoa ei ole esitetty kuviossa 1. Eri x korkeuksilla olevista valoaukoista 111, 112 näkyvät eri värit esimerkiksi

CC

siten, että valkoinen väri näkyy ylimmästä valoaukosta 112, vihreä o valkoisen alla olevassa valoaukosta 111 ja punainen alimpana olevassa g 35 valoaukosta (jota ei ole esitetty kuviossa 1). Värejä voivat kuitenkin olla o muutkin kuin vihreä, punainen ja valkoinen väri. Valoaukot 111, 112 on tavanomaisesti järjestetty siten, että ne ovat tarkasti limittäin, mutta ne voivat olla myös järjestetty siten, että aukkojen 111, 112 välillä on 7 tietty välimatka. Aukkoja 111, 112 voi myös olla useampia kuin yksi kutakin kerrosta kohti.

Valonlähdeyksikkö 100 on asennettavissa ja kiinnitettävissä 5 pimennysseinäyksikön 110 keskelle niin, että valonlähdeyksikön kerrokset ja pimennysseinäyksikön valo-aukot ovat kohdakkain. Valonlähdeyksikön 100 kiinnitys pimennysseinäyksikön 110 sisään voidaan suorittaa kiinnitysvälineillä, kuten esimerkiksi ruuveilla tai muilla vastaavilla irrotettavilla kiinnitysvälineillä. Kun valonlähdeyksikkö io on kiinnitettynä pimennysseinäyksikön keskelle, valonlähdeyksikön valonlähteiden etäisyys vaakasuunnassa pimennysseinäyksikön pimennysseinästä 116 on tyypillisesti sama ympäri sektoriloiston. Pimennysseinän 116 etäisyys valonlähteistä voi myös vaihdella sektorin tarkkuusvaatimuksen mukaisesti. Pimennysseinässä 116 sijaitsevien is valoaukkojen 111, 112 kohdalla sektoriloistossa voidaan käyttää lisäoptiikkaa, jonka avulla kunkin valoaukon säteilemän valosektorin pystysuuntaista valonjakaumaa voidaan kaventaa tai leventää tarpeen mukaan.

20 Sektoriloiston pimennysseinäyksikkö 110 käsittää myös tuki rakenneosat 117, 118, joihin pimennysseinä 116 voidaan kiinnittää.

Tukirakenneosien 117, 118 ja pimennysseinän 116 muodostama rakenne on olennaisesti jäykkä. Pimennysseinäyksikön 110 tuki rakenneosat 117, 118 voivat myös toimia sivuttaistukena ja/tai 25 pystysuuntaisena tukena pimennysseinäyksikön 110 sisään asennetulle valonlähdeyksikölle 100.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa valonlähdeyksikön alaosassa on ^ tila 119, johon voidaan sijoittaa esimerkiksi valonlähteiden ohjauksessa g 30 käytettävä elektroniikka. Liittimet valonlähdeosan sähkönsyöttöä varten co voivat myös sijaita tilan 119 yhteydessä.

O

X

Kuviossa 2 on esitetty kuinka valonlähdeyksikkö 100 on irrotettavissa o pimennysseinäyksiköstä 110. Vaikka valonlähdeyksikkö 100 irrotetaan o g 35 pimennysseinäyksiköstä 110, ei pimennysseinäyksikköä 110 tarvitse o irrottaa kiinnityspinnastaan. Kun valonlähdeyksikkö 100 asennetaan takaisin, voidaan se asentaa oman pystysuuntaisen akselinsa ympäri missä tahansa asennossa pimennysseinäyksikön 110 sisään, koska 8 valonlähteet ovat vaakasuunnassa ympärisäteileviä ja koska asennusalustaan kiinnitettynä pimennysseinäyksikkö 110 määrittää eri sektoreille tulevan valosektorin. Tästä syystä, kun pimennysseinäyksikkö 110 on kiinnitetty alustaansa, ei 5 valonlähdeyksikön 100 vaihtamisen jälkeen tarvitse suorittaa sektoreiden kohdistuksen tarkistusmittausta koska pimennysseinäyksikön 110 valoaukot, jotka määrittävät valosektorit, ovat samalla paikalla kuin ennen valonlähdeyksikön vaihtoa.

ίο Kuvio 3 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista valonlähdeyksikköä 100. Valonlähdeyksikkö muodostuu kolmesta päällekkäisestä valonlähdeosasta 301, 302, 303. Valonlähdeosien 301, 302, 303 alaosassa on valoa läpäisemätön taso 107, 108, 109.

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa valonlähdeosan 301, 302, 303 is optisen akselin suhteen symmetrisen säteilykeilan omaava valonlähde on asennettu sektoriloistoon siten, että sen optinen akseli on vertikaalisuunnassa, eli suunnattuna suoraan ylöspäin tai suoraan alaspäin.

20 Keksinnön eräässä suoristusmuodossa valonlähdeosien 301, 302, 303 alaosassa oleva taso 107, 108, 109 käsittää aluslevyn, johon sektori loisto n valonlähteet, esim. LED-valonlähteet, on asennettu. Aluslevy voi olla esimerkiksi piirilevy. Piirilevy voidaan asentaa jäähdytyslevylle. Piirilevyn materiaalina käytetään hyvän 25 lämmönjohtavuuden aikaansaamiseksi usein alumiinia tai keraamista materiaalia, mutta myös tavanomaisen lasikuitupiirilevyn käyttö on mahdollista. Valonlähteet voidaan kiinnittää myös suoraan

Tt jäähdytyslevyn pintaan, δ

(M

g 30 Vertikaaliseen pääsuuntaan säteilevän valolähteen päälle on asennettu oö erikseen tai valonlähteeseen on integroitu optinen linssi 104, 105, 106 o x tai kartiomainen peili joka kääntää valon vaakatasoon. Valolle on siis * ominaista, että se näkyy linssin 104, 105, 106 tai peilin läpi § pystysuuntaisena ja kapeana viivamaisena valona. Katsojaa kohti o g 35 suuntautuva valokeilan leveys riippuu optiikasta ja se tyypillisesti alle 2 o mm. Mitä kapeampi valokeila on, sen parempi.

9

Keksinnön mukaisessa ratkaisussa voidaan lisätä päällekkäin useampia samanvärisiä LEDejä kerroksittain jolloin valon kantomatkaa saadaan nostettua.

5 Valonlähdeyksikön yhteyteen, esimerkiksi valonlähdeyksikön ympärille on järjestetty suoja 320, joka suojaa valonlähdeyksikköä ulkoisilta rasituksilta. Valonlähdeyksikköä sivuilta ympäröivä suoja 320 voi olla sylinterimäinen ja sen materiaalina käytetään olennaisesti läpinäkyvää ainetta, esimerkiksi polykarbonaattia. Valonlähdeyksikön suoja voi ίο valonlähdeyksiön yläosan ja alaosan rakenteen kanssa muodostaa olennaisesti tiiviin tilan.

Jokaisen värikerroksen säteilemän valon määrää voidaan optisesti valvoa valonlähteiden ohjauksessa käytettävällä elektroniikalla ja mikäli 15 yhden värikerroksen valontuoton havaitaan alentuneen muihin värikerroksiin nähden, voi valvonta-automatiikka sammuttaa kaikkien kerroksien valodiodit tai vaihtoehtoisesti säätää muiden värikerroksien valontuottoa vastaamaan vikaantuneen värikerroksen alentunutta valontuottoa.

20

Valonlähteiden ohjauksessa käytettävä elektroniikka voi myös säädellä valolähteiden mahdollista vilkkumista ja valonlähteiden valotehoa.

Valonlähteiden elektroniikan avulla voidaan myös valonlähteen asetuksia muuttaa ohjelmoimalla elektroniikkaan halutut asetukset 25 esimerkiksi valonlähteiden valoteholle ja valonlähteiden vilkkumiselle.

Haluttujen asetusten ohjelmointi elektroniikkaan voidaan suorittaa esimerkiksi aina kun valonlähdeyksikkö otetaan käyttöön uudessa "t sektoriloistossa.

δ

C\J

§ 30 Värisektorien valovoimat eivät alene lähestyttäessä sektorirajoja ennen g kuin ollaan epävarmuusalueella. Kerroskohtaisten valoaukkojen määrä x tai leveys ei vaikuta sektoriloiston energiankulutukseen.

a:

CL

o Keksinnön esittämässä ratkaisussa voidaan vaihtoehtoisesti esim.

o ^ 35 valkoinen sektori myös valmistaa yhdistelemällä punainen sekä vihreä S valo samaan sektoriin jolloin oikein valituilla värikoordinaateilla kahden värin yhdistelmä on valkoinen.

10

Keksinnön eräässä suoritusmuodossa valonlähdeyksikössä, esim. sen yläpinnassa voi olla välineet, jotka helpottavat valonlähdeyksikön nostamista pimennysseinäyksikön sisältä. Väline nostamisen helpottamiseksi voi olla esimerkiksi kahva.

5

Kuviossa 4 on esitetty erästä keksinnön mukaisen sektoriloiston pimennysseinäyksikköä 110, jonka sisältä valonlähdeyksikkö on poistettu. Pimennysseinäyksikkö 110 käsittää valoaukkoja 112, 113, 114, josta valo näkyy haluttuihin sektoreihin. Valoaukkojen 112, 113, ίο 114 sijainti ja koko vaikuttavat sektorialueisiin. Pimennysseinäyksikön tukirakenneosat 117, 118 on myös esitetty kuviossa 4.

Pimennysseinäyksikkö 110 käsittää myös kiinnitys ja tukielimet valonlähdeyksikölle, jonka avulla valonlähdeyksikkö voidaan irrotettavasti kiinnittää pimennysseinäyksikköön 110.

is Pimennysseinäyksikön materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi haponkestävää terästä. Pimennysseinäyksikkö 110 ja/tai valonlähdeyksikkö voivat käsittää liittimet, joiden avulla valonlähdeyksikölle syötetään virtaa. Pimennysseinäyksikön 110 ja/tai pimennysseinäyksikön 110 ja paikalleen asennetun valonlähdeyksikön 20 muodostaman rakenteen yläosa on tiivis ja näin suojaa sektori loistoa vedeltä ja lumelta estäen niiden pääsyn sektoriloiston sisälle yläosasta.

Pimennysseinäyksikön 110 alaosa voi olla avoin, jotta mahdollisesti sisään pääsevä vesi tai lumi ei jää sektoriloiston sisään.

Pimennysseinäyksikön valoaukoissa tai pimennysseinäyksikön ympärillä 25 voi olla suojat, esim. lasi- tai muovipinnat mutta valoaukoissa ei välttämättä tarvita suojalevyjä etenkin jos halutaan maksimoida aukoista ulostulevan valon määrä. Jos pimennysseinäyksikön valoaukoissa tai pimennysseinäyksikön ympärillä käytetään oj suojarakennetta, voi myös pimennysseinäyksikön alaosa muodostaa § 30 siihen kiinnitetyn valonlähdeyksikön kanssa olennaisesti tiiviin oo rakenteen sektoriloiston alaosasta, o

X

CC

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovellutusmuodot o eivät myöskään rajoitu yksinomaan edellä esitettyihin esimerkkeihin, ja o 35 ne voivatkin siksi vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten o puitteissa. Selityksessä mahdollisesti yhdessä muiden tunnusmerkkien kanssa esitettyjä tunnusmerkkejä voidaan tarvittaessa käyttää myös toisistaan erillisinä.

Claims (11)

11

1. Sektoriloisto, joka käsittää: 5 valonlähdeyksikön (100), joka käsittää päällekkäisiä valonlähdeosia (301, 302, 303), jotka muodostavat päällekkäisiä kerroksia, vähintään yhden valonlähdeosan kullekin värille, missä valonlähdeosa käsittää valonlähteen (101, 102, 103) ja välineet valon taittamiseksi, joiden välineiden avulla valo taitetaan pääosin 10 vaakasuuntaan ympärisäteileväksi, läpinäkyvän suojan (320), ja pimennysseinäyksikön (110), joka käsittää valoa läpäisemättömän pimennysseinän (116), jossa on valoaukkoja (111, 112, 113, 114), joista valo näkyy valonlähdeyksikön kustakin 15 kerroksesta haluttuun suuntaan niin, että vaakasuuntaisesta valosta jää jäljelle kussakin valonlähdeyksikön kerroksessa haluttu sektori tai sektorit, missä pimennysseinäyksikkö (110) on kiinnitettävissä asennusalustaan (130), 20 tunnettu siitä, että läpinäkyvä suoja (320) on sovitettu valonlähdeyksikön (100) ympärille, valonlähdeyksikkö (100), jossa on ympärillä suoja (320), muodostaa yhtenäisen ja tiiviin rakenteen siten, että 25 valonlähdeyksikkö on kiinnityselimillä irrotettavasti kiinnitettävissä pimennysseinäyksikön (110) sisälle niin, että valonlähdeyksikön (100) kerrokset ja pimennysseinäyksikön vastaavat ^ valoaukot ovat kohdakkain, ja ™ valonlähdeyksikkö (100) on vaihdettavissa ja/tai poistettavissa 00 9 30 pimennysseinäyksikön (110) sisältä ilman, että pimennysseinäyksikköä 0 tarvitsee irrottaa asennusalustasta (130). CC CL _ 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sektoriloisto, missä o valonlähdeyksikkö (100) ja pimennysyksikkö (110) ovat olennaisesti ™ 35 erilliset osat. o C\1

3. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sektoriloisto, missä valonlähdeyksikkö (100) muodostaa olennaisesti tiiviin rakenteen. 12

4. Minkä tahansa aiemman patenttivaatimuksen mukainen sektoriloisto, missä valonlähdeyksikössä (100) on valoa läpäisemätön taso (107, 108, 109) eri kerrosten välissä.

5. Minkä tahansa aiemman patenttivaatimuksen mukainen sektoriloisto, missä valonlähdeosa (301, 302, 303) käsittää aluslevyn ja sille sovitetun valonlähteen.

6. Minkä tahansa aiemman patenttivaatimuksen mukainen 10 sektoriloisto, missä valonlähdeyksikön (100) valonlähteet (101, 102, 103. ovat suuritehoisia, vähintään 1 W tehoisia LED-valonlähteitä.

7. Minkä tahansa aiemman patenttivaatimuksen mukainen sektoriloisto, missä pimennysseinäyksikön sisään asennetun 15 valonlähdeyksikön (100) ja pimennysseinäyksikön (110) muodostaman rakenteen yläosa on olennaisesti tiivis.

8. Minkä tahansa aiemman patenttivaatimuksen mukainen sektoriloisto, missä pimennysseinäyksikön (110) alaosan päätyrakenne 20 on avoin.

9. Minkä tahansa aiemman patenttivaatimuksen mukainen sektoriloisto, missä pimennysseinäyksikkö (110) käsittää tukielimet valonlähdeyksikölle. 25

10. Minkä tahansa aiemman patenttivaatimuksen mukainen sektoriloisto, missä väline valonlähteen (101, 102, 103) valon ? taittamiseksi pääosin vaakasuuntaan ympärisäteileväksi on linssi (104, ^ 105, 106) tai peili. 00 9 30

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen sektoriloisto, missä valo £ näkyy linssin (104, 105, 106) läpi tai heijastuu peilin kautta Q_ ^ pystysuuntaisena ja kapeana, viivamaisena valona. o o CD ™ 35 o C\l 13