FI124327B

FI124327B - Muovikotelo sekä muovikotelon liitos

Info

Publication number: FI124327B
Application number: FI20105513A
Authority: FI
Inventors: Reijo Mattila; Timo Tuomisto; Kimmo Meriluoto
Original assignee: Ensto Finland Oy
Priority date: 2010-05-11
Filing date: 2010-05-11
Publication date: 2014-06-30
Also published as: EP2387297A2; FI20105513A; FI20105513A0; EP2387297A3

Description

Muovikotelo sekä muovikotelon liitos

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista muovikoteloa.

Keksintö koskee myös patenttivaatimuksien 13 ja 14 johdanto-osien mukaista liitosta.

5 Muovisia koje- ja tarvikekoteloita käytetään yleisesti erilaisissa sähkö-, valaisu- ja tietoverkostoissa sekä energia- ja paineilmajohdotuksissa suojaamaan koteloiden sisään asetettuja lisävarusteita sekä tarvikkeita. Nämä kotelot voidaan kiinnittää erilaisiin lisävarusteisiin, kuten asennuskiskoihin. Näissä koteloissa on kansiosa ja pohjaosa, jotka ovat joko liitettävissä toisiinsa kiinnityselimiilä tai vaihtoehtoisesti 10 kansiosa ja pohjaosa on kytketty keskenään avattavasti sarana- ja salpamekanis-min avulla.

Erilaisten lisävarusteiden ja tarvikkeiden ja koje- ja tarvikekoteloiden keskinäiseen kiinnitykseen sekä sarana- ja salpamekanismien kiinnittämiseen muovikotelon pohja- ja kansiosaan käytetään yleisesti ulkoisella kierteellä varustettuja ruuvieli-15 miä, joiden vastakappaleena käytetään nk. ruuvitorneja. Koska koje-ja tarvikeko-telot tehdään sarjatuotantona, valmistetaan ruuvitornit tavallisesti ruiskuvalamalla ja samasta muovimateriaalista kuin muukin kotelo. Ruuvielinten vastakappaleeksi tarkoitetut ruuvitornit ovat pitkänomaisia, poikkileikkausprofiililtaan renkaan muotoisia holkkimaisia muodostelmia ts. torneja, jotka tukeutuvat yhdestä päädystään 20 muovikotelon tai sen sarana- tai lukitusmekanismin tasopintaan.

Hakija on nyt havainnut, että ruiskuvalettujen, kovasta polykarbonaattimuovista valmistettujen ruuvitornien kestävyydessä saattaa olla ajoittain ongelmia. Kun muovikotelot kootaan sarjatuotantona, ruuvataan ruuvielimet koneellisesti ruuvi-£ torneihin tietyllä standardivääntömomentilla. Tästä saattaa seurata ruuvitornien ™ 25 halkeamisia joko heti tai myöhemmin käytön aikana. Edellä oleva ongelma lähtö-

CO

9 kohtana keksinnön tavoitteena oli saada aikaan polykarbonaattimuovia oleva a ίο kaisempaa kestävämpi ruuvitorni.

CC

Esillä olevassa keksinnössä edellä olevan ongelman ratkaisu perustuu siihen, että ^ polykarbonaattimuovista valmistetut ruuvitornit on varustettu ruuvitornien sisällä o 30 kulkevilla pitkänomaisilla rihloilla, δ

C\J

Tarkemmin sanottuna keksinnölle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, patenttivaatimuksen 13 tunnusmerkkiosassa sekä patenttivaatimuksen 14 tunnusmerkkiosassa.

2

Keksinnön mukainen muovikotelo käsittää pohjaosan ja kansiosan, jotka muodostavat kotelon ollessa suljettu kotelon pohjan ja kannen, sekä mainitun kannen ja pohjan väliin jäävät seinämät, jolloin kotelon pohjan tai kannen sisäpintaan tai kotelon pohjaosan ja kansiosan keskinäiseen kytkentään käytetyn kytkentäosan 5 sisäpintaan rajoittuu vähintään yksi kyseisen/kyseisten sisäpinnan/sisäpintojen tasosta noin 90 asteen kulmassa ulkoneva holkkimainen muodostelma, joka on sovitettu vastaanottamaan ulkokierteellinen kiinnityselin. Holkkimaisen muodostelman sisäpinnalta ulkonee holkkimaisen muodostelman säteen suunnassa joukko holkkimaisen osan pituussuuntaisia, pitkänomaisia rihloja.

10 Eräässä keksinnön edullisessa toteutusmuodossa holkkimainen osa on valmistettu ruiskupuristettavissa olevasta, kovasta muovista.

Edullisesti muovi on polykarbonaattipohjaista muovia, jonka taivutuslujuus on noin 8000 - 9500 psi ja Rockwellin lujuus yli noin M70. Polykarbonaattimuovilla on alhainen lovilujuus, jolloin se saattaa haljeta, vaikka ruuvin vääntömomentti pidettäi-15 siin muutoin sallituissa rajoissa. Vaikka keksintö perustuukin polykarbo-naattipohjaisissa muovitorneissa havaittuihin ongelmiin ja niiden edellä esitettyyn ratkaisuun, hakija on havainnut, että myös muissa kuin polykarbonaattiopohjaisista muoveista valmistetuissa ruuvitorneissa saattaa esiintyä edellä mainittuja ongelmia, jolloin ruuvitorni halkeaa heti tai vasta jonkin ajan kuluttua, kun niiden sisään 20 kierretään ulkokierteellä varustettu kiinnityselin. Kovilla muoveilla tarkoitetaan tässä termoplastisia, ruiskuvalettavissa olevia muoveja, joiden Rockwellin kovuus on yli M60, edullisesti yli M70, ja taivutuslujuus yli noin 7000. Tällaisia muoveja ovat muun muassa polyeetteriketonit, joiden taivutuslujuus on tyypillisesti yli 14000 psi ja Rockwellin lujuus R126-M99, ja jotkin ABS (akrylonitriili-butadieeni-styreeni) -25 laadut, joiden taivutuslujuus on tyypillisesti 7000 - 8000 psi ja Rockwellin kovuus 5 R110 -115.

c\j o Muovikotelolla tarkoitetaan tässä kovasta muovilaadusta valmistettua, pohjaosasta i g ja kansiosasta muodostettua, suljettavissa olevaa koteloa, jonka sisätila voidaan x varustaa erilaisilla lisävarusteilla, tarvikkeilla ja johdotuksilla.

CL

£2 30 Muovikotelon pohjaosalla tarkoitetaan tässä tasomaisesta pohjasta ja pohjaan liitto tyvistä, oleellisesti suorassa kulmassa pohjasta erkanevista samankorkuisista, o edullisesti tasomaisista, pohjaseinämistä muodostuvaa kotelon osaa. Pohjaosan C\l korkeuden määrittelee pohjan sisäpinnan etäisyys sen pohjaseinämien yläreunasta.

3

Muovikotelon kansiosalla tarkoitetaan tässä tasomaisesta kannesta ja kanteen mahdollisesta liittyvistä, oleellisesti suorassa kulmassa kannesta erkanevista sa-mankorkuisista, edullisesti tasomaisista kansiseinämistä muodostuvaa kotelon osaa.

5 Muovikotelon sisätilalla tarkoitetaan tässä toisiinsa kytketyn pohjaosan ja kan-siosan väliin jäävää tilaa. Sisätilan syvyyden määrittelee pohjaosan pohjaseinä-mien ja mahdollisten kansiosan kansiseinämien yhteenlaskettu korkeus.

Edullisesti holkkimainen muodostelma on ruuvitorni, joka on poikkileikkausprofiilil-taan renkaan muotoinen, sisältä ontto, tornimainen, sauvamainen tai putkimainen 10 rakennelma, jonka ensimmäinen, alapää (usein suljettu pää), rajoittuu tasopintaan ja toinen, vapaa pää, suuntautuu 90 asteen kulmassa poispäin mainitulta tasopin-nalta. Ruuvitorni on sovitettu ulkokierteellä varustetun kiinnityselimen ruuvin vastaanottamiseen ja ohjaamiseen.

Holkkimaisen muodostelman sisäpinnalta ulkonevat rihlat kuuluvat holkkimaisen 15 muodostelman sisäseinämillä olevaan rihlaukseen. Rihlaukseen kuuluu mainittu joukko holkkimaisen muodostelman sisäpinnalla kulkevia, suoria, ruuvitornin pituussuuntaisia rihloja, jotka ulkonevat holkkimaisen muodostelman säteen suunnassa siten, että vierekkäiset rihlat ovat aina samalla kehäsuuntaisella etäisyydellä toisistaan ja lisäksi rihlaukseen kuuluu joukko mainittujen rihlojen välissä kulkevia, 20 holkkimaisen muodostelman sisäpinnan sisältäviä uria.

Rihlaukseila tarkoitetaan tässä holkkimaisen muodostelman sisäpinnalla eli holkkimaisen muodostelman läpi kulkevan aukon sisäpinnalla olevaa rakennetta, joka muodostuu joukosta holkkimaisen muodostelman pituussuuntaisia, oleellisen suo-^ ria rihloja, jotka ovat samalla holkkimaisen muodostelman sisäpinnan kehäsuun- o 25 täisellä etäisyydellä toisistaan, sekä myös rihlojen väliin jäävistä urista.

CD

9 Kukin rihla puolestaan muodostuu holkkimaisen muodostelman keskellä kulkevan C\l o reiän sisäpinnasta tietylle etäisyydelle reiän säteen suunnassa ulkonevasta suo- | rasta, pitkänomaisesta ulokkeesta. Rihlan syvyys on tällöin sen dimensio holkki- m maisen muodostelman pituussuunnassa ja rihlan korkeus on rihlan ulottuvuus ruu- lÖ 30 vitomin sisäpinnasta reiän säteen suunnassa. Kullakin rihlalla on tällöin kaksi sei- ° nämää, jotka kiinnittyvät yhtäältä holkkimaisen muodostelman sisäpintaan ja to ί ο ™ saalia rihlan etureunaan.

4

Kunkin rihlaukseen kuuluvan uran seinämät muodostuvat puolestaan aina kahden vierekkäisen rihlan seinämistä ja uran pohja muodostuu mainittujen rihlojen väliin jäävästä holkkimaisen muodostelman sisäpinnasta.

Tasopinnalla tarkoitetaan pohjaosan, kansiosan tai kytkentäosan sisäpintaa, jolloin 5 kytkentäosa on salpaosa tai saranaosa.

Eräässä toisessa edullisessa toteutusmuodossa holkkimainen muodostelma tukeutuu kotelon pohjaosan pohjapinnalle tai kotelon kansiosan kannen sisäpinnalle ja ulkonee mainitulta pohjapinnalta tai kansiosan kannen sisäpinnalta 90 asteen kulmassa sisätilan suuntaan.

10 Vielä eräässä keksinnön edullisessa toteutusmuodossa kotelon kytkentäosa on pohjaosan ja kansiosan keskinäiseen saranointiin käytetty saranaosa, jonka sisäpinnalta ulkonee 90 asteen kulmassa kotelon suuntaan holkkimainen muodostelma, kun saranaosa on asennettu koteloon.

Vielä eräässä keksinnön edullisessa toteutusmuodossa kotelon kytkentäosa on 15 kotelon pohjaosan ja kansiosan keskinäiseen lukitsemiseen käytetty salpaosa, jonka sisäpinnalta ulkonee 90 asteen kulmassa kotelon suuntaan holkkimainen muodostelma, kun salpaosa on asennettu koteloon.

Edullisesti holkkimaisen muodostelman alapää tukeutuu tasopintaan ja on varustettu juurella. Juurella tarkoitetaan tässä holkkimaisen osan suljetun päädyn vahvi-20 kettä holkkimaisen muodostelman ja sen tasopinnan välillä, johon mainittu holkkimainen osan tukeutuu. Vahvistetun juuren ansiosta holkkimainen osa voidaan sijoittaa ilman lisätukea kotelon tai sen kytkentäosan sisäpinnasta ulkonevaksi. Holkkimaisen muodostelman ulkopinnalla voi olla myös muita muotoja, kuten esi- *3- £ merkiksi ura O-rengas- tai vastaavaa tiivistettä varten.

C\J

i § 25 Rihlauksen tarkoituksena on ensinnäkin ohjata ulkokierteellä varustettu kiinni- i g tyselin kulkemaan kontrolloidusti holkkimaisen muodostelman (esim. ruuvitornin) x sisään siten, että mainitun kiinnityselimen pituussuuntainen keskilinja kulkee mah- dollisimman lähellä holkkimaisen muodostelman pituussuuntaista keskilinjaa (ts.

” kiinnityselin on keskitetty holkkimaisen muodostelman keskilinjalle).

m o 5 30 Rihlauksen rihlojen tarkoituksena on myös alentaa vääntömomenttia, jolla ulko-

CVJ

kierteellä varustettu kiinnityselin, kuten ruuvi, voidaan kiertää holkkimaisen muodostelman, kuten ruuvitornin sisään. Holkkimaisen osan sisäpinnalla kulkevat pitkänomaiset rihlat vähentävät tehokkaasti kiinnityselimen kiertämiseen vaadittavaa 5 vääntömomenttia ja siten ruuvitornin sisään kierrettävän ruuvin ruuvitornin vaippaan kohdistamaa taivutus- ja vääntörasitusta, koska rihlaus ottaa vastaan pääosan kiinnityselimen aiheuttamasta muodonmuutoksesta. Vääntömomentti pienenee myös sen vuoksi, että kiinnityselimen ja rihlauksen välinen kitka on pienempi 5 kuin perinteisessä ruuvitornissa kiinnityselimen ja ruuvitornin sisäpinnan välinen kitka.

Kun kiinnityselimen kiertämiseen vaadittava vääntömomentti alenee tietylle, etukäteen ennustettavalle tasolle, saadaan aikaan se tärkeä etu, että pystytään paremmin kontrolloimaan ruuvitorniin kierrettävällä kiinnityselimellä muodostettavaa, 10 kahden kappaleen välisen kiinnityksen muodostamiseen vaadittavaa kiristysvoi-maa.

Kun kiinnityselimen kiertämiseksi tarvittava vääntömomentti alentuu, saadaan aikaan myös kiinnityselimen, kuten ruuvin, kannan parempi kestävyys.

Tarkemmin sanottuna rihlojen lukumäärä, niiden poikkileikkausprofiilin muoto sekä 15 rihlojen korkeus holkkimaisen muodostelman läpi kulkevan reiän säteen suunnassa valitaan edullisesti sellaisiksi, että kiinnityselimen ulkokierteen syrjäyttämä materiaali rihlauksen rihloista pääsee siirtymään rihlojen välisiin uriin, kiinnityselimen muodostaessa kuitenkin pysyvän kitkaliitoksen rihlauksen rihlojen kanssa.

Kiinnityselimen keskittämiseksi holkkimaisen muodostelman keskilinjalle on kiinni-20 tyselimen ulkohalkaisija valitaan edullisesti pienemmäksi kuin holkkimaisen muodostelman sisähalkaisija. Tällöin kiinnityselin ei ole oleellisesti kontaktissa holkkimaisen muodostelman sisäpintaan, kun kiinnityselin on keskitettynä holkkimaisen halkaisijan pituussuuntaiselle keskilinjalle rihlausten avulla. Toisaalta kiinnityseli-^ men ulkohalkaisijan olisi oltava niin suuri, että ruuvitornin reiän keskilinjalle pituus- o 25 suunnassa asetetun kiinnityselimen ulkokierre ulottuu rihlauksen sisäpuolelle, kun ci rihlausta katsotaan mainitulta keskilinjalta, o i o Vastaavasti holkkimaisen muodostelman läpi kulkevan reiän sisäpinnalla olevien | rihlojen korkeus suhteessa kiinnityselimen sisä- ja ulkohalkaisijaan sovitetaan edullisesti sellaiseksi, että ruuvitornin pituussuuntaisella keskilinjalla oleva kiinni- lÖ 30 tyselin pureutuu yhtä syvälle kuhunkin rihlaan. Kunkin rihlan korkeus holkkimaisen ? muodostelman sisäpinnasta tulee tällöin valita siten, että holkkimaisen muodos- o ™ telman läpi kulkevaan reikään sovitettavan, ulkokierteellä varustetun kiinmtyseli- men sisähalkaisija on enintään sama kuin 2 x rihlan korkeus mainitussa reiässä.

6

Toisaalta rihlan korkeus olisi valittava niin suureksi, että kiinnityselimen ulkokierre ulottuu rihlauksen sisäpuolelle, kun rihlausta katsotaan mainitulta keskilinjalta.

Kiinnityselimen kierteetön osa tuodaan täten kontaktiin tai lähelle rihlan etureunaa ja kiinnityselimen ulkokierre on järjestetty rihlan korkeutta lähemmäksi holkkimai-5 sen muodostelman sisäpintaa (=reiän sisäpintaa). Kun rihlauksen korkeus ja holk-kimaisen muodostelman sisään kierrettävä kiinnityselin on valittu edellä olevalla tavalla, saavutetaan se etu, että ulkokierteellä varustettu kiinnityselin pureutuu yhtä syvälle kuhunkin rihlauksen rihlaan.

Rihlauksen rihlojen poikkileikkausprofiilin muoto valitaan edullisesti sellaiseksi, että 10 kiinnityselimen ulkokierteiden syrjäyttämä materiaali kulkeutuu rihloista vaivattomasti rihlauksen uriin. Keksinnön edullisessa toteutusmuodossa rihlojen poikki-leikkausprofiili on katkaistun kartion muotoinen.

Edelleen kiinnityselimen ruuvaamiseen tarkoitetun vääntömomentin vähentämi-seksi ja kiinnityselimen saattamiseksi kulkemaan holkkimaisen muodostelman si-15 säpuolella siten, että ruuvielimen keskilinja kulkee noin holkkimaisen muodostelman keskilinjaa pitkin, on eräässä keksinnön edullisessa toteutusmuodossa rihla-usten lukumäärä holkkimaisen muodostelman sisäpinnalla saatettu riippumaan ruuvitornin sisähalkaisijasta. Mikäli ruuvitornin halkaisija on suurempi, voidaan rih-lausten määrää lisätä ja kun halkaisija on pienempi, täytyy rihlausten määrää vas-20 taavasti vähentää. Sopiva rihlausten määrä on yleensä 5-9, riippuen holkkimaisen muodostelman sisähalkaisijasta.

Varustamalla kovasta muovista, kuten polykarbonaatista, valmistettu holkkimai-nen muodostelma pituussuuntaisilla, muodostelman sisäpinnalta kohoavilla rihloil-^ la vähennetään oleellisesti muodostelman vaippaan, ts. sen pituussuuntaisiin sei- o 25 nämiin kohdistuvaa rasitusta, koska kierrettäessä ulkokierteellä varustettua kiinnite, tyselintä holkkimaisen muodostelman sisään, mainitun muodostelman sisäpinnoil- o ta syrjäytynyt materiaali pääsee kulkeutumaan rihlojen välisiin uriin eikä jää ulko-kierteen ja holkkimaisen muodostelman sisäpinnan väliin lisäämään holkkimaisen £ muodostelman vaippaan kohdistuvaa taivutusjännitystä.

CO

Jo 30 Keksinnöllä saavutetaan huomattavaa etua etenkin koteloiden sarjavalmistukses- ? sa. Kotelon kansiosa ja pohjaosa kytketään toisiinsa koneellisesti samoin kuin ko- o ^ telon kansiosan ja pohjaosan toisiinsa kytkevä kytkentäosakin. Koteloiden valmis tuksessa käytetään tiettyä vääntömomenttia ruuvielinten kiinnittämiseksi niiden vastakappaleisiin (holkkimainen muodostelma). Rihlaukset estävät holkkimaisen 7 muodostelman vaippaa halkeamasta kotelon valmistuksen aikana tai sen jälkeen, koska a) voidaan käyttää tavallista alhaisempaa vääntömomenttia ruuvielimen kiertämisessä verrattuna tilanteeseen, jossa käytettäisiin perinteisiä holkkimaisia muodostelmia ruuvielinten vastakappaleina, sekä b) ruuvielimen ja holkkimaisen 5 muodostelman vaipan väliin ei jää taivutusjännitystä lisäävää materiaalia. Lisäetuna alentuneesta vääntömomentista on alentunut energiankulutus ja nopeampi koteloiden valmistus.

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisiin kuvioihin.

10 Kuviossa 1A esitetään perspektiivikuviona muovikotelo, joka on varustettu salvalla ja saranaosalla.

Kuviossa 1B esitetään kuvion 1A suunnasta IB katsottuna kuvion 1A muovikotelo.

Kuviossa 1C esitetään päältäpäin katsottuna kuvion 1A yhtä ruuvitornia.

Kuviossa 2A esitetään perspektiivikuviona kuvion 1 muovikotelon saranaosa, jos-15 sa on neljä ruuvitornia.

Kuviossa 2B esitetään päältäpäin katsottuna kuvion 2A saranaosa, kun saranaosa on käännetty täysin auki.

Kuviossa 3A esitetään osittain aukileikattuna saranaosa.

Kuviossa 3B esitetään osittain aukileikattuna saranaosa, johon on kiinnitetty kiinni-20 tysruuvit.

^ Kuviossa 4 näkyy perspektiivikuviona kuvion 1 salpaosa, jossa on kolme ruuvi- c\i tornia.

CD

o

Seuraavassa selostetaan ensin lyhyesti kuvioissa 1 - 4 näkyvien rakenteiden ° pääosat ja se, mitä kullakin kuviolla on tarkoitus havainnollistaa.

CC

CL

„ 25 Kuvioissa 1A ja 1B näkyy yleiskuva muovikotelosta 1, joka muodostuu toisiinsa lö kytkettävissä olevasta kansiosasta 4 ja pohjaosasta 3, jotka on kytketty toisiinsa 2 avattavasti kahden saranaosan 5 ja lukittavasti kahden salpaosan 8 avulla. Kyt- o ^ kentäosan 7 sarana- ja salpaosat 5, 8 sijaitsevat kotelon 1 vastakkaisilla pituus suuntaisilla sivuilla. Kansiosassa 4, pohjaosassa 3, saranaosassa 5 ja salpa-30 osassa 8 on käytetty ulkokierteellä varustettujen kiinnityselimien vastakappaleina 8 ruuvitorneja 2, jotka näkyvät paremmin kuviossa 2A - 2B, 3A - 3B ja 1C. Sekä sa-ranaosa 5 että salpaosa 8 on kiinnitetty sekä kansiosaan 4 että pohjaosaan 3 har-vakierteisillä ruuveilla, joiden vastakappale on vastaavasti saranaosan 5 ja salpa-osan 8 sisäpintaan tukeutuva ruuvitorni 2. Kuviossa 1A näkyy pohjaosan 3 suora-5 kulmainen, tasomainen pohja 33 ja neljä siihen 90 asteen kulmassa liittyvää samanlaista, suorakulmaista pohjaseinämää 35. Pohjaosan 3 ja kansiosan 4 väliin jää tila T kun kansi suljetaan. Pohjan 33 sisäpintaan 33a on sijoitettu joukko ruuvi-torneja 2, joihin voidaan kiinnittää erilaisia tarvikkeita ja lisävarusteita. Kuviossa 1A näkyy myös kansiosan 4 suorakulmainen, tasomainen kansi 43, joka on samalla 10 kotelon 1 kansi 43 sekä neljä kanteen 43 liittyvää suorakulmaista, samankorkuista kansiseinämää 45. Kannen 43 sisäpinnan 43a reunoja kiertää joukko tasaisen välimatkan päässä toisistaan olevia ruuvitorneja 2, joiden rakenne ja käyttö on samanlaista kuin pohjaosan 3 ruuvitornienkin. Kuviossa 1C näkyy päältäpäin yhden kuviossa 1A esitetyn ruuvitornin 2 ja ruuvitornia tukevan juuren 25 rakenne. Ruuvi-15 tornin 2 sisäpinnalla on rihlaus 20, joka muodostuu kuudesta poikkileikkausprofiilil-taan katkaistun kartion muotoisesta rihlasta ja näiden välisistä urista. Rihlauksen rakenne näkyy myös kuvioista 2A - 2B sekä 3A - 3B.

Kuviolla 2A ja 2B havainnollistetaan saranaosaa 5 ja siinä olevia ruuvitorneja 2. Saranaosa 5 muodostuu muovikotelon pohjaosaan 3 kiinnitettävästä saranaosan 20 alaosasta 5b ja muovikotelon kansiosaan 4 kiinnitettävästä saranaosan yläosasta 5a, joiden väliin jää saranan pituussuuntainen rako 57, jonka ympäri saranaosan alaosaa 5b ja yläosaa 5a voidaan kiertää toisiinsa nähden saranamekanismin 58 avulla. Saranaosa 5 yhdistää kuviossa 1A ja 1B näkyvää muovikotelon 1 pohjaosaa 3 ja kansiosaa 4. Saranaosan 5 muovikotelon 1 suuntaan kääntyneeseen 25 rungon sisäpintaan 51a on sijoitettu neljä samanlaista ruuvitornia 2.

*3- £ Kuvioissa 3A ja 3B näkyy puolestaan, kuinka harvakierteinen ruuvielin 6a työntyy ™ rihlaukseen 20, joka käsittää joukon ruuvitornin 2 sisäpinnalla olevia rihloja 200,

CO

9 kun saranaosaa 5 kiinnitetään pohja- tai kansiosaan, painamalla ruuvielin muovi-

CVJ

o kotelon 1 sisäpuolelta vastaavien pohja- ja kansiseinämien 35, 45 läpi ja edelleen

Er 30 saranaosan 5 rihloilla varustettuihin ruuvitorneihin 2. Saranaosa 5 kiinnitetään Q_ m muovikotelon 2 pohjaosaan 3 ja kansiosaan 4 harvakierteisillä ruuveilla 6a.

LO

o Kuviossa 4 näkyy toinen kuviossa 1A näkyvistä salpaosista 8 suurennettuna. Sal- ^ paosalla 8 voidaan kiinnittää kotelon kansiosa 4 ja pohjaosa 3 keskenään lukitta- vasti. Salpaosa 8 kiinnitetään tällöin kansiosan 4 jonkin kansiseinämän ulkopinnal-35 le ulkokierteellä varustetuilla ruuvielimillä samalla tavoin kuin saranaosa 5 työntä- 9 mällä ruuvielimet kotelon sisäpuolelta mainitun kansiseinämän läpi salpaosan 8 rihlauksella 20 varustettuihin ruuvitorneihin 2.

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin viittaamalla kuvioihin 1-4 sekä niiden edellä olevaan yleisluontoiseen selostukseen.

5 Kuviosta 1A ja 1B näkyy esimerkiksi seinään kiinnitettyihin asennusjohteisiin kytkettävissä oleva muovinen sähkötarvikekotelo 1. Muovikotelon 1 kansiosa 4 muodostuu suorakaiteen muotoisesta, tasomaisesta kannesta 43 ja kanteen suorassa kulmassa liittyvistä kansiseinämistä 45, jotka käsittävät neljä hieman profiloitua kansiseinämää. Pohjaosa 3 muodostuu tasomaisesta, suorakaiteen muotoisesta 10 pohjasta 33 sekä pohjaan 90 asteen kulmassa liittyvistä neljästä suorakaiteen muotoisesta pohjaseinämästä 35. Kansiosan 4 kansiseinämät 45 ovat sovitettavissa pohjaosan 3 pohjaseinämien 35 päälle siten, että kansiosan 4 ja pohjaosan 3 väliin jää tietty sisätila T, jonka korkeus on sama kuin kansiseinämien 45 ja pohjaseinämien 35 yhteenlaskettu korkeus. Näin suljettu muovikotelo 1 muodostuu 15 tällöin pohjasta 33 ja kannesta 43 sekä pohjan ja kannen välissä olevista pystysuuntaisista seinämistä 35,45, jotka seinämät muodostuvat puolestaan kansiseinämistä 45 ja pohjaseinämistä 35.

Muovikotelo 1 on materiaaliltaan kovaa polykarbonaattia tai lasikuitulujitteista po-lykarbonaattia, joka on termoplastinen hartsi, jonka sulamislämpötila ruiskuvalussa 20 on noin 260°C - 300°C, taivutusmoduuli noin 2400 - 3600 MPa (ISO 527) ja vetolujuus (ISO-527) 5 - 7 MPa Sopivia ovat mm. kauppanimellä Makrolon, Xantar ja Lexan myytävät, seostamattomat ja seostetut polykarbonaattihartsit, joista voidaan valmistaa ruiskupuristamalla vastaavia termoplastisia muoveja. Seostettujen poly-karbonaattimuovien lovilujuus on korkeampi kuin puhtailla polykarbonaattimuoveil-25 la, mutta niiden kovuus on puolestaan hieman puhtaita polykarbonaattipohjaisia ° muoveja alempi.

CO

o ^ Kuviossa 1A näkyy pohjaosa 3 ja kansiosa 4, joiden pohjalle on järjestetty joukko ° pohjaa kiertäviä ruuvitorneja 2, joiden rakenne on samanlainen kuin myöhemmin £ on kuvattu saranaosan 5 ruuvitorneille. Näihin pohja- ja kansiosan ruuvitorneihin 2 c2 30 voidaan liittää erilaisia lisävarusteita siten, että kiinnitysruuvi kierretään lisävaruste teen läpi ja edelleen ruuvitornin vapaan pään kautta ruuvitornin sisäpuolelle, kuten

O

5 on esitetty kuviossa 3A ja 3B. Kuviossa 1A näkyviä ruuvitorneja on myös mahdol- C\1 lista käyttää kotelon kiinnitykseen ulkopuoliseen kohteeseen kuten asennuskiskoil-le. Tällöin kiinnitysruuvi työnnetäänkin ruuvitornin vapaan pään kautta ruuvitorniin 10 ja edelleen ruuvitornin suljetun pään ja samalla pohjan läpi asennuskiskossa olevaan vastakappaleeseen.

Kuvioista 2A ja 2B sekä 3A ja 3B näkyy tarkemmin saranaosan 5 rakenne, sen kiinnitystäpä kansiosaan 4 ja pohjaosaan 3 sekä saranaosassa 5 olevat ruuvitornit 5 2. Saranaosa 5 on yleismuodoltaan suorakulmainen. Sen yläosa 5a ja alaosa 5b muodostuvat kumpikin ulkopinnaltaan tasaisesta ja yleismuodoltaan suorakulmaisesta osasta. Yläosa 5a ja alaosa 5b on kiinnitetty toisiinsa saranamekanismilla 58, joka käsittää alaosan sisäreunaan kiinnitetyn kannaksen 58a ja joukon yläosan sisäreunaan kiinnitettyjä ulokkeita 58b, joista osa työntyy kannaksen sisään. Kan-10 nas 58a ja ulokkeet 58b on kiinnitetty keskenään kiinnityksellä, joka mahdollistaa saranaosan ylä- ja alaosan kääntymisen toisiinsa nähden niiden väliin jäävän saranan pituussuuntaisen raon ympäri. Saranamekanismi 58 näkyy parhaiten kuvioista 2A ja 2B. Saranaosan 5 alaosaa 5b ja yläosaa 5a voidaan kääntää toisiinsa nähden asennosta, jossa saranaosan alaosa 5b ja yläosa 5a ovat toisiinsa nähden 15 90 kulmassa ja kannen 43 määrittelemä taso muodostaa 90 asteen kulman pohjan 33 kautta kulkevan tason kautta (kotelo on auki-asennossa) ja noin 180 asteen kulman välillä, jolloin kannen 43 taso on noin samassa suunnassa pohjan 33 kautta kulkevan tason kautta (muovikotelo on suljettu).

Saranaosan 5 ulkopinnalla tarkoitetaan saranaosan tasomaisen rungon 51 ta-20 saista ulkopintaa 51b, joka on suuntautunut poispäin muovikotelosta 1 kun saranaosa 5 on asennettu paikoilleen koteloon. Sekä saranaosan 5 alaosan 5b että saranaosan 5 yläosan 5a sisäpuolelle on muodostettu kolme syvennystä 52, joista saranaosan 5 pituussuunnassa laitimmaisiin syvennyksiin on sijoitettu ruuvitornit 2. Syvennykset 52 on muodostettu kunkin saranaosan tasomaisen rungon 51 si-25 säpinnan 51a ulkoreunaa kiertävällä ulkoreunuksella 53 ja ulkoreunukseen liittyvil-^ lä saranaosan poikkisuuntaisilla väliseinämillä 54. Ulkoreunus 53 ja väliseinämät ^ 54 ulkonevat tasomaisen rungon 51 sisäpinnasta 51a noin 90 asteen kulmassa si-

CO

9 säänpäin eli muovikotelon suuntaan sen jälkeen kun saranosa 5 on asennettu pai- o koilleen. Kunkin syvennyksen 52 syvyyden määrittelee saranaosan 5 alaosaa 5b | 30 ja yläosaa 5a kiertävän ulkoreunuksen korkeus.

^ Kuten edellä mainittiin, saranaosan 5 yläosassa 5a ja alaosassa 5b on kahdessa o reunimmaisessa syvennyksessä 52 päädystään saranaosan 5 ylä- ja alaosan 5a, ° 5b tasomaisen rungon 51 sisäpintaan 51a tukeutuvat ruuvitornit 2. Kummankin sa ranaosan 5 ruuvitornit 2 ovat saman muotoisia ja saman korkuisia ja ne erkanevat 35 vastaavasti saranaosan 5 ylä-ja alaosan 5a, 5b tasomaisen rungon 51 sisäpinnalta 90 asteen kulmassa siten, että ne suuntautuvat suoraan kohti muovikotelon ala- 11 ja yläosan 5b, 5a ulkopintaa 51b, kun saranaosan 5 ala-ja yläosa 5b, 5a on kiinnitetty vastaavasti paikoilleen kotelon 1 pohjaosaan 3 ja kansiosaan 4. Kuviossa 2B saranaosa 5 on täysin avatussa asennossaan, jolloin saranaosan 5 alaosan 5b ja yläosan 5a sisäpinnat ovat samalla tasolla. Kuviossa 2B katsotaan suoraan sa-5 ranaosan 5 ala - ja yläosan tasomaisen rungon 51 sisäpintaan 51a, josta ruuvitor-nit 2 näyttävät kohoavan suoraan ylöspäin. Kuten kuvioista 2A ja 2B voidaan havaita, tukeutuu kunkin ruuvitornin 2 alaosaa tukeva juuri 25 osittain tasomaisen rungon 51 sisäpintaan 51a ja osittain saranan 5 ala- ja yläosaa 5b, 5a kiertävään ulkoreunukseen 53. Ruuvitornia 2 tukeva juuri 25 on tuppimainen, poikki lei kkaus-10 profiililtaan noin renkaan muotoinen, ympäröiden ruuvitornin 2 alaosaa. Tuppimai-sen juuren 25 yläpinta on tasainen ja juurta on vahvistettu varustamalla se ulkokehältä erkanevilla ulokkeilla, joiden alapinta tukeutuu tasomaiseen runkoon 51.

Kuten näkyy parhaiten kuvioista 2A - 2B, 3A - 3B sekä 1C, käsittää kukin ruuvi-torni 2 poikkileikkausprofiililtaan noin renkaan muotoisen, holkkimaisen, kuten 15 sauvamaisen, putkimaisen tai tornimaisen, muodostelman. Ruuvitornin 2 ensimmäinen suljettu pää 2c (jatkossa myös alapää) tukeutuu tasopintaan, tässä saranaosan alaosan 5; 5b tai saranaosan yläosan 5;5a tasomaiseen runkoon 51. Ruuvitornin 2 runko (jatkossa myös ruuvitornin vaippa) 22 ja vapaa pää 2d, suuntautuu 90 asteen kulmassa mainitusta tasopinnasta poispäin.

20 Ruuvitornin 2 sisäpinnalla 2a kulkee rihlaus 20, joka käsittää joukon ruuvitornin 2 pituussuuntaisia, oleellisen suoria rihloja 200, jotka ovat samalla ruuvitornin 2 sisäpinnan 2a kehäsuuntaisella etäisyydellä toisistaan sekä myös rihlojen väliin jäävät urat 210. Kukin rihla 200 muodostuu edelleen ruuvitornin 2 keskellä kulkevan reiän 23 sisäpinnasta etäisyydelle 200d ulkonevasta suorasta, pitkänomaisesta 25 ulokkeesta. Etäisyydellä 200d sisäpinnasta reiän 23 säteen 2r suunnassa sijaitsee 5 rihlan etureuna 200c. Rihlan korkeus on sen ulottuvuus reiän säteen suunnassa.

^ Kussakin rihlassa 200 on kaksi toisiaan kohti viettävää seinämää 200b, jotka kiin-

CO

9 nittyvät yhtäältä reiän 23 sisäpintaan 2a ja toisaalta rihlan etureunaan. Kunkin o uran 210 seinämät muodostuvat aina kahden vierekkäisen rihlan 200 seinämistä ir 30 200b ja uran pohja muodostuu mainittujen rihlojen väliin jäävästä ruuvitornin sisä-

CL

^ pinnasta 2a (=reiän 23 sisäpinnasta).

LO

o Rihlauksen 20 tarkoituksena on ensinnäkin ohjata ulkokierteellä varustettu kiinni- ° tyselin 6 kulkemaan kontrolloidusti ruuvitornin 2 sisään siten, että mainitun kiinni- tyselimen pituussuuntainen keskilinja kulkee mahdollisimman lähellä ruuvitornin 2 35 pituussuuntaista keskilinjaa 2L (ts. kiinnityselin on keskitetty ruuvitornin keskilinjalle 2L).

12

Rihlauksen rihlojen 200 tarkoituksena on myös alentaa vääntömomenttia, jolla ul-kokierteellä varustettu kiinnityselin 6, kuten ruuvi 6a, voidaan kiertää ruuvitornin 2 sisään, mikä vähentää ruuvitornin 2 vaippaan 22 kohdistuvaa taivutusjännitystä. Tätä tarkoitusta varten rihlojen 200 lukumäärä, muoto ja sekä rihlojen 200 korkeus 5 200d ruuvitornin 2 läpi kulkevan reiän 23 säteen 2r suunnassa on valittava sellai seksi, että kiinnityselimen 6 ulkokierteen syrjäyttämä materiaali rihlauksen 20 rihloista 200 pääsee siirtymään rihlojen välisiin uriin 210, mutta että kiinnityselin 6 muodostaa kuitenkin pysyvän kitkaliitoksen rihlauksen 20 rihlojen 200 kanssa.

Rihlaus 20 kulkee yleensä lähes koko ruuvitornin pituudella. Esimerkiksi kuvioissa 10 3A ja 3B esitetyissä ruuvitorneissa koko ruuvitornin pituus on 10.5 mm, jolloin rihlaus 20 voisi ulottua esimerkiksi 10 mm syvyydelle ruuvitornin vapaasta päästä 2d katsottuna.

Kiinnityselimen 6 keskittämiseksi holkkimaisen muodostelman keskilinjalle 2L on käytetyn kiinnityselimen 6 ulkohalkaisijan sekä ruuvitornin 2 sisähalkaisijan 2I (ts. 15 ruuvitornin läpi kulkevan reiän 23 halkaisijan) välinen suhde ensinnäkin valittava siten, että kiinnityselimen 6 ulkohalkaisija on oleellisesti pienempi kuin ruuvitornin sisähalkaisija. Näin valittu kiinnityselin 6 ei ole oleellisesti kontaktissa ruuvitornin 2 läpi kulkevan reiän sisäpintaan 2a, kun kiinnityselin 6 on keskitettynä ruuvitornin 2 pituussuuntaiselle keskilinjalle 2L. Esimerkiksi kuviossa 3B esitetyn ruuvitornin 2 20 sisähalkaisija on noin 5 mm, jolloin sen sisään kierrettävän harvakierteisen ruuvin 6a ulkohalkaisija voi olla esimerkiksi noin 4 mm.

Kiinnityselimen 6 keskittämiseksi ruuvitornin 2 keskilinjalle ja pitävän kitkaliitoksen aikaansaamiseksi kiinnityselimen 6 ja rihlauksen 20 välille on myös ruuvitornin 2 läpi kulkevan reiän 23 sisäpinnalla olevien rihlojen 200 korkeus 200d suhteessa ^ 25 kiinnityselimen 6 sisä-ja ulkohalkaisijaan sovitettava sellaiseksi, että ruuvitornin 2 ° pituussuuntaisella keskilinjalla oleva kiinnityselin 6 pureutuu yhtä syvälle kuhunkin g rihlaan 200. Rihlan 200 korkeudella 200d tai rihlauksen korkeudella 20d korkeu- g della tarkoitetaan sitä, kuinka kauas rihla 200 tai rihlaus 20 ulottuu ruuvitornin x (holkkimaisen muodostelman) 2 reiän 23 säteen 2r suunnassa ruuvitornin 2 ja sa- 30 maila reiän 23 sisäpinnalta 2a. Tämän vuoksi sisähalkaisijaltaan 2I olevassa ruuvi--r- tornissa olevan rihlauksen 20 korkeuden 20d ja samalla kunkin rihlan 200 korkeu- o den 200d olisi oltava sellainen, että ulkokierteellä varustetun kiinnityselimen 6 ul- ° kohalkaisijan (kiinnityselimen halkaisija 6D pääkierteen kohdalla) 6D olisi oltava sellainen, että yhtälö 6D > 21 - 2 x 20d pätee. Tämä tarkoittaa sanallisesti sitä, että 35 kiinnityselimen 6 ulkohalkaisijan 6D olisi oltava niin suuri, että ruuvitornin reiän 23 keskilinjalle 2L pituussuunnassa asetetun kiinnityselimen 6 ulkokierre ulottuu rihla- 13 uksen 20 sisäpuolelle, kun rihlausta 20 katsotaan mainitulta keskilinjalta 3L reiän säteen 2r suunnassa. Samalla kuitenkin kiinnityselimen sisähalkaisijan 6d olisi oltava sellainen, että yhtälö 6D<= 2I - 2 x 20d pätee. Sanallisesti tämä tarkoittaa sitä, että kiinnityselimen 6 sisähalkaisijan 6D olisi oltava sellainen, että kiinnityseli-5 men 6 ulkokierteetön osa ulottuu enintään rihlaukseen 20 saakka, kun kiinnityselin sijaitsee ruuvitornin 2 reiän 23 keskilinjalle 2L ja rihlausta 20 katsotaan mainitulta keskilinjalta 2L säteen 2r suunnassa. Tällä tavalla mitoitettu rihlaus 20 ja kiinnityselin 6 aikaansaavat sen, että kiinnityselimen 6 keskilinja on koko ajan suurin piirtein reiän 23 keskilinjalla 2L, koska rihlojen 200 etureuna 200c estää kiinni-10 tyselimen 6 keskilinjaa kulkeutumasta sivuun ruuvitornin keskilinjalta 2L ja toisaalta kiinnityselimen 6 ulkokierre pureutuu tasaisesti rihlaukseen 20.

Esimerkiksi kun ruuvitornin 2 ulkohalkaisija on 10 mm ja ruuvitornin sisällä kulkevan reiän 23 halkaisija on 5 mm, on eräs sopiva rihlan korkeus 0,75 mm. Tällöin voidaan käyttää ruuvia, jonka ulkohalkaisija on yli 3,5 mm, esimerkiksi 4 mm. Ruu-15 vin sisähalkaisija voisi tällöin olla alle 3,5 mm, esimerkiksi 2,5 mm.

Rihlojen 200 lukumäärällä ruuvitornin 2 tai holkkimaisen muodostelman sisäpintaa kiertävässä rihlauksessa 20 vaikutetaan myös ruuvin kiertämiseksi vaadittavan vääntömomentin suuruuteen. Rihlojen 200 lukumäärä rihlauksessa riippuu ruuvi-tornin sisähalkaisijasta siten, että mikäli ruuvitornin 2 sisähalkaisija 2I on suurempi, 20 voidaan rihlojen 200 määrää lisätä, ja kun sisähalkaisija 2I on pienempi, täytyy rihlojen 200 määrää vastaavasti vähentää. Rihlojen 200 lukumäärä rihlauksessa 20 täytyy pitää sellaisena, että kiinnityselimen 6 ulkokierteen syrjäyttämä rihlojen 200 materiaali kulkeutuu vaivatta rihlojen välisiin uriin 210. Sopiva rihlojen lukumäärä on yleensä 5-9. Kuvioissa esitetyssä keksinnön suoritusmuodossa rihlaus 20 25 muodostuu kuudesta ruuvitornin 2 sisäpinnalla kulkevasta, suorasta ruuvitornin pi-ς tuussuuntaisesta rihlasta 200. Vierekkäiset rihlat ovat samalla kehäsuuntaisella ™ etäisyydellä toisistaan. Jos rihlat aseteltaisiin epäsymmetrisesti kehäsuunnassa,

CD

9 saattaisi se haitata kiinnityselimen keskittymistä keskilinjalle 2L. Kehäsuuntaisella o etäisyydellä tarkoitetaan tässä vierekkäisten rihlojen 200 keskikohtien välistä etäi- | 30 syyttä toisistaan, mitattuna ruuvitornin 2 reiän 23 sisäpintaa pitkin, jolla reiällä 23 m on tietty sisähalkaisija 2I. Lisäksi rihlaukseen 20 kuuluu kuusi rihlojen 200 välissä ίο kulkevaa, reiän 23 sisäpinnan 2a sisältävää uraa 210.

o ° Edelleen on myös kunkin rihlauksen 20 rihlojen 200 poikkileikkausprofiilin muoto valitaan edullisesti sellaiseksi, että kiinnityselimen 6 ulkokierteiden syrjäyttämä 35 materiaali kustakin rihlasta 200 kulkeutuu vaivattomasti rihlauksen 20 uriin 210 kiinnityselimen 6 kiertämiseksi vaadittavan vääntömomentin alentamiseksi, mutta 14 kuitenkin sellaiseksi, että kiinnityselimen ja holkkimaisen muodostelman rihlauksen välille syntyy pitävä kitkaliitos. Kuvioissa 2A - 2B, 3A - 3B ja 1C esitettyjen rihla-usten poikkileikkausprofiili on katkaistun kartion muotoinen, jolloin mainitun katkaistun kartion pohja tukeutuu ruuvitornin sisäpinnalle. Tällöin kussakin rihlassa 5 200 on kaksi toisiaan reiän 23 sisäpinnasta 2a toisiaan kohti viettävää seinämää 200b, jotka kiinnittyvät rihlan etureunaan 200c. Kuten kuvioista 2A - 2B, 3A - 3B ja 1C näkyy, alkavat rihlat 200 yleensä ruuvitornien vapaasta päästä ja jatkuvat lähes koko ruuvitornin 2 pituussuuntaiselle ulottuvuudelle.

Itse ruuvitornin 2 seinämäpaksuus on useimmiten sama koko ruuvitornin 2 pituu-10 della. On kuitenkin mahdollista hieman vähentää ainepaksuutta ruuvitornien 2 vapaassa päässä 2d, mikäli ruuvitornin 2 vapaan pään halutaan esimerkiksi keskittävän ruuvielimen kulkemaan tarkasti ruuvitornin pituussuuntaista keskilinjaa pitkin.

Kuvioissa 3A ja 3B näkyy, kuinka harvakierteinen ruuvielin 6a työntyy ruuvitorniin 2, kun saranaosan 5 ylä- ja alaosa 5a, 5b kiinnitetään muovikotelon pohja-ja kan-15 siosaan 3,4 painamalla ruuvielimet 6a kotelon sisäpuolelta pohja-ja kansiseinämi-en 35, 45 läpi ja edelleen saranaosan 5 rihlauksilla 20 varustettuihin ruuvitorneihin. Saranaosa 5 kiinnitetään kotelon pohjaosaan 3 ja kansiosaan 4 harvakierteisillä ruuveilla.

Kun ruuvielin 6a kierretään ruuvitornin 2 sisään, syrjäyttää ruuvielin materiaalia 20 keksinnön mukaisesta ruuvitornista eikä ruuvitornin seinämiltä 2a, kuten tavanomaisissa ruuvitorneissa, jolloin myös ruuvielimen 6a kiertämiseksi vaadittava vääntömomentti voidaan pitää alempana. Ruuvitornin 2 sisään ruuvattava ruuvielin käsittää ulkopinnallaan harvan kierteen, kuten näkyy kuviosta 3B, millä vähennetään edelleen ruuvin vääntämiseen tarvittavaa vääntömomenttia.

o 25 Kuviosta 4 näkyy puolestaan tarkemmin salpaosan 8 rakenne. Salpaosassa on cd kolme ruuvitornia 2, jotka ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisia kuin sa- o ^ ranaosassa olevat ruuvitornitkin.

o | Vaikka keksintöä on edellä havainnollistettu pelkästään ruuvitorneilla, jotka on ^ valmistettu polykarbonaattipohjaisista muovimateriaaleista ruiskuvalamalla, on ίο 30 alan ammattimiehelle ilmeistä, että keksintö on mahdollista toteuttaa monella

LO

° muullakin tavalla patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön suojapiirin puitteissa, o

CVJ

Niinpä hakija todennut, että myös muissa ruiskuvaletuissa, kovista, termoplastisista muoveista valmistetuissa ruuvitorneissa esiintyy samantyyppisiä hal-keamisongelmia kuin polykarbonaattipohjaisista muoveista valmistetuissa ruuvi- 15 torneissa. Myös näistä materiaaleista valmistettujen muovikoteloiden ruuvitornien kestävyyttä voidaan parantaa varustamalla ne rihiauksilla. Kovilla muoveilla tarkoitetaan tässä sitä, että niiden Rockwellin kovuus on yli M60 edullisesti yli 70, taivutuslujuus (psi) yli noin 7000 ja Izodin iskulujuus (ft.lb/in) yli 0,3 edullisesti yli 8.

5 Riippuen muovilaadun seostusasteesta saattaa saman muovilaadun eri lajit kuulua ’’koviin” muoveihin ja osa "pehmeisiin” muoveihin. Polykarbonaatin lisäksi ’’koviin” muovilaatuihin voi kuulua esimerkiksi metakrylaattipohjaisia, polyeetteriketonipoh-jaisia, polystyreenipohjaisia ja ABS-pohjaisia muovilaatuja näihin kuitenkaan rajoittumatta.

10 Edellä kuvioissa 1 - 4 esitetyssä keksinnön suoritusmuodossa holkkimaisen muodostelman alapää 2c tukeutuu tasopintaan ja on suljettu. On kuitenkin mahdollista että holkkimaisen muodostelman alapää rajoittuu tasopintaan ja on avoin, tekemällä holkkimaisen muodostelman tasopintaan rajoittuvaan alapäähän aukko, josta ulkokierteellä varustettu kiinnityselin voidaan kiertää sopivaan lisävarusteeseen, 15 kuten muovikotelon 1 asennuskiskoon.

•ί· δ cv

CO

o cv o

X

IX

Q.

CO

δ

LO

o δ cv 16

Viitenumeroluettelo

Muovikotelo 1 5 Holkkimainen muodostelma 2

Holkkimaisen muodostelman sisäpinta 2a

Holkkimaisen muodostelman alapää, tasopintaan rajoittuva pää 2c

Holkkimaisen muodostelman vapaa pää 2d 10 Holkkimaisen muodostelman sisäsäde 2r

Holkkimaisen muodostelman sisähalkaisija 2I

Holkkimaisen muodostelman keskilinja 2L

Rihlaukset 20

Holkkimaisen muodostelman tai ruuvitornin runko 15 (tai vaippa) 22

Holkkimaisen muodostelman läpi kulkeva reikä 23 o Reiän sisäpinta 2a

CD

9 Reiän halkaisija 2I

CVJ

o x Reiän sisäsäde 2r

CC

CL

20 Reiän keskilinja 2L

LO

m ° Rihlausten korkeus 20d o

CVJ

Rihla 200

Rihlan seinämä 200b 17

Rihlan etureuna 200c

Rihlan korkeus 200d

Rihlauksen ura 210

Holkkimaisen muodostelman juuri 25 5 Muovikotelon pohjaosa 3

Pohjaosan pohja, kotelon pohja 33

Pohjaosan pohjan, kotelon pohjan sisäpinta 33a

Pohjaosan seinämät 35

Muovikotelon kansiosa 4 10 Kansiosan kansi, kotelon kansi 43

Kansiosan kannen, kotelon kannen sisäpinta 43a

Kansiosan seinämät 45

Saranaosa 5

Saranaosan yläosa 5a 15 Saranaosan alaosa 5b

Saranaosan runko 51 o Saranaosan rungon sisäpinta 51a i

CD

9 Saranaosan rungon ulkopinta 51b

CVJ

o x Saranaosan syvennys 52

CL

m 20 Rungon sisäpinnan ulkoreunus 53

LO

m ° Rungon sisäpinnan väliseinämä 54 o

CVJ

Saranaosassa oleva rako 57

Saranamekanismi 58 18

Saranamekanismin kannas 58a

Saranamekanismin ulokkeet 58b

Ulkokierteellä varustettu kiinnityselin 6

Harvakierteinen ruuvi 6a

5 Ruuvin ulkohalkaisija 6D

Kytkentäosa 7

Salpaosa 8

Muovikotelon sisätila T

10 't δ c\j

CD

O

CM

O

X

IX

CL

CO

δ m o δ

CM

Claims

1. Muovikotelo (1), joka käsittää pohjaosan (3) ja kansiosan (4), jotka muodostavat kotelon ollessa suljettu kotelon pohjan (33) ja kannen (43), sekä mainittujen kannen (43) ja pohjan (33) väliin jäävät seinämät (45, 35), jolloin kotelon pohjan 5 (33) tai kannen (43) sisäpintaan (33a, 43a) tai kotelon (1) pohjaosan (3) ja kan siosan (4) keskinäiseen kytkentään käytetyn kytkentäosan (7) sisäpintaan rajoittuu vähintään yksi kyseisen/kyseisten sisäpinnan/sisäpintojen tasosta noin 90 asteen kulmassa ulkoneva holkkimainen muodostelma (2), joka on sovitettu vastaanottamaan ulkokierteellinen kiinnityselin (6), tunnettu siitä, että holkkimaisen muodos-10 telman (2) sisäpinnalta (2a) ulkonee holkkimaisen muodostelman (2) säteen (2r) suunnassa joukko holkkimaisen osan pituussuuntaisia, pitkänomaisia rihloja (200) ja että muovikotelo (1) ja mahdollinen kotelon kytkentäosa (7) sekä holkkimainen muodostelma (2) ovat valmistetut oleellisesti kovasta, kokoonpuristumattomasta, termoplastisesta muovista, kuten polykarbonaattimuovista tai seostetusta polykar-15 bonaattimuovista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen muovikotelo (1), tunnettu siitä, että kovan, kokoonpuristumattoman, termoplastisen muovin, kuten polykarbonaattimuovin tai seostetun polykarbonaattimuovin sulamispiste on sellainen, että sitä voidaan ruis-kupuristaa, jolloin muovin Rockwellin lujuus on yli 60, edullisesti yli 70, ja sen tai- 20 vutuslujuus on yli 60 MPa (ISO 527).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen muovikotelo (1), tunnettu siitä, että holkkimaisen muodostelman sisäpinnalla (2a) on rihlaus (20), johon kuuluu joukko mainitulla sisäpinnalla kulkevia, suoria, ruuvitornin pituussuuntaisia rihloja (200), jotka ulkonevat holkkimaisen muodostelman (2) säteen (2r) suunnassa mainitulta ^ 25 sisäpinnalta (2a) siten, että vierekkäiset rihlat (200) ovat aina samalla kehäsuun- ° täisellä etäisyydellä toisistaan, ja lisäksi rihlaukseen kuuluu joukko rihlojen (200) § välissä kulkevia, holkkimaisen muodostelman sisäpinnan (2a) sisältäviä uria (210). C\J

° 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen muovikotelo (1), tunnettu siitä, että kunkin a. uran (210) seinämät muodostuvat aina kahden vierekkäisen rihlan (200) seinämis- co 30 tä (200b) ja kunkin uran (210) pohja muodostuu mainittujen rihlojen väliin jäävästä g holkkimaisen muodostelman sisäpinnasta (2a). δ

^ 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen muovikotelo (1), tunnettu siitä, että holkkimainen muodostelma (2) on ruuvitorni, jolla on poikkileikkausprofiiliitaan renkaan muotoinen, sisältä ontto, sauvamainen, putkimainen tai tornimainen ra kenne, jonka alapää (2c) rajoittuu tasopintaan ja toinen vapaa pää (2d) suuntautuu kohti muovikotelon (1) sisätilaa (T), ja jonka holkkimaisen muodostelman (2) sisä-seinämiin (2a) tukeutuu joukko rihloja (200), jotka kulkevat samalla poikkileikkaus-profiilin kehäsuuntaisella etäisyydellä toisistaan.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen muovikotelo (1), tunnettu siitä, että holk kimaisen muodostelman (2) seinämävahvuus on pääosin sama koko holkkimaisen muodostelman pituudelta.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen muovikotelo (1), tunnettu siitä, että kukin rihla (200) on poikkileikkausprofiililtaan katkaistun kartion muotoinen, jol- 10 loin katkaistun kartion pohja tukeutuu holkkimaisen muodostelman (2) sisäseinä-mään (2a).

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen muovikotelo (1), tunnettu siitä, että holkkimaisen muodostelman (2) sisäpinnalla (2a) olevien rihlojen (200) lukumäärä on 4 - 10 kappaletta, edullisesti 5-9 kappaletta riippuen holkki- 15 maisen muodostelman (2) sisähalkaisijasta (2I).

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen muovikotelo (1), tunnettu siitä, että holkkimaisen muodostelman (2) alapää (2c) on suljettu ja tukeutuu kotelon pohjaosan pohjaan tai kotelon kansiosan kanteen ja holkkimaisen muodostelman runko (22) ulkonee mainitulta pohjalta tai kannelta noin 90 asteen kul- 20 massa muovikotelon sisätilan (T) suuntaan.

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1 - 9 mukainen muovikotelo (1), tunnettu siitä, että kotelossa (1) on kytkentäosa (7), joka on pohjaosan ja kansiosan keskinäiseen saranointiin tarkoitettu saranaosa (5), jonka tasomaisen run- «sj- £ gon (51) sisäpinnalta (51a) ulkonee 90 asteen kulmassa, kun saranaosa (5) on ™ 25 kytketty pohjaosaan (3) sekä kansiosaan (4), kotelon (1) suuntaan holkkimainen CD 9 muodostelma (2). CVJ o

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen muovikotelo (1), tunnet- CC tu siitä, että holkkimaisen muodostelman (2) alapää (2c) tukeutuu tasopintaan ja ” on varustettu holkkimaista muodostelmaa vahvistavalla juurella (25). m o 5 30

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen muovikotelo (1), tunnettu siitä, että holk- C\J kimainen muodostelma (2) on integroitu vaipastaan kotelon (1) tai sen kytkentä-osan (5) muuhun rakenteeseen.

13. Muovikotelon (1) osien välinen liitos (8), jolloin muovikotelo (1) käsittää pohjaosan (3) ja kansiosan (4), jotka muodostavat kotelon (1) ollessa suljettu, kotelon pohjan (33) ja kannen (43), sekä mainittujen kannen ja pohjan väliin jäävät muovi-kotelon seinämät (45, 35), jolloin kotelon pohjaosan (3) ja kansiosan (4) keskinäi-5 seen kytkentään käytetyn kytkentäosan (7) sisäpintaan rajoittuu vähintään yksi ky-seisen/kyseisten sisäpinnan/sisäpintojen tasosta noin 90 asteen kulmassa ulkoneva holkkimainen muodostelma (2), joka on sovitettu vastaanottamaan ulkokierteel-lä varustetun kiinnityselimen (6) ja liitos (8) on muodostettu mainitun ulkokierteellä varustetun kiinnityselimen (6) avulla, joka on sovitettu mainittuun kytkentäosan (7) 10 sisäpintaan rajoittuvan holkkimaisen muodostelman (2) sisäpuolelle siten, että se kulkee samanaikaisesti myös jonkin muovikotelon (1) seinämän (35, 45) läpi, tunnettu siitä, että holkkimaisen muodostelman (2) sisäpinnalta ulkonee holkkimaisen muodostelman (2) poikkileikkausprofiilin säteen (2r) suunnassa joukko holkkimaisen osan (2) pituussuuntaisia, pitkänomaisia rihloja (200) ulkokierteellä va-15 rustetun kiinnityselimen (6) ohjaamiseksi holkkimaisen muodostelman (2) pituussuuntaiselle keskilinjalle (2L) ja että muovikotelo (1) ja mahdollinen kotelon kytken-täosa (7) sekä holkkimainen muodostelma (2) ovat valmistetut oleellisesti kovasta, kokoonpuristumattomasta, termoplastisesta muovista, kuten polykarbonaattimuo-vista tai seostetusta polykarbonaattimuovista.

14. Muovikotelon (1) ja lisävarusteen tai tarvikkeen välinen liitos, jolloin muoviko telo (1) käsittää pohjaosan (3) ja kansiosan (4), jotka muodostavat kotelon ollessa suljettu, kotelon pohjan (33) ja kannen (43), sekä mainittujen kannen ja pohjan väliin jäävät muovikotelon seinämät (45, 35), jolloin kotelon pohjan (33) tai kannen (43) sisäpintaan (33a, 43a) rajoittuu vähintään yksi kyseisen/kyseisten sisäpin-25 nan/sisäpintojen (33a, 43a) tasosta noin 90 asteen kulmassa ulkoneva holkkimai-^ nen muodostelma (2), joka on sovitettu vastaanottamaan ulkokierteellä varustettu o kiinnityselin (6), ja joka liitos on muodostettu ulkokierteellä varustetun kiinnityseli- cö men (6) avulla, joka on sovitettu mainitun pohjaosan (3) tai kansiosan (4) sisäpin ta ^ taan rajoittuvan holkkimaisen muodostelman (2) sisäpuolelle siten, että se kulkee ° 30 samanaikaisesti myös lisävarusteen tai tarvikkeen läpi, tunnettu siitä, että holk- £ kimaisen muodostelman (2) sisäpinnalta (2a) ulkonee holkkimaisen muodostelman co (2) poikkileikkausprofiilin säteen (2r) suunnassa joukko holkkimaisen osan (2) piin tuussuuntaisia, pitkänomaisia rihloja (200) ulkokierteellä varustetun kiinnityselimen o o (6) ohjaamiseksi holkkimaisen muodostelman (2) pituussuuntaiselle keskilinjalle C\J 35 (2L) ja että muovikotelo (1) ja mahdollinen kotelon kytkentäosa (7) sekä holkki mainen muodostelma (2) ovat valmistetut oleellisesti kovasta, kokoonpuristumat- tomasta, termoplastisesta muovista, kuten polykarbonaattimuovista tai seostetusta polykarbonaattimuovista.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen liitos, tunnettu siitä, että holkkimai-sen muodostelman (2) sisäpintaan (2a) tukeutuu joukko rihloja (200), jotka kulke- 5 vat samalla poikkileikkausprofiilin kehäsuuntaisella etäisyydellä toisistaan, holkki-maisen muodostelman (2) sisäpuolelle vietävän ulkokierteellä varustetun kiinni-tyselimen (6) ulkohalkaisija on sovitettu pienemmäksi kuin holkkimaisen muodostelman (2) sisähalkaisija (2I) siten, että kiinnityselin (6) ei ole kontaktissa holkkimaisen muodostelman (2) sisäpintaan (2a), kun kiinnityselin (6) on keskitettynä 10 holkkimaisen muodostelman (2) pituussuuntaiselle keskilinjalle (2L), kiinnityseli-men (6) ulkohalkaisijan on kuitenkin oltava vähintään sellainen, että se tulee kontaktiin holkkimaisen muodostelman sisäpintaan järjestettyjen rihlojen (200) kanssa.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 13-15 mukainen liitos, tunnettu siitä, että holkkimaisen muodostelman sisäpinnalla (2a) on rihlaus (20), johon kuuluu joukko 15 mainitulla sisäpinnalla kulkevia, suoria, ruuvitornin pituussuuntaisia rihloja (200), jotka ulkonevat holkkimaisen muodostelman (2) poikkileikkausprofiilin säteen (2r) suunnassa siten, että vierekkäiset rihlat (200) ovat aina samalla kehäsuuntaisella etäisyydellä toisistaan, ja joukko rihlojen (200) välissä kulkevia, holkkimaisen muodostelman sisäpinnan 2a sisältäviä uria (210).

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen liitos, tunnettu siitä, että rihlauksen (20) rihlojen (200) korkeus holkkimaisen muodostelman (2) sisällä olevan reiän (23) säteen (2r) suunnassa suhteessa ulkokierteellä varustetun kiinnityselimen (6) ulko-halkaisijaan on sovitettu sellaiseksi, että holkkimaisen muodostelman (2) pituussuuntaiselle keskilinjalle (2L) keskitetty ulkokierteellä varustettu kiinnityselin (6) tu- ^ 25 lee kontaktiin mainittujen rihlojen (200) kanssa, δ c\j cd

18. Patenttivaatimuksen 16 mukainen liitos, tunnettu siitä, että kunkin rihlan o ^ (200) korkeus (200d) holkkimaisen muodostelman sisäpinnasta (2; 2a) on valittu ° siten, että holkkimaisen muodostelman läpi kulkevaan reikään sovitettavan, ulko- £ kierteellä varustetun kiinnityselimen (6) sisähalkaisija on enintään sama kuin 2 x 30 rihlan korkeus (200; 200d) kiinnityselimen (6) kierteettömän osan tuomiseksi kon-g taktiin rihlan kanssa tai lähelle sitä ja kiinnityselimen (6) ulkokierteen järjestämiin seksi rihlan korkeutta (200;200d) lähemmäksi holkkimaisen muodostelman sisä- CVJ pintaa (2;2a).