FI124386B - Puunkatkaisulaite ja -menetelmä - Google Patents

Description

PUUNKATKAISULAITE JA -MENETELMÄ Tämän keksinnön kohteena on puun katkaisemiseen tarkoitettu laite ja menetelmä, joka laite käsittää vähintään yhden teräparin jonka terien liikeradat ovat katkaisutapahtuman aikana vastakkaiset, kaarevat ja ainakin likipitäen toisiinsa yhtyvät katkaisutoimenpiteen lopussa.

Esillä olevan keksinnön käyttöala on puunkaato ja se soveltuu erityisesti energiapuun em. käsittelyyn. Energiapuulla tarkoitetaan mm. kokonsa puolesta energiantuotantoon soveltuvaa puuainesta, joka on käytännössä usein harvennushakkuun tuotetta. On tunnettua, että tällainen puuaines koostuu halkaisijaltaan n. 20 cm:n ja sitä pienemmistä rungoista ja näiden puiden oksista. Energiapuuta kerätään usein tiheästä puustosta, jolloin käytettävän puunkatkaisulaitteen koko on yksi hyvin merkittävä tekijä tätä puuainesta kerättäessä.

Keksinnönmukaista puunkatkaisulaitetta käytetään myös edellä mainittua suurempien puiden katkaisussa ja tyypillisesti ne toimivat metsäkoneiden, kaivinkoneiden ja maatalo-ustraktoreiden nostolaitteisiin asennettuina työkaluina. Niiden eräs käyttökohde on harvesteri. Nämä puunkatkaisulaitteet soveltuvat siis joko pelkkään puun katkaisuun tai katkaisuun ja keruuseen, jolloin niiden yhteydessä voidaan käyttää myös karsinta- syöttö ja mittalaitteita.

Em. puuaineksen keruussa nykyään käytettävien puunkatkaisulaitteiden korkeinta tekniikan tasoa voidaan katsoa edustavan ne laitteet, joissa kaksi terää painetaan hydrauliikan avulla puun rungon sisään sen vastakkaisilta puolilta, jolloin rungon puuaines murtuu terien edetessä kohti sen keskustaa. Joissakin tällaisissa laitteissa terät etenevät kohtisuoraan puun keskiosaa kohti ja joissakin tämä terien liike on kaareva siten, että rungon ulko-osissa terien leikkauskulma on rungon geometriseen keskiakseliin nähden pienempi kuin mitä se on terien lähestyessä rungon keskiosaa. Toisenlaista teknistä osaamista tämän päivän puunkatkaisussa edustavat sirkkeli- ja ketjuterillä varustetut puunkatkaisulaitteet. Nämä eivät kuitenkaan edusta esillä olevan keksinnön käyttöalan tekniikan tasoa, joten ei ole aiheellista paneutua tässä yhteydessä tämän tarkemmin näiden tekniikoiden yksityiskohtiin.

Tunnetun tekniikan suurimpina epäkohtina voidaan pitää käytettävien laitteiden suurta voimantarvetta ja niiden rakenteellisista ratkaisuista johtuvaa suurta kokoa. Suuri voiman tarve johtuu leikkaustekniikasta: puunrungon syykerrokset muserretaan poikki ja suuri koko ensinnäkin juuri tästä ominaisuudesta: suuret voimat vaativat suuret voimalaitteet, ja sen lisäksi näitä teriä siirtävien voimalaitteiden, kuten esim. hydraulisten sylintereiden asennoista: energiakouran runkoon nähden poikittainen tai voimakkaasti ulkoneva vino asento vaatii suhteellisen paljon tilaa sivusuunnassa ja kasvattaa täten näiden puunkat-kaisulaitteiden pohjan pinta-alaa entisestään. Tämä pohjan pinta-ala määrittää sen, että miten suuren tilan puunkatkaisulaite tarvitsee toimiakseen.

Em. haitat tarkoittavat käytännössä mm. sitä, että näillä suurikokoisilla laiteilla ei voida lähestyä tiheästi kasvavassa paikassa sijaitsevaa puuainesta ilman ongelmia. Eräs näistä on pystyyn jäävien puunrunkojen vaurioituminen. Suuri voimantarve nostaa puolestaan näiden tunnetun tekniikan mukaisten laitteiden valmistuskustannukset suhteellisen korkeiksi. Voimalaitteiden, terien, runkorakenteiden jne. pitää kestää suuria voimia ja puun-katkaisulaitetta siirtävien laitteiden mitoituksessa on niin ikään otettava huomioon puun-katkaisulaitteiden suhteellisen suuri massa.

Suuresta voimantarpeesta johtuen vaativat tunnetun tekniikan mukaiset puunkatkaisulait-teet nopeassa katkaisussa suuren tilavuusvirran tiettyä ajanjaksoa kohti. Voimayhtälöstä F=A*p (A= pinta-ala, p= paine) voidaan todeta, että paineen pysyessä ennallaan vaatii voiman lisäys pinta-alan kasvattamista ja sitä kautta suurempaa tilavuutta.

Tunnettua tekniikkaa esitellään mm. suomalaisessa patenttijulkaisussa nro:60806. Tämän julkaisun sisältämä keksintö perustuu kaadettavan puun kahdelta vastakkaiselta puolelta puuhun tunkeutuvan terän käyttöön. Terien liikerata on kaareva siten, että puun rungon ulko-osia katkaistaessa ne ovat pienemmässä kulmassa puun rungon geometriseen kes-kiakseliin nähden kuin rungon sisäosia katkaistaessa. Suurimmat voimat tarvitaan tätä tekniikkaa käytettäessä juuri puun keskiosaa katkaistaessa, koska leikattava pinta-ala on suurimmillaan ja terien leikkaussuunta on silloin liikeratansa epäedullisin, eli leikkaus-kulma on suurimmillaan puun rungon geometriseen keskiakseliin nähden. Katkaisemisessa on siis kyse puuaineksen murskaamisesta painamalla terät puuhun suuressa kulmassa puun syihin nähden. Lisäksi tässä ratkaisussa ovat teriä siirtävät hydrauliset sylinterit puunkatkaisulaitteen rungosta ulkonevat ja suuressa kulmassa tämän rungon pystylinjaan nähden, jolloin laitteen koko kasvaa ja sen saaminen tiheässä kasvustossa kaadettavan puun ympärille on monesti juuri tästä syystä mahdotonta.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen puunkatkaisulaite puun katkaisua varten, jolla voidaan poistaa tunnetussa tekniikassa esiintyviä haittoja. Keksinnönmu-kaiselle puunkatkaisulaitteelle tunnusomaiset piirteet on esitetty patenttivaatimuksien 1 ja 10 tunnusmerkkiosissa ja vastaavasti puunkatkaisumenetelmälle tunnusomaiset piirteet patenttivaatimuksien 11 ja 13 tunnusmerkkiosissa.

Keksinnön suurimpana etuna tunnettuun tekniikkaan nähden voidaan pitää sitä, että sen mukainen puunkatkaisulaite vaatii huomattavasti pienempiä leikkausvoimia ja on kooltaan merkittävästi pienempi kuin vastaavaan puunkatkaisuun tarkoitetut tunnetun tekniikan mukaiset laitteet.

Pienempi voimantarve johtuu siitä, että terien etenemiskulma on katkaisutapahtuman aikana siten muuttuva, että katkaistavan pinta-alan kasvaessa puun rungon sisäosaan päin mentäessä terien kulma puun rungon geometriseen keskiakseliin nähden pienenee ja katkaisu muuttuu tapahtuman edetessä enemmän ja enemmän veistämiseksi murskaavan katkaisemisen sijasta.

Keksinnönmukaisen puunkatkaisulaitteen pohjan pinta-ala on huomattavasti pienempi kuin vastaavien tunnettua tekniikkaa edustavien laitteiden vastaava pinta-ala, josta johtuen sitä voidaan käsitellä tiheämmässä kasvustossa kuin sen edeltäjiä. Niin ikään keksin-nönmukaisessa puunkatkaisulaitteessa saavutetaan nopeampi katkaisuliike aiempiin ratkaisuihin nähden ja aiempaa pienemmillä työstövoimilla. Nämä edut johtuvat terien asettelun lisäksi teriä siirtävien voimalaitteiden, kuten esim. hydraulisten sylinterien asennosta: ne ovat katkaisun lähtötilanteessa olennaisesti puunkatkaisulaitteen rungon suuntaisia ja kääntyvät katkaisutapahtuman aikana sisäänpäin, jolloin ne eivät lisää puunkatkaisulaitteen poikkileikkauspinta-alaa missään toimintansa vaiheessa.

Edelleen keksinnönmukaisella puunkatkaisulaitteella saavutetaan etua siinä, että katkaisusta jäävä kanto on muodoltaan aina tylppä, jolloin vesominen estyy tehokkaasti ja tämän lisäksi katkaisutapahtuman yhteydessä tapahtuva kannon osiin halkaiseminen nopeuttaa sen maatumista.

Keksintöä kuvataan tämän hakemuksen piirustuksissa seuraavasti: kuvio 1 esittää erästä keksinnönmukaista puunkatkaisulaitetta suoraan ylhäältä päin kuvattuna, kuvio 2 esittää em. puunkatkaisulaitetta kolmiulotteisesti yläviistosta kuvattuna, kuvio 3 esittää em. puunkatkaisulaitetta suoraan sivulta kuvattuna, kuvio 4 esittää em. puunkatkaisulaitteen pystysuoraa leikkausta kuvion 3 osoittamasta kohdasta A-A, kuvio 5 esittää em. kohdan mukaista leikkausta puunrungon katkaisutapahtuman lopussa, kuvio 6 esittää leikkausterää suoraan edestä, kuviossa 4 esitetystä kohdasta B-B katsottuna.

Seuraavassa esimerkissä selitetään keksinnönmukaisen puunkatkaisulaitteen käyttö edellä mainittuihin kuvioihin viittaamalla.

Kuviossa 1 on kuvattu eräs keksinnönmukainen puunkatkaisulaite 1 suoraan ylhäältä päin katkaistavan puunrungon 100 ympärille asetettuna. Kuviossa 2 on kuvattu tämä tilanne isometrisesti yläviistosta katsottuna. Tämä puunkatkaisulaite 1 käsittää rungon 2, joka ulottuu puunrungon 100 ympärille siten, että puunrungon kahdelle vastakkaiselle puolella on terät 3 ja niiden tukielimet 4, jotka ovat rungon osia. Nämä tukielimet 4 käsittävät terän 3 tukielimen 4.1 ja terään 3 kiinnitettyjen voimalaitteiden 5, kuten hydraulisten sylinterien tukielimet 4.2. Kuviossa 3 on kuvattuna em. keksinnönmukainen puunkatkaisulaite suoraan sivulta katsottuna ja kuviossa 4 on kuvion 3 esittämä leikkaus A-A. Kuviosta 4 voidaan nähdä terien 3 muoto ja niiden asento puunrungon 100 katkaisun alkuvaiheessa. Kuviossa 2 on nähtävissä voima-laitteen 5 asento kiinnityspisteidensä 5.1, 5.2 välissä ja nämä voimaelimien geometriset pituusakselit 5.3 on mallinnettu pistekatkoviivoilla kuvioihin 4 (5.3a) ja 5 (5.3b). Kuvion 4 mukaan ovat terien 3 leikkauspäät 3.1 lähes suorassa kulmassa a puunrungon geometriseen keskiakseliin 100.1 nähden ja terät noudattavat ympyrän kaaren muotoa. Näiden kaarien keskiössä on terien tuki- ja pyörähdysakselit 3.2. Kumpikin niistä sijaitsee katkaisutoimenpiteen alkuasennossa olevan oman teränsä leikkaus-pään 3.1 alapuolella, lähes samassa pystylinjassa sen kanssa. Terien 3 akselit 3.2 on tuettu terien tukielimiin 4.1 ja kummankin terän 3 yläosaan, niiden sivulevyihin on kiinnitetty kaksi voimalaitetta 5 kuten hydraulista sylinteriä niiden kiinnityspisteistä 5.1. Voimalaitteiden yläpäät on kiinnitetty niiden kiinnityspisteistä 5.2 tukielimiin 4.2. Voimalaitteet 5 ovat loivasti vinossa asennossa rungon 2 pystylinjaan nähden siten, että niiden alapäät ovat lähempänä kaadettavan puunrungon 100 keskilinjaa kuin yläpäät. Kussakin teräasetelmassa ohittaa janojen 5.3a kautta kulkeva suora akselin 3.2 puunrungon 100 puolelta, jolloin voimalaitteen 5 laajeneminen alaspäin saa terän 3 kääntymään akselinsa 3.2 ympäri puunrungon 100 suuntaan.

Kun puunrungon 100 katkaisu aloitetaan, niin voimalaitteiden alapäät työntyvät alaspäin, jolloin ne kääntyvät nivellettyjen kiinnityspisteidensä 5.1, 5.2 välissä siten, että niiden ja puunrungon geometrisen keskiakselin 100.1 välinen kulma suurenee, jolloin terien kääntyessä akseleidensa ympäri niiden päät painuvat puunrungon pintakerroksien sisään. Mitä syvemmälle ne painuvat sitä enemmän niiden leikkauskulma kääntyy puunrungon geometrisen keskiakselin 100.1 suuntaiseksi. Ulkokerroksia leikattaessa terien 3 leikkaussuunta on epäedullisimmillaan, eli kohtisuoraan tai lähes niin puun syitä vasten, mutta samalla leikattava pinta-ala on pienimmillään. Terien leik-kauspäiden 3.1 lähestyessä puunrungon keskiosia tilanne on muuttunut päinvastaiseksi: kuviosta 5 voidaan nähdä kuinka leikkaussuunta lähenee puunrungon geometrisen keskiakselin suuntaa, eli muistuttaa veistoa, jolloin suhteellinen voimantarve on pienimmillään ja toisaalta leikattava pinta-ala taas suurimmillaan. Kuviossa 5 on esitetty terän 3 leikkaussuunnan ja puunrungon 100 geometrisen keskiakselin 100.1 välinen kulma katkaisutapahtuman lopussa, eli kulma b. Tällä terien asemoinnilla voidaan tarvittava maksimivoima pitää huomattavasti pienempänä, kuin mitä se olisi suorassa tai puunrungon keskiosaa jyrkentyvässä kulmassa lähestyvässä teränliik-keessä.

Kun katsotaan voimalaitteiden 5 geometristen pituusakselien 5.3a, 5.3b suuntia ja ulottuvuuksia katkaisutapahtuman alussa ja lopussa (kuviot 4 ja 5), niin voidaan todeta, että voimalaitteet pysyvät puunkatkaisulaitteen 1 lepoasennossa ollessa ja koko katkaisutapahtuman ajan rungon 2 sisällä, eli ne eivät kasvata puunkatkaisulaitteen pohjan pinta-alaa. Voimalaitteiden tukipisteiden sijainnilla on tässä erittäin ratkaiseva merkitys.

Kuvioista 4 ja 5 voidaan havaita, että terien 3 keskiosissa on toiset terät 3.3. Kun puunkatkaisulaite 1 asetetaan puunrungon 100 ympärille, lähelle sen tyveä ja tartun-taelimellä 6 (kuviot 1-3) painetaan se puunrungon viereen siten, että puunrunko 100 jää terien 3 väliin, niin toiset terät 3.3 asettuvat olennaisesti puunrungon niiden kanssa samansuuntaisen keskitason kohdalle. Syöttölaitteilla 7, kuten tässä esimerkissä rullilla säädetään puunkatkaisulaite 1 oikealle katkaisukohdalle ja katkaiseminen aloitetaan. Samalla kun terät 3 painuvat kahdelta vastakkaiselta puolelta puunrungon sisään, niin niissä kiinni olevat toiset terät 3.3 halkaisevat syntyvän kannon 100.2 keskeltä kahtia. Näin syntynyt kanto 100.2 on tylppä, toiseen suuntaan sisäänpäin urautuva ja tähän nähden kohtisuoraan suuntaan keskeltä halki.

Edellä kuvatussa katkaisutilanteessa pääsevät kannon 100.2 puoleiset terien 3 alleja toisten terien 3.3 kahteen osaan jakamat puuainesulokkeet taipumaan sivuille, jolloin terien 3 ja puuaineksen väliset kitkavoimat pysyvät erittäin pieninä. Myös tällä seikalla on suuri merkitys maksimivoiman tarpeen suhteen.

Keksinnönmukaiseen puunkatkaisulaitteeseen 1 voi sisältyä yksi tai useampia teräpa-reja. Esimerkkinä mainittakoon useampi jonoon asetettu terä, jotka muodostavat yhdessä yhdeltä puolelta puuhun tunkeutuvan teräkokonaisuuden. Tällä seikalla halutaan tuoda esille se, että kaikki erilaiset teräasetelmat jotka toimivat keksinnönmu-kaisella idealla ovat keksinnön sovellusvaihtoehtoja.

Tässä selityksessä ja patenttivaatimuksissa käsitetään termillä ”terä” sekä yhdeltä suunnalta puuhun tunkeutuvaksi tarkoitettua yksittäistä terää että samalla tavalla toimivaa useamman toistensa jatkeeksi asetetun terän kokonaisuutta.

Edellä esitetyssä esimerkissä on voimalaitteita 5 kaksi kappaletta yhtä terää 3 kohti. Ne sijaitsevat terien 3 ja kaadettavan puunrungon 100 sivuilla. Keksinnönmukaisessa puunkatkaisulaitteessa voi voimalaitteita 5 olla myös joku muu määrä kuin tässä esitetty. Keksinnön sovellus voidaan toteuttaa millä tahansa tilanteeseen soveltuvalla voimalaitemäärällä.

Voimalaite voi olla joissakin keksinnön sovelluksissa myös joku muu kuin hydraulinen voimalaite. Tämän tunnetusti käyttökelpoisimman sovelluksen lisäksi voi jossakin tapauksessa tulla kyseeseen esim. pneumaattinen tai mekaaninen voimalaite. Eräänä esimerkkinä mekaanisesta voimalaitteesta voidaan pitää karamoottoria. Toisena esimerkkinä voidaan pitää vääntävää voimalaitetta, kuten vääntösylinteriä. Tällöin voimalaitteen 5 toimintatapa on lineaarisesta voimantuottamisesta poikkeava. Näillä huomioilla halutaan tuoda esille se, että esillä olevan puunkatkaisulaitteen keksinnöllisyys ei rajoitu jonkun tietyn tyyppisen voimalaitteen käyttöön.

Eräs keksinnön sovellus voidaan toteuttaa siten, että joko koko puun katkaisuun tarvittava voima tai osa siitä saadaan käyttämällä syöttölaitteita 7 jaJ tai puunkat-kaisulaitteen nostolaitetta siten, että runkoa 2 siirretään ylöspäin niiden avulla silloin, kun terät 3 ovat kiinni puunrungossa 100. Tällöin terien tuki- ja pyörähdysakselit 3.2 pyrkivät nousemaan ylöspäin ja puunrunkoon pureutuneet terien leikkauspäät 3.1 kääntyvät syntyneen momentin seurauksena puunrungon sisään ja katkaisevat sen.

Keksintöä voidaan soveltaa joissakin tapauksissa myös siten, että puunkatkaisulaite 1 käsittää vain yhden terän 3. Tämä terä sijaitsee silloin katkaistavan puun vieressä siten, että leikkauspään 3.1 pyörähtäessä se lävistää koko puunrungon 100. Tämä sovellus voi tulla kyseeseen esim. silloin, kun katkaistaan ohutta puunrunkoa. Silloin ei ole kovin suurta merkitystä sillä, että leikkauskulma on pienimmillään puunrungon geometriseen keskiakseliin nähden vasta kun se on läpäissyt koko puunrungon. Tämäkin ratkaisu käsittää kuitenkin esillä olevan keksinnön tunnusmerkit, koska leikkauskulma em. keskiakseliin nähden pienenee koko leikkaustapahtuman ajan.

Em. sovellus voidaan toteuttaa myös siten, että kaksi terää 3 käsittävää puunkat-kaisulaitetta käytetään siten, että vain toinen teristä 3 osallistuu katkaisuun. Tällöin puunrunko tuetaan katkaisun ajaksi siten, että se on kokonaisuudessaan yhden terän vaikutusalueella.

On huomattava, että vaikka tässä selityksessä on pitäydytty yhdentyyppisessä keksinnölle edullisessa toteuttamisesimerkissä, niin tällä ei kuitenkaan haluta mitenkään rajoittaa keksinnön käyttöä vain tämän tyyppistä esimerkkiä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia patenttivaatimuksien määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (11)

1. Puun katkaisemiseen tarkoitettu puunkatkaisulaite (1), j oka käsittää a) rungon (2), b) runkoon kiinnitetyn teräparin jonka terät (3) ovat vähintään olennaisesti niillä katkaistavan puunrungon (100) läpimitan levyisiä ja joiden terien (3) liikeradat ovat katkaisutapahtuman aikana toisiinsa nähden vastakkaiset, kaarevat ja olennaisesti toisiinsa yhtyvät katkaisutoimenpiteen lopussa, c) vähintään yhden voimalaitteen (5) joka on asetettu työntämään tai vääntämään terää/ teriä katkaisuliikkeeseen ja paluuliikkeeseen tai ainakin kiinni katkaistavaan puunrunkoon (100) katkaisun alussa ja paluuliikkeeseen sen loputtua, ja jossa terien (3) leikkauskulma on asetettu kaadettavan puun geometriseen pituusakseliin (100.1) nähden suurimmilleen (a) katkaisutoimenpiteen alkaessa ja pienimmilleen sen loppuessa (b), tunnettu siitä, että terän (3) leikkauskulma on puunrungon (100) geometriseen keskiakseliin (100.1) nähden pienimmillään (b) alle 10°, jolloin leikkauksen veistonomaisuus lisääntyy leikattavan pinta-alan kasvaessa katkaisun edetessä katkaistavan puunrungon (100) keskiosaa kohti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puunkatkaisulaite tunnettu siitä, että terän (3) liikerata on ympyrän kaaren osan muotoinen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen puunkatkaisulaite tunnettu siitä, että voimalaite (5) on hydraulinen sylinteri ja sen kiinnityspisteiden (5.1, 5.2) sijainti on määritelty siten, että voimalaite (5) pysyy kaikissa puunkatkaisulaitteen (1) toimi-vaiheissa rungon (2) ulkomittojen sisällä sen leveyssuunnassa (L).

4. Jonkun patenttivaatimuksista 1- 3 mukainen puunkatkaisulaite tunnettu siitä, että voimalaite (5) on vääntösylinteri tai vastaava laite.

5. Jonkun patenttivaatimuksista 1- 4 mukainen puunkatkaisulaite tunnettu siitä, että ainakin yhden terän (3) keskialueelle on liitetty kiinteästi veitsimäinen toinen terä (3.3) siten, että sen leikkaussuunta on akselin (3.2) keskiviivaan nähden olennai- sesti kohtisuora ja että se sijaitsee terän (3) sillä puolella jolle kanto (100.2) muodostuu, jolloin se halkaisee kantoa (100.2).

6. Jonkun patenttivaatimuksista 1- 5 mukainen puunkatkaisulaite (1) tunnettu siitä, että se käsittää tartuntaelimen (6) puunkatkaisulaitteen (1) tukemiseksi katkaistavaa puunrunkoa (100) vasten.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen puunkatkaisulaite (1) tunnettu siitä, että se käsittää syöttölaitteen/ -laitteet (7) puunkatkaisulaitteen (1) asettamiseksi halutulle katkaisukohdalle.

8. Jonkun patenttivaatimuksista 1- 7 mukainen puunkatkaisulaite tunnettu siitä, että leikkausvoima saadaan aikaan joko osittain tai kokonaan syöttölaitteen/ -laitteiden (7) ja/ tai puunkatkaisulaitteen (1) nostossa käytettävän nostolaitteen avulla siten, että nostamalla runkoa (2) saadaan aikaan leikkauspäitä (3.1) puunrungon (100) sisään vääntävä momentti.

9. Puun katkaisemiseen tarkoitettu puunkatkaisulaite (1), joka käsittää a) rungon (2), b) runkoon kiinnitetyn terän (3) joka on vähintään olennaisesti sillä katkaistavan puunrungon (100) läpimitan levyinen ja jonka terän (3) liikerata ovat katkai-sutapahtuman aikana kaareva, ja jossa terän (3) leikkauskulma on asetettu kaadettavan puun geometriseen pituusakseliin (100.1) nähden suurimmilleen (a) katkaisutoimenpiteen alkaessa ja pienimmilleen sen loppuessa kaadettavan puun vastakkaisella puolella katkaisun aloitukseen nähden, tunnettu siitä, että terän (3) leikkausvoima saadaan ainakin osittain aikaan syöttölaitteen (7) ja/ tai pininkatka.isiilait.teen (1) nostossa käytettävän nostolaitteen avulla.

10. Menetelmä puun katkaisemiseksi, jonka menetelmän mukaan: a. katkaisu tapahtuu teräparin terien (3) avulla, b. terät (3) asetetaan katkaisua varten puunrungon (100) olennaisesti vastakkaisille puolille, c. terät (3) lähestyvät katkaisutapahtuman aikana toisiaan kaarevaa rataa edeten voimalaitteen/ -laitteiden (5) vaikutuksesta, d. terien (3) leikkauskulma on kaadettavan puun geometriseen pituusakseliin (100.1) nähden suurimmillaan (a) katkaisutoimenpiteen alkaessa ja pienenee leikkauksen edetessä siten, että se on pienimmillään (b) katkaisutoimenpiteen loppuessa, tunnettu siitä, että terän (3) leikkauskulma on puunrungon (100) geometriseen keskiakseliin (100.1) nähden pienimmillään (b) alle 10°.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että ainakin yhteen terään (3) kiinnitetty toinen terä (3.3) halkaisee kantoa (100.2) katkaisutoimenpiteen aikana.